Miten luottamusta voidaan ylläpitää ja kehittää etätyössä?

 

Koronapandemian vuoksi työtä on tehty työpaikan lisäksi kotona tai vaikkapa mökillä. Kuulostaa hienolta, että työpaikka voi olla meren rannalla ja työtä voi tehdä samalla vilkuilemalla tyyntä tai myrskyisää veden pintaa. Varmasti tällaisesta mielikuvasta heräisi positiivisia tunteita. Negatiivisia tunteita voi herättää ajatus, että työtuolina on toiminut sängyn reuna, työpöytänä pieni kulma ruokapöydästä ja työkavereiden kasvoja joko näkyy verkkopalaverissa tai sitten ei.

Great Place to Work® on koonnut listan Suomen Parhaista Työpaikoista jo melkein kaksikymmentä vuotta. Vuoden 2021 raportin perusteella vuonna 2020 alkanut pandemia näkyy työpaikoilla muuttuneina työtehtävinä ja uusina toimintatapoina. Suomen parhaita työpaikkoja yhdisti koronavuosina 2020–2021 johdon ja työntekijöiden välisen luottamuksen ylläpitäminen.

Great place to work raporttiin voit tutustua tästä.

Miten luottamuksen tunnetta pidetään yllä etätyössä?

Suomen parhailla työpaikoilla luottamusta pandemiasta huolimatta ylläpidettiin ottamalla käyttöön useita viestintäkanavia. Viestinnässä panostettiin dialogiin ja täten vuorovaikutukseen. Parhailla työpaikoilla ei keskitytty pelkästään tiedottamiseen vaan pyrittiin varaamaan aikaa keskusteluille ja työkaverin kuuntelemiseen.

Psykologi Jarkko Rantasen mukaan tunteita työelämässä voidaan tarkastella kolmella tasolla:

  1. Omien tunteiden johtamisen tasolla: Miten tunnistat, käsittelet ja ilmaiset omat tunteesi?
  2. Muiden tunteiden käsittelyn tasolla: Miten kohtaat, käsittelet ja herättelet tunteita jokapäiväisissä kohtaamisissa?
  3. Organisaation tunneilmaston johtamisen tasolla: Miten työyhteisössä johdetaan tietynlaisen kulttuurinomaisen tunneilmaston syntymistä ja ylläpitämistä?

Kunkin omien tunteiden johtamisella on iso merkitys, mutta tämän lisäksi kaikenlaisia tunteita tulee johtaa organisaation tasolla. Jarkko Rantasen ja kumppaneiden kirjassa; Johda tunneilmastoa tuodaan esille, että yrityksen tunneilmasto voi selittää jopa 20–30 prosenttia yrityksen liiketaloudellisesta tuloksesta ja varmasti luottamuksen osuus tästä on suuri.

Mies juoksee sateessa parkkipaikalla.
Välillä paistaa, välillä sataa, työyhteisässäkin. Jokaisen johtajan ja esimiehen tulisi esimiestyössä ja johtamisessa ottaa huomioon myös organisaation tunneilmasto ja erityisesti luottamuksen syntyminen eri toimijoiden välille.

Mitä työkaluja luottamuksen lisäämiseen työpaikoilla on olemassa?

Vuorovaikutus työpaikoilla sekä työntekijöiden kesken, että johdon suuntaan on tärkeää varsinkin, kun pandemia on pitkittynyt ja edelleen joudutaan tai saadaan toimia etänä. Vuorovaikutus ja sen kehittäminen onkin tärkeässä roolissa niin etätyössä kuin pandemiaa edeltävässä niin sanotussa vanhassa normaalissa. Uskoisin, että avoimella ja laadukkaalla keskustelulla sekä tunteiden tunnistamisella saadaan vaikeimmatkin tilanteet selvitettyä ja henkilöstön luottamus sekä esimiehiä että työkavereitaan kohtaan hyvälle tasolle. Hyvässä tunneilmastossa tunteiden näyttäminen ja rakentava keskustelu ovat osa työpaikan arkea ja käytänteitä

Ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan sen mukaisesti, minkälaisia merkityksiä he antavat kohtaamilleen ihmisille ja heidän esittämilleen asioille. Koska pandemian aikana oikeat kohtaamiset ovat olleet vähäisiä, on itse kukin voinut muodostaa esimiehestään tai kollegastaan mielikuvia, jotka perustuvat väärin merkityksiin. Tämä voi johtua siitä, että vuorovaikutus on ollut vähäistä tai siihen käytetyt kanavat eivät ole toimineet kunnolla. Panostaminen verkkotyökaluihin ja niiden käytön osaamiseen sekä yhteisiin käytäntöihin varmasti poistaisivat ison osa väärin ymmärryksistä.

Mies ulkona kahvilan terassilla tietokonetta katsoen.
Kahvilat ovat suosittuja etätyöskentelyn paikkoja nyt, kun niihin tauon jälkeen jälleen pääsee. Vaikka työ pandemian keskellä sujuu, niin kollegoja tai yhteistyökumppaneita ei ole juurikaan päässyt kasvokkain tapaamaan. Pelkkä verkossa työskentely voi johtaa vääriin mielikuviin henkilöstä.

Mitä muita keinoja luottamuksen lisäämiseen on kuin laadukas ja toista kunnioittava vuorovaikutus sekä toisen aito kuunteleminen? Jyväskylä yliopiston Tunto-hankkeessa selvitettiin, miten tätä tunnetoimijuutta voidaan työelämässä tukea. Tunto -hankkeessa pyrittiin lisäksi kehittämään työelämän tunnetaitoihin keskittyviä interventiota.

Tunto-hankkeen kohdeorganisaatioissa pidetiin erilaisia tunneinterventiopajoja. Pajoissa keskusteltiin mm. siitä, miten toimitaan tilanteissa, joissa tunteet nousevat pintaan. Henkilöstön ja johdon väliseen luottamukseen vaikuttaa varmasti se, miten rohkeasti surun kokenut työkaveri kohdataan. Voiko hän näyttää surunsa ja muut osaavat kohdata hänet luontevasti sekä etänä että kasvokkain. Olisikin tärkeää, uskaltaa tarttua luuriin ja kysyä surevalta, miten sinä jaksat tai sitten taas toisaalta olla aidosti mukana työkaverin onnistumisissa ja onnitella häntä, kun siihen on aihetta.

Nainen katsoo yläviistoon kyllästyneenä
Jokainen meistä on joskus turhautunut tai tylsistynyt. Tunteen avoin näyttäminen ja siitä keskustelu auttaisi työyhteisöä paremman vuorovaikutuksen kehittämisessä.

Tunto-hankkeen raportissa tunnejohtamisen työkaluna esille nostettiin turhautumisen taklaaminen työpaikalla. Turhautuminen on ihmiselle tärkeä ja tarpeellinen tunne, jotta voimme päästä yli pettymyksistä. Työssä jatkuva turhautuminen lisää stressiä ja voi johtaa uupumiseen. Turhautuminen voi näkyä ärtymyksenä tai vetäytymisenä. Nämä signaalit tulisi etätyössäkin tunnistaa ja esimiesten tulisi keskustella niistä aidosti asianosaisten kesken. Keskustelujen jälkeen voidaan esim. töiden järjestelyllä ottaa huomioon kunkin työntekijän taidot ja lähtökohdat. Lisäksi luodaan luottamusta siihen, että negatiivisetkin tunteet uskalletaan kohdata rakentavasti. Kollegan negatiivisetkin tunteet tulee hyväksyä, mutta ilkeää käytöstä ei tarvitse sietää.

 

Tuntohankeen loppuraportti tutustumista varten:

Hökkä, P., Ikävalko, H., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K.& Nordling, A. (toim.) 2020. Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Julkaisun pysyvä linkki löytyy täältä.

 

Teksti: Lehtori Satu Korhonen

Kuvat: Bixabay

Opinto-ohjaajan avulla uutta näkökulmaa uraan ja ammattitaitoon

Opiskeluun liittyvän ohjauksen tarve on kasvanut kaikissa korkeakouluissa. Vuosi sitten myös SAMKiin rekrytointiin uusia opinto-ohjaajia ja nyt palveluita on tarjolla kaikilla osaamisalueilla. Korkeakouluilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta opinto-ohjaukseen, joten rekrytoinnit olivat hieno ja tärkeä avaus opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvuuden edistämiseksi. Palveluliiketoiminnan uutena opona aloitti Marjo Keckman, joka on aiemmin toiminut Hyvinvointi- ja terveys osaamisalueen lehtorina ja opettajatutorina.

Siirtyminen talon sisältä uusiin tehtäviin ei käy ”käden käänteessä” ja Marjo kertookin ensimmäiset puoli vuotta lopetelleensa vanhoja töitään, uusiin tehtäviin perehtymisen rinnalla. ”Aivoni ovat olleet ”maitohapoilla” kaikesta tiedosta mikä pitäisi sisäistää ja muistaa”, naurahtaa Marjo.

Marjo Keckman katsoo kameraan ikkunan edessä.
Marjo Keckman työskentelee uutena Palveluliiketoiminnan opinto-ohjaajana ja vastaa työssään sekä päivä- että monimuoto-opiskelijoiden ohjaukseen liittyvistä erityiskysymyksistä.

Opinto-ohjauksen tarve kasvanut entisestään

Opinto-ohjauksen tarve on nykyään suurempi kuin aiemmin, johtuen useammasta syystä. Ensinnäkin jo opiskelun aloittamiseen on useita vaihtoehtoja, sillä opiskelu erilaisia polkuja pitkin on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti.  Toiseksi tutkinto-opiskelusta voi tehdä yhä enemmän itsensä näköistä valitsemalla opiskelupolkuunsa omien tavoitteiden mukaisia opintojaksoja tai vaikka hakeutumalla epämukavuusalueella olevaan harjoittelupaikkaan. Kolmas syy ohjauksen lisääntyneeseen kysyntään löytyy erilaisten uravaihtoehtojen ja rekrytointien muutoksista sekä mahdollisista omaan yrittäjyyteen liittyvistä pohdinnoista. Ohjauksen tarpeet voivat liittyä myös oman opiskelutyylin löytämiseen ja opiskelutekniikan kehittämiseen.  Lisäksi aikuisopiskelijoilla tarpeet liittyvät opiskelun, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Katsotaan yhdessä tulevaisuuteen

Korkeakoulut tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Aikuisopiskelijoiden kohdalla näkemys työelämästä ja maailmasta muuttuu hyvin usein opintojen aikana, ja esimerkiksi omaa työtään alkaa nähdä uusin silmin. ”Koen, että korkeakoulujen tarkoituksena on antaa opiskelijalle ohjausta uusien mahdollisuuksien ja kehittämiskohteiden näkemiseen. Opiskelijan tulisi uskaltaa arvioida nykyhetkeä ja katsoa sen kautta tulevaisuuteen. Korkeakoulujen tarkoitus on ohjata, ja lempeästi haastaa opiskelijaa löytämään uutta näkökulmaa uraan ja ammattitaitoon liittyen. Lisäksi korkeakoulujen tulee tukea niitä osaamisen taitoja, joita uuteen polkuun tarvitaan”, pohdiskelee Marjo Keckman.

Marjo katsoo järvelle kallion laelta.
Ohjauksen avulla opiskelijan on mahdollisuus nähdä paremmin kohti tulevaisuutta, ja oivaltaa siellä näkyviä mahdollisuuksia.

”Korkeakouluopetuksessa ja -ohjauksessa on tärkeää se, ettemme tuota tehdasmaisesti samanlaisia ammattilaisia sadoittain. Tärkeää on, että jokainen tutkinnon suorittanut on yksilö, joka erottuu pienillä tai isoilla osaamisen eroilla ja kiinnostuksen kohteilla toisistaan. Tämä tekee jokaisesta valmistuneesta työmarkkinoiden näkökulmasta uniikin, nykypäivän moniosaajan”, toteaa Marjo.

Rohkeutta miettiä asioita uusista näkökulmista

Erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen opiskelijoille on tärkeää. ”Usein, kun asioita on yhdessä pyöritelty, niin opiskelija löytää itse sen häntä motivoivan tavan oman osaamisen kehittämiseen. Toisinaan tarvitaan vain pieni hetki, ja rohkeutta, miettiä asioita uusista näkökulmista. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos tuntuu että jumittaa, tai silloin, kun tuntuu että ei ole ihan tyytyväinen itseensä, motivaatio on kadoksissa tai pohtii, että jaksaako ylipäätään”, kertoo Marjo.

”Itse ajattelen, että opettajat ovat opiskelijoiden valmentajia, ja opo on eri ryhmien tai yksilöopiskelijoiden fysioterapeutti, jonka kanssa voi tarkemmin miettiä suunnitelmia oman osaamisen kehittämisestä. Tai kun opiskeluun tulee jokin vaurio, vaikka pitkä tauko opiskelusta, niin on tärkeää, että on joku, jonka kanssa voi miettiä hidastamista ja laatia kuntoutussuunnitelman uuteen opiskeluvauhtiin pääsemiseksi”, kertoo Marjo.

Opinto-ohjausta tehdään aina kiinteässä yhteistyössä tutoropettajien kanssa. Tässä vielä lopuksi kysymyksiä, joita voit pohtia joko opon, tutoropettajan tai oman tukiverkoston kanssa:

Minä muutun, kun opiskelen, mutta kuinka paljon ja mitä näen tai koen toisin?

Olenko valmis ottamaan vastaan opiskelun tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet?

Mitä tunteita ja ajatuksia opiskelu minussa herättää? Mitä tavoittelen?

Miten kehoni reagoi opiskeluun ja sen tuomiin haasteisiin? Miten rentoudun ja palaudun opiskelusta?

Teenkö tätä yksin, vai onko tukijoukkoni mukana opiskelussani?

Mitä maltan jättää elämästäni hetkeksi sivuun, jotta saan aikaa opiskelulle?

 

Teksti: Marjo Keckman ja Jonna Koivisto
Kuvat: Marjo Keckmanin kotialbumi

HILL-oppimisalustan kehittämisellä pitkät juuret

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) verkko-opetuksen juuret ovat 1990-luvulla, sillä tällöin aloitettiin sähköisen oppimisympäristön suunnitteleminen aikuisopiskelijoiden tarpeita ajatellen. Kehitystyö lähti liikkeelle Liiketalouden Huittisten yksiköstä (nykyisin Kuninkaisten kampus), josta se on levinnyt vuosikymmenien aikana koko SAMKin laajuiseksi menestystarinaksi. Monien verkko-oppimisympäristöihin liittyvien kehitysvaiheiden jälkeen luotiin HILL-oppimisalusta, jonka kehittämisessä ja käyttöönotossa merkittävää roolia on kantanut järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Tietokoneen ruutu ja ihmisen käsi.
HILL-oppimisympäristön tarina yhden kampuksen tarpeista SAMKin menestystarinaksi on huikea. Matka on sisältänyt paljon kehitystyötä, yhteistyökumppanien etsintää ja sisäistä koulutusta.

Opintojen joustavaa suorittamista

Aikuisopiskelijoilla ajanhallintaan ja opintojen joustavaan suorittamiseen liittyvät tarpeet korostuvat, sillä opintoja suoritetaan pääsääntöisesti työn ja perhe-elämän ohessa. Lisäksi korkeakoulun valintaan vaikuttaa merkittävästi oman urakehityksen tarpeet, eikä se, missä korkeakoulurakennus fyysisesti sijaitsee.

Varsinaisen HILL-oppimisalustan kehittäminen alkoi 2010-luvulla, jolloin SAMK aloitti IBM:n, Ciscon ja AKG:n kanssa yhteistyön. Oppimisalustan perustana on Ciscon Webex-verkkoneuvottelujärjestelmä, jota on kehitetty edelleen luokkatilaan sopivaksi edistyksellisten ääni- ja videoteknologioiden avulla. Matkan varrella yhteistyökumppaneidemme roolit ovat muuttuneet ja uusia on tullut mukaan. Tämä on tarkoittanut Jari Suvilalle ja muille SAMKin toimijoille monia yhteistyöpalavereja ja kokousmatkoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kaksi miestä seisoo vierekkäin hymyillen
Jari Suvilan (kuvassa oikealla) pedagoginen sparraaja ja läheinen kollega on ollut pitkään SAMKin nykyinen opetuksen vararehtori Timo Mattila.

HILL on suunniteltu joustavoittamaan opiskelijoiden opiskelua ja se on kaikkien SAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä jokaisessa toimipisteessä ja koulutusohjelmassa. HILL-oppimisalustan olemassaolo ja verkko-opetukseen liittyvä vahva osaaminen teki myös kevään 2020 digiloikasta Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnalle vaivattoman. Verkko-opetukseen liittyvä osaaminen, järjestelmät, tuki ja koulutus olivat valmiiksi jo olemassa ja normaali osa toimintaamme.

Jari Suvila luokan edessä esittelemässä HILL-näkymää opiskelijoille
Kuninkaisten aikuisopetus tapahtuu nykyisin 100% verkossa. HILL mahdollistaa kuitenkin myös kontaktiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistämisen luokkatiloihin asennettujen äänentoistojärjestelmien avulla ja tätä mahdollisuutta on hyödynnetään paljon SAMKin muilla kampuksilla.

Kohti uusia haasteita

Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut olla luomassa uudenlaista oppimis- ja toimintakulttuuria jo pitkään, ja haluamme jatkossakin kulkea verkko-opetuksen kehittämisen eturintamassa. Opiskelu verkossa on jo itsestäänselvyys, mutta kulunut vuosi on tehnyt siitä kiinteän osan kaikkien opiskelijoiden arkea.

Verkko-opetuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Uudet teknologiat ja järjestelmät antavat yhä uusia mahdollisuuksia opiskelijalähtöisten palveluiden kehittämiseen.

Jari Suvila istuu tuolilla
Jarilla suunta on kohti uusi haasteita. Tavataan Loimaalla!

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvän kehitystyön näkökulmasta olemme kuitenkin uuden edessä, sillä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila aloittaa uudessa työssään Loimaan digipalvelupäällikkönä 1.4.2021. Jarilla on takanaan mittava ura SAMKissa, sillä työvuosia ehti kertyä 25. Myös tutkinnot on suoritettu SAMKissa: tradenomitutkintoon Jari valmistui vuonna 1995 ja insinööri (ylempi AMK, Master of Engineering in Information Technology) -tutkintoon vuonna 2019. Uuden tutkinnon opinnäytetyössään Jari käsitteli HILL-konseptin kehittymistä, luonnollisesti.

HILL-oppimisympäristö palkittiin myös SAMKin henkilöstöpäivässä vuoden menestystarinana vuonna 2015. Palkitsemisperusteissa todettiin seuraavaa: ”HILL on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana SAMKin opetusta ja muuta toimintaa. Kehitys on ollut määrätietoisesti asiakaslähtöistä ja laatu on pysynyt korkeana.” Palkinnon vastaanotti henkilöstöpäivässä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Toivomme, että kunniakirjalle ja kaikille muille rikkaille muistoille SAMKin palveluksen ajalta löytyy paikka sydämestäsi myös jatkossa!

Kirjoitus on osa Jari Suvilan läksiäislahjaa, joka valmisteltiin yllätyksenä. Julkaisuun on pyydetty Jarin lupa.

Tekstin valmisteluun ovat osallistuneet: Jonna Koivisto, Elina Laineenoja, Jatta Lehtonen ja Heidi Varpelaide.

 

Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraavia, HILL-oppimisympäristöä aiemmin käsitelleitä julkaisuja:

Suvila, J. & Valo, A. (2018). HILL – uusi yhteinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Koivisto, E-L Forma, J. Jalonen, K. Kallama & N. Kandelin (toim.),  eOppimisen aika: pedagogiikkaa ja digityökaluja (s. 30-31). Satakunnan ammattikorkeakoulu.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-246-1

Suvila, J. (2019). Teaching has changed to learning - the Circles of the HILL-concept. [YAMK-opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. Theseus. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139352

Telia. (26.11.2015). Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu. https://studio.kauppalehti.fi/telia/uusi-digitaalisempi-ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu. (2015). Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja opetusta suurella sydämellä. Agora. Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset, (4), 13.

 

Tunnetaidot ovat tärkeä osa työelämässä menestymistä

Mitkä ovatkaan taitoni omien tunteiden tunnistamiseen sekä niiden ymmärtämiseen ja säätelyyn? Miten koemme erilaiset työelämässä tapahtuvat tilanteet ja millaisia tunteita ne yleisemmin minussa aiheuttavat? Miten olen oppinut tunteitani säätelemään ja ennen kaikkea, mitä tämä kertoo minusta itsestäni?

Muistitaulu, jossa lukee EMOTIONS
Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus (5 op) on osa Tradenomi (AMK) -tutkinnon uutta opetussuunnitelmaa. Opintojakso on pilotointivaiheessa ja syksystä 2021 alkaen se on pakollinen osa esimiestyö ja johtaminen -suuntautumisen ammattiopintoja.

Tunteiden kielen ymmärtämiseksi (eli miten tunteet, ajattelu ja toiminta seuraavat toisiaan) jokaisen tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsensä tarkastelua ja vastuun ottamista omasta käytöksestä. Tunnetaidot on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi tärkeimmäksi metataidoksi tulevaisuuden työelämän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tulevaisuus on tällä jo nyt, joten tunnetaitojen oppimista on hyvä harjoitella heti tänään – ellet eilen sitä jo aloittanut.

Tunnejohtaminen uutta opetussisältöä

Koska koulutamme tulevaisuuden esimiehiä, on tunnejohtamisen sisällöt otettu opetussisällöksi uuteen Tradenomi AMK-opetussuunnitelmaan, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Opiskelijat saavat tunnejohtamista ja vuorovaikutusta käsittelevällä opintojaksolla eteensä erilaisia tehtäviä, jotka auttavat heitä omien tunteiden tunnistamisessa sekä lisäävät ymmärrystä siitä, miten tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät ilmiöt näkyvät työelämässä. Aiheen oppiminen aloitetaan omiin tunteisiin tutustumisella ja kokemuksia jaetaan pienryhmissä opintojakson aikana. Kokemukset opintojakson toteutuksesta ja sen aikana syntyneistä oivalluksista ovat olleet hyviä.

Tunteet itsessään eivät ole paheksuttavia

Tunteet syntyvät automaattisesti ja niiden syntymistä ei voi säädellä. Tunteita ei kuulu, saati voi, rajata pois erilaisista elämään liittyvistä tilanteista. Tunteita on siellä, missä on ihmisiä. Tunteet ovat kuin meren aallot, jotka tulevat ja menevät, mutta niiden vastaanottamiseen kannattaa valmistautua.

 

Erilaisia tunnesanoja yhdistettynä käsitekartaksi.
Erilaiset tunnekartat auttavat hahmottaa erilaisia tunteita ja niiden välisiä yhteyksiä. Erilaisia karttoja käytetään myös oppimistehtävissä auttamaan opiskelijoita tunnistamaan omia tunteitaan.

Voimme opetella tunnistamaan tunteitamme erilaisissa tilanteissa jo hyvissä ajoin ja vaikuttaa tätä kautta siihen, miten tunteet vaikuttavat käytökseemme. Tämä edellyttää hyvää itsetuntemusta ja kykyä oman itsensä havainnointiin ja itsereflektioon. Apua on hyvä käyttää myös erilaisia tunnekarttoja, jotka auttavat tunteiden moninaisen kirjon tunnistamisessa.

Tunteet itsessään eivät ole paheksuttavia, mutta sen sijaan niiden aiheuttama käytös voi olla ja tätä on hyvä oppia säätelemään. Opetammehan asiaa jo lapsille: vihan tunne luokkakaverin jonossa etuilemisesta on ihan ok, mutta siitä huolimatta se ei oikeuta lyömiseen. Aikuisille annan saman ohjeen: omien tunteiden näkymistä ja niiden aiheuttamaa käytöstä erilaisissa tilanteissa on hyvä oppia säätelemään. On tärkeää oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja arvioida niiden vaikutusta erilaisissa tilanteissa. Millaisia tunteita sinussa syntyy ja miten nämä tunteet näkyvät erilaisissa vuorovaikutustilanteissa?

Säätelytaitojen merkitys korostuu

Nainen peittää käsillä kasvonsa, käsissä lapaset.
Häpeä, kateellisuus ja inho ovat esimerkkejä tunteista, joita pidetään työelämässä usein sosiaalisesti ei niin hyväksyttävinä.

Tunteet voidaan jakaa sosiaalisesti hyväksyttäviin ja sosiaalisesti ei niin hyväksyttäviin tunteisiin. Erityisen tärkeitä säätelytaidot ovat sosiaalisesti ei niin hyväksyttävien tunteiden kohdalla, joilla viittaan kulttuurissamme paheksuttavina pidettäviin tunteisiin, kuten kateuteen, ärtymykseen tai väheksyntään. Sosiaalisesti hyväksyttyjä tunteita, kuten ilon, onnistumisen ja tyytyväisyyden näyttämistä tarvitsee luonnollisesti säädellä vähemmän, joskin tämä on usein tilannekohtainen asia. Hillitty käytös on kulttuurissamme arvostettua monenlaisissa tilanteissa.

 

Teksti: Lehtori Jonna Koivisto

Kuvat: Bixabay ja tunnetunteesi -verkkosivusto

Liiketalouden osaaminen kilpailuvaltti

Kiinnostus liiketalouden alaa kohtaan johti Tradenomi (AMK) -opintojen aloittamiseen oikeustieteen opintojen rinnalla. Parhaillaan Jade Myllykangas viimeistelee opinnäytetyötään ja suunnittelee uusia työelämäavauksia monipuolinen osaaminen turvanaan.

Haastateltava lomamatkalla rannalla katsellen kaukaisuuteen
Jade kertoo olleensa aina kiinnostunut liiketaloudesta, joten Tradenomi (AMK) -opintojen aloittaminen oli luonnollinen valinta. Yhdistelmä antaa monipuolisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Jade on aina innostunut helposti uusista asioita ja hänen opiskeluhistoriansa on monipuolinen. ”Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet pitkään, joten päädyin aloittamaan opinnot oikeustieteellisessä työskenneltyäni aiemmin matkailu- ja ravintola-alalla. Toisaalta olen ollut aina kiinnostunut myös liiketaloudesta, joten kolmantena opiskeluvuotena aloitin myös tradenomiopinnot.”

Jaden opiskellessa toista vuotta oikeustieteellisessä hän sai oman alan töitä työttömyyskassan etuuskäsittelijänä. ”Työssä oli mahdollisuus oppia uutta ja mukavat työkaverit, joten työskentelin samassa paikassa valmistumisen jälkeenkin. Työssä pääsin haastamaan itseäni joka päivä, koska työttömyysturvalainsäädäntö ei ole maailman yksinkertaisinta. Sain yhdistettyä myös hyvin työn ja vielä kesken olevat tradenomiopinnot.”

”Olen aina pitänyt paljon ihmisten johtamisesta, joten oli luontevaa valita tradenomiopintojen suuntautumiseksi esimiestyö ja organisaatioiden kehittäminen. Tällä hetkellä teen tradenomiopintoihin liittyvää opinnäytetyötäni ja valmistun keväällä 2021.” Suuntautumisen sisältöä on tänä vuonna päivitetty ja jatkossa se löytyy opetustarjonnasta nimellä esimiestyö ja johtaminen. (toim. huom.)

Liiketoiminnan ja johtamisen ymmärryksestä etua

Jade lähti opiskelemaan tradenomiksi, sillä oli työelämässä huomannut, että juridiikan alan töissä liiketaloudellinen osaaminen on usein kilpailuvaltti. ”Useassa työssä on eduksi ymmärrys liiketoiminnasta ja johtamisesta, joten tästä syystä koin tradenomitutkinnon tuoman osaamisen hyödylliseksi.”

Satakunnan ammattikorkeakoulu valikoitui opiskelupaikaksi joustavien verkko-opintojen vuoksi. ”Olen tehnyt oikeustieteen ja liiketalouden opintoja osin päällekkäin, ja ollut samalla työelämässä, joten joustavuus oli erittäin tärkeä kriteeri opiskelupaikan valinnassa. Olen voinut myös hyödyntää aiempia opintojani tradenomitutkinnon suorittamisessa ja tämä on auttanut jaksamisessani.”

Monipuolista ja laadukasta opetusta

Haastateltava katsoo kameraan.
Tutkinnon suorittaminen on loppuvaiheessa ja Jade on opintokokonaisuuteensa tyytyväinen

Opinnot ovat antaneet Jadelle laajasti perspektiiviä siihen, miten organisaatiota voidaan kehittää entisestään ja toisaalta miten omaa työskentelyä voi johtaa paremmin. ”Opintojen parasta antia ovat olleet monipuolisuus ja joustavuus. Opetus on ollut laadukasta. Erityisesti mieleeni on jäänyt kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen liittynyt kurssi. Maailma on nykyään avoinna ja yrityksillä on paljon mahdollisuuksia laajentaa toimintaa ulkomaille, joten tästä syystä oli mielenkiintoista oppia aiheesta lisää.”

Selkeä aikataulu on auttanut jaksamaan

Verkko-opinnot ovat Jadella sujuneet hyvin, vaikka välillä on haasteitakin ollut. Erilaisten tehtävien ja määräpäivien aikatauluttaminen selkeästi kalenteriin on auttanut kokonaisuuden hallinnassa, samoin mahdollisuus kuunnella jälkikäteen luentotallenteita. ”Kahden tutkinnon suorittaminen yhtä aikaa töiden rinnalla oli välillä haasteellista, mutta oikeustieteen opintojen loputtua aikaa on ollut enemmän. Tiukimpina aikoina minua auttoi se, että minulla oli viikossa erikseen työpäivät ja opiskelupäivät. Kun aloitin opiskelun virkeällä mielellä heti aamulla, niin pystyin yleensä tehokkaampaan opiskeluun.”

Jade tekee tällä hetkellä opinnäytetyötä Keskustanuorille aiheesta ”Johtokunnan jäsenten osallistaminen Keskustanuorten paikallispiireissä.” Toimin itse Helsingin Keskustanuorissa puheenjohtajana, ja halusin tehdä opinnäytetyön, joka on ajankohtainen ja hyödyllinen.” Tradenomitutkintoon valmistumisen jälkeen edessä on uusi työnhaku. ”Minua kiinnostavat tehtävät työ- ja sosiaalioikeuden alalla, samoin erilaiset henkilöstöhallinnon työtehtävät.”

Teksti: Jonna Koivisto ja Jade Myllykangas

Kuvat: Jade Myllykangas kotialbumi

 

Haku Tradenomi AMK -tutkintoon (100% verkkototeutus) 17.3.-31.3.2021. Lisätietoa koulutuksesta ja hausta SAMKin hakusivuilta.

Työelämä tarvitsee johtamisen asiantuntijoita

Uralla eteneminen tarkoittaa monessa tapauksessa siirtymistä tehtäviin, joissa johdetaan joko asioita ja ihmisiä. Johtamistaitojen kehittäminen on välttämätöntä uralla etenemisen kannalta. Yhtä tärkeää on panostaa organisaatioiden kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja kehittämismenetelmien tuntemukseen.


Koulutuksen kehityttävä työn muutoksen mukana

Työn tekemisen tapojen monipuolistuessa ja niihin kytkettävien teknologisten ratkaisujen kehittyessä myös koulutuksen tulee kehittyä. Myös SAMKin Johtaminen ja palveluliiketoiminta, ylempi AMK -tutkinnon sisältöjä on uudistettu vastaamaan työelämän tulevia tarpeita. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan syksyllä 2021 aloittavien opiskelijoiden opinnoissa ja siihen haetaan yhteishaussa keväällä 2021.

Mies työskentelemässä kannettavan tietokoneen kanssa joen varressa.
Digitalisaation sekä ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn lisääntyminen on yksi työelämään liittyvistä keskeisistä muutostrendeistä.

Työelämän näkökulmasta ylempi AMK -tutkinnossa on keskeistä johtamisosaamisen syventäminen ja oman asiantuntijuuden kehittäminen suuntautumisopinnoilla. Koulutuksen alussa luodaan yhteinen pohja yhteisten ammattiopintojen avulla. Niissä keskitytään ihmisten johtamisen perusteemoihin, kuten muutos- ja henkilöstöjohtamiseen, itsensä johtamiseen sekä lisäksi päivitetään digitalisaatio-osaamista.

Osaamista syvennetään suuntautumisten ammattiopinnoissa ja vaihtoehtoja on jatkossa kolme: digitalisaatio ja johtaminen, johtamisosaaminen sekä oikeudellinen osaaminen.

Jokainen tutkinnon suorittanut on asiantuntija sekä johtamisen yleisten ulottuvuuksien osalta että digitalisaation, johtamisen tai oikeudellisen osaamisen erityiskysymyksissä.

Nainen kannattavan tietokoneen kanssa istumassa.
Työnkuvat ja urat monipuolistuvat tulevaisuudessa entisestään, ja tämä vaatii myös opinnoilta notkeutta.

Digitalisaation kehittyminen uudistaa myös johtamista

Uutena suuntautumisena alkava digitalisaatio ja johtaminen antaa opiskelijalle tiedot ja taidot työelämän modernien työkalujen, kuten automaation ja ohjelmistorobotiikan hyödyntämiseen omassa johtamisessaan. Suuntautumisen opiskelijat voivat toimia tehtävissä, joiden tavoitteena on liiketoiminnan uudistaminen, uusien toimintojen kehittäminen ja uusien tietojärjestelmien käyttöönotto.

Nuori mieshenkilö suolajasit kasvoillaan.
Työn tekeminen ja sen johtaminen on muuttumassa perusteellisesti, sillä uusia digitaalisia ratkaisuja tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla.

Teksti: Lehtori Kimmo Kallama

Kuvat: Pixabay ja SAMK kuvapankki, kuvaaja Veera Korhonen (keskimmäinen kuva)

 

Hakuinfo ja lisätietoja koulutuksesta:

Johtaminen ja palveluliiketoiminta on mukana yhteishaussa 17.-31.3.2021 (valintakurssi-ilmoittautuminen 10.3.-7.4.2021). Lisätiedot: https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/ylempi-amk-tutkinto-master/

Koulutukseen sisältyy kontaktiopetusta noin kaksi kertaa kuussa ensimmäisten 1,5 lukuvuoden aikana. Osallistuminen voi tapahtua joustavasti joko fyysisesti tai verkossa. Lisäksi opinnot sisältävät ryhmässä työskentelyä eri oppimistehtävien parissa sekä itsenäistä työskentelyä. Itsenäinen työskentely korostuu laajassa opinnäytetyössä, joka on tutkimuksellinen työelämän kehittämistehtävä ja joka pyritään toteuttamaan omaan työnantajaorganisaatioon.

Orientaatiopäivästä orientaatioviikkoon – Opintojen aloitus uudistettiin

Kuninkaisten kampuksella kokeiltiin ensimmäistä kertaa opintojen aloitusta orientoivan opintojakson muodossa. Uudistuksella haluttiin jakaa opiskelun aloitukseen ja suunnitteluun liittyvien asioiden omaksumista pidemmälle aikajaksolle.

Kuninkaisten kampuksella aloitti jälleen tammikuun alussa uusi ryhmä opiskelijoita, joiden tavoitteena on suorittaa tradenomitutkinto verkko-opintoina lähivuosien aikana. Jo aiemmin opintojen aloitustilaisuus on tapahtunut täysin verkossa, mutta tällä kertaa opintojen aloittamista tuettiin viikon kestävän orientoivan opintojakson muodossa. Viikon aikana opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä opintoihin etukäteen nauhoitettujen tallenteiden sekä niihin liittyvien tehtävin kautta.

Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen kirjaston suuren työpöydän ääressä.
Kuninkaisten kampuksella aloitti uusia verkko-opiskelijoita tammikuussa yli 70. Kuvassa kampuksen opettajista Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin

Ensimmäisen opiskeluviikon aikana suoritettiin Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakso. Tämän myötä Kuninkaisten kampuksella siirryttiin orientaatioviikko -malliin, jolla haluttiin keventää ja joustavoittaa opintojen aloitusta verrattuna aiempaan hyvin tiiviiseen aikatauluun ja asiasisältöön perustuneeseen aloituspäivä -malliin.

Orientoivan opintojakson aikana uudet opiskelijat perehtyivät Kuninkaisten kampuksen opiskelukäytänteisiin ja opintojen suunnitteluun. Viikko alkoi SAMK-tunnuksen aktivoinnilla, HILL-verkkoyhteyden testaamisella ja opiskeluun liittyviin moodle-pohjiin kirjautumisella.

Kuninkaisten kampus kuvattuna syksyllä.
Kuninkaisten kampus sijaitsee Huittisissa, mutta opetus toteutetaan kokonaan verkko-opetuksena. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakson moodle-pohjassa opiskelijat perehtyivät itsenäisesti ohjevideoiden avulla esimerkiksi henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS), opintojen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kielten opintojen suorittamiseen sekä kampuksen tiedotuskäytäntöihin. Opintojakson aikana he valitsivat myös neljästä vaihtoehdosta omaa urakehitystä tukevan suuntautumisen ja harjoittelivat opintojaksoille ilmoittautumista.

Verkkotapaamisessa opiskelijat tutustuivat toisiinsa

Orientoivan opintojakson suorittamiseen sisältyi myös koko päivän kestävä verkkotapaaminen, jonka aikana uusille opiskelijoille kerrottiin lisätietoa Satakunnan ammattikorkeakoulusta, liiketalouden verkko-opinnoista sekä annettiin neuvoja ICT- ja eSAMK-palvelujen käyttöön. Nämä ovat olennaisia asioita verkko-opiskelujen sujuvuuden kannalta. Lisäksi kampuksen henkilökunta ja osaamisalueen opinto-ohjaaja esittäytyivät ja kertoivat omista toimenkuvistaan.

Iltapäivällä opiskelijat kokoontuivat valitun suuntautumisen mukaisesti tutoropettajan verkkohuoneeseen, jolloin perehdyttiin tarkemmin opintojen suunnitteluun. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä myös tarkentavia lisäkysymyksiä aamupäivällä esitetyistä infoista ja orientaatioviikon aineistoista. Tutoropettajat tapasivat oman suuntautumisensa uudet opiskelijat myös uudelleen muutaman päivän kuluttua ensimmäisestä verkkotapaamisesta. Tällöin opiskelijat saivat lisää neuvoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Päivän kestävän verkkotapaamisen aikana käynnistettiin myös kahden opintopisteen laajuinen opintojakso, Verkko-oppimisen taidot ja ympäristöt, joka jatkuu maaliskuun alkuun asti. Tämän opintojakson aikana opiskelijat perehtyvät tarkemmin verkko-opiskelun käytänteisiin, verkossa tapahtuvaan ryhmätyöskentelyyn sekä tutkivaan verkko-oppimiseen. Myös SAMKin kirjaston tietokantoihin ja tiedonhakuun perehdytään laajasti, sillä nämä taidot ovat tärkeä osa verkko-opiskelua.

Kirjaston Finna-tiedonhakupalvelun esittelyä ipadilla.
SAMKin kirjaston tarjoamat palvelut ja tiedonhakuopetus ovat merkittävä osa verkko-opiskelun taitoja. Kuva: SAMKin kirjaston www-sivut.

Opiskelijoiden palaute hyvää

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella orientoivan opintojakson suorittaminen ja sitä tukeneet verkkotapaamiset onnistuivat hyvin. Ennakkotallenteet sekä orientaatiopäivän nauhoitteet saivat kiitosta, samoin kuin tapaamiset oman tutoropettajan kanssa. Saimme myös hyviä ja rakentavia ideoita orientaation kehittämiseksi. Opintojen alussa tietotulva on valtava, joten lisäohjeita kaivattiin muun muassa opintojaksoille ilmoittautumiseen.

Kirjoittajat: Lehtorit Hanna Moisio ja Leena Sääski

Millä pienillä asioilla työyhteisön vuorovaikutusta voidaan parantaa?

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa pohditaan vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisössä. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020. 

Työyhteisössä vuorovaikutus on useimmiten työn tekemisen edellytys. Tiedämmeettä hyvä vuorovaikutus lisää työyhteisön psykologista turvallisuutta ja sitä kautta tuottavuutta. Tutkimusten mukaan organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen vaikuttaa se, kuinka ammattimaisesti pystymme kommunikoimaan toistemme kanssa.  

Täytyykö työpaikalla keskustella tai edes puhua työkaverille? Töitä ja organisaatioita on erilaisia, joten vuorovaikutuskulttuuri voi vaihdella paljonkin. Silti voisi ajatella, että mykkäkoulu ei sovi minkään työn tekemiseen. Jollakin tavalla pitäisi pystyä kommunikoimaan työkavereiden kanssa, kirjallisuudessa puhutaan ammatillisesta vuorovaikutuksesta.  Vanha sanonta, jonka olet varmaan jo lapsenakin kuullut, kiteyttää hyvin ammatillisen vuorovaikutuksen sisällön; kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.   

Joskus voi tuntua, että jonkun henkilön kanssa juttu luistaa heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien ja toisaalta taas jonkun kanssa ei päästä koskaan ns. samalle "aallon pituudelle". Kyse voi olla erilaisesta vuorovaikutustyylistä. Mikäli sinulle heräsi mielenkiinto perehtyä näihin vuorovaikutustyyleihin, kannattaa lukea Thomas Eriksonin kirja Idiootit ympärilläni. Kirja on kirjoitettu, koska Erikson halusi ymmärtää, miten tulla toimeen vaikeasti lähestyttävien ihmisten kanssa.  

Mitä vuorovaikutus on?  

Miten vuorovaikutusta organisaatiossa voisi kehittää? Ensin täytyy hieman tarkemmin selvittää, mitä asioita vuorovaikutus sisältää. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen mukaan: ”viestintä on prosessi, jossa rakennetaan ja vastaanotetaan sanomia ja luodaan merkityksiä.” Viesti sisältää sanoja, mutta tärkeässä roolissa on non-verbaalinen viestintä kuten esim. ilmeet, eleet tai äänenpainotNon-verbaalisen viestinnän osuus voi olla viestistä jopa 70 prosenttia. Valitsevan tilanteen takia kohtaamiset työssä ovat useimmiten ZoomTeams tai muulla etäyhteydellä, jolloin viesti jää usein pelkän äänen varaan. Kannattaa harkita, voisiko kamerat ottaa käyttöön ainakin oman puheenvuoron yhteydessä.  

Etätyöaikana monen kollegan tai yhteistyökumppanin tapaa ainoastaan tietokoneen ruudun välityksellä. Kuvassa Esimiestyön diplomiopiskelijoita Kuninkaisten kampukselta joulukuussa 2020.

Vuorovaikutuksen toinen puoli on kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Ryhmäviestintätilanteessa kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot nousevat keskeisiksi. Monissa yrityksissä verkkopalaverin alussa käytössä on fiiliskierros, jossa kysytään läsnäolijoiden kuulumisia ja tunnelmia tai jopa tunteita kyseisellä hetkellä. Samalla palaverin alussa voi ottaa tavaksi, että palaveriin osallistujat kertovat, jos eivät voi jonkin syyn vuoksi olla tilaisuudessa täysin läsnä. Tiedosta on varmasti hyötyä koko tilaisuuden puheenjohtajalle mutta myös muille osallistujille.  

Nainen kuulokkeet päässä.
Puhumisen sijaan vuorovaikutustilanteissa on hyvä opetella myös aktiivisesti kuuntelemaan.

Voi olla, että organisaatiossasi ei ole totuttu kertomaan itse kunkin tuntemuksista tai tunteista, mutta joskus voi olla hyvä aika aloittaa. Mikä voi mennä pieleen? Psykologian professorilla Kirsti Longalla on lentävä slogan ”moka on lahja” ja tätä voisi mielestäni soveltaa näihin tilanteisiin. Varmasti ainakin työyhteisösi psykologinen turvallisuus lisääntyy avoimella suhtautumisella sekä omiin että kollegoiden tuntemuksiin. 

Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen

Kuvat: Jonna Koivisto ja Bixabay

Tämä kirjoitus päättää ensimmäisen tunnejohtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän minisarjan.

Onko työyhteisösi psykologisesti turvallinen?

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työympäristö ja työn tekeminen on jokaiselle työntekijälle turvallista ja terveellistä. Lähes vuoden levinnyt voimakas Covid19 -pandemia on nostanut myös nämä asiat uuteen valoon. Esimerkiksi etätyön suosittelua ja maskien käytön edellyttämistä on aiheellisesti perusteltu työnantajan vastuulla terveellisestä työympäristöstä. Mutta mitä tarkoittaa psykologinen turvallisuus työssä ja miten sinä voit lisätä sitä omaan työhösi? Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta.

Psykologista turvallisuutta luodaan nyt myös paljon verkon välityksellä.

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan jokaisen henkilökohtaista kokemusta ja tunnetta siitä, miten omien ajatuksien ja mielipiteiden esiin tuominen työyhteisössä on mahdollista. Psykologinen turvallisuus liittyy vahvasti sekä yksilön että työyhteisön hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen.

Teemaa on mielestäni helppo pohtia konkreettisemmin läheisen ihmissuhteen avulla, sillä moni varmasti tunnistaa lähipiiristään heti sellaisen henkilön, jonka seurassa on hyvä olla. Tällainen kokemus muodostuu samoista elementeistä myös työyhteisössä. Psykologisesti turvallisessa tilanteessa käyttäytyminen on empaattista, kunnioittavaa ja toista osapuolta arvostavaa. Omia ajatuksia ja mielipiteitä esittäessä ei tarvitse pelätä joutuvansa tuomituksi tai loukatuksi. Oma toiminta saa olla kaikessa inhimillisyydessään epätäydellistä. Vuorovaikutustilanteissa vallitsee uskallus nostaa vaikeitakin asioita esiin. Tunnistako sinä ihmissuhteen, jossa nämä asiat toteutuvat? Entä onko sinulla työyhteisöstä vastaavaa kokemusta?

Oikeus olla juuri Sinä

Psykologisesti turvallisessa ympäristössä on aito mahdollisuus ja oikeus olla oma itsensä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan epäasiallista käyttäytymistä, huutamista tai aiheetonta kritiikkiä. Vuorovaikutuksen tulee olla toista osapuolta kunnioittavaa ja avointa, joka sisältä paljon keskustelua ja kysymyksiä. Tavoitteena on työn jalostaminen entistä paremmaksi ja yhdessä oppiminen.

Avoimessa ja turvallisessa työympäristössä toimiminen vaatii jokaiselta yksilöltä vahvaa itsetuntoa. On hyvä kyetä omien asenteiden ja toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun. Loukkaannunko esimerkiksi itse herkästi, jos saan rakentavaa palautetta toiminnastani? Miten kykenen käsittelemään oman ajatteluni kanssa vastakkaisia mielipiteitä? Sallinko esimiehenä kaikkien ajatusten esiintuomista ja kuuntelenko aidosti?

Kuuntelun taitojen kehittäminen

Omaa asennetta on hyvä kehittää entistä enemmän kohti uteliaisuutta, vilpittömyyttä ja kohtaamista. Yksi avaintekijä on aktiivisen kuuntelun taitojen kehittäminen, jota voi harjoitella jokapäiväisissä kohtaamisissa keskittymällä keskustelukumppanin ajatuksiin omien ajatusten tuottamisen sijaan. Keskeistä on osoittaa halua ymmärtää toisen ajatuksia ja kokemusta. Asiaa voi alkuun harjoitella vaikkapa sillä, että pitää keskustelutilanteessa ”tukkimiehen kirjanpitoa”, johon merkitsee aina viivan, kun oma ajatus syntyy omassa mielessä toista kuunnellessa. Aktiivisella kuuntelijalla viivoja syntyy mahdollisimman vähän. Kannattaa kokeilla!

Tukkimiehen kirjanpito
Miten meni kuuntelu niin kuin omasta mielestäsi?

Turvallista talvea!

Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto
Kuvat: Pixabay ja Jonna Koivisto

 

Minisarjan viimeisessä osassa käsitellään vuorovaikutusta ja tunteita työssä ja se ilmestyy tammikuun aikana.

Opintojakson avulla kohti parempaa itsetuntemusta

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa esittelemme opintojakson sisältöä ja toteutustapaa. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus on 5 opintopisteen laajuinen kokonaisuus Tradenomi (AMK) tutkintoa. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu Kuninkaisten kampuksen esimiestyön kehittämisen suuntautumisessa opiskeleville, mutta myöhemmin opintojaksoa on tarkoitus tarjota myös muille kampuksen tutkinto-opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Opintojakson sisällön suunnittelu sai kipinän siitä, että nykyisestä opetussuunnitelmastamme puuttui vuorovaikutukseen liittyvän teeman käsittely, vaikka työelämää koskevissa selvityksissä tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu. Halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarjolle uudelleen, mutta uudesta näkökulmasta. Esimiestyötä käsittelevissä puheenvuoroissa oli viime vuosina noussut esiin monesti empatian, psykologisen turvallisuuden ja tunteiden käsittelyn tärkeys. Aihetta tutkailtuamme päädyimme yhdistämään nämä teemat yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Uudenlainen näkökulma innosti meitä molempia ja toi myös omaan työhön uudenlaista sisältöä.

Pilottitoteutus käynnistyy

Opintojakson sisältö hyväksyttiin loppuvuodesta 2019 osaksi uutta Tradenomi (AMK) opetussuunnitelmaamme, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Halusimme pilotoida uutta opintojaksoa jo etukäteen ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja kohderyhmäksi valikoitu valmistumisvaiheessa olevat esimiestyön kehittämistä opiskelevat opiskelijat.

Meille opettajille oli tärkeää saada kokemusta opintojakson toteutustavasta mahdollisimman pian, sillä sisällöt edellyttävät sekä meiltä opettajilta että opiskelijoilta rehellistä omien tunteiden tutkimista ja niiden ääreen pysähtymistä. Pilottitoteutuksen avulla halusimme saada ennen kaikkea varmistusta siitä, että valitsemamme toteutustapa on toimiva. Toteutus on tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä puolivälissä, ja tähän asti saamamme palaute on ollut erittäin hyvää.

Yhteisopettajuudella vahvuutta toteutukseen

Opintojakson yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Omien tunnetaitojen lisäksi opintojaksolla opiskelija saa työkaluja vuorovaikutusosaamisen ja oman organisaation tunnejohtamisen kehittämiseen, nämä voivat parhaimmassa tapauksessa auttaa opiskelijaa hyvinvoivan organisaation rakentamisessa. Taataksemme riittävän osaamisen opetuksen sisällöistä olemme sekä kouluttautuneet lisää vuoden varrella että sparranneet ja kannustaneet toisiamme, milloin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä ja milloin sisällön nostamien asioiden käsittelyssä.

Lehtorit Satu Korhonen ja Jonna Koivisto Yyterin rannalla luontoretkellä.
Inspiraatiota omien tunteiden käsittelyyn ja opintojakson sisältöön haettiin myös Yyteriin suuntautuneelta luontoretkeltä. Kuvassa Satu Korhonen (vas.) ja Jonna Koivisto.

Opintojakson toteutus perustuu itsenäisiin tehtäviin, joita käsitellään luottamuksellisissa pienryhmissä. Tunnejohtaminen edellyttää vahvaa osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa, jonka johdosta opintojakson ensimmäiset tehtävät liittyvät juuri omien tunteiden käsittelyyn. Materiaalin tutustuminen, opetustuokiot sekä pienryhmäkeskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös opettajille. Emmehän me itsekään ole voineet perehtyä aiheeseen syvällisesti ilman oman itsemme tarkastelua.

Tunneopetusta verkossa

Omien tunnetaitojen kehittäminen korostuu opintojakson ensimmäisissä tehtävissä, jotta voidaan edetä vuorovaikutus- ja tunneosaamisen tarkasteluun työelämässä ja organisaatiotasolla.  Vuorovaikutusosaaminen on taito siinä missä kymmensormijärjestelmäkin.  Ajatuksena on, että vuorovaikutusta voi oppia ja siinä voi kehittyä. Työelämässä hyvät vuorovaikutustaidot ja jopa –osaaminen on yleisesti tärkeää, mutta vaatimukset korostuvat esimiestyössä.  Opintojakson tehtävien avulla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja havainnoimalla ja reflektoimalla omia työelämäkokemuksia. Näin pyritään antamaan opiskelijoille työkaluja, joita voi käyttää oman esimiestyön tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymispolulla.

Kuninkaisten kampuksen toimintamalli perustuu 100% verkko-opetukseen. Tunteiden tulkintaan ja säätelyyn sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät vahvasti sekä sanallinen että sanaton ilmaisu, joten toteutuksen aikana on ollut tärkeää nähdä ja kuulla toisiamme aidosti. Olemme kertoneet opiskelijoille jo alusta lähtien siitä, että opetustuokioissa ja pienryhmäkeskusteluissa meidän tulee nähdä toisemme, joten kameran aktiivinen käyttö on ollut oleellista kaikissa tapaamisissa. Opiskelijoiden kasvojen näkeminen on ollut ilahduttavaa ja tuonut työhömme paljon lisää positiivista virettä.

Kirjoittajat: Lehtorit Jonna Koivisto ja Satu Korhonen

Kuva: Minna Kuohukoski

Minisarjan seuraava teksti käsittelee psykologista turvallisuutta ja sen merkitystä työyhteisön tunneilmapiirille. Teksti ilmestyy viikolla 51