HILL-oppimisalustan kehittämisellä pitkät juuret

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) verkko-opetuksen juuret ovat 1990-luvulla, sillä tällöin aloitettiin sähköisen oppimisympäristön suunnitteleminen aikuisopiskelijoiden tarpeita ajatellen. Kehitystyö lähti liikkeelle Liiketalouden Huittisten yksiköstä (nykyisin Kuninkaisten kampus), josta se on levinnyt vuosikymmenien aikana koko SAMKin laajuiseksi menestystarinaksi. Monien verkko-oppimisympäristöihin liittyvien kehitysvaiheiden jälkeen luotiin HILL-oppimisalusta, jonka kehittämisessä ja käyttöönotossa merkittävää roolia on kantanut järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Tietokoneen ruutu ja ihmisen käsi.
HILL-oppimisympäristön tarina yhden kampuksen tarpeista SAMKin menestystarinaksi on huikea. Matka on sisältänyt paljon kehitystyötä, yhteistyökumppanien etsintää ja sisäistä koulutusta.

Opintojen joustavaa suorittamista

Aikuisopiskelijoilla ajanhallintaan ja opintojen joustavaan suorittamiseen liittyvät tarpeet korostuvat, sillä opintoja suoritetaan pääsääntöisesti työn ja perhe-elämän ohessa. Lisäksi korkeakoulun valintaan vaikuttaa merkittävästi oman urakehityksen tarpeet, eikä se, missä korkeakoulurakennus fyysisesti sijaitsee.

Varsinaisen HILL-oppimisalustan kehittäminen alkoi 2010-luvulla, jolloin SAMK aloitti IBM:n, Ciscon ja AKG:n kanssa yhteistyön. Oppimisalustan perustana on Ciscon Webex-verkkoneuvottelujärjestelmä, jota on kehitetty edelleen luokkatilaan sopivaksi edistyksellisten ääni- ja videoteknologioiden avulla. Matkan varrella yhteistyökumppaneidemme roolit ovat muuttuneet ja uusia on tullut mukaan. Tämä on tarkoittanut Jari Suvilalle ja muille SAMKin toimijoille monia yhteistyöpalavereja ja kokousmatkoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kaksi miestä seisoo vierekkäin hymyillen
Jari Suvilan (kuvassa oikealla) pedagoginen sparraaja ja läheinen kollega on ollut pitkään SAMKin nykyinen opetuksen vararehtori Timo Mattila.

HILL on suunniteltu joustavoittamaan opiskelijoiden opiskelua ja se on kaikkien SAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä jokaisessa toimipisteessä ja koulutusohjelmassa. HILL-oppimisalustan olemassaolo ja verkko-opetukseen liittyvä vahva osaaminen teki myös kevään 2020 digiloikasta Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnalle vaivattoman. Verkko-opetukseen liittyvä osaaminen, järjestelmät, tuki ja koulutus olivat valmiiksi jo olemassa ja normaali osa toimintaamme.

Jari Suvila luokan edessä esittelemässä HILL-näkymää opiskelijoille
Kuninkaisten aikuisopetus tapahtuu nykyisin 100% verkossa. HILL mahdollistaa kuitenkin myös kontaktiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistämisen luokkatiloihin asennettujen äänentoistojärjestelmien avulla ja tätä mahdollisuutta on hyödynnetään paljon SAMKin muilla kampuksilla.

Kohti uusia haasteita

Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut olla luomassa uudenlaista oppimis- ja toimintakulttuuria jo pitkään, ja haluamme jatkossakin kulkea verkko-opetuksen kehittämisen eturintamassa. Opiskelu verkossa on jo itsestäänselvyys, mutta kulunut vuosi on tehnyt siitä kiinteän osan kaikkien opiskelijoiden arkea.

Verkko-opetuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Uudet teknologiat ja järjestelmät antavat yhä uusia mahdollisuuksia opiskelijalähtöisten palveluiden kehittämiseen.

Jari Suvila istuu tuolilla
Jarilla suunta on kohti uusi haasteita. Tavataan Loimaalla!

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvän kehitystyön näkökulmasta olemme kuitenkin uuden edessä, sillä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila aloittaa uudessa työssään Loimaan digipalvelupäällikkönä 1.4.2021. Jarilla on takanaan mittava ura SAMKissa, sillä työvuosia ehti kertyä 25. Myös tutkinnot on suoritettu SAMKissa: tradenomitutkintoon Jari valmistui vuonna 1995 ja insinööri (ylempi AMK, Master of Engineering in Information Technology) -tutkintoon vuonna 2019. Uuden tutkinnon opinnäytetyössään Jari käsitteli HILL-konseptin kehittymistä, luonnollisesti.

HILL-oppimisympäristö palkittiin myös SAMKin henkilöstöpäivässä vuoden menestystarinana vuonna 2015. Palkitsemisperusteissa todettiin seuraavaa: ”HILL on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana SAMKin opetusta ja muuta toimintaa. Kehitys on ollut määrätietoisesti asiakaslähtöistä ja laatu on pysynyt korkeana.” Palkinnon vastaanotti henkilöstöpäivässä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Toivomme, että kunniakirjalle ja kaikille muille rikkaille muistoille SAMKin palveluksen ajalta löytyy paikka sydämestäsi myös jatkossa!

Kirjoitus on osa Jari Suvilan läksiäislahjaa, joka valmisteltiin yllätyksenä. Julkaisuun on pyydetty Jarin lupa.

Tekstin valmisteluun ovat osallistuneet: Jonna Koivisto, Elina Laineenoja, Jatta Lehtonen ja Heidi Varpelaide.

 

Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraavia, HILL-oppimisympäristöä aiemmin käsitelleitä julkaisuja:

Suvila, J. & Valo, A. (2018). HILL – uusi yhteinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Koivisto, E-L Forma, J. Jalonen, K. Kallama & N. Kandelin (toim.),  eOppimisen aika: pedagogiikkaa ja digityökaluja (s. 30-31). Satakunnan ammattikorkeakoulu.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-246-1

Suvila, J. (2019). Teaching has changed to learning - the Circles of the HILL-concept. [YAMK-opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. Theseus. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139352

Telia. (26.11.2015). Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu. https://studio.kauppalehti.fi/telia/uusi-digitaalisempi-ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu. (2015). Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja opetusta suurella sydämellä. Agora. Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset, (4), 13.

 

Orientaatiopäivästä orientaatioviikkoon – Opintojen aloitus uudistettiin

Kuninkaisten kampuksella kokeiltiin ensimmäistä kertaa opintojen aloitusta orientoivan opintojakson muodossa. Uudistuksella haluttiin jakaa opiskelun aloitukseen ja suunnitteluun liittyvien asioiden omaksumista pidemmälle aikajaksolle.

Kuninkaisten kampuksella aloitti jälleen tammikuun alussa uusi ryhmä opiskelijoita, joiden tavoitteena on suorittaa tradenomitutkinto verkko-opintoina lähivuosien aikana. Jo aiemmin opintojen aloitustilaisuus on tapahtunut täysin verkossa, mutta tällä kertaa opintojen aloittamista tuettiin viikon kestävän orientoivan opintojakson muodossa. Viikon aikana opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä opintoihin etukäteen nauhoitettujen tallenteiden sekä niihin liittyvien tehtävin kautta.

Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen kirjaston suuren työpöydän ääressä.
Kuninkaisten kampuksella aloitti uusia verkko-opiskelijoita tammikuussa yli 70. Kuvassa kampuksen opettajista Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin

Ensimmäisen opiskeluviikon aikana suoritettiin Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakso. Tämän myötä Kuninkaisten kampuksella siirryttiin orientaatioviikko -malliin, jolla haluttiin keventää ja joustavoittaa opintojen aloitusta verrattuna aiempaan hyvin tiiviiseen aikatauluun ja asiasisältöön perustuneeseen aloituspäivä -malliin.

Orientoivan opintojakson aikana uudet opiskelijat perehtyivät Kuninkaisten kampuksen opiskelukäytänteisiin ja opintojen suunnitteluun. Viikko alkoi SAMK-tunnuksen aktivoinnilla, HILL-verkkoyhteyden testaamisella ja opiskeluun liittyviin moodle-pohjiin kirjautumisella.

Kuninkaisten kampus kuvattuna syksyllä.
Kuninkaisten kampus sijaitsee Huittisissa, mutta opetus toteutetaan kokonaan verkko-opetuksena. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakson moodle-pohjassa opiskelijat perehtyivät itsenäisesti ohjevideoiden avulla esimerkiksi henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS), opintojen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kielten opintojen suorittamiseen sekä kampuksen tiedotuskäytäntöihin. Opintojakson aikana he valitsivat myös neljästä vaihtoehdosta omaa urakehitystä tukevan suuntautumisen ja harjoittelivat opintojaksoille ilmoittautumista.

Verkkotapaamisessa opiskelijat tutustuivat toisiinsa

Orientoivan opintojakson suorittamiseen sisältyi myös koko päivän kestävä verkkotapaaminen, jonka aikana uusille opiskelijoille kerrottiin lisätietoa Satakunnan ammattikorkeakoulusta, liiketalouden verkko-opinnoista sekä annettiin neuvoja ICT- ja eSAMK-palvelujen käyttöön. Nämä ovat olennaisia asioita verkko-opiskelujen sujuvuuden kannalta. Lisäksi kampuksen henkilökunta ja osaamisalueen opinto-ohjaaja esittäytyivät ja kertoivat omista toimenkuvistaan.

Iltapäivällä opiskelijat kokoontuivat valitun suuntautumisen mukaisesti tutoropettajan verkkohuoneeseen, jolloin perehdyttiin tarkemmin opintojen suunnitteluun. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä myös tarkentavia lisäkysymyksiä aamupäivällä esitetyistä infoista ja orientaatioviikon aineistoista. Tutoropettajat tapasivat oman suuntautumisensa uudet opiskelijat myös uudelleen muutaman päivän kuluttua ensimmäisestä verkkotapaamisesta. Tällöin opiskelijat saivat lisää neuvoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Päivän kestävän verkkotapaamisen aikana käynnistettiin myös kahden opintopisteen laajuinen opintojakso, Verkko-oppimisen taidot ja ympäristöt, joka jatkuu maaliskuun alkuun asti. Tämän opintojakson aikana opiskelijat perehtyvät tarkemmin verkko-opiskelun käytänteisiin, verkossa tapahtuvaan ryhmätyöskentelyyn sekä tutkivaan verkko-oppimiseen. Myös SAMKin kirjaston tietokantoihin ja tiedonhakuun perehdytään laajasti, sillä nämä taidot ovat tärkeä osa verkko-opiskelua.

Kirjaston Finna-tiedonhakupalvelun esittelyä ipadilla.
SAMKin kirjaston tarjoamat palvelut ja tiedonhakuopetus ovat merkittävä osa verkko-opiskelun taitoja. Kuva: SAMKin kirjaston www-sivut.

Opiskelijoiden palaute hyvää

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella orientoivan opintojakson suorittaminen ja sitä tukeneet verkkotapaamiset onnistuivat hyvin. Ennakkotallenteet sekä orientaatiopäivän nauhoitteet saivat kiitosta, samoin kuin tapaamiset oman tutoropettajan kanssa. Saimme myös hyviä ja rakentavia ideoita orientaation kehittämiseksi. Opintojen alussa tietotulva on valtava, joten lisäohjeita kaivattiin muun muassa opintojaksoille ilmoittautumiseen.

Kirjoittajat: Lehtorit Hanna Moisio ja Leena Sääski

Onko työyhteisösi psykologisesti turvallinen?

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työympäristö ja työn tekeminen on jokaiselle työntekijälle turvallista ja terveellistä. Lähes vuoden levinnyt voimakas Covid19 -pandemia on nostanut myös nämä asiat uuteen valoon. Esimerkiksi etätyön suosittelua ja maskien käytön edellyttämistä on aiheellisesti perusteltu työnantajan vastuulla terveellisestä työympäristöstä. Mutta mitä tarkoittaa psykologinen turvallisuus työssä ja miten sinä voit lisätä sitä omaan työhösi? Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta.

Psykologista turvallisuutta luodaan nyt myös paljon verkon välityksellä.

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan jokaisen henkilökohtaista kokemusta ja tunnetta siitä, miten omien ajatuksien ja mielipiteiden esiin tuominen työyhteisössä on mahdollista. Psykologinen turvallisuus liittyy vahvasti sekä yksilön että työyhteisön hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen.

Teemaa on mielestäni helppo pohtia konkreettisemmin läheisen ihmissuhteen avulla, sillä moni varmasti tunnistaa lähipiiristään heti sellaisen henkilön, jonka seurassa on hyvä olla. Tällainen kokemus muodostuu samoista elementeistä myös työyhteisössä. Psykologisesti turvallisessa tilanteessa käyttäytyminen on empaattista, kunnioittavaa ja toista osapuolta arvostavaa. Omia ajatuksia ja mielipiteitä esittäessä ei tarvitse pelätä joutuvansa tuomituksi tai loukatuksi. Oma toiminta saa olla kaikessa inhimillisyydessään epätäydellistä. Vuorovaikutustilanteissa vallitsee uskallus nostaa vaikeitakin asioita esiin. Tunnistako sinä ihmissuhteen, jossa nämä asiat toteutuvat? Entä onko sinulla työyhteisöstä vastaavaa kokemusta?

Oikeus olla juuri Sinä

Psykologisesti turvallisessa ympäristössä on aito mahdollisuus ja oikeus olla oma itsensä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan epäasiallista käyttäytymistä, huutamista tai aiheetonta kritiikkiä. Vuorovaikutuksen tulee olla toista osapuolta kunnioittavaa ja avointa, joka sisältä paljon keskustelua ja kysymyksiä. Tavoitteena on työn jalostaminen entistä paremmaksi ja yhdessä oppiminen.

Avoimessa ja turvallisessa työympäristössä toimiminen vaatii jokaiselta yksilöltä vahvaa itsetuntoa. On hyvä kyetä omien asenteiden ja toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun. Loukkaannunko esimerkiksi itse herkästi, jos saan rakentavaa palautetta toiminnastani? Miten kykenen käsittelemään oman ajatteluni kanssa vastakkaisia mielipiteitä? Sallinko esimiehenä kaikkien ajatusten esiintuomista ja kuuntelenko aidosti?

Kuuntelun taitojen kehittäminen

Omaa asennetta on hyvä kehittää entistä enemmän kohti uteliaisuutta, vilpittömyyttä ja kohtaamista. Yksi avaintekijä on aktiivisen kuuntelun taitojen kehittäminen, jota voi harjoitella jokapäiväisissä kohtaamisissa keskittymällä keskustelukumppanin ajatuksiin omien ajatusten tuottamisen sijaan. Keskeistä on osoittaa halua ymmärtää toisen ajatuksia ja kokemusta. Asiaa voi alkuun harjoitella vaikkapa sillä, että pitää keskustelutilanteessa ”tukkimiehen kirjanpitoa”, johon merkitsee aina viivan, kun oma ajatus syntyy omassa mielessä toista kuunnellessa. Aktiivisella kuuntelijalla viivoja syntyy mahdollisimman vähän. Kannattaa kokeilla!

Tukkimiehen kirjanpito
Miten meni kuuntelu niin kuin omasta mielestäsi?

Turvallista talvea!

Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto
Kuvat: Pixabay ja Jonna Koivisto

 

Minisarjan viimeisessä osassa käsitellään vuorovaikutusta ja tunteita työssä ja se ilmestyy tammikuun aikana.

Opintojakson avulla kohti parempaa itsetuntemusta

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa esittelemme opintojakson sisältöä ja toteutustapaa. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus on 5 opintopisteen laajuinen kokonaisuus Tradenomi (AMK) tutkintoa. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu Kuninkaisten kampuksen esimiestyön kehittämisen suuntautumisessa opiskeleville, mutta myöhemmin opintojaksoa on tarkoitus tarjota myös muille kampuksen tutkinto-opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Opintojakson sisällön suunnittelu sai kipinän siitä, että nykyisestä opetussuunnitelmastamme puuttui vuorovaikutukseen liittyvän teeman käsittely, vaikka työelämää koskevissa selvityksissä tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu. Halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarjolle uudelleen, mutta uudesta näkökulmasta. Esimiestyötä käsittelevissä puheenvuoroissa oli viime vuosina noussut esiin monesti empatian, psykologisen turvallisuuden ja tunteiden käsittelyn tärkeys. Aihetta tutkailtuamme päädyimme yhdistämään nämä teemat yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Uudenlainen näkökulma innosti meitä molempia ja toi myös omaan työhön uudenlaista sisältöä.

Pilottitoteutus käynnistyy

Opintojakson sisältö hyväksyttiin loppuvuodesta 2019 osaksi uutta Tradenomi (AMK) opetussuunnitelmaamme, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Halusimme pilotoida uutta opintojaksoa jo etukäteen ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja kohderyhmäksi valikoitu valmistumisvaiheessa olevat esimiestyön kehittämistä opiskelevat opiskelijat.

Meille opettajille oli tärkeää saada kokemusta opintojakson toteutustavasta mahdollisimman pian, sillä sisällöt edellyttävät sekä meiltä opettajilta että opiskelijoilta rehellistä omien tunteiden tutkimista ja niiden ääreen pysähtymistä. Pilottitoteutuksen avulla halusimme saada ennen kaikkea varmistusta siitä, että valitsemamme toteutustapa on toimiva. Toteutus on tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä puolivälissä, ja tähän asti saamamme palaute on ollut erittäin hyvää.

Yhteisopettajuudella vahvuutta toteutukseen

Opintojakson yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Omien tunnetaitojen lisäksi opintojaksolla opiskelija saa työkaluja vuorovaikutusosaamisen ja oman organisaation tunnejohtamisen kehittämiseen, nämä voivat parhaimmassa tapauksessa auttaa opiskelijaa hyvinvoivan organisaation rakentamisessa. Taataksemme riittävän osaamisen opetuksen sisällöistä olemme sekä kouluttautuneet lisää vuoden varrella että sparranneet ja kannustaneet toisiamme, milloin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä ja milloin sisällön nostamien asioiden käsittelyssä.

Lehtorit Satu Korhonen ja Jonna Koivisto Yyterin rannalla luontoretkellä.
Inspiraatiota omien tunteiden käsittelyyn ja opintojakson sisältöön haettiin myös Yyteriin suuntautuneelta luontoretkeltä. Kuvassa Satu Korhonen (vas.) ja Jonna Koivisto.

Opintojakson toteutus perustuu itsenäisiin tehtäviin, joita käsitellään luottamuksellisissa pienryhmissä. Tunnejohtaminen edellyttää vahvaa osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa, jonka johdosta opintojakson ensimmäiset tehtävät liittyvät juuri omien tunteiden käsittelyyn. Materiaalin tutustuminen, opetustuokiot sekä pienryhmäkeskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös opettajille. Emmehän me itsekään ole voineet perehtyä aiheeseen syvällisesti ilman oman itsemme tarkastelua.

Tunneopetusta verkossa

Omien tunnetaitojen kehittäminen korostuu opintojakson ensimmäisissä tehtävissä, jotta voidaan edetä vuorovaikutus- ja tunneosaamisen tarkasteluun työelämässä ja organisaatiotasolla.  Vuorovaikutusosaaminen on taito siinä missä kymmensormijärjestelmäkin.  Ajatuksena on, että vuorovaikutusta voi oppia ja siinä voi kehittyä. Työelämässä hyvät vuorovaikutustaidot ja jopa –osaaminen on yleisesti tärkeää, mutta vaatimukset korostuvat esimiestyössä.  Opintojakson tehtävien avulla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja havainnoimalla ja reflektoimalla omia työelämäkokemuksia. Näin pyritään antamaan opiskelijoille työkaluja, joita voi käyttää oman esimiestyön tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymispolulla.

Kuninkaisten kampuksen toimintamalli perustuu 100% verkko-opetukseen. Tunteiden tulkintaan ja säätelyyn sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät vahvasti sekä sanallinen että sanaton ilmaisu, joten toteutuksen aikana on ollut tärkeää nähdä ja kuulla toisiamme aidosti. Olemme kertoneet opiskelijoille jo alusta lähtien siitä, että opetustuokioissa ja pienryhmäkeskusteluissa meidän tulee nähdä toisemme, joten kameran aktiivinen käyttö on ollut oleellista kaikissa tapaamisissa. Opiskelijoiden kasvojen näkeminen on ollut ilahduttavaa ja tuonut työhömme paljon lisää positiivista virettä.

Kirjoittajat: Lehtorit Jonna Koivisto ja Satu Korhonen

Kuva: Minna Kuohukoski

Minisarjan seuraava teksti käsittelee psykologista turvallisuutta ja sen merkitystä työyhteisön tunneilmapiirille. Teksti ilmestyy viikolla 51

Työelämä tarvitsee digitalisaation rinnalle inhimillisyyttä

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja nykyiset muutostrendit vaikuttavat työtehtäviin ja työntekemisen tapoihin enemmän kuin ennen. Sitra on omien megatrendiselvitysten myötä löytänyt Suomen kansallisella tasolla tärkeitä muutoksia ja kehityssuuntia; teknologia sulautuu kaikkeen, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, talouden suunta muuttuu kulutuksen ja ympäristön tilan muutoksen mukana, vallankäyttö siirtyy verkostoihin. Huomiota tulisi kiinnittää teknologian sulautumiseen ja siihen, miten työelämässä kohdataan teknologisten ratkaisujen – tekoälyn tuomat muutokset.

Digitalisaatio on päivän sana, mutta sen rinnalle työpaikoille tarvitaan lisää inhimillisyyttä; tunteiden tunnistamista ja parempaa itsetuntemusta.

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ennustaneet, että vuonna 2024 tekoäly on ihmistä parempi kääntämään kieliä ja vuonna 2027 tekoäly on ihmistä parempi ajamaan rekkaa.  Tehdastyön lisäksi tulevaisuudessa automatisointi siirtyy asiantuntijoiden työhön.  Miltä tuntuisi robottilääkärin tekemä diagnoosi tai virtuaalilakimiehen palvelut?

Teknologia on aina vaikuttanut työn tekemiseen. Usein mediahuomio suunnataan teknologisen kehityksen aiheuttamiin uhkakuviin, vaikka pitäisi pohtia, miten ja mitä töitä ihmiset voivat tehdä lisääntyvästä robotiikasta huolimatta. Vaikka kaikkea työtä ei tulla koskaan automatisoimaan, iso osa ammateista sisältää tehtäviä, jotka voidaan jo nyt hoitaa robotin avulla.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Eläkkeelle jääminen ei ole kenties vielä mahdollista, joten organisaatioiden, meidän työssäkäyvien ja työelämään tulevien on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat ne tulevaisuuden osaamiset, jotka vievät työelämää eteenpäin.

Itsetuntemus on tulevaisuuden työelämätaito

Totta on, että tekoäly vähentää tulevaisuudessa työvoiman tarvetta ja siksi korkeakoulutasoinen oman ammattialan osaaminen sekä digitaidot ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Toisaalta Ilmarisen julkaiseman Future Score-testin tulosten mukaan tulevaisuuden top 10 työelämätaidot ovat seuraavat:

  • Vuorovaikutustaidot
  • Itsetuntemus
  • Tunneälykkyys ja empatia
  • Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
  • Verkostoitumiskyky
  • Resilienssi eli muutosjoustavuus
  • Yhteistyökyky
  • Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
  • Kriittinen ajattelu ja luovuus
  • Itseohjautuvuus

Listan kolme tärkeintä työelämätaitoa ovat vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja tunneälykkyys / empatia. Nämä ovat nyt ja tulevaisuudessa osaamisia, joiden avulla pidämme itsemme työelämässä kilpailukykyisinä.

Tärkeää on lisätä vuorovaikutus- ja empatian taitoja, jotka varmasti lisäävät työssä viihtymistä, mutta vaikuttavat myös työn tuottavuuteen. Muutostahti tulee olemaan niin nopeaa, että tietty teknologia vanhenee nopeasti, jolloin digitaitojen ohella on hyvä valmentaa ihmisiä toimimaan yhdessä. Näin varmistetaan, että julkisten organisaatioiden tai yritysten, johto sekä työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja saadaan aikaan uusia innovaatioita.

Vuorovaikutus ja yhteistyö työelämässä sujuu paremmin, kun koko organisaatiolla on osaamista omien ja toisten tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Päivänselväähän on, että jokaisella on tunteet, mutta kysymys on siitä, miten ne näkyvät muille ja miten me kukin osaamme tulkita omia ja muiden tunteita tai miten me reagoimme tunteisiin. Tunteiden tulkitsemisen taito meillä ihmisillä on, mutta koneilla ei vielä tätä taitoa ole ainakaan samassa mittakaavassa, joten tunteiden kohtaamisen taito on kilpailuvalttimme.

Pitkospuut luonnossa.
Millainen on sinun polkusi itsetuntemukseen?
(Kuva: Satu Korhosen kotialbumi)

Hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys lähtevät liikkeelle itsetuntemuksesta, joka usein sekoitetaan itsetuntoon.  Henkilö, joka tuntee oman osaamisensa saa todennäköisesti aikaan enemmän kuin sellainen, joka ei tunnista omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan. Kun organisaatioihin palkataan itsensä tuntevia henkilöitä, kehitetään samalla koko työyhteisöä. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä kohtamaan työelämään liittyviä haasteita ja tekemään niiden suhteen tietoisia valintoja, eikä pelkästään reagoimaan asioihin spontaanisti. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, itsetunto ja motivaatio ovat itsetuntemuksen osa-alueita. Itsetuntemuksen kehittäminen on avain tunteiden tunnistamiseen ja parempiin vuorovaikutustaitoihin.

Miten itsetuntemusta sitten voisi kehittää niin että siitä on etua töissä? Matkan voi aloittaa, vaikka pysähtymällä omien tunteiden äärelle havainnoimaan ja tunnistamaan, mitkä tunteet eri tilanteissa ovat päällimmäisiä. Itselle kannattaa esittää kysymys, miksi reagoin voimakkaasti toisen käytökseen. Tällä tavalla pääset kurkistamaan omia sokeita pisteitäsi ja kenties seuraavalla kerralla et ärsyynny samalla tavalla vaan osaat kohdata tilanteen paremmin ja pääsette keskustelemaan asioista ilman että päädytään vain voimakkaisiin reaktioihin.

Tämän blogitekstin kirjoittamiseen on käytetty seuraavia lähteitä:

  1. Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma.
  2. Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra.
  3. Grace, K., Salvatier, J., Dafoe, A. Zhang, B., and Evans, O. When Will AI Exceed Human Performance? Evidence from AI Experts. Future of Humanity Institute, Oxford University AI Impacts. Department of Political Science, Yale University. Viitattu 13.11.2020 https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf
  4. Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? Viitattu 13.11.2020 https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/
  5. Aaltonen, M. & Merilehto, A. 2019. Tekoäly: Ihminen & kone. Helsinki: Alma Talent.

Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen

Minisarjan seuraavassa osassa käsitellään Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus opintojakson sisältöä ja se ilmestyy ensi viikolla.

Tie AMK-opiskelijasta opettajaharjoittelijaksi

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on mukana SAMK-TAMK /TAOK-kehittämiskoulun opettajaharjoittelu-yhteistyössä. SAMKissa yhteistyöstä vastaa opetuksen kehittämispäällikkö Eeva-Leena Forma.  SAMKin Kuninkaisten kampus sai mieluisan paluumuuttajan, kun Sanna Rajala suoritti opettajaharjoittelunsa tradenomikoulutuksen verkkototeutuksessa.

Opettajaharjoittelija Sanna Rajala:

Kymmenen vuotta sitten olin yhdessä tärkeimmistä risteyksistä elämässäni, kun valmistuin tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta, Kuninkaisten kampukselta. Olin onnekas, että olin ansainnut itselleni työpaikan finanssialalta ammattikorkeakoulu opintoihin sisältyvän työharjoittelun kautta, minun oli helppo hymyillä. Ammattikorkeakoulututkinto on erinomainen vaihtoehto sen käytännönläheisyyden vuoksi.

Opettajaharjoittelija Sanna RajalaNyt kymmenen vuotta myöhemmin pohdin mennyttä vuosikymmentä. Olen saanut työskennellä finanssialalla ja kasvaa finanssialan asiantuntijaksi. Ensimmäinen työtehtäväni oli työskennellä kassapalveluissa mistä siirryin verkko-ja puhelinpalvelun töiden pariin. Muutamien vuosien jälkeen sain mahdollisuuden lähteä kasvattamaan osaamistani rahoitusten parissa ja myöhemmin olen saanut myös kehittää itseäni erilaisissa markkinoinnin tehtävissä. Tehtäväni on ollut huolehtia, että asiakkaalla on kaikki palvelut käytössään, jotka hänen elämäntilanteeseensa parhaiten soveltuvat. Autan asiakasta parhaani mukaan löytämään ratkaisun hänen tarpeisiin. Työnantajani on kasvattanut minusta finanssialan asiantuntijan ja siitä saan olla erittäin kiitollinen.

Kohti haavetta

Mikään muu ei ole yhtä pysyvää kuin muutos (Heraikleitos). Tämän oivalsin muutama vuosi sitten, kun hakeuduin suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK) SAMKiin. Opiskelu avartaa ja antaa uudenlaisia näkökulmia kehittää itseään. Mielestäni en ole koskaan valmis ja aina voi oppia jotakin uutta. Sain YAMK-tutkinnon päätökseen muutama vuosi sitten, mutta halusin jatkaa edelleen opintoja, lähteä suuntaamaan kohti haavettani. Minulla on aina ollut salainen haave toimia opettajan tehtävissä, mutta mielestäni se edellyttää syvällistä osaamista, jotta voisin ohjata opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen koen omaavani asiantuntemusta, jota olisi ilo jakaa eteenpäin liiketalouden opiskelijoille.

Ohjaamisharjoittelu AMK-verkko-opintojen parissa

YAMK-tutkinnon jälkeen pääsin suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja Tampereen ammattikorkeakouluun, missä opintoni alkavat nyt olla loppusuoralla. Opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyy ohjaamisharjoittelu, jonka sain suorittaa SAMKin Kuninkaisten kampuksen verkko-opintojen parissa. Tällä hetkellä tuntuu erityisen hyvältä, tuntuu kuin ympyrä sulkeutuisi. Olen aloittanut opintoni Kuninkaisten kampuksella ja nyt saan itse toimia samassa oppilaitoksessa opettajaharjoittelijana. Olen kiitollinen, että sain suorittaa harjoitteluni juuri Kuninkaisten kampuksella, koska koen että Kuninkaisten kampus on aallon harjalla toteuttaessaan verkko-opintokokonaisuuksia opiskelijoille valtakunnallisesti. Teknologia kehittyy ja nyky-yhteiskunnassa puhutaan paljon uudistuvasta opettajuudesta ja yksilöllisistä sekä henkilökohtaisista opintopoluista. Näitä kaikkia toteutetaan Kuninkaisten kampuksella. Olen kiitollinen myös siitä, että ohjaava opettajani Leena Sääski otti minut avosylin vastaan ja perehdytti minut opettajan työhön ammattikorkeakoulussa. Aikuisopiskelijat ovat innostuneita opiskelemaan ja se jos jokin mielestäni haastaa myös itseäni pysymään aallon harjalla ja kehittää itseäni entisestään. Koskaan ei saisi juurtua, aina pitäisi olla kiinnostunut kehittämään itseään, jotta pysyy mukana tulevaisuuden työelämässä.

Ohjaava opettaja, lehtori Leena Sääski:

Minulle tarjoutui mahdollisuus päästä osaksi ohjausyhteistyötä, kun minulta kysyttiin halukkuuttani ohjata opettajaharjoittelijaa. Kampuksemme on ns. digitaalinen kampus, jossa kaikki tradenomikoulutuksen opetus tapahtuu verkon kautta niin, että opiskelijamme opiskelevat etänä ajasta ja paikasta riippumatta, ja osa jopa ulkomailta käsin.

Tästä alkoi puolen vuoden mittainen opettajaharjoitteluyhteistyö Sanna Rajalan kanssa. Sanna on valmistunut tradenomiksi Kuninkaisten kampuksella silloin, kun Huittisissa opiskeltiin liiketaloutta vielä päiväopiskeluna.

Kokonaisvaltaista opintojakson suunnittelua ja toteutusta

Oli mieluisaa päästä ohjaamaan alumnimme Sannan opettajaharjoittelua. Sanna suunnitteli ja toteutti opintojakson Asiantuntijapalvelujen myyntityö, 5 op, ohjauksessani. Tradenomikoulutuksen ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi Sannalla on vankka rahoitusalan työkokemus, joten hänen työelämälähtöinen osaamisensa pääsi oikeuksiinsa opintojakson suunnittelussa. Sanna kartoitti muun muassa uusia ajankohtaisia lähteitä, materiaaleja, kirjallisuutta. SAMKin kirjastosta Elina Laineenoja oli Sannalle suurena apuna materiaalivinkkien antajana. Sanna laati tehtäviä, joissa opiskelijat pääsivät analysoimaan omaa tietoaan ja uutta osaamistaan asiantuntijapalveluista sekä myyntityöstä. Aika monella opiskelijalla ennakkokäsitykset myynnistä ja markkinoinnista muuttuivat myönteisemmäksi opintojakson kuluessa.

Sanna sai varsin vapaat kädet suunnitella ja jalostaa opintojaksototeutusta. Sanna kyllä kuunteli herkällä korvalla ohjaavan opettajan näkemyksiä, vaikka hänellä olikin omat selkeät ideat ja toimintasuunnitelmat. Sanna on taitava antamaan palautetta opiskelijoiden vastauksiin ja tehtäviin. Hänellä on kannustava, ohjaava ja opiskelijalähtöinen palautteenantotapa. Vähän heikommastakin vastauksesta hän pystyy hienosti antamaan myönteistä, mutta kehittävää palautetta. Tämä on jalo taito.

Uusia raikkaita ja inspiroivia näkemyksiä

Sannan kanssa on ollut miellyttävää ja inspiroivaa tehdä yhteistyötä. Hän on selkeäsanainen ja suora, joten hänen kanssaan on ollut äärimmäisen helppo tulla toimeen työkaverina. Olen kokenut Sannan enemmänkin työkaveriksi kuin opettajaharjoittelija – opettaja -suhteeksi. Sannalla on ollut raikkaita ja inspiroivia näkemyksiä, jotka ovat piristäneet ja elävöittäneet myös omaa työtäni. Työskentely Sannan kanssa on tuonut toivottua ja mukavaa säpinää sekä uutta pontta myös itselleni tähän kevääseen.

Opiskelijoiden palautetta Sannan harjoittelusta

”Innostava ote opettamiseen, iloista työskentelyä ja selväsanainen työskentely. Kiitos, ilo seurata opetusta!”

”Mielestäni kurssi oli mukavasti koostettu. Näinä vaikeina aikoina (koronakevät) on erittäin hankalaa keskittyä tehtäviin ja pysyä aikataulussa, joten yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi nostan tehtävien selkeän rakenteen ja esillepanon.”

”Luennot olivat mukavaa ja selkeää kuunneltavaa. Positiivista on mielestäni myös, että tuodaan materiaaleihin aiheeseen liittyviä podcasteja. Ne ovat nykyaikaisia ja niitä on helppo kuunnella.”

”Tämä opintojaksototeutus oli hieman ns. freesatumpi kokonaisuus.”

”Mielestäni Sannan tuottama materiaali oli hyvin tehtyä ja laadukasta.”

Sanna sai opiskelijoilta myös rakentavaa ja kehittävää palautetta, josta on varmasti apua hänelle myös tulevaisuudessa.

Kirjoittajat
Lehtori Leena Sääski
Opettajaharjoittelija Sanna Rajala

Valintakurssi kartoittaa motivaatiota ja soveltuvuutta verkko-opiskeluun

Tamperelainen Heli Salpakoski valitsi SAMKin liiketalouden monimuoto-opinnot, koska Huittisissa tradenomitutkinto on mahdollista suorittaa käytännössä kokonaan verkossa. Myös valintakoe tehdään verkossa, 5 opintopisteen valintakurssina.

Heli Salpakosken mielestä on tärkeää, että opiskelu työn ohessa on sujuvaa ja vaivatonta.

Helille jäi syksyn 2018 valintakurssista erittäin hyvät tunnelmat vaikka aihe, sopimusoikeus, ei ollut hänelle ennestään tuttu.

– Kurssi oli monipuolinen ja vaativa, mutta mielestäni se valmisteli paremmin myös hakijoita itse opiskeluun. Itselle helpoimpia olivat monivalintatehtävät. Hieman hankalampaa puolestaan oli aktivoida omat kirjoittajan taidot ja kirjoittaa monisivuista essee-tehtävää. Lähdeviittaukset olivat myös aiheuttaa hieman harmaita hiuksia, mutta onneksi niihin oli erittäin selkeät ja hyvät ohjeet.

Helin mielestä oppimateriaalien hankintaan oli hyvät ohjeet Moodle-pohjassa ja tarvittaessa apua sai SAMKin kirjastopalveluilta. Valintakurssin aikana hän seurasi aktiivisesti keskustelupalstaa, jossa opettajat vastasivat hakijoiden kysymyksiin.

Aikataulutus auttaa keskittymään itse suoritukseen

Valintakurssiin voi osallistua mistä tahansa, vaikkapa ulkomailta käsin. Tarvitset vain tietokoneen ja nettiyhteyden. Ajankäytön voit itse suunnitella, joten tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Helin mielestä kurssi toimi teknisesti hyvin, eikä hänellä ollut suurempia teknisiä haasteita.

– Alussa minulla oli ongelmia tunnuksen kanssa, ja olin siitä yhteyksissä SAMKin HelpDeskiin. Yhteystiedot olivat helposti saatavilla ja apua sai hyvin. Koska tilanne oli itselleni täysin uusi, koin kurssin aikataulutuksen kanssa hieman haasteita. Mielestäni aloitin kurssin hyvissä ajoin, mutta loppua kohti meinasi silti tulla kiire.

Heli antaakin vinkiksi tehtävien aikataulutuksen omaan kalenteriin sopivaksi.

– Tehtävien tekeminen kannattaa aloittaa heti, kun valintakurssi aukeaa. Silloin ehdit viimeistellä tehtävät huolella, eikä tule liian kiire. Hyvällä aikataulutuksella pystyt parhaimmassa tapauksessa välttämään kaiken ylimääräisen stressin ja pystyt keskittymään itse suoritukseen.

Valintakurssista hyötyy myös jatkossa

Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat kurssilla suoritetun opintojakson ja arvosanan tradenomitutkintoonsa. Muut kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän. Kurssin teema vaihtuu vuosittain. Valintakurssin aikana tehdystä työstä ja käytetystä ajasta on hyötyä, vaikka opiskelupaikka ei heti avautuisikaan. Jos hakijan pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin opiskelupaikkaa avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kautta.


Seuraava haku liiketalouden monimuoto-opintoihin 18.3.-1.4.2020


 

Kuulumiset Finanssiakatemian gaalasta

Finanssiakatemia yhdistää finanssialan työnantajat ja oppilaitokset yhteistyöverkostoon. Yhteistyötä tehdään työryhmissä, joissa pyritään kehittämään finanssialan koulutusten tarjontaa ja oppimateriaaleja. SAMK ja Kuninkaisten rahoituksen opettaja sekä opiskelijat ovat vahvasti mukana Finanssiakatemian toiminnassa osallistumalla oppimateriaalityöryhmän toimintaan.

Akatemia järjestää syksyisin gaalan, jossa tänä syksynä poliitikot keskustelivat aiheesta, miten suomalaisten koulutusta pitäisi kehittää työn muutoksen ja digitalisaation myötä. Keskustelemassa eri puolueista olivat Ville Niinistö (vihr.), Raija Vahasalo (kok.), Ulla Parviainen (kesk.) ja Pilvi Torsti (sdp).

Poliitikot toivat esille mielenkiintoisia näkökulmia, joista seuraavassa muutaman poiminta. Raija Vahasalo pohti, että opintoja vauhdittava asia voisi olla esimerkiksi alan työpaikassa työskentely. Hän kyseenalaisti luennolla istumisen. ”Onko järkevää, että kymmenen vuotta alan hommia tehnyt joutuu todistamaan osaamisensa istumalla tuntikausia luennoilla?” Kuninkaisten verkko-opettajana pohdin usein samaa asiaa,  mitä voi oppia pelkkiä luentoja kuuntelemalla?

Ulla Parviainen halusi tuoda esille työelämässä hankittua osaamista ja sen tunnistamista opintojen aikana. ”Työn tekemisen aikana kertynyt tieto pitää saada paremmin taltioitua ja portfolioitua. Miten nämä asiat ja myös opiskelijat sitten saadaan eri oppilaitoksissa yhdenvertaisiksi? Se onkin vaikeampi kysymys”, maalaili Ulla Parviainen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, toimii meillä Kuninkaisissa AHOT- käytännön kautta, jossa aikaisempi työelämässä hankittu osaaminen muutetaan opintopisteiksi.

Finanssigaala
Keskustelua Finanssiakatemian gaalassa

Poliitikkojen keskustelun lisäksi gaalassa julkistettiin Finanssialan Top five –osaamistarpeet kyselyn tulokset. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa Finanssialalla? Osaamiskyselyyn vastasi 656 alalla toimivaa henkilöä; työntekijöitä, esimiehiä, johtoa, koulutusorganisaatioissa toimivia, opiskelijoita sekä elinkeinoelämän parissa työskenteleviä. Tärkeimmät tulevaisuuden taidot kyselyn mukaan ovat kyky sopeutua muutokseen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat sosiaaliset kyvyt ja itsensä johtaminen. Digitaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja omasta jaksamisesta huolehtiminen muodostivat kolmannen ryhmän.

Gaalassa palkittiin stipendillä SAMK Kuninkaisten opiskelija Maria Rae, jonka opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Finanssiala ry. Työn aiheena oli; Mifid II – vaikutukset sijoitusneuvojan osaamisvaateisiin.

Satu Korhonen
rahoituksen lehtori

Verkko-opiskelun lähtökohtana on halu oppia itsenäisesti

”Monimuotokoulutus on helppo tapa opiskella, mutta se vaatii opiskelijalta kurinalaisuutta ja itsensä johtamista,” painottaa tradenomi Vuokko Mansikkamäki.

Opiskelu SAMKin liiketalouden verkkopainotteisessa koulutuksessa Huittisissa oli Mansikkamäen mielestä mielenkiintoista ja opinnot vastasivat hyvin odotuksia; opintojaksot olivat erittäin hyvin suunniteltuja, verkko-opinnot takasivat joustavan tavan opiskella ajasta ja paikasta riippumatta, lisäksi opettajat olivat innostavia.

Lue Vuokon haastattelu…

 

Haku SAMKin Liiketalouden monimuotokoulutukseen Huittisiin käynnissä 5.–19.9.2018. Lisätietoja koulutuksesta ja hausta samk.fi -hakusivuilta

Finanssialan työn suunta

Digitalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu jo useita vuosia jopa vuosikymmeniä. Murros on kuitenkin nyt vasta kunnolla lähdössä liikkeelle. Finanssialalla se näkyy sekä työtapojen muuttumisena, että uusien työtehtävien muodossa.

Finanssialan työ on yhä useammin asiakaspalvelua tai myyntityötä ta
i jopa näitä molempia. Asiakas ei tule enää konttorille kyselemään lainaa tai kartoittamaan vakuutusturvaansa vaan on yhteydessä pankkiin tai vakuutusyhtiööndigitaalisaatio useiden eri kanavien kautta kuten esim. verkkoneuvottelut, chatit, jne. Vai milloin itse kävit viimeksi pankin konttorissa? Yhteydenpitotavoissa on tapahtumassa suuri muutos, joka  aiheuttaa lisäkoulutuksen tarvetta asiakaspalvelijoille.

Matti Pohjola on kirjoituksessaan Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla määritellyt pankkien ja vakuutusalan yritysten selviytymiskeinoksi uusien palveluiden kehittämisen, henkilökunnan osaamisen vahvistamisen sekä asiakkaiden digitaalisten palveluiden tarpeen mahdollisimman tarkan selvittämisen luomalla siihen sopivan yrityskulttuurin.

Uusia palveluita suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan uudenlaisia työtehtäviä tekeviä henkilöitä kuten esim. palvelumuotoilija, webanalyytikko tai datascientist. Henkilökunnan osaaminen edellä manituissa tehtävissä on erilaista, kun esim. luottopäällikön tai sijoitusneuvojan tehtävissä. Tästä syystä finanssialalla on suuri tarve osaamisen päivittämiseen.

Mitä osaamista sitten tarvitaan? ”Muuttuva työ finanssialalla” -kyselyn perustella pankkisektorilla tarvitaan osaamista sijoittamisesta, sähköisestä liiketoiminnasta, riskienhallinnasta, rahoituspalveluista sekä juridisesta osaamisesta. Vakuutussektorilla tärkeimmiksi osaamisiksi voidaan nimetä sähköinen liiketoiminta ja riskienhallinta. Työntekijöiden tulee lisäksi olla moniosaajia ja heidän tulee olla valmiita reagoimaan muutoksiin. Myynti ja viestintätaidot ovat itsestäänselvyys jokaiselle alalle haluavalle.

Finanssialalla työajat ovat perinteisesti olleet yhdeksästä viiteen aikoja, mutta tähänkin on tulossa muutos. Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet digitalisaation mukana ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Asiakkaat tarvitsevat palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten finanssiyritysten johto ja esimiehet tarvitsevat uusia työkaluja viedäkseen uutta työn tekemisen kulttuuria eteenpäin. Työn tekeminen uudella tavalla on tuonut myös etätyön vahvemmin mukaan.

Asiakkaat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua, vaikka ovatkin kiinnostuneita uusista tavoista hoitaa pankki tai vakuutusasioita. Asiakkaiden yksilöllinen palveleminen korostuu, jolloin tarvitaan myös erilaista henkilökuntaa asiakaspalvelutyöhön. Vuonna 2015 tapahtuikin muutos alalle palkattujen ikäjakaumassa. Yli 50-vuotiaiden osuus uusista rekrytoinneista oli 20 prosenttia. Eri ikäisten lisäksi tarvitaan henkilökuntaa, jolla on jo aikaisemmin hankittua osaamista ja korkea koulutus. Merkonomin koulutus ei enää riitä vaan finanssialalla työskentelee korkeakoulutettuja moniosaajia, jotka suhtautuvat muutokseen sopivan positiivisella asenteella.

Vaikuttaakin siltä, että työ finanssialalla muuttuu mielenkiintoisemmaksi, mutta samalla haasteellisemmaksi yhä globalisoituvassa maailmassa.

Satu Korhonen
lehtori

********

Satu Korhonen on SAMKin Huittisten liiketalouden edustaja Finanssialan keskusliiton perustamassa Finanssiakatemiassa alan koulutusta kehittämässä. 

Liiketalouden monimuotokoulutuksessa Huittisissa opiskelijoilla on mahdollisuus valita rahoituksen suuntautumisvaihtoehto monimuotototeutuksena.