Verkko-opiskelun lähtökohtana on halu oppia itsenäisesti

”Monimuotokoulutus on helppo tapa opiskella, mutta se vaatii opiskelijalta kurinalaisuutta ja itsensä johtamista,” painottaa tradenomi Vuokko Mansikkamäki.

Opiskelu SAMKin liiketalouden verkkopainotteisessa koulutuksessa Huittisissa oli Mansikkamäen mielestä mielenkiintoista ja opinnot vastasivat hyvin odotuksia; opintojaksot olivat erittäin hyvin suunniteltuja, verkko-opinnot takasivat joustavan tavan opiskella ajasta ja paikasta riippumatta, lisäksi opettajat olivat innostavia.

Lue Vuokon haastattelu…

 

Haku SAMKin Liiketalouden monimuotokoulutukseen Huittisiin käynnissä 5.–19.9.2018. Lisätietoja koulutuksesta ja hausta samk.fi -hakusivuilta

Finanssialan työn suunta

Digitalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu jo useita vuosia jopa vuosikymmeniä. Murros on kuitenkin nyt vasta kunnolla lähdössä liikkeelle. Finanssialalla se näkyy sekä työtapojen muuttumisena, että uusien työtehtävien muodossa.

Finanssialan työ on yhä useammin asiakaspalvelua tai myyntityötä ta
i jopa näitä molempia. Asiakas ei tule enää konttorille kyselemään lainaa tai kartoittamaan vakuutusturvaansa vaan on yhteydessä pankkiin tai vakuutusyhtiööndigitaalisaatio useiden eri kanavien kautta kuten esim. verkkoneuvottelut, chatit, jne. Vai milloin itse kävit viimeksi pankin konttorissa? Yhteydenpitotavoissa on tapahtumassa suuri muutos, joka  aiheuttaa lisäkoulutuksen tarvetta asiakaspalvelijoille.

Matti Pohjola on kirjoituksessaan Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla määritellyt pankkien ja vakuutusalan yritysten selviytymiskeinoksi uusien palveluiden kehittämisen, henkilökunnan osaamisen vahvistamisen sekä asiakkaiden digitaalisten palveluiden tarpeen mahdollisimman tarkan selvittämisen luomalla siihen sopivan yrityskulttuurin.

Uusia palveluita suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan uudenlaisia työtehtäviä tekeviä henkilöitä kuten esim. palvelumuotoilija, webanalyytikko tai datascientist. Henkilökunnan osaaminen edellä manituissa tehtävissä on erilaista, kun esim. luottopäällikön tai sijoitusneuvojan tehtävissä. Tästä syystä finanssialalla on suuri tarve osaamisen päivittämiseen.

Mitä osaamista sitten tarvitaan? ”Muuttuva työ finanssialalla” -kyselyn perustella pankkisektorilla tarvitaan osaamista sijoittamisesta, sähköisestä liiketoiminnasta, riskienhallinnasta, rahoituspalveluista sekä juridisesta osaamisesta. Vakuutussektorilla tärkeimmiksi osaamisiksi voidaan nimetä sähköinen liiketoiminta ja riskienhallinta. Työntekijöiden tulee lisäksi olla moniosaajia ja heidän tulee olla valmiita reagoimaan muutoksiin. Myynti ja viestintätaidot ovat itsestäänselvyys jokaiselle alalle haluavalle.

Finanssialalla työajat ovat perinteisesti olleet yhdeksästä viiteen aikoja, mutta tähänkin on tulossa muutos. Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet digitalisaation mukana ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Asiakkaat tarvitsevat palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten finanssiyritysten johto ja esimiehet tarvitsevat uusia työkaluja viedäkseen uutta työn tekemisen kulttuuria eteenpäin. Työn tekeminen uudella tavalla on tuonut myös etätyön vahvemmin mukaan.

Asiakkaat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua, vaikka ovatkin kiinnostuneita uusista tavoista hoitaa pankki tai vakuutusasioita. Asiakkaiden yksilöllinen palveleminen korostuu, jolloin tarvitaan myös erilaista henkilökuntaa asiakaspalvelutyöhön. Vuonna 2015 tapahtuikin muutos alalle palkattujen ikäjakaumassa. Yli 50-vuotiaiden osuus uusista rekrytoinneista oli 20 prosenttia. Eri ikäisten lisäksi tarvitaan henkilökuntaa, jolla on jo aikaisemmin hankittua osaamista ja korkea koulutus. Merkonomin koulutus ei enää riitä vaan finanssialalla työskentelee korkeakoulutettuja moniosaajia, jotka suhtautuvat muutokseen sopivan positiivisella asenteella.

Vaikuttaakin siltä, että työ finanssialalla muuttuu mielenkiintoisemmaksi, mutta samalla haasteellisemmaksi yhä globalisoituvassa maailmassa.

Satu Korhonen
lehtori

********

Satu Korhonen on SAMKin Huittisten liiketalouden edustaja Finanssialan keskusliiton perustamassa Finanssiakatemiassa alan koulutusta kehittämässä. 

Liiketalouden monimuotokoulutuksessa Huittisissa opiskelijoilla on mahdollisuus valita rahoituksen suuntautumisvaihtoehto monimuotototeutuksena. 

 

Valintakoe uudistuu Kuninkaisissa

Viime aikoina on käyty keskustelua pääsykokeiden uudistustarpeesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pohtii raportissaan, mikä olisi nykyistä parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat. Opetus- ja kulttuuriministeri on blogissaan kertonut kannattavansa kuormittavista pääsykokeista luopumista –  ulkoa opitun tiedon mittaamisesta tulisi siirtyä enemmän mittaamaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on kirjoituksessaan todennut, että digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää valintakokeissa entistä paremmin.

valintakoetilaisuus
Keväällä 2016 valintakoe pidettiin Ryti-salissa

SAMK Kuninkaisten toimipisteessä on lähdetty kehittämään ja toteuttamaan uudenlaista valintatapaa. Syksyllä 2016 liiketalouden valtakunnallisesta ennakkomateriaalista ja siihen liittyvistä monivalintatehtävistä ja matemaattisesta tehtäväosiosta luovutaan, samoin henkilökohtaisista haastatteluista. Sen sijaan opiskelija voi osoittaa motivaationsa ja kykynsä liiketalouden monimuoto-opiskeluun  suorittamalla valintakurssin, joka on 5 opintopisteen tradenomin oikeustietoon liittyvä opintojakso.

Opintojakso koostuu oppimistehtävistä, jotka vaihtelevat monivalintatehtävistä essee-kysymyksiin. Valintakurssi suoritetaan verkossa, joten osallistua voi mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta päin. Ajankäyttöään voi itse suunnitella, ja valintakurssin tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Koska tradenomin opinnot Kuninkaisten kampuksella toteutetaan kokonaan verkossa, valintakokeella halutaan myös mitata soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun mahdollisissa tulevissa opinnoissa.

Valintakurssin pisteytyksen perusteella valitaan 50 tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat opintojakson sisällytettyä tradenomin tutkintoonsa, ja muut hakijat, jotka suorittavat kurssin hyväksytysti, saavat valintakurssista avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän.Valintakurssin aikana tehty työ ja käytetty aika eivät siten mene hukkaan.  Jos valintakurssista saadut pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin polkuopintoihin ja suorittaa opintoja avoimessa amkissa.

Uudistunut valintamenettelymme on jo nyt saanut myönteistä huomiota. Toivomme runsaasti motivoituneita hakijoita, jotka suorittavat valintakurssin ja pääsevät sitä kautta etenemään kohti tavoitteitaan.

Heidi Varpelaide
lehtori, tiimivastaava

Liiketalouden monimuotokoulutukseen haetaan syksyn 2016 yhteishaussa (7.9. – 21.9.2016 klo 15:00).  Ammattikorkeakoulujen yleinen hakukelpoisuusvaatimus. Lisätiedot ja tarkemmat ohjeet  Opintopolun sivuilla.  Sivuilla on linkki, josta pääsee ilmoittautumaan valintakurssille. Valintakurssin suorittaminen ajoittuu syys- ja lokakuulle 2016.  Opinnot alkavat tammikuussa 2017.

 

”Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu”

Oppiminen ja itsensä kehittäminen fyysisistä tiloista riippumatta, aikaa ja luonnonvaroja säästäen tarvitsee teknisesti luotettavan, toimivan, helppokäyttöisen ja jatkuvasti asiakastarpeiden mukaan kehittyvän välineen. HILL on SAMKin Kuninkaisten kampuksella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kehitetty teknis-pedagoginen toimintatapa joustavaan ja asiakaslähtöiseen oppimiseen.

Lue Soneran kirjoitama Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu -asiakascase Kauppalehden sivuilta.

………………………

Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetty verkko-opiskelumalli (HILL) tarjoaa mahdollisuuden opiskella tradenomitutkinnon joustavasti työn ohessa. Huittisissa aikuisopiskelija voi suunnata opintonsa rahoitukseen,  julkishallintoon, yritysjuridiikkaan tai tammikuussa 2016 uutena alkavaan esimiestyöhön ja organisaation kehittämiseen.

Tradenomin arkea

Anna-Maija Kurki
Anna-Maija Kurki

Opiskelin SAMKin Kuninkaisten kampuksella elokuusta 2009 kesäkuuhun 2013 valmistuen tradenomiksi ”tosiaikuisten” koulutusohjelmasta. Aloittaessani lähes 25 vuoden takaisen yo-merkonomin tutkintoni ”päivittämisen” nykyaikaan astuin totisesti epämukavuusalueelle, vaikka pankissa työskennellessäni olinkin tottunut haastamaan itseni jatkuvaan kouluttautumiseen. Kauppaopistoaikaiset, muutaman painetun oppikirjan sisältämät teesit piti haudata ”aikansa eläneinä” ja sisäistää verkko-opiskelu ainaisine aikatauluhaasteineen.

Saatuani tradenomitutkinnon valmiiksi hengähdin hetken ja suoritin sen jälkeen keväällä 2014 Finanssialan Keskusliiton hyväksymän sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2). Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä ja tentissä oli hallittava toistakymmentä kirjaa ja monistenippua. Aikuisopiskelun mielenkiinto ei ole laantunut, mutta vielä eivät ole ylemmän AMK-tutkinnon portit auenneet, vaikka olen kolmasti pyrkinyt kahden eri lähikaupungin ammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoani. Tuntuu jo siltä, että +50-ikäinen pitkän linjan pankkiammattilainen ei ole kiinnostava jatkokoulutettava, koska on ns. vakitöissä eikä ole vaihtanut alaa vaikkapa globalisaation takia.

Tutkin opinnäytetyössäni keväällä 2013 työelämän muutoksia ja niiden vaikutusta pankkityöhön. Enpä aavistanut, miten ajankohtainen tutkimusaiheeni oli, kun paneuduin globalisaatioon, digitalisaatioon ja työn luonteen muutokseen. Suomen talous makaa edelleen syksyllä 2008 maailmanlaajuisesti alkaneessa taantumassa. Pankkirutiinit ovat siirtyneet vauhdikkaasti verkkoon, ja asiakkaat haluavat hoitaa lähes kaikki talousasiansa itsenäisesti, mieluiten vielä mobiilisti älypuhelimen tai tabletin avulla. Pankin konttorissa hoidetaan vaativimmat sijoitusneuvottelut, luotto- ja vakuusasiakirjojen allekirjoitukset ja esim. pankkilakimiehen lainopilliset palvelut. Verkkoneuvottelut ovat osa pankin tarjoamaa palvelua ja mahdollistavat vaikkapa luottoneuvottelun kotisohvalta käsin, turvallisesti verkkopankkitunnuksin tunnistautuneena. Digitalisaation vauhti pakottaa ajan hengen tiedostavan pankkilaisen haastamaan itsensä sosiaalisen median ja erilaisten viestimien käyttäjäksi, kun entiset lankapuhelimet ovat muuttuneet älypuhelimiksi ja takavuosien koulutusmatkat Helsinkiin kutistuneet lync-valmennuksiin omassa työpisteessä. Tehokasta ajansäästöä!

Työn muutokseen osallistuminen on oppimista, oman työn kehittämistä sekä työyhteisön kehittämistä. Kyky oppia, muuttua ja kyseenalaistaa antavat valmiuksia hakea ja hallita erilaisia työtehtäviä. Kumppanuustaidot eli verkostoitumiseen tarvittavat ominaisuudet ilmenevät kyvykkyytenä olla avoimesti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa niin, että ymmärtää toisten tarpeet ja osaa tarkistaa omia mielipiteitään saadun palautteen avulla.

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (Valtiovarainministeriön www-sivut 2015). 2000-luvulla työelämässä aloittanut Y-sukupolvi on digitekniikassa edustamaani X-sukupolvea edellä, eikä ole näinä pdf-tulostuksen aikoina koskaan kirjoittanut edes sähkökirjoituskoneella, mekaanista kirjoituskonetta tuskin koskaan nähnytkään. Työskentelemme kuitenkin samassa työyhteisössä, tapaamme samoja asiakkaita ja luomme yhdessä ylivertaista asiakaskokemusta. Yhdelle asiakkaalle hyvä asiakaskokemus on ajatustakin nopeampi asuntolainatarjous verkosta tulleen hakemuksen perusteella, toiselle taas asiantunteva tarvekartoitus, kun asiakas suunnittelee varojensa siirtämistä jälkipolville mahdollisimman pienellä verorasituksella.

Perinteiseen käsitykseen ammattitaidosta on tutkimusten mukaan liitetty ajatus, että kullakin alalla on yksi selvä, ”oikea” ammattitaidon ja asiantuntemuksen malli. Ammattitaidon ajateltiin aiemmin olevan saavutettavissa opettelemalla työtavat ja käsitteet esim. jäljittelemällä tai muuttumattoman kirjatiedon turvin. Nämä ajatukset eivät enää päde, koska yhä harvemmat työtavat ovat enää muuttumattomia ja ”valmiiksi annettuja”. Poisoppiminen onkin ehkä samoissa työtehtävissä ja samassa työpaikassa vuosikymmeniä pakertaneen pankkiammattilaisen vaikeimmin voitettava vastapuoli.

Muutosten keskellä eläminen vaatii uudenlaisia taitoja. Myönteinen elämänasenne, itsensä motivoiminen ja itsenäisen työskentelyn taito helpottavat elämistä. Ajankäytön hallinta auttaa tekemään oikeita valintoja kiireisessä ympäristössä. Kyky esittää oikeita kysymyksiä auttaa ongelmien ratkaisussa ja jatkuvaan oppimiseen on oltava valmiutta ja halua. Omaa osaamista on tuotava käytäntöön vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Menneiden aikojen tavoitellut hyveet, alaisen uskollisuus ja tottelevaisuus, ovat vaihtuneet sitoutumiseksi organisaatioon ja sen tavoitteisiin säilyttäen samalla itsenäisen ja tarvittaessa kriittisenkin ajattelutaidon.

Elämä ja etenkin muutos on luopumista. Uutta suuntaa ei voi ottaa luopumatta vanhasta. Jos oma maailmankuva pysyy paikoillaan, kun maailma muuttuu koko ajan, jää auttamatta jälkeen. Kun tunnistaa ne tekijät, jotka vielä pitävät vanhassa toimintatavassa, voi jo tarkemmin valita toisin ja löytää paremmat perusteet muutokseen. Uusi ajattelu syntyy vuorovaikutuksessa, asennoituminen muuttuu ja lopulta toimintatapakin. Näitä kaikkia sain opiskella SAMKissa, toivottavasti matka tiedon valtatiellä jatkuu niin kauan kuin itsellä riittää virtaa uuden oppimiselle.

Anna-Maija Kurki
rahoitusneuvottelija, tradenomi (SAMK Kuninkaisten kampus)