Tunnetaidot ovat tärkeä osa työelämässä menestymistä

Mitkä ovatkaan taitoni omien tunteiden tunnistamiseen sekä niiden ymmärtämiseen ja säätelyyn? Miten koemme erilaiset työelämässä tapahtuvat tilanteet ja millaisia tunteita ne yleisemmin minussa aiheuttavat? Miten olen oppinut tunteitani säätelemään ja ennen kaikkea, mitä tämä kertoo minusta itsestäni?

Muistitaulu, jossa lukee EMOTIONS
Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus (5 op) on osa Tradenomi (AMK) -tutkinnon uutta opetussuunnitelmaa. Opintojakso on pilotointivaiheessa ja syksystä 2021 alkaen se on pakollinen osa esimiestyö ja johtaminen -suuntautumisen ammattiopintoja.

Tunteiden kielen ymmärtämiseksi (eli miten tunteet, ajattelu ja toiminta seuraavat toisiaan) jokaisen tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsensä tarkastelua ja vastuun ottamista omasta käytöksestä. Tunnetaidot on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi tärkeimmäksi metataidoksi tulevaisuuden työelämän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tulevaisuus on tällä jo nyt, joten tunnetaitojen oppimista on hyvä harjoitella heti tänään – ellet eilen sitä jo aloittanut.

Tunnejohtaminen uutta opetussisältöä

Koska koulutamme tulevaisuuden esimiehiä, on tunnejohtamisen sisällöt otettu opetussisällöksi uuteen Tradenomi AMK-opetussuunnitelmaan, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Opiskelijat saavat tunnejohtamista ja vuorovaikutusta käsittelevällä opintojaksolla eteensä erilaisia tehtäviä, jotka auttavat heitä omien tunteiden tunnistamisessa sekä lisäävät ymmärrystä siitä, miten tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät ilmiöt näkyvät työelämässä. Aiheen oppiminen aloitetaan omiin tunteisiin tutustumisella ja kokemuksia jaetaan pienryhmissä opintojakson aikana. Kokemukset opintojakson toteutuksesta ja sen aikana syntyneistä oivalluksista ovat olleet hyviä.

Tunteet itsessään eivät ole paheksuttavia

Tunteet syntyvät automaattisesti ja niiden syntymistä ei voi säädellä. Tunteita ei kuulu, saati voi, rajata pois erilaisista elämään liittyvistä tilanteista. Tunteita on siellä, missä on ihmisiä. Tunteet ovat kuin meren aallot, jotka tulevat ja menevät, mutta niiden vastaanottamiseen kannattaa valmistautua.

 

Erilaisia tunnesanoja yhdistettynä käsitekartaksi.
Erilaiset tunnekartat auttavat hahmottaa erilaisia tunteita ja niiden välisiä yhteyksiä. Erilaisia karttoja käytetään myös oppimistehtävissä auttamaan opiskelijoita tunnistamaan omia tunteitaan.

Voimme opetella tunnistamaan tunteitamme erilaisissa tilanteissa jo hyvissä ajoin ja vaikuttaa tätä kautta siihen, miten tunteet vaikuttavat käytökseemme. Tämä edellyttää hyvää itsetuntemusta ja kykyä oman itsensä havainnointiin ja itsereflektioon. Apua on hyvä käyttää myös erilaisia tunnekarttoja, jotka auttavat tunteiden moninaisen kirjon tunnistamisessa.

Tunteet itsessään eivät ole paheksuttavia, mutta sen sijaan niiden aiheuttama käytös voi olla ja tätä on hyvä oppia säätelemään. Opetammehan asiaa jo lapsille: vihan tunne luokkakaverin jonossa etuilemisesta on ihan ok, mutta siitä huolimatta se ei oikeuta lyömiseen. Aikuisille annan saman ohjeen: omien tunteiden näkymistä ja niiden aiheuttamaa käytöstä erilaisissa tilanteissa on hyvä oppia säätelemään. On tärkeää oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja arvioida niiden vaikutusta erilaisissa tilanteissa. Millaisia tunteita sinussa syntyy ja miten nämä tunteet näkyvät erilaisissa vuorovaikutustilanteissa?

Säätelytaitojen merkitys korostuu

Nainen peittää käsillä kasvonsa, käsissä lapaset.
Häpeä, kateellisuus ja inho ovat esimerkkejä tunteista, joita pidetään työelämässä usein sosiaalisesti ei niin hyväksyttävinä.

Tunteet voidaan jakaa sosiaalisesti hyväksyttäviin ja sosiaalisesti ei niin hyväksyttäviin tunteisiin. Erityisen tärkeitä säätelytaidot ovat sosiaalisesti ei niin hyväksyttävien tunteiden kohdalla, joilla viittaan kulttuurissamme paheksuttavina pidettäviin tunteisiin, kuten kateuteen, ärtymykseen tai väheksyntään. Sosiaalisesti hyväksyttyjä tunteita, kuten ilon, onnistumisen ja tyytyväisyyden näyttämistä tarvitsee luonnollisesti säädellä vähemmän, joskin tämä on usein tilannekohtainen asia. Hillitty käytös on kulttuurissamme arvostettua monenlaisissa tilanteissa.

 

Teksti: Lehtori Jonna Koivisto

Kuvat: Bixabay ja tunnetunteesi -verkkosivusto

Orientaatiopäivästä orientaatioviikkoon – Opintojen aloitus uudistettiin

Kuninkaisten kampuksella kokeiltiin ensimmäistä kertaa opintojen aloitusta orientoivan opintojakson muodossa. Uudistuksella haluttiin jakaa opiskelun aloitukseen ja suunnitteluun liittyvien asioiden omaksumista pidemmälle aikajaksolle.

Kuninkaisten kampuksella aloitti jälleen tammikuun alussa uusi ryhmä opiskelijoita, joiden tavoitteena on suorittaa tradenomitutkinto verkko-opintoina lähivuosien aikana. Jo aiemmin opintojen aloitustilaisuus on tapahtunut täysin verkossa, mutta tällä kertaa opintojen aloittamista tuettiin viikon kestävän orientoivan opintojakson muodossa. Viikon aikana opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä opintoihin etukäteen nauhoitettujen tallenteiden sekä niihin liittyvien tehtävin kautta.

Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen kirjaston suuren työpöydän ääressä.
Kuninkaisten kampuksella aloitti uusia verkko-opiskelijoita tammikuussa yli 70. Kuvassa kampuksen opettajista Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin

Ensimmäisen opiskeluviikon aikana suoritettiin Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakso. Tämän myötä Kuninkaisten kampuksella siirryttiin orientaatioviikko -malliin, jolla haluttiin keventää ja joustavoittaa opintojen aloitusta verrattuna aiempaan hyvin tiiviiseen aikatauluun ja asiasisältöön perustuneeseen aloituspäivä -malliin.

Orientoivan opintojakson aikana uudet opiskelijat perehtyivät Kuninkaisten kampuksen opiskelukäytänteisiin ja opintojen suunnitteluun. Viikko alkoi SAMK-tunnuksen aktivoinnilla, HILL-verkkoyhteyden testaamisella ja opiskeluun liittyviin moodle-pohjiin kirjautumisella.

Kuninkaisten kampus kuvattuna syksyllä.
Kuninkaisten kampus sijaitsee Huittisissa, mutta opetus toteutetaan kokonaan verkko-opetuksena. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakson moodle-pohjassa opiskelijat perehtyivät itsenäisesti ohjevideoiden avulla esimerkiksi henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS), opintojen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kielten opintojen suorittamiseen sekä kampuksen tiedotuskäytäntöihin. Opintojakson aikana he valitsivat myös neljästä vaihtoehdosta omaa urakehitystä tukevan suuntautumisen ja harjoittelivat opintojaksoille ilmoittautumista.

Verkkotapaamisessa opiskelijat tutustuivat toisiinsa

Orientoivan opintojakson suorittamiseen sisältyi myös koko päivän kestävä verkkotapaaminen, jonka aikana uusille opiskelijoille kerrottiin lisätietoa Satakunnan ammattikorkeakoulusta, liiketalouden verkko-opinnoista sekä annettiin neuvoja ICT- ja eSAMK-palvelujen käyttöön. Nämä ovat olennaisia asioita verkko-opiskelujen sujuvuuden kannalta. Lisäksi kampuksen henkilökunta ja osaamisalueen opinto-ohjaaja esittäytyivät ja kertoivat omista toimenkuvistaan.

Iltapäivällä opiskelijat kokoontuivat valitun suuntautumisen mukaisesti tutoropettajan verkkohuoneeseen, jolloin perehdyttiin tarkemmin opintojen suunnitteluun. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä myös tarkentavia lisäkysymyksiä aamupäivällä esitetyistä infoista ja orientaatioviikon aineistoista. Tutoropettajat tapasivat oman suuntautumisensa uudet opiskelijat myös uudelleen muutaman päivän kuluttua ensimmäisestä verkkotapaamisesta. Tällöin opiskelijat saivat lisää neuvoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Päivän kestävän verkkotapaamisen aikana käynnistettiin myös kahden opintopisteen laajuinen opintojakso, Verkko-oppimisen taidot ja ympäristöt, joka jatkuu maaliskuun alkuun asti. Tämän opintojakson aikana opiskelijat perehtyvät tarkemmin verkko-opiskelun käytänteisiin, verkossa tapahtuvaan ryhmätyöskentelyyn sekä tutkivaan verkko-oppimiseen. Myös SAMKin kirjaston tietokantoihin ja tiedonhakuun perehdytään laajasti, sillä nämä taidot ovat tärkeä osa verkko-opiskelua.

Kirjaston Finna-tiedonhakupalvelun esittelyä ipadilla.
SAMKin kirjaston tarjoamat palvelut ja tiedonhakuopetus ovat merkittävä osa verkko-opiskelun taitoja. Kuva: SAMKin kirjaston www-sivut.

Opiskelijoiden palaute hyvää

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella orientoivan opintojakson suorittaminen ja sitä tukeneet verkkotapaamiset onnistuivat hyvin. Ennakkotallenteet sekä orientaatiopäivän nauhoitteet saivat kiitosta, samoin kuin tapaamiset oman tutoropettajan kanssa. Saimme myös hyviä ja rakentavia ideoita orientaation kehittämiseksi. Opintojen alussa tietotulva on valtava, joten lisäohjeita kaivattiin muun muassa opintojaksoille ilmoittautumiseen.

Kirjoittajat: Lehtorit Hanna Moisio ja Leena Sääski

Millä pienillä asioilla työyhteisön vuorovaikutusta voidaan parantaa?

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa pohditaan vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisössä. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020. 

Työyhteisössä vuorovaikutus on useimmiten työn tekemisen edellytys. Tiedämmeettä hyvä vuorovaikutus lisää työyhteisön psykologista turvallisuutta ja sitä kautta tuottavuutta. Tutkimusten mukaan organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen vaikuttaa se, kuinka ammattimaisesti pystymme kommunikoimaan toistemme kanssa.  

Täytyykö työpaikalla keskustella tai edes puhua työkaverille? Töitä ja organisaatioita on erilaisia, joten vuorovaikutuskulttuuri voi vaihdella paljonkin. Silti voisi ajatella, että mykkäkoulu ei sovi minkään työn tekemiseen. Jollakin tavalla pitäisi pystyä kommunikoimaan työkavereiden kanssa, kirjallisuudessa puhutaan ammatillisesta vuorovaikutuksesta.  Vanha sanonta, jonka olet varmaan jo lapsenakin kuullut, kiteyttää hyvin ammatillisen vuorovaikutuksen sisällön; kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.   

Joskus voi tuntua, että jonkun henkilön kanssa juttu luistaa heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien ja toisaalta taas jonkun kanssa ei päästä koskaan ns. samalle "aallon pituudelle". Kyse voi olla erilaisesta vuorovaikutustyylistä. Mikäli sinulle heräsi mielenkiinto perehtyä näihin vuorovaikutustyyleihin, kannattaa lukea Thomas Eriksonin kirja Idiootit ympärilläni. Kirja on kirjoitettu, koska Erikson halusi ymmärtää, miten tulla toimeen vaikeasti lähestyttävien ihmisten kanssa.  

Mitä vuorovaikutus on?  

Miten vuorovaikutusta organisaatiossa voisi kehittää? Ensin täytyy hieman tarkemmin selvittää, mitä asioita vuorovaikutus sisältää. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen mukaan: ”viestintä on prosessi, jossa rakennetaan ja vastaanotetaan sanomia ja luodaan merkityksiä.” Viesti sisältää sanoja, mutta tärkeässä roolissa on non-verbaalinen viestintä kuten esim. ilmeet, eleet tai äänenpainotNon-verbaalisen viestinnän osuus voi olla viestistä jopa 70 prosenttia. Valitsevan tilanteen takia kohtaamiset työssä ovat useimmiten ZoomTeams tai muulla etäyhteydellä, jolloin viesti jää usein pelkän äänen varaan. Kannattaa harkita, voisiko kamerat ottaa käyttöön ainakin oman puheenvuoron yhteydessä.  

Etätyöaikana monen kollegan tai yhteistyökumppanin tapaa ainoastaan tietokoneen ruudun välityksellä. Kuvassa Esimiestyön diplomiopiskelijoita Kuninkaisten kampukselta joulukuussa 2020.

Vuorovaikutuksen toinen puoli on kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Ryhmäviestintätilanteessa kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot nousevat keskeisiksi. Monissa yrityksissä verkkopalaverin alussa käytössä on fiiliskierros, jossa kysytään läsnäolijoiden kuulumisia ja tunnelmia tai jopa tunteita kyseisellä hetkellä. Samalla palaverin alussa voi ottaa tavaksi, että palaveriin osallistujat kertovat, jos eivät voi jonkin syyn vuoksi olla tilaisuudessa täysin läsnä. Tiedosta on varmasti hyötyä koko tilaisuuden puheenjohtajalle mutta myös muille osallistujille.  

Nainen kuulokkeet päässä.
Puhumisen sijaan vuorovaikutustilanteissa on hyvä opetella myös aktiivisesti kuuntelemaan.

Voi olla, että organisaatiossasi ei ole totuttu kertomaan itse kunkin tuntemuksista tai tunteista, mutta joskus voi olla hyvä aika aloittaa. Mikä voi mennä pieleen? Psykologian professorilla Kirsti Longalla on lentävä slogan ”moka on lahja” ja tätä voisi mielestäni soveltaa näihin tilanteisiin. Varmasti ainakin työyhteisösi psykologinen turvallisuus lisääntyy avoimella suhtautumisella sekä omiin että kollegoiden tuntemuksiin. 

Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen

Kuvat: Jonna Koivisto ja Bixabay

Tämä kirjoitus päättää ensimmäisen tunnejohtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän minisarjan.

Onko työyhteisösi psykologisesti turvallinen?

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työympäristö ja työn tekeminen on jokaiselle työntekijälle turvallista ja terveellistä. Lähes vuoden levinnyt voimakas Covid19 -pandemia on nostanut myös nämä asiat uuteen valoon. Esimerkiksi etätyön suosittelua ja maskien käytön edellyttämistä on aiheellisesti perusteltu työnantajan vastuulla terveellisestä työympäristöstä. Mutta mitä tarkoittaa psykologinen turvallisuus työssä ja miten sinä voit lisätä sitä omaan työhösi? Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta.

Psykologista turvallisuutta luodaan nyt myös paljon verkon välityksellä.

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan jokaisen henkilökohtaista kokemusta ja tunnetta siitä, miten omien ajatuksien ja mielipiteiden esiin tuominen työyhteisössä on mahdollista. Psykologinen turvallisuus liittyy vahvasti sekä yksilön että työyhteisön hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen.

Teemaa on mielestäni helppo pohtia konkreettisemmin läheisen ihmissuhteen avulla, sillä moni varmasti tunnistaa lähipiiristään heti sellaisen henkilön, jonka seurassa on hyvä olla. Tällainen kokemus muodostuu samoista elementeistä myös työyhteisössä. Psykologisesti turvallisessa tilanteessa käyttäytyminen on empaattista, kunnioittavaa ja toista osapuolta arvostavaa. Omia ajatuksia ja mielipiteitä esittäessä ei tarvitse pelätä joutuvansa tuomituksi tai loukatuksi. Oma toiminta saa olla kaikessa inhimillisyydessään epätäydellistä. Vuorovaikutustilanteissa vallitsee uskallus nostaa vaikeitakin asioita esiin. Tunnistako sinä ihmissuhteen, jossa nämä asiat toteutuvat? Entä onko sinulla työyhteisöstä vastaavaa kokemusta?

Oikeus olla juuri Sinä

Psykologisesti turvallisessa ympäristössä on aito mahdollisuus ja oikeus olla oma itsensä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan epäasiallista käyttäytymistä, huutamista tai aiheetonta kritiikkiä. Vuorovaikutuksen tulee olla toista osapuolta kunnioittavaa ja avointa, joka sisältä paljon keskustelua ja kysymyksiä. Tavoitteena on työn jalostaminen entistä paremmaksi ja yhdessä oppiminen.

Avoimessa ja turvallisessa työympäristössä toimiminen vaatii jokaiselta yksilöltä vahvaa itsetuntoa. On hyvä kyetä omien asenteiden ja toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun. Loukkaannunko esimerkiksi itse herkästi, jos saan rakentavaa palautetta toiminnastani? Miten kykenen käsittelemään oman ajatteluni kanssa vastakkaisia mielipiteitä? Sallinko esimiehenä kaikkien ajatusten esiintuomista ja kuuntelenko aidosti?

Kuuntelun taitojen kehittäminen

Omaa asennetta on hyvä kehittää entistä enemmän kohti uteliaisuutta, vilpittömyyttä ja kohtaamista. Yksi avaintekijä on aktiivisen kuuntelun taitojen kehittäminen, jota voi harjoitella jokapäiväisissä kohtaamisissa keskittymällä keskustelukumppanin ajatuksiin omien ajatusten tuottamisen sijaan. Keskeistä on osoittaa halua ymmärtää toisen ajatuksia ja kokemusta. Asiaa voi alkuun harjoitella vaikkapa sillä, että pitää keskustelutilanteessa ”tukkimiehen kirjanpitoa”, johon merkitsee aina viivan, kun oma ajatus syntyy omassa mielessä toista kuunnellessa. Aktiivisella kuuntelijalla viivoja syntyy mahdollisimman vähän. Kannattaa kokeilla!

Tukkimiehen kirjanpito
Miten meni kuuntelu niin kuin omasta mielestäsi?

Turvallista talvea!

Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto
Kuvat: Pixabay ja Jonna Koivisto

 

Minisarjan viimeisessä osassa käsitellään vuorovaikutusta ja tunteita työssä ja se ilmestyy tammikuun aikana.

Opintojakson avulla kohti parempaa itsetuntemusta

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa esittelemme opintojakson sisältöä ja toteutustapaa. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus on 5 opintopisteen laajuinen kokonaisuus Tradenomi (AMK) tutkintoa. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu Kuninkaisten kampuksen esimiestyön kehittämisen suuntautumisessa opiskeleville, mutta myöhemmin opintojaksoa on tarkoitus tarjota myös muille kampuksen tutkinto-opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Opintojakson sisällön suunnittelu sai kipinän siitä, että nykyisestä opetussuunnitelmastamme puuttui vuorovaikutukseen liittyvän teeman käsittely, vaikka työelämää koskevissa selvityksissä tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu. Halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarjolle uudelleen, mutta uudesta näkökulmasta. Esimiestyötä käsittelevissä puheenvuoroissa oli viime vuosina noussut esiin monesti empatian, psykologisen turvallisuuden ja tunteiden käsittelyn tärkeys. Aihetta tutkailtuamme päädyimme yhdistämään nämä teemat yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Uudenlainen näkökulma innosti meitä molempia ja toi myös omaan työhön uudenlaista sisältöä.

Pilottitoteutus käynnistyy

Opintojakson sisältö hyväksyttiin loppuvuodesta 2019 osaksi uutta Tradenomi (AMK) opetussuunnitelmaamme, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Halusimme pilotoida uutta opintojaksoa jo etukäteen ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja kohderyhmäksi valikoitu valmistumisvaiheessa olevat esimiestyön kehittämistä opiskelevat opiskelijat.

Meille opettajille oli tärkeää saada kokemusta opintojakson toteutustavasta mahdollisimman pian, sillä sisällöt edellyttävät sekä meiltä opettajilta että opiskelijoilta rehellistä omien tunteiden tutkimista ja niiden ääreen pysähtymistä. Pilottitoteutuksen avulla halusimme saada ennen kaikkea varmistusta siitä, että valitsemamme toteutustapa on toimiva. Toteutus on tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä puolivälissä, ja tähän asti saamamme palaute on ollut erittäin hyvää.

Yhteisopettajuudella vahvuutta toteutukseen

Opintojakson yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Omien tunnetaitojen lisäksi opintojaksolla opiskelija saa työkaluja vuorovaikutusosaamisen ja oman organisaation tunnejohtamisen kehittämiseen, nämä voivat parhaimmassa tapauksessa auttaa opiskelijaa hyvinvoivan organisaation rakentamisessa. Taataksemme riittävän osaamisen opetuksen sisällöistä olemme sekä kouluttautuneet lisää vuoden varrella että sparranneet ja kannustaneet toisiamme, milloin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä ja milloin sisällön nostamien asioiden käsittelyssä.

Lehtorit Satu Korhonen ja Jonna Koivisto Yyterin rannalla luontoretkellä.
Inspiraatiota omien tunteiden käsittelyyn ja opintojakson sisältöön haettiin myös Yyteriin suuntautuneelta luontoretkeltä. Kuvassa Satu Korhonen (vas.) ja Jonna Koivisto.

Opintojakson toteutus perustuu itsenäisiin tehtäviin, joita käsitellään luottamuksellisissa pienryhmissä. Tunnejohtaminen edellyttää vahvaa osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa, jonka johdosta opintojakson ensimmäiset tehtävät liittyvät juuri omien tunteiden käsittelyyn. Materiaalin tutustuminen, opetustuokiot sekä pienryhmäkeskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös opettajille. Emmehän me itsekään ole voineet perehtyä aiheeseen syvällisesti ilman oman itsemme tarkastelua.

Tunneopetusta verkossa

Omien tunnetaitojen kehittäminen korostuu opintojakson ensimmäisissä tehtävissä, jotta voidaan edetä vuorovaikutus- ja tunneosaamisen tarkasteluun työelämässä ja organisaatiotasolla.  Vuorovaikutusosaaminen on taito siinä missä kymmensormijärjestelmäkin.  Ajatuksena on, että vuorovaikutusta voi oppia ja siinä voi kehittyä. Työelämässä hyvät vuorovaikutustaidot ja jopa –osaaminen on yleisesti tärkeää, mutta vaatimukset korostuvat esimiestyössä.  Opintojakson tehtävien avulla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja havainnoimalla ja reflektoimalla omia työelämäkokemuksia. Näin pyritään antamaan opiskelijoille työkaluja, joita voi käyttää oman esimiestyön tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymispolulla.

Kuninkaisten kampuksen toimintamalli perustuu 100% verkko-opetukseen. Tunteiden tulkintaan ja säätelyyn sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät vahvasti sekä sanallinen että sanaton ilmaisu, joten toteutuksen aikana on ollut tärkeää nähdä ja kuulla toisiamme aidosti. Olemme kertoneet opiskelijoille jo alusta lähtien siitä, että opetustuokioissa ja pienryhmäkeskusteluissa meidän tulee nähdä toisemme, joten kameran aktiivinen käyttö on ollut oleellista kaikissa tapaamisissa. Opiskelijoiden kasvojen näkeminen on ollut ilahduttavaa ja tuonut työhömme paljon lisää positiivista virettä.

Kirjoittajat: Lehtorit Jonna Koivisto ja Satu Korhonen

Kuva: Minna Kuohukoski

Minisarjan seuraava teksti käsittelee psykologista turvallisuutta ja sen merkitystä työyhteisön tunneilmapiirille. Teksti ilmestyy viikolla 51

Työelämä tarvitsee digitalisaation rinnalle inhimillisyyttä

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja nykyiset muutostrendit vaikuttavat työtehtäviin ja työntekemisen tapoihin enemmän kuin ennen. Sitra on omien megatrendiselvitysten myötä löytänyt Suomen kansallisella tasolla tärkeitä muutoksia ja kehityssuuntia; teknologia sulautuu kaikkeen, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, talouden suunta muuttuu kulutuksen ja ympäristön tilan muutoksen mukana, vallankäyttö siirtyy verkostoihin. Huomiota tulisi kiinnittää teknologian sulautumiseen ja siihen, miten työelämässä kohdataan teknologisten ratkaisujen – tekoälyn tuomat muutokset.

Digitalisaatio on päivän sana, mutta sen rinnalle työpaikoille tarvitaan lisää inhimillisyyttä; tunteiden tunnistamista ja parempaa itsetuntemusta.

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ennustaneet, että vuonna 2024 tekoäly on ihmistä parempi kääntämään kieliä ja vuonna 2027 tekoäly on ihmistä parempi ajamaan rekkaa.  Tehdastyön lisäksi tulevaisuudessa automatisointi siirtyy asiantuntijoiden työhön.  Miltä tuntuisi robottilääkärin tekemä diagnoosi tai virtuaalilakimiehen palvelut?

Teknologia on aina vaikuttanut työn tekemiseen. Usein mediahuomio suunnataan teknologisen kehityksen aiheuttamiin uhkakuviin, vaikka pitäisi pohtia, miten ja mitä töitä ihmiset voivat tehdä lisääntyvästä robotiikasta huolimatta. Vaikka kaikkea työtä ei tulla koskaan automatisoimaan, iso osa ammateista sisältää tehtäviä, jotka voidaan jo nyt hoitaa robotin avulla.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Eläkkeelle jääminen ei ole kenties vielä mahdollista, joten organisaatioiden, meidän työssäkäyvien ja työelämään tulevien on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat ne tulevaisuuden osaamiset, jotka vievät työelämää eteenpäin.

Itsetuntemus on tulevaisuuden työelämätaito

Totta on, että tekoäly vähentää tulevaisuudessa työvoiman tarvetta ja siksi korkeakoulutasoinen oman ammattialan osaaminen sekä digitaidot ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Toisaalta Ilmarisen julkaiseman Future Score-testin tulosten mukaan tulevaisuuden top 10 työelämätaidot ovat seuraavat:

  • Vuorovaikutustaidot
  • Itsetuntemus
  • Tunneälykkyys ja empatia
  • Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
  • Verkostoitumiskyky
  • Resilienssi eli muutosjoustavuus
  • Yhteistyökyky
  • Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
  • Kriittinen ajattelu ja luovuus
  • Itseohjautuvuus

Listan kolme tärkeintä työelämätaitoa ovat vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja tunneälykkyys / empatia. Nämä ovat nyt ja tulevaisuudessa osaamisia, joiden avulla pidämme itsemme työelämässä kilpailukykyisinä.

Tärkeää on lisätä vuorovaikutus- ja empatian taitoja, jotka varmasti lisäävät työssä viihtymistä, mutta vaikuttavat myös työn tuottavuuteen. Muutostahti tulee olemaan niin nopeaa, että tietty teknologia vanhenee nopeasti, jolloin digitaitojen ohella on hyvä valmentaa ihmisiä toimimaan yhdessä. Näin varmistetaan, että julkisten organisaatioiden tai yritysten, johto sekä työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja saadaan aikaan uusia innovaatioita.

Vuorovaikutus ja yhteistyö työelämässä sujuu paremmin, kun koko organisaatiolla on osaamista omien ja toisten tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Päivänselväähän on, että jokaisella on tunteet, mutta kysymys on siitä, miten ne näkyvät muille ja miten me kukin osaamme tulkita omia ja muiden tunteita tai miten me reagoimme tunteisiin. Tunteiden tulkitsemisen taito meillä ihmisillä on, mutta koneilla ei vielä tätä taitoa ole ainakaan samassa mittakaavassa, joten tunteiden kohtaamisen taito on kilpailuvalttimme.

Pitkospuut luonnossa.
Millainen on sinun polkusi itsetuntemukseen?
(Kuva: Satu Korhosen kotialbumi)

Hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys lähtevät liikkeelle itsetuntemuksesta, joka usein sekoitetaan itsetuntoon.  Henkilö, joka tuntee oman osaamisensa saa todennäköisesti aikaan enemmän kuin sellainen, joka ei tunnista omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan. Kun organisaatioihin palkataan itsensä tuntevia henkilöitä, kehitetään samalla koko työyhteisöä. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä kohtamaan työelämään liittyviä haasteita ja tekemään niiden suhteen tietoisia valintoja, eikä pelkästään reagoimaan asioihin spontaanisti. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, itsetunto ja motivaatio ovat itsetuntemuksen osa-alueita. Itsetuntemuksen kehittäminen on avain tunteiden tunnistamiseen ja parempiin vuorovaikutustaitoihin.

Miten itsetuntemusta sitten voisi kehittää niin että siitä on etua töissä? Matkan voi aloittaa, vaikka pysähtymällä omien tunteiden äärelle havainnoimaan ja tunnistamaan, mitkä tunteet eri tilanteissa ovat päällimmäisiä. Itselle kannattaa esittää kysymys, miksi reagoin voimakkaasti toisen käytökseen. Tällä tavalla pääset kurkistamaan omia sokeita pisteitäsi ja kenties seuraavalla kerralla et ärsyynny samalla tavalla vaan osaat kohdata tilanteen paremmin ja pääsette keskustelemaan asioista ilman että päädytään vain voimakkaisiin reaktioihin.

Tämän blogitekstin kirjoittamiseen on käytetty seuraavia lähteitä:

  1. Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma.
  2. Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra.
  3. Grace, K., Salvatier, J., Dafoe, A. Zhang, B., and Evans, O. When Will AI Exceed Human Performance? Evidence from AI Experts. Future of Humanity Institute, Oxford University AI Impacts. Department of Political Science, Yale University. Viitattu 13.11.2020 https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf
  4. Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? Viitattu 13.11.2020 https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/
  5. Aaltonen, M. & Merilehto, A. 2019. Tekoäly: Ihminen & kone. Helsinki: Alma Talent.

Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen

Minisarjan seuraavassa osassa käsitellään Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus opintojakson sisältöä ja se ilmestyy ensi viikolla.

Tulevaisuuden esimies johtaa tunteita

Teksti aloittaa blogissamme minisarjan, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020. Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Kansassa 10.10.2020.

Tunnetaidot ovat työelämässä toimimisen tärkeitä metataitoja. Näillä tarkoitetaan sellaisia taitoja, jotka auttavat meitä pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin sekä mukautumaan muutokseen. Erityisen tärkeitä nämä taidot ovat sellaisille ihmisille, jotka oman työelämäroolinsa kautta tekevät muita ihmisiä koskevia päätöksiä, kuten esimiehille.

Omien tunteiden kohtaaminen helpottuu usein luonnon keskellä.
(Kuva: Jonna Koiviston kotialbumi)

Tunnetaidot, tuttavallisemmin tunneäly, on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi tärkeimmäksi metataidoksi tulevaisuuden kilpailukyvyn sekä hyvinvoivan työyhteisön näkökulmasta. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka suorittavat jo nyt yhä enemmän niistä työtehtävistä, jotka ovat aiemmin kuuluneet meille hengittäville työntekijöille. Tälle kehitykselle ei näy loppua, joten tarve inhimillisemmälle ja aidommalle työelämälle on todellinen. Emme voi kilpailla tekoälyn kanssa datan prosessointinopeudessa, sen sijaan tunneälyn ja vuorovaikutuksen suhteen olemme kiistattomassa etulyöntiasemassa.

Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa (HS 12.9.2020), että esimiehen roolissa on tapahtunut ”käänteentekevä muutos”. Perinteiset, esimiehen symboleiksi tunnistetut asiat on riisuttu, ja pomo on siirtynyt kulmahuoneesta työntekijöiden keskuuteen. Kaverillisen läsnäolon vaatimus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun uusimman työelämäsukupolven edustajat siirtyvät työnantajien palvelukseen. Tämä näkökulma tulee selkeäksi myös Atte ja Karoliina Mellasen teoksessa (2020, Atena Kustannus), joka käsittelee millenniaalisukupolven työelämäodotuksia.

Aitouden, läsnäolon ja kaverillisuuden vaatimukseen liittyvät kiinteästi vahvat tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taidot. Tunteiden kielen ymmärtämiseksi (eli miten tunteet, ajattelu ja toiminta seuraavat toisiaan) jokaisen esimiehen tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsensä tarkastelua ja vastuun ottamista omasta käytöksestä. Vasta omien tunteiden tarkastelun jälkeen on mahdollista siirtyä tunnejohtamisen seuraavalle tasolle, jossa havaitsemme tunteita ja ymmärrämme niiden merkitystä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vielä nykyisin työelämässä törmää lukemattomiin tilanteisiin, joissa käytöksen alle piilotettua tunneilmastoa ei havaita (tai haluta havaita), saati käytetä hyödyksi toiminnan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tietoinen ja tunnistettu tunnepohdinta tulisi ottaa esimiestyön agendalle, sillä se on tärkeä väylä kasvavaan kilpailukykyyn ja hyvinvoivaan työyhteisöön. Tulevaisuuden kilpailuetu luodaan ymmärryksellä ihmisten moninaisesta käyttäytymisestä ja sen taustalla olevista tekijöistä.

Tunteiden näyttämisen ”salliminen” ei tapahdu työyhteisöissä kuitenkaan sormia napsauttamalla, sillä se vaatii tuekseen turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Mikäli sanomisiamme ja tekemisiämme varjostaa pelko tuomituksi tulemisesta tai hankalaksi työntekijäksi leimaamisesta, on usein turvallisempaa sulkea suunsa ja pidättäytyä tunteiden näyttämisestä. Sen sijaan salliva ilmapiiri sosiaalisissa tilanteissa ja esimiehen oma esimerkki johtavat useimmiten uusiin ideoihin ja mielekkääseen työpäivään.

Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto

Minisarjan seuraava teksti käsittelee työelämän tarvitsemaa inhimillisyyttä.