Osaaja 2018 -opinnäytetyökilpailun kunniamaininta Huittisiin

SAMKissa palkitaan parhaat opinnäytetyöt vuosittain järjestettävässä Osaaja-opinnäytetyökilpailussa. Kesäkuun publiikin eli valmistujaisjuhlan yhteydessä palkittiin vuoden 2018 aikana valmistuneita opinnäytetyötä. Kilpailutöitä oli kaikkiaan 120.

Liiketoiminnan ja kulttuurin sarjassa kunniamaininnan sai Kuninkaisten kampukselta, Huittisista valmistunut Nina Laurila. Ninan aiheena oli Rekisteröidyn tavaramerkin oikea käyttö. Ohjaajana toimi Simo Saarikko.

Nina tutki työssään rekisteröidyn tavaramerkin oikeaa käyttöä tavaramerkin haltijan näkökulmasta ja selvitti mitkä ovat tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset, mitkä ovat yleisimmät syyt tavaramerkin degeneroitumiselle ja millä tavoin degeneroitumisen voi estää.

Ninan työ on lainattavissa Kuninkaisten kampuksen kirjastosta.

Kaikki palkitut ja kunniamaininnan saaneet.

 

Kuulumiset Finanssiakatemian gaalasta

Finanssiakatemia yhdistää finanssialan työnantajat ja oppilaitokset yhteistyöverkostoon. Yhteistyötä tehdään työryhmissä, joissa pyritään kehittämään finanssialan koulutusten tarjontaa ja oppimateriaaleja. SAMK ja Kuninkaisten rahoituksen opettaja sekä opiskelijat ovat vahvasti mukana Finanssiakatemian toiminnassa osallistumalla oppimateriaalityöryhmän toimintaan.

Akatemia järjestää syksyisin gaalan, jossa tänä syksynä poliitikot keskustelivat aiheesta, miten suomalaisten koulutusta pitäisi kehittää työn muutoksen ja digitalisaation myötä. Keskustelemassa eri puolueista olivat Ville Niinistö (vihr.), Raija Vahasalo (kok.), Ulla Parviainen (kesk.) ja Pilvi Torsti (sdp).

Poliitikot toivat esille mielenkiintoisia näkökulmia, joista seuraavassa muutaman poiminta. Raija Vahasalo pohti, että opintoja vauhdittava asia voisi olla esimerkiksi alan työpaikassa työskentely. Hän kyseenalaisti luennolla istumisen. ”Onko järkevää, että kymmenen vuotta alan hommia tehnyt joutuu todistamaan osaamisensa istumalla tuntikausia luennoilla?” Kuninkaisten verkko-opettajana pohdin usein samaa asiaa,  mitä voi oppia pelkkiä luentoja kuuntelemalla?

Ulla Parviainen halusi tuoda esille työelämässä hankittua osaamista ja sen tunnistamista opintojen aikana. ”Työn tekemisen aikana kertynyt tieto pitää saada paremmin taltioitua ja portfolioitua. Miten nämä asiat ja myös opiskelijat sitten saadaan eri oppilaitoksissa yhdenvertaisiksi? Se onkin vaikeampi kysymys”, maalaili Ulla Parviainen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, toimii meillä Kuninkaisissa AHOT- käytännön kautta, jossa aikaisempi työelämässä hankittu osaaminen muutetaan opintopisteiksi.

Finanssigaala
Keskustelua Finanssiakatemian gaalassa

Poliitikkojen keskustelun lisäksi gaalassa julkistettiin Finanssialan Top five –osaamistarpeet kyselyn tulokset. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa Finanssialalla? Osaamiskyselyyn vastasi 656 alalla toimivaa henkilöä; työntekijöitä, esimiehiä, johtoa, koulutusorganisaatioissa toimivia, opiskelijoita sekä elinkeinoelämän parissa työskenteleviä. Tärkeimmät tulevaisuuden taidot kyselyn mukaan ovat kyky sopeutua muutokseen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat sosiaaliset kyvyt ja itsensä johtaminen. Digitaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja omasta jaksamisesta huolehtiminen muodostivat kolmannen ryhmän.

Gaalassa palkittiin stipendillä SAMK Kuninkaisten opiskelija Maria Rae, jonka opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Finanssiala ry. Työn aiheena oli; Mifid II – vaikutukset sijoitusneuvojan osaamisvaateisiin.

Satu Korhonen
rahoituksen lehtori

Verkko-opiskelun lähtökohtana on halu oppia itsenäisesti

”Monimuotokoulutus on helppo tapa opiskella, mutta se vaatii opiskelijalta kurinalaisuutta ja itsensä johtamista,” painottaa tradenomi Vuokko Mansikkamäki.

Opiskelu SAMKin liiketalouden verkkopainotteisessa koulutuksessa Huittisissa oli Mansikkamäen mielestä mielenkiintoista ja opinnot vastasivat hyvin odotuksia; opintojaksot olivat erittäin hyvin suunniteltuja, verkko-opinnot takasivat joustavan tavan opiskella ajasta ja paikasta riippumatta, lisäksi opettajat olivat innostavia.

Lue Vuokon haastattelu…

 

Haku SAMKin Liiketalouden monimuotokoulutukseen Huittisiin käynnissä 5.–19.9.2018. Lisätietoja koulutuksesta ja hausta samk.fi -hakusivuilta

Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Opiskelu kannattaa!

Vuonna 2013 opiskeltuani työhöni liittyvää APV 2 -tutkintoa, huomasin opiskelun olevan työn ohella mielenkiintoista. Silloinen yo-merkonomi tutkintoni tuntui jo vanhentuneelta tradenomien rinnalla. Miksi en siis minäkin voisi päivittää tutkintoani? Kyseisen alkuvuoden aikana tutustuin Satakunnan ammattikorkeakoulun sivuihin ja huomasin kirjoituksen monimuoto-opiskelusta (aikuiskoulutus).

Rahoitusalalla koko työhistoriani tehneenä halusin hakea myös erilaista, syventävää perspektiiviä ja haastetta arkeen. Tähän sopi loistavasti rahoitukseen suuntautuminen. Uskoin sen antavan omaan työhöni lisäarvoa. Luin monimuoto-opiskelun sopivan työn ohelle opiskelevalle loistavasti. Näistä johtuen valintani oli SAMKin Kuninkaisten kampus.

Opiskelut ovat nyt loppusuoralla, opinnäytetyö lähes valmis ja viimeinen opintojakso meneillään. On loppupohdinnan aika; Toteutuiko ajatukseni mielenkiintoisesta opiskelusta ja oppimisesta? Kyllä.

Vastuu omasta oppimisesta

Verkkoluennot ja muut eri vaihtoehdot yhteydenotoille ovat olleet loistava vaihtoehto  luokassa istumiselle. Opintojaksojen kontaktitunnit HILL-verkkoluennoilla sekä erilaiset muut sähköiset yhteydenpitomahdollisuudet ovat antaneet sitä joustoa mitä tarvitaan kun opiskelu tapahtuu iltaisin sekä viikonloppuisin. Mikä sen hienompaa kuin lauantaiaamuna voi nukkua kahdeksaan ja klo 08.30 siirtyä oppitunnille tietokoneen äärelle vaikka yöasussa. (Kunhan muistaa ettei laita kameraa päälle.)

Oppimistapahtuma, verrattuna aikanaan opiskeluun luokassa ja opettaja luokan edessä, on myös kasvattanut minusta uudenlaisen oppijan. Opiskelu Kuninkaisissa kasvattaa tutkimaan asioita ja hakemaan tietoa itse. Kaikkea ei tarvitse opettajan tuoda minulle valmiiksi pureskeltuna, vaan olen opetellut hakemaan tietoa sekä laatimaan oppimastani tekstiä muiden luettavaksi. Monien essee-kirjoitusten jälkeen uskallan sanoa, että kirjoittaminen sujuu jo hyvin alkuun verrattuna. Olen saanut hyviä vinkkejä tiedon hankintaan, ohjausta tiedon käsittelemiseen ja sen kautta oppimiseen. Opiskelu on ollut hyvin keskustelevaa ja käytännönläheistä. Olen saanut apua opintojakson opettajilta sekä opiskelukavereilta kun olen sitä tarvinnut. Monimuoto-opiskelu opetti heti alussa myös vastuulliseksi omasta oppimisesta ja sen rytmittämisestä. Voit itse laatia aikataulusi omien mahdollisuuksiesi mukaan. Kuninkaisten kirjastopalvelut ovat asiakaspalvelullaan ja materiaaleillaan auttaneet opiskelun etenemisessä.

Käytännönläheisyys konkretisoitui vuonna 2014 kun pääsin projektiryhmän mukana toteuttamaan Sijoitusmessut Huittisissa -tapahtuman Kuninkaisten kampukselle. Opiskelijat ovat aiemminkin toteuttaneet kampuksellamme erilaisia tapahtumia. Mikä sen hienompaa kuin käyttää omaa aiempaa osaamistaan sekä opinnoissa opittua jo opiskeluaikana. Rohkeasti mukaan projekteihin!

Sijoitusmessut
Sijoitusmessujen järjestäjätiimiläisiä, takana keskellä Tiina Uusivirta.

Olen tutustunut uusiin, eri-ikäisiin ja eri alalla toimiviin ihmisiin. Tulet saamaan vertaistukea paljon jos joskus jaksaminen on hakusessa. Paljon olen saanut kuulla erilaisissa ryhmä- ja paritöissä monenlaisia näkökantoja ja mielipiteitä, mitkä ovat avanneet silmiäni uusiin ajatuksiin.

Haikein aatoksin jätän Kuninkaisten kampuksen sekä sen ammattitaitoisen henkilökunnan jatkamaan tärkeää työtään opiskelumaailmassa. Uskon, sinun uuden hakijan, olevan samaa mieltä kanssani kun olet itse tässä tilanteessa. Eikä sitä koskaan tiedä vaikka me vielä tapaisimme, seuraava askel olisi ylempi AMK -tutkinto.

Kirjoittaja on vuonna 2013 liiketalouden (tradenomi AMK) monimuotokoulutuksessa Huittisissa aloittanut Tiina Uusivirta, joka toimii sijoituspäällikkönä Huittisten Säästöpankin Porin konttorissa.

………………..

Haku verkko-opintoina suoritettavaan liiketalouden aikuiskoulutukseen (julkishallinto, rahoitus, yritysjuridiikka) on käynnissä 9.4. asti. Lisätietoja opinnoista.

Julkishallinnon osaajaksi

SAMKn Kuninkaisten kampuksen tradenomiopiskelijat voivat valita kolmesta eri suuntautumisvaihtoehdosta, yhtenä niistä julkishallinto.  Tänä syksynä aloittaneet uudet julkishallinnon opiskelijat ovat jo päässeet perehtymään mm. julkisoikeuden perusteisiin ja henkilöstöjohtamisen käytäntöihin. Julkisoikeuden perusteet -opintojaksolla he ovat päässeet pohtimaan kuntarakenneuudistusta, hyvän hallinnon perusteiden toteumista omissa töissään tai kokemissaan asiakaspalvelutilanteissa sekä perusoikeuksien toteutumista omassa työssään. Henkilöstöjohtamisen käytännöt -opintojaksolla opiskelijat ovat suunnitelleet henkilöstön rekrytointia, laatineet  työsopimuksia, pohtineet työpaikkojensa yhteistoimintakäytäntöjä ja laatineet perehdyttämissuunnitelman.

julkishallinnon esite
Kuvaa napsauttamalla pääset lukemaan julkishallinnon esitettä.

Osalla opiskelijoista on jo opintojen loppuvaihe menossa.  Opinnot päättyvät opinnäytetyön tekemiseen. On aina hyvä, jos opiskelija saa työlleen toimeksiantajan työelämästä, joko oman työnantajansa tai jonkun muun asiantuntija-apua tarvitsevan. Silloin opiskelija voi opinnäytetyötä tehdessäänkin hyödyntää opintojen aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämän kehittämiseksi.

Viime aikoina on valmistunut useampikin julkishallintoon liittyvä aihe, tässä muutamia esimerkkejä. Sari Vainio selvitti opinnäytetyössään lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston ja kirjallisuuden perusteella kunnallisen luottamushenkilön velvollisuuksia, vastuita ja oikeuksia. Työn tuloksena syntyi perehdytysopas, jota jaettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin uusille luottamushenkilöille. Tanja Saarinen sai toimeksiannon Nakkilan kunnalta. Tanja selvitti kirjallisuuden ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistuksen avulla henkilöstöraportin laatimista, ja laati teorian ja toimeksiantajan toiveiden perusteella henkilöstöraportin, jota kunta voi jatkossa päivittää ja muokata tarpeidensa mukaan. Elina Siitarin työ käsitteli julkisia hankintoja. Elina selvitti opinnäytetyössään, mitä lainsäädäntö, suositukset ja ohjeet edellyttävät arviointiperusteilta kilpailutettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Elina käytti esimerkkinä Luvian kunnan vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutusta. Elisa Schroderus tutki työssään Tampereen kaupungin toimeentulotukipäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja pyrki selvittämään, miten niiden määrää voitaisiin vähentää.

Julkishallinnossa opiskellaan liiketalouden keskeisten osa-alueiden lisäksi julkisyhteisön toimintaa, julkisyhteisön organisaatioiden kehittämistä, julkisyhteisön taloutta, julkisoikeutta ja julkishallintoon läheisesti liittyvän juridiikan osa-alueita. Opintoihin on hakeutunut sekä kunnissa että valtiolla työssä olevia ja opiskelijoita, joiden tavoitteena on hakeutua töihin julkiseen hallintoon. Lisäksi mukana on opiskelijoita, jotka ovat työssä yksityisellä puolella mutta tekevät työssään tiivistä yhteistyötä julkisen hallinnon kanssa. Opiskelijat haluavat päivitystä tietoihinsa ja taitoihinsa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai uralla edetäkseen. Opintojaksojen sisällöt suunnitellaan niin, että opiskelija voi tehtävien kautta pohtia käsiteltävien asioiden toteutumista omassa julkishallinnon työssään tai muuten kokemuksiaan julkishallinnosta.

Kiinnostuitko julkishallinnon opinnoistamme? Parhaillaan on menossa yhteishaku tradenomiopintoihin, hakuaika päättyy 1.10.2013. Seuraava haku on keväällä 2014.

Minna Kuohukoski
lehtori, julkishallinnon tuotevastaava

 

Tilastollinen analysointi ja raportointi osana amk-opiskelua – Case: matkapuhelinkysely

Kuninkaisten toimipisteessä tehdään työelämälähtöisiä tilastollisia selvityksiä liiketalouteen ja julkishallintoon liittyvistä aiheista.  Tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät ammattitaitoaan tilastollisessa analysoinnissa ja raportoinnissa sekä saavat samalla todellista tietoa tutkittavasta asiasta.  Näitä valmiuksia tarvitaan myös opinnäytetyön tekemisessä.

Tutkimus- ja kehittämismenetelmät- opintojaksolla (tammikuu–huhtikuu 2013) toteutettiin tilastollisen kyselyn analysointi opintojakson opiskelijoiden tekemästä matkapuhelinkyselystä. Kyselyssä kysyttiin vastaajaryhmän matkapuhelimen merkkiä, käyttötapoja, operaattoria, seuraavan puhelimen hankintaa sekä mitä toimintoja vastaajat puhelimessaan käyttävät.

Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään vastaajien mielipiteitä matkapuhelimista, operaattoreista, matkapuhelinmerkeistä, toiminnoista, palveluista ja matkapuhelimen käyttötarkoitusta.  Jokainen opiskelija analysoi tilastoaineiston ja laati tutkimustuloksista raportin. Vastaajaryhmän koko oli 359 satakuntalaista vastaajaa, joista 69,3 % oli naisia ja 30,7 % oli miehiä. Ikäjakauma vaihteli 16-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin.

Tulosten mukaan vastaajat käyttävät matkapuhelintaan eniten puheluihin ja tekstiviesteihin, mutta valokuvaus, videointi, kalenteritoiminnot, internetin käyttö ja sosiaalisen median käyttö ovat myös lisääntymässä (Kuvio 1).

(Saat kuviot isommiksi klikkaamalla niitä.)

Kuva 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo  (5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)
Kuvio 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo ( 5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)

Miehet käyttivät matkapuhelinta naisia enemmän työasioihin. Ero miesten ja naisten välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä.  Naiset olivat enemmän matkapuhelimella yhteydessä ystäviinsä kuin miehet Naiset pitivät myös enemmän yhteyttä perheeseensä matkapuhelimen välityksellä kuin miehet. Ero naisten ja miesten välillä molemmissa on tilastollisesti erittäin merkitsevä. (Kuvio 2)

Kuva 2.  Matkapuhelimen käyttökohde
Kuvio 2. Matkapuhelimen käyttökohde

Matkapuhelinmerkeistä tällä hetkellä vastaajilla oli eniten käytössä Nokian matkapuhelimia (63 % vastaajista), Samsungin puhelimia (19 % vastaajista) ja Applen puhelimia (14 % vastaajista).

Matkapuhelimen oheistoiminnoista vastaajat käyttivät eniten kameraa ja videota (88 % vastaajista), kalenteria (78 %) ja internetiä (66 %). (Kuvio 3)

Kuva 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot
Kuvio 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot

Uutta matkapuhelinta hankittaessa tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautuvat matkapuhelimen toiminnot ja hinta. (Kuvio 4)

Kuva 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät halutut ominaisuudet sukupuolen mukaan
Kuvio 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät ominaisuudet sukupuolen mukaan

Yhteenveto matkapuhelinkyselyn tuloksista

Vastaajat käyttävät ylivoimaisesti eniten matkapuhelintaan puheluihin ja tekstiviesteihin. Naiset lähettävät tekstiviestejä miehiä enemmän, kun taas miehet käyvät puhelimella enemmän verkkopankissa. Naiset käyttävät enemmän peruspalveluita, kun taas miehet käyttävät naisia selkeästi enemmän hakupalveluita, paikannuspalveluita ja muuta internetiä. Nuoremmat ikäluokat käyttävät matkapuhelinta internetin yleiseen käyttöön vanhempia ikäluokkia enemmän. Nuoret myös soittavat ja lähettävät tekstiviestejä vanhempia ahkerammin sekä käyttävät enemmän sosiaalista mediaa ja muuta internetiä.

Matkapuhelimesta löytyi useimmiten kalenteri ja kamera, joita myös käytettiin eniten. Kolmanneksi eniten käytettiin internetiä, ja 65 % puhelimista löytyi jokin sosiaalisen median sovellus. Miehillä on puhelimessaan hieman enemmän pelejä kuin naisilla, mutta muuten ominaisuuksia löytyy molemmilta suurin piirtein saman verran. Radiota puhelimella kuunneltiin vähiten.

Lähes puolet vastaajista aikoo jatkaa jatkossakin Nokialla ja seuraavaksi suosituimpia on edelleen Samsung ja Apple. Tärkein kriteeri seuraavaa matkapuhelinta valittaessa oli vastaajien mielestä matkapuhelimen hinta/laatu-suhde. Kavereilla ei ole paljon vaikutusta seuraavan puhelimen valintaan. Naiset arvostavat hieman enemmän muotoilua kuin miehet. Nuorille hinta/laatusuhde oli tärkeämpää kuin vanhemmille.

Uuden puhelimen toivotaan olevan helppokäyttöinen ja nuoret erityisesti toivovat puhelimelta nykyaikaisuutta ja sitä että siinä on reaaliaikainen sosiaalisen median yhteys. 16–20 -vuotiaat toivoivat  puhelimeensa myös pelejä.

Edellä on esitelty vain osa matkapuhelinkyselyn tuloksista, joita kyselyn analysointi tuotti. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan saatavissa artikkelin kirjoittajalta.

Pekka Kuisma
lehtori

Oikeustradenomitutkinnon opinnäytetyö

Oikeustradenomiopintoihin liittyvä opinnäytetyö liittyy opiskelijan ammattiopintoihin ja sen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista asiantuntijuutta. Opinnäytetöiden aiheet ovat työelämälähtöisiä ja niillä on tavallisesti toimeksiantaja. Esimerkkinä oikeustradenomitutkintoon tehdyistä opinnäytetöistä on Kuninkaisten kampukselta valmistuneen Leena Koskisen opinnäytetyö, joka käsittelee edunvalvontavaltuutusta. Opinnäytetyö on tehty Nordea Pankille.

Opinnaytetyo_LeenaKoskinenLaki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan 1.11.2007. Edunvalvontavaltuutus on lainsäädännössämme uusi oikeudellinen instituutti, joka sisältää piirteitä sekä oikeustoimilain mukaisesta valtuutuksesta, perintökaaren testamenttia koskevista säännöksistä että holhoustoimesta annetusta laista. Laki on ollut voimassa viisi vuotta, mutta edunvalvontavaltakirjojen yleisyydestä ja niiden käytännön toimivuudesta on ollut saatavissa varsin vähän tietoa.

Leena Koskinen selvittääkin opinnäytetyössään muun muassa edunvalvontavaltuutuksen suosiota ja valtakirjan laatimisen tyypillisempiä ongelmia ja virheitä. Työn empiriaosa käsittää haastattelujen lisäksi kaikille Suomen maistraateille lähetetyn kyselyn. Työn tuloksena saatiin aikaisemmin selvittämätöntä, hyödyllistä tietoa edunvalvontavaltakirjan laadinnan tueksi. Opinnäytetyö on luovutettu toimeksiantajan lisäksi maistraattien käytettäväksi. Se palvelee myös aiheesta tehtävää jatkotutkimusta. Opinnäytetyöstä on laadittu oheinen posteri ja kokonaisuudessaan siihen voi tutustua Theseus-verkkokirjastossa.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa voi suorittaa tradenomitutkinnon myös aikuiskoulutuksena työn yhteydessä. Opinnoissa voi erikoistua yritysjuridiikkaan (oikeustradenomi), rahoitukseen tai julkishallintoon. Haku käynnissä 3.4.2013 asti. Lisätietoja www.samk.fi/liiketalous_aikuiset

Seppo Anttila
yritysjuridiikan lehtori, OTL