Onnistunut opinnäytetyön ohjaus

Opinnäytetyön tekeminen on opiskelijalle monella tavalla merkityksellinen ajanjakso: parhaimmillaan tutkinto-opiskelun huipennus, ammatillisen itsetunnon vahvistaja ja kokonaisvaltainen voimaannuttaja – tai pahimmillaan turhauttava este valmistumisen tiellä, pohjattoman ja kokonaisvaltaisen ahdistuksen lähde, jopa loppuun palamisen syy. Miten siis ohjata opinnäytetyötä ”onnistuneesti”? Mikä onnistunutta opinnäytetyön ohjausta lopulta määrittää? 

Opinnäytetyö tavoitteet saavuttavana projektina 

Kuten missä tahansa toiminnassa, myös ohjauksessa onnistuneisuutta voidaan mitata tavoitteiden saavuttamisen kautta. Korkeakoulujen rahoitusmallin näkökulmasta meitä kannustetaan ”tuottamaan” mahdollisimman paljon tutkintoja tavoiteajassa. Onko ohjauksessa siis keskeisintä saada mahdollisimman moni ohjattavista ”prosessista läpi” asianmukaisessa aikataulussa, ja jos on, miten tähän kannattaisi pyrkiä?

Tuskin ainakaan vaatimustasoa laskemalla; onhan myös laatunäkökulma keskeinen. Valmiin opinnäytetyön tulee täyttää tietyt kriteerit ja opiskelijalla on oltava valmistuessaan tutkinnon mukainen asiantuntemus. Tähän liittyen myös opinnäytetyöllä on omat pedagogiset tavoitteensa. Ja samalla kuitenkin opinnäytetyö on lopulta tekijänsä eli opiskelijan suoritus, joten myös ohjattavan omat tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit raamittavat vahvasti projektia.

Karolina Leppänen aloitti opinnäytetöiden ohjaajana SAMKissa ensimmäistä kertaa kesällä 2021. Uudet työtehtävät motivoivat selvittämään mistä onnistunut opinnäytetyön ohjaus syntyy.

Opinnäytetyön ohjaajan onkin työssään pyrittävä huomioimaan ja sovittamaan yhteen niin työnantajansa eli korkeakoulun kuin ohjattavan intressit. Unohtaa ei sovi myöskään projektiin tyypillisesti osallistuvaa kolmatta osapuolta, opinnäytetyön toimeksiantajaa, jolla niin ikään on omat toiveensa opinnäytetyölle.

Opinnäytetyö kokemuksellisena prosessina 

Onko ohjaus onnistunutta, jos opinnäytetyö on laadukas ja valmistuu tavoiteajassa, mutta ohjattava on itse prosessiin tyytymätön tai voi huonosti sen aikana? Tulisiko onnistuneisuuden mittana siis käyttää myös ohjattavan subjektiivista kokemusta prosessista: miltä ohjaus ja opinnäytetyöskentely hänestä tuntuu?

Kokemuksiin vaikuttavat vahvasti odotukset: kokemuksemme on positiivinen, mikäli odotuksemme täyttyvät tai ylittyvät, kun taas niiden alittuminen aiheuttaa pettymyksen tunteita. Tutkimusten (esim. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9) mukaan opiskelijat odottavat opinnäytetyön ohjaajaltaan melkoisesti: mm. sisällöllistä asiantuntemusta ja rakentavaa palautetta, tukea hyvinkin käytännöllisiin asioihin, kuten tiedonhakuun ja ajanhallintaan, sekä myös emotionaalista tukea ja henkilökohtaista suhdetta. Ohjaajan halutaan olevan ystävällinen ja helposti saatavilla, rohkaiseva mutta tarvittaessa kuitenkin tiukka, sekä olevan aidosti kiinnostunut ohjattavasta, realistinen omissa odotuksissaan sekä ymmärtävän ohjattavan kokemia haasteita.

Vaateet voivat tuntua ohjaajasta kovilta, liiallisiltakin, ja ohjaajan ja opiskelijan odotukset ja oletukset kummankin osapuolen vastuista ja oikeuksista voivatkin olla varsin ristiriitaiset. Ohjaaja tyypillisesti keskittyy opinnäytetyöskentelyssä akateemisiin puoliin ja saattaa nähdä sen yhtenä suorituksena muiden joukossa osana opiskelijan tutkintoa tai akateemista uraa. Tekijälleen opinnäytetyö voi puolestaan olla päivittäin läsnä oleva, ammatillisen identiteetin kannalta merkityksellinen ja jopa koko olemista jäsentävä projekti.

Ohjaussuhde tasa-arvoisena yhteistyönä 

Opinnäytetyön ohjauksesta voidaan puhua myös ohjaussuhteena, ja tästä näkökulmasta onnistuminen onkin jo varsin monimutkaista, sillä ihmissuhteet ovat aina ns. kahden kauppa ja niiden onnistuneisuus latautunut ja hankalasti määriteltävä määre.


Opinnäytetyössä on kyse pelkän ”raportin” sijaan paljon kokonaisvaltaisesta prosessista, ja tämä ohjaajan on tärkeää saada kirkastettua ohjattavan lisäksi myös itselleen. Vaikka onkin tärkeää, ettei ohjaajan rooli ja sen tehtäväkenttä vääristy, ei opinnäytetyöskentelyn emotionaalista, inhimillistä puolta tule myöskään sivuuttaa, sillä se kuuluu ja vaikuttaa väistämättä prosessiin.

Hyvää ohjaussuhdetta voisi kuitenkin kuvata luottamukselliseksi, kehittyväksi ja tukea tarjoavaksi suhteeksi, jossa opiskelija ja ohjaaja jakavat (tutkimukselliset) intressit ja ohjaaja tarjoaa neuvoja vähentämättä kuitenkaan opiskelijan roolia opinnäytetyöstään vastaavana ja päättävänä tahona. Kyse on eräänlaisesta työtoveruudesta, jonka lähtökohtana ovat yhteinen tavoite (eli valmis opinnäytetyö) sekä ohjaajan ja ohjattavan tasa-arvoinen, mutta roolitettu kumppanuus. Osapuolten tulee siis kohdata toisensa erilaisista rooleistaan huolimatta nimenomaan itsenäisinä, tasa-arvoisina kumppaneina, eikä ohjaamista tule mieltää passiivisen tai vähintäänkin tietämättömän tahon, opiskelijan, saattamisena ”oikeaan” suuntaan vaan ohjaajan ja opiskelijan yhteisenä toimintana, joka kohdistuu opinnäytetyöhön.

Oleellista on molemminpuolinen hyvinvointi ohjaussuhteessa. Ohjauksen tulisi tapahtua emotionaalisesti turvallisessa ilmapiirissä, jossa kumpikin osapuoli kokee olevansa arvostettu sekä tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi; tämä rakentaa luottamusta, joka on välttämätöntä opinnäytetyöhön kuuluvalle omien ajatusten esittelemiselle ja alistamiselle kommentoitavaksi. Ohjaajan kiinnostus osoittaa opiskelijalle arvostusta ja sitä, että tämän opinnäytetyöskentely on merkityksellistä myös jollekulle muulle kuin tekijälle itselleen, mikä vaikuttaa keskeisesti opiskelijan motivaatioon. Liikaa ei voine painottaa myöskään kokemusta tekemisen ilosta, joka ruokkii työnimua.

Hyvinvoinnilla on selvästi välinearvoa, sillä tunteet voivat sekä lamata että edistää projektin edistymistä, ja täten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kuuluu luontevasti ohjaajan tehtäviin.

Perinteisesti ohjaaja on myös eräänlainen mentori, joka auttaa opiskelijaa käsittelemään prosessin herättämiä tunteitaan, tsemppaa ja auttaa laittamaan asioita perspektiiviin. Toisaalta ohjauksella on myös rajansa, joita ei tule ylittää.

Hyvinvoinnin huomioiminen on kuitenkin myös itseisarvoista, eikä sitä tulisi ajatella vain ohjaajan rooliin kuuluvana tehtävänä. Arjen hetkissä voi olla toisinaan tärkeää kohdata toisemme rooliemme sijasta vain ihmisinä, ja kaikessa tekemisessä tulee olla tarvittaessa tilaa inhimillisyyteen kiinteästi kuuluville tunteille.

Ohjaus realisoituu arjen vuorovaikutuksena 

Lopulta kaikki edellä mainittu kulminoituu pitkälti arjen vuorovaikutukseen, joksi ohjaus käytännössä realisoituu. Kyse on siis määritelmänsä mukaisesti vastavuoroisesta ja kaksisuuntaisesta prosessista, jossa ohjauksen kumpikin osapuoli vaikuttaa toisiinsa, ja tämä voikin tarjota ratkaisun moniin opinnäytetyön ohjauksen haasteisiin.

Aidossa vuorovaikutuksessa tasavertaisen kumppanuuden vaade toteutuu. Tasavertaisten tahojen yhteistyö edellyttää avointa keskustelua ja pyrkimystä rakentaa yhteistä, jaettua ymmärrystä niin tavoitteista, toimintatavoista kuin kulloinkin vallitsevasta tilanteestakin. Osana tätä ratkaistaan ja sovitetaan yhteen mahdollisesti ristiriitaisia oletuksia ja käsityksiä, ja osapuolten odotukset rakentuvat (uudelleen) realistisiksi ja saavutettaviksi. Kaikki tämä tukee myös hyvinvointia ja ulkoisesti mitattavien tavoitteiden saavuttamista.

Mielestäni ohjaajiin ja ohjaukseen kohdistuva pitkä vaatimuslista supistuukin lopulta pitkälti hyvin yksinkertaisiin perusasioihin ja tavalliseen inhimillisyyteen: vastavuoroiseen tilan ja arvostuksen antamiseen toiselle pyrkimällä olemaan aidosti läsnä, ymmärtämään toista sekä viestimällä toiselle ymmärrettävästi ja ystävällisesti.

 

Teksti: Tuntiopettaja Karolina Leppänen

Kuvat: Bixabay & Karolina Leppäsen kotialbumi

Mendeley auttaa pitämään lähteet järjestyksessä

Olet ehkä kuullut Mendeleystä. Jos et, tutustu vaikka nyt. Ota miellyttävä asento ja sulje mielestäsi ennakkoluulot tietoteknisistä apuvälineistä. Mendeley on ilmainen viitteidenhallintaohjelma, jota voi käyttää apuna omien lähteiden tallentamisessa, säilyttämisessä ja järjestelemisessä sekä niihin viittaamisessa – esimerkiksi SAMKin viittaustyylillä.  

 

Jatkuvasti karttuva ammatillinen tietopankki  

Tässä kirjoituksessa keskitytään Mendeleyn käyttöön tiedon tallentamisessa, säilyttämisessä ja organisoinnissa. Mendeleyn avulla pystyt kokoamaan mittavan tietopankin oman alasi tärkeimmästä kirjallisuudesta ja muista tiedonlähteistä. Kokoamisen voit aloittaa heti, kun olet Mendeleyn itsellesi asentanut. Ei kannata odottaa opinnäytetyön kirjoittamiseen asti – säilyttämisen arvoisia lähteitä käytät varmasti jo nyt. Älä myöskään lopeta lähteiden keräämistä opinnäytetyön palauttamiseen. Alasi asiantuntijat tulevat takuulla jatkamaan arvokkaan ammatillisen ja tieteellisen tiedon julkaisemista myös valmistumisesi jälkeen. Voit hyödyntää Mendeleytä myös työelämässä, sillä se on ilmaisena ohjelmana käytössäsi aina – SAMKin tunnuksia ei tarvita.

Lähteiden organisointi Mendeleyssä on samanlaista kuin mikä tahansa organisointi – järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus auttavat. Omat lähteet kannattaa järjestellä kansioihin esimerkiksi aiheen mukaisesti, jolloin niiden löytäminen helpottuu. Jos et ole kovin järjestelmällistä tyyppiä, peli ei ole menetetty. Mendeleyssä on myös sisäinen hakutoiminto, jonka avulla voit hakea avainsanoilla tiettyjä lähteitä omasta lähdekokoelmastasi, vaikka se olisi kuinka onnettomasti järjestelty. Voit tavallaan ”googlata” omasta lähdekokoelmastasi tietoa haun avulla. Oikeiden lähteiden löytymistä voit helpottaa antamalla niille itse sopivia avainsanoja tai tekemällä niihin muistiinpanoja. Haku kohdistuu myös näihin itse tekemiisi lisäyksiin.

 

Työkalu myös tiedon jakamiseen  

Tiettyyn aiheeseen liittyvien lähteiden kokoaminen yhteen paikkaan mahdollistaa esimerkiksi työelämässä eri aiheiden tietopakettien keräämisen ja esittelemisen kollegoille (kuva 1). Mendeleyssä näkyy listalla lähteiden perustiedot (tekijä, otsikko, vuosi, missä julkaistu), joiden avulla saa nopean kuvan kokonaisuudesta. Tämän lisäksi tarkempiin tietoihin tallentuvat (tai niihin voit itse lisätä) mahdolliset avainsanat, tiivistelmät, pdf-tiedostot ym., joiden avulla on mahdollista saada lisätietoja. Mukaan tallentuu myös verkkolähteiden nettiosoite, jonka avulla pääsee suoraan tarkastelemaan alkuperäistä lähdettä (ellei se jo ole tallentunut pdf-tiedostona automaattisesti Mendeleyhin). Painetuille lähteille voi halutessaan tallentaa kirjastotietokannan verkko-osoitteen, josta lähteen tarkemmat tiedot löytyvät.

Kuva Mendeleyn kansionäkymästä
Kuvan esimerkissä Mendeleyhin on luotu tietopaketti esihenkilötyöstä, jossa erityyppiset lähteet on jaoteltu omiin kansioihinsa.

Ammatillisten lähteiden lisäksi voit tietysti kerätä tietoa Mendeleyhin myös harrastuksista, ruokaohjeista tai mistä tahansa. Ja jos niin hullusti kävisi, että Mendeleylle jotain traagista tulevaisuudessa tapahtuisi, saat lähteesi sieltä kyllä jaettua muihin vastaaviin työkaluihin yksinkertaisesti.

Valitettavasti ilmaistilillä kansion sisältöä ei pysty linkillä jakamaan enää julkisesti. Omien lähteiden jakaminen onnistuu kuitenkin muiden Mendeley-käyttäjäjien kanssa, kun luo tätä varten ryhmän ja kutsuu siihen jäseniä. Ominaisuus mahdollistaa myös ryhmätyöskentelyssä yhteisen lähdekokoelman keräämisen. Kaikki ryhmän jäsenet voivat tallentaa ja muokata ryhmäkansion lähteitä.

 

Mendeleyn käytön aloittaminen  

Mendeleyn työkalupaketin täysimittainen käyttöönotto edellyttää tunnusten tekemistä millä tahansa toimivalla sähköpostiosoitteella sekä yhden ohjelman ja kahden lisäosan asentamista. Tämä kestää (kaiken mennessä putkeen) muutaman minuutin ja kannattaa tehdä SAMKin Kirjasto-Moodlen ohjeiden mukaan (kuva 2). Kirjasto-Moodleen on kerätty muutakin ohjeistusta helpottamaan Mendeleyn käyttöönottoa, mutta yrityksen ja erehdyksen kauttakin voi edetä. Silloin tarvitaan ehkä hieman enemmän aikaa.

Kuva Kirjasto moodlen näkymästä
SAMKin Kirjasto-Moodlesta löytyy ohjeita Mendeleyn asentamiseen ja käyttämiseen.

Lähteiden kerääminen, tallentaminen ja organisointi ei vaadi Mendeleyn kaikkien ominaisuuksien käyttöönottoa. Vähimmillään riittää, että teet tunnukset Mendeleyhin, asennat selaimeesi Mendeley Web Importer -painikkeen ja alat tallentaa. Kaikki lähteet tyypistä (kirjat, lait, artikkelit, nettisivut, opinnäytteet jne.) ja hakupaikasta (SAMK Finna, Google, Google Scholar, Finlex jne.) riippumatta tallentuvat Mendeley-painikkeella omaan Mendeley-kirjastoosi. Lähteiden käsittely kuitenkin helpottuu ja monipuolistuu, jos asennat itsellesi Mendeley Desktop -ohjelman.

 

Mistä löytyy ohjeita ja tukea jatkossa? 

Kuten alussa mainittiin, tiedon organisointityökalun lisäksi Mendeley on muutakin. Varsinainen taika tapahtuu Mendeleyn viittaustyökalussa, Mendeley MS Word pluginissa. Sen avulla tallentamiinsa lähteisiin voi viitata valitun viittaustyylin mukaisesti, jolloin pilkut ja sulkeet ym. löytävät automaattisesti omat paikkansa sekä tekstiviittauksissa että lähdeluettelossa. Tästäkin voitte opiskella lisää Kirjasto-Moodlessa. Ja tekstin kirjoittaja auttaa mielellään, jos tulee ongelmia. Kyselkää rohkeasti apuja.

 

Lisämateriaalia:  

Mendeley-viitteidenhallinta tutuksi – YouTube-video (pituus 4:14): https://youtu.be/hUO31Q795r0.

SAMKin Kirjasto-Moodlen Mendeley-osio (vaatii SAMKin tunnuksen, mutta ei kurssiavainta): https://moodle3x.samk.fi/course/view.php?id=4393. Sisältää mm. diasetin ja videoita Mendeleyn käytöstä sekä tietoa kirjaston torstaisista viitteidenhallintavinkeistä.

Mendeley-kotisivu: https://www.mendeley.com

Sinä viittaat, minä ohjaan, Mendeley auttaa – SAMKin kirjastolaisten artikkeli Kreodi lehdessä: https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/sina-viittaat-mina-ohjaan-mendeley-auttaa

 

Teksti:  

Teppo Hjelt, tietoasiantuntija, kirjastopalvelut (teppo.hjelt@samk.fi)

 

Ylempi AMK-tutkinnon opinnäytetyö työorganisaation kehittämisen työkaluna

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tarjoavat yhteisen maaston opinnäytetyön tekijän ammattillisen osaamisen kasvulle ja toimeksiantajan toiminnan kehittämiselle. YAMK-tutkinnon opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa yhdistyvät soveltava tutkimus ja opiskelijan oman alan asiantuntemus. YAMK-opinnäytetyölle on tyypillistä, että se tehdään omaan työorganisaatioon yhteistyössä työyhteisön edustajien kanssa. Ylemmän tutkinnon suorittaneen Inna Saarisen ja SAMKin henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntin intressit kohtasivat luontevasti opinnäytetyön aihevalinnassa.  

 

Miksi työnantajaorganisaation kannattaa hyödyntää opinnäytetöitä oman toimintansa kehittämiseen?  

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistyötä, jossa ideaalitapauksessa tehdään konkreettisia kehittämistoimia opiskelijan työorganisaatiossa. Koska normaaliarjessa ei aina ole aikaa paneutua toiminnan aktiiviseen kehittämiseen, tarjoaa opinnäytetyötään suunnitteleva työtekijä työnantajalle erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää se työpanos ja resurssi, joka opiskelijalle on kehittämistyöhön opinnoissa varattu. Onnistuneen kehittämisprosessin myötä niin opiskelija-työntekijän kuin koko työyhteisönkin osaaminen kasvaa.

Olkoon organisaatio sitten julkisyhteisö, yritys tai järjestö, pieni tai suuri toimija, kehittämistarpeita ilmenee jatkuvasti. Kehittämisen kohteena voi olla järjestelmät, rakenteet, prosessit, henkilöstö, esihenkilötyö, työhyvinvointi tai koko strategia. Opinnäytetyön tuloksena syntyy usein uusia ideoita, toimintatapoja ja käytänteitä sekä mahdollisesti uusia tuotteita tai palveluja. Kenttä on laaja ja kehittämisalueiden kirjo moninainen. Erinomainen esimerkki konkreettisesta kehittämisestä ja hyvästä yhteistyöstä on Inna Saarisen SAMKille toteuttama opinnäytetyö.

 

Opinnäytetyön aiheena psykologisen turvallisuuden kehittäminen tiimeissä  

Johtamisen ja palveluliiketoiminnan ylemmän tutkinnon opiskelijan Inna Saarisen toteuttaman YAMK-opinnäytetyön aiheena oli ’Psykologinen turvallisuus tiimityössä’. Toimeksiantajana oli SAMKin henkilöstöpalvelut. Aiheeseen päädyttiin yhteistyössä opiskelijan ja henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntin kanssa. Kehittämistyölle hyvän lähtökohdan antoi molempien osapuolien kiinnostus teemasta. Vaikka näkemykset kehittämistehtävän tavoitteista kohtasivat varsin luontevasti toisensa niin toimeksiantajan kuin opiskelijankin osalta, tiivistä vuoropuhelua käytiin koko opinnäytetyöprosessin ajan.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntti toteaakin: "Toimeksiantajan kannattaa olla myös aktiivinen osapuoli. Omien selkeiden tavoitteiden lisäksi on hyvä kuunnella, mitä huomioita opiskelija on tehnyt matkan varrella. Yhteiset sparrauskeskustelut auttavat molempia osapuolia. Tärkeää on muistaa, että kyseessä on opiskelijan oppimisprosessi ja parhaiten siinä auttaa, kun toimii tukijan ja mahdollistajan roolissa."  

Opiskelija puolestaan koki yhteistyön avartavan omaa näkemystään työnantajaorganisaation toiminnasta. ’"Oli ehdottoman kiinnostavaa ja hyödyllistä tehdä kehittämistyö omaan organisaatioon. Siinä pääsi kurkistamaan työyhteisöön aivan toisesta näkökulmasta. Pohdimme yhteisissä sparrauskeskusteluissa myös muita organisaation kehittämiseen liittyviä asioita – ei pelkästään psykologiseen turvallisuuteen liittyviä teemoja", opinnäytetyön tekijä Inna Saarinen kertoo.  

 

Mitä kehittämistyön lopputuloksena saavutettiin?       

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa psykologisen turvallisuuden kokemusta SAMKin tiimeissä. Opinnäytetyön teoreettinen taustoitus ja tutkimuksellinen osuus osoittivat hyvin suuntaa psykologisen turvallisuuden kehittämiselle työyhteisössä. Toimeksiantajan näkökulmasta välittömät hyödyt liittyvät kehittämistyön lopputuloksena tuotettuihin huoneentauluihin tiiminvetäjille ja tiimiläisille. "Olemme saaneet nämä koko henkilöstölle hyödynnettäviksi yhteisen intran kautta ja lisäksi opiskelija on osallistunut tiimien kehittämispäiviin aiheesta luennoiden", toteaa henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntti.  

Sen lisäksi, että opinnäytetyö on opiskelijalle henkilökohtainen oppimisprosessi, se kasvattaa työyhteisön osaamispääomaa laajemmaltikin. Inna tuo esille myös sen, että "parhaana yhteisenä oppina pidän aiheesta käytyjä keskusteluja, ei pelkästään tutkimukseen osallistujien vaan myös muiden samkilaisten kanssa tiimikoulutuksissa. Aihe on synnyttänyt myös muita ajatuksia, jotka eivät liity itse opinnäytetyön tuloksiin. Esimerkiksi tiimin käsitettä on käsitelty työn pohjalta laajemminkin ja myös vuorovaikutuksen pelisääntöjä ollaan työyhteisöön luomassa."  

Saara Jäntti haluaakin lähettää terveisiä muille organisaatioille ja yrityksille. "Kannattaa ehdottomasti hyödyntää tämä mahdollisuus työelämän ja työyhteisön kehittämisen yhtenä työkaluna. Organisaation oman väen kouluttautuminen kasvattaa organisaation osaamispääomaa ja opinnäytetyön tekeminen sitouttaa työntekijän entistä tiiviimmin osaksi työyhteisöä. Organisaation ulkopuolelta tuleva opiskelija taas voi olla tuleva työntekijä. Kehittämis- ja kehittymismyönteinen organisaatio on myös erinomaista työnantajamielikuvan markkinointia."  

Opinnäytetyöhön voit tutustua:

Saarinen, I. (2021). Psykologinen turvallisuus tiimityössä. Ylempi AMK -opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410784

 

Teksti: Lehtori Sirpa Nokkonen

Osaaja 2018 -opinnäytetyökilpailun kunniamaininta Huittisiin

SAMKissa palkitaan parhaat opinnäytetyöt vuosittain järjestettävässä Osaaja-opinnäytetyökilpailussa. Kesäkuun publiikin eli valmistujaisjuhlan yhteydessä palkittiin vuoden 2018 aikana valmistuneita opinnäytetyötä. Kilpailutöitä oli kaikkiaan 120.

Liiketoiminnan ja kulttuurin sarjassa kunniamaininnan sai Kuninkaisten kampukselta, Huittisista valmistunut Nina Laurila. Ninan aiheena oli Rekisteröidyn tavaramerkin oikea käyttö. Ohjaajana toimi Simo Saarikko.

Nina tutki työssään rekisteröidyn tavaramerkin oikeaa käyttöä tavaramerkin haltijan näkökulmasta ja selvitti mitkä ovat tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset, mitkä ovat yleisimmät syyt tavaramerkin degeneroitumiselle ja millä tavoin degeneroitumisen voi estää.

Ninan työ on lainattavissa Kuninkaisten kampuksen kirjastosta.

Kaikki palkitut ja kunniamaininnan saaneet.

 

Kuulumiset Finanssiakatemian gaalasta

Finanssiakatemia yhdistää finanssialan työnantajat ja oppilaitokset yhteistyöverkostoon. Yhteistyötä tehdään työryhmissä, joissa pyritään kehittämään finanssialan koulutusten tarjontaa ja oppimateriaaleja. SAMK ja Kuninkaisten rahoituksen opettaja sekä opiskelijat ovat vahvasti mukana Finanssiakatemian toiminnassa osallistumalla oppimateriaalityöryhmän toimintaan.

Akatemia järjestää syksyisin gaalan, jossa tänä syksynä poliitikot keskustelivat aiheesta, miten suomalaisten koulutusta pitäisi kehittää työn muutoksen ja digitalisaation myötä. Keskustelemassa eri puolueista olivat Ville Niinistö (vihr.), Raija Vahasalo (kok.), Ulla Parviainen (kesk.) ja Pilvi Torsti (sdp).

Poliitikot toivat esille mielenkiintoisia näkökulmia, joista seuraavassa muutaman poiminta. Raija Vahasalo pohti, että opintoja vauhdittava asia voisi olla esimerkiksi alan työpaikassa työskentely. Hän kyseenalaisti luennolla istumisen. ”Onko järkevää, että kymmenen vuotta alan hommia tehnyt joutuu todistamaan osaamisensa istumalla tuntikausia luennoilla?” Kuninkaisten verkko-opettajana pohdin usein samaa asiaa,  mitä voi oppia pelkkiä luentoja kuuntelemalla?

Ulla Parviainen halusi tuoda esille työelämässä hankittua osaamista ja sen tunnistamista opintojen aikana. ”Työn tekemisen aikana kertynyt tieto pitää saada paremmin taltioitua ja portfolioitua. Miten nämä asiat ja myös opiskelijat sitten saadaan eri oppilaitoksissa yhdenvertaisiksi? Se onkin vaikeampi kysymys”, maalaili Ulla Parviainen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, toimii meillä Kuninkaisissa AHOT- käytännön kautta, jossa aikaisempi työelämässä hankittu osaaminen muutetaan opintopisteiksi.

Finanssigaala
Keskustelua Finanssiakatemian gaalassa

Poliitikkojen keskustelun lisäksi gaalassa julkistettiin Finanssialan Top five –osaamistarpeet kyselyn tulokset. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa Finanssialalla? Osaamiskyselyyn vastasi 656 alalla toimivaa henkilöä; työntekijöitä, esimiehiä, johtoa, koulutusorganisaatioissa toimivia, opiskelijoita sekä elinkeinoelämän parissa työskenteleviä. Tärkeimmät tulevaisuuden taidot kyselyn mukaan ovat kyky sopeutua muutokseen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat sosiaaliset kyvyt ja itsensä johtaminen. Digitaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja omasta jaksamisesta huolehtiminen muodostivat kolmannen ryhmän.

Gaalassa palkittiin stipendillä SAMK Kuninkaisten opiskelija Maria Rae, jonka opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Finanssiala ry. Työn aiheena oli; Mifid II – vaikutukset sijoitusneuvojan osaamisvaateisiin.

Satu Korhonen
rahoituksen lehtori

Verkko-opiskelun lähtökohtana on halu oppia itsenäisesti

”Monimuotokoulutus on helppo tapa opiskella, mutta se vaatii opiskelijalta kurinalaisuutta ja itsensä johtamista,” painottaa tradenomi Vuokko Mansikkamäki.

Opiskelu SAMKin liiketalouden verkkopainotteisessa koulutuksessa Huittisissa oli Mansikkamäen mielestä mielenkiintoista ja opinnot vastasivat hyvin odotuksia; opintojaksot olivat erittäin hyvin suunniteltuja, verkko-opinnot takasivat joustavan tavan opiskella ajasta ja paikasta riippumatta, lisäksi opettajat olivat innostavia.

Lue Vuokon haastattelu…

 

Haku SAMKin Liiketalouden monimuotokoulutukseen Huittisiin käynnissä 5.–19.9.2018. Lisätietoja koulutuksesta ja hausta samk.fi -hakusivuilta

Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Opiskelu kannattaa!

Vuonna 2013 opiskeltuani työhöni liittyvää APV 2 -tutkintoa, huomasin opiskelun olevan työn ohella mielenkiintoista. Silloinen yo-merkonomi tutkintoni tuntui jo vanhentuneelta tradenomien rinnalla. Miksi en siis minäkin voisi päivittää tutkintoani? Kyseisen alkuvuoden aikana tutustuin Satakunnan ammattikorkeakoulun sivuihin ja huomasin kirjoituksen monimuoto-opiskelusta (aikuiskoulutus).

Rahoitusalalla koko työhistoriani tehneenä halusin hakea myös erilaista, syventävää perspektiiviä ja haastetta arkeen. Tähän sopi loistavasti rahoitukseen suuntautuminen. Uskoin sen antavan omaan työhöni lisäarvoa. Luin monimuoto-opiskelun sopivan työn ohelle opiskelevalle loistavasti. Näistä johtuen valintani oli SAMKin Kuninkaisten kampus.

Opiskelut ovat nyt loppusuoralla, opinnäytetyö lähes valmis ja viimeinen opintojakso meneillään. On loppupohdinnan aika; Toteutuiko ajatukseni mielenkiintoisesta opiskelusta ja oppimisesta? Kyllä.

Vastuu omasta oppimisesta

Verkkoluennot ja muut eri vaihtoehdot yhteydenotoille ovat olleet loistava vaihtoehto  luokassa istumiselle. Opintojaksojen kontaktitunnit HILL-verkkoluennoilla sekä erilaiset muut sähköiset yhteydenpitomahdollisuudet ovat antaneet sitä joustoa mitä tarvitaan kun opiskelu tapahtuu iltaisin sekä viikonloppuisin. Mikä sen hienompaa kuin lauantaiaamuna voi nukkua kahdeksaan ja klo 08.30 siirtyä oppitunnille tietokoneen äärelle vaikka yöasussa. (Kunhan muistaa ettei laita kameraa päälle.)

Oppimistapahtuma, verrattuna aikanaan opiskeluun luokassa ja opettaja luokan edessä, on myös kasvattanut minusta uudenlaisen oppijan. Opiskelu Kuninkaisissa kasvattaa tutkimaan asioita ja hakemaan tietoa itse. Kaikkea ei tarvitse opettajan tuoda minulle valmiiksi pureskeltuna, vaan olen opetellut hakemaan tietoa sekä laatimaan oppimastani tekstiä muiden luettavaksi. Monien essee-kirjoitusten jälkeen uskallan sanoa, että kirjoittaminen sujuu jo hyvin alkuun verrattuna. Olen saanut hyviä vinkkejä tiedon hankintaan, ohjausta tiedon käsittelemiseen ja sen kautta oppimiseen. Opiskelu on ollut hyvin keskustelevaa ja käytännönläheistä. Olen saanut apua opintojakson opettajilta sekä opiskelukavereilta kun olen sitä tarvinnut. Monimuoto-opiskelu opetti heti alussa myös vastuulliseksi omasta oppimisesta ja sen rytmittämisestä. Voit itse laatia aikataulusi omien mahdollisuuksiesi mukaan. Kuninkaisten kirjastopalvelut ovat asiakaspalvelullaan ja materiaaleillaan auttaneet opiskelun etenemisessä.

Käytännönläheisyys konkretisoitui vuonna 2014 kun pääsin projektiryhmän mukana toteuttamaan Sijoitusmessut Huittisissa -tapahtuman Kuninkaisten kampukselle. Opiskelijat ovat aiemminkin toteuttaneet kampuksellamme erilaisia tapahtumia. Mikä sen hienompaa kuin käyttää omaa aiempaa osaamistaan sekä opinnoissa opittua jo opiskeluaikana. Rohkeasti mukaan projekteihin!

Sijoitusmessut
Sijoitusmessujen järjestäjätiimiläisiä, takana keskellä Tiina Uusivirta.

Olen tutustunut uusiin, eri-ikäisiin ja eri alalla toimiviin ihmisiin. Tulet saamaan vertaistukea paljon jos joskus jaksaminen on hakusessa. Paljon olen saanut kuulla erilaisissa ryhmä- ja paritöissä monenlaisia näkökantoja ja mielipiteitä, mitkä ovat avanneet silmiäni uusiin ajatuksiin.

Haikein aatoksin jätän Kuninkaisten kampuksen sekä sen ammattitaitoisen henkilökunnan jatkamaan tärkeää työtään opiskelumaailmassa. Uskon, sinun uuden hakijan, olevan samaa mieltä kanssani kun olet itse tässä tilanteessa. Eikä sitä koskaan tiedä vaikka me vielä tapaisimme, seuraava askel olisi ylempi AMK -tutkinto.

Kirjoittaja on vuonna 2013 liiketalouden (tradenomi AMK) monimuotokoulutuksessa Huittisissa aloittanut Tiina Uusivirta, joka toimii sijoituspäällikkönä Huittisten Säästöpankin Porin konttorissa.

………………..

Haku verkko-opintoina suoritettavaan liiketalouden aikuiskoulutukseen (julkishallinto, rahoitus, yritysjuridiikka) on käynnissä 9.4. asti. Lisätietoja opinnoista.