Paras paikka opiskella

SAMK liiketalouden monimuotokoulutuksessa opinnot voi suorittaa kokonaan verkossa. Opiskelu ei katso paikkaa eikä aikaakaan.  Sen vuoksi jokainen voi valita itselleen mieluisimman oppimisympäristön.

Kuvagalleriaan on koottuna Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakson osallistujien lempipaikkoja – sellaisia, joissa opinnot parhaiten sujuvat. Heittäydytään tunnelmiin näiden kuvien mukana! Täällä me opiskelemme!

sohva
Ei parkkipaikkojen etsintää, ei tuttujen tai tuntemattomien keskeytyksiä opiskellessa. Kaikki tarvittava käsien ulottuvilla ja kaikki onnistuu kunhan netin lasku maksettu  😀  Tunnelmallinen valaistus, sisäinen motivaatio ja ryhdikäs sohva – I´m ready to study! #samk #tutkintoverkossa
Olli-Valtteri
poyta
Ruokapöydän toisessa päässä on tilaa myös kahvikupille. Kaikki tavarat mahtuvat hyvin, eikä välillä tarvitse siirrellä mitään pois.
KK

 

maisema
Kuvassa näkyy näkymä ikkunastani ulos takapihalle, jonka täyttävät oravat ja linnut. Kaupungin sykkeessä voin kuvitella olevani ”keskellä ei mitään” ja oravat esittävät temppujaan, kun huomaavat minut koneen ääressä. Vuoden ajan mukaan myös kasvit vaihtavat väriään ja minun ”sieluni lepää”. SP
huone
Mun rauhallinen opiskelupaikka SS
poyta3
Ihanteellinen paikka opiskella on mielestäni sellainen, jossa on hyvä valaistus ja tarpeeksi tilaa läppärille, kirjoille ja välipalalle!
-Saara
metsa
Kotisohva on paras paikka opiskella, näin viikonloppuaamuisin. Talo on hiljainen, takapihan metsämaisema antaa tilaa ajatella ja tavarat saa olla levällään – Sanna
poyta2
Paras paikka opiskella on omassa kodissa, omassa keittiössä. Välillä voi katsella ulos ikkunasta, josta näkyy vain peltoa ja metsää.
-Saija
takka
Talvella lämmin, kesällä viilee. Tuolissa vanhassa opiskelijan sielu piilee. – HH
poyta4
Talvella, sisällä pöydän ääressä! Kesällä, ulkona aurinkotuolissa! – SR

 

jarvi
Verkko-opiskelu onnistuu missä vain ja silloin, kun itselle parhaiten sopii – vaikka juhannuksena kesämökin rannassa! 
– Kaisu

 

sohva3
Opiskelu sohvannurkassa maisemaa katsellen saa ajatuksen lentämään.
Kupponen kahvia ja homma käyntiin J
P-M F
sohva2
Paras paikka opiskella, on oma sohva jossa vilttikin valmiina jos meinaa koulutehtävät venähtää ilta myöhään.
Mira

 

************

Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso kuuluu SAMK Kuninkaisten kampuksen digitaalisen toimintaympäristön opintokokonaisuuteen. Opintojaksolla tarkastellaan sosiaalista mediaa markkinoinnissa, asiakaspalvelussa ja rekrytoinnissa. Opintojakson voi suorittaa myös opinnollistamalla omalla työpaikallaan.

Heidi Varpelaide
lehtori

Digitaalisuus on todellisuutta

Digitaalisuus on ilmiö, joka liittyy kaikkiin toimialoihin ja tulevaisuuden kehitykseen. Koulutuksen osalta yhteiskunnallisissa keskusteluissa tuodaan esille tarve digitaalisiin oppimisympäristöihin ja digitaaliseen loikkaan eri kouluasteilla.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten liiketalouden koulutuksessa digitaalisuus on jo tätä päivää ja todellisuutta. Useiden vuosien verkko-opetuskokemuksen myötä olemme ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uusia keinoja verkko-opetuksessa, ja kehitystyö on jatkuvaa.

Miten digitaalisuus näkyy Kuninkaisten opetuksessa? Digitaalinen oppiminen hyödyntää teknologiaa eri tavoin. Se ulottuu ”digitaalisesta luokkahuoneesta” omaehtoiseen opiskeluun verkko-oppimisympäristöissä. Digitaalinen oppiminen on kaikenlaista oppimista, johon liittyy teknologian tehokas hyödyntäminen. Oppimista tapahtuu sekä suljetussa oppimisympäristössä että avoimessa verkossa, erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisia sovellusohjelmia, pilvipalveluita ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

hill-istunto
Markkinointiviestinnän verkkoluento HILLissä.

Kuninkaisissa verkko-opiskelussa on käytössä HILL-konsepti, joka on teknis-pedagoginen ratkaisu moderniin verkko-opetukseen. HILL-verkkoneuvottelussa saavutetaan aito läsnäolon tunne, vaikka osallistujat ovat fyysisesti eri paikoissa. Äänen ja kuvan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Näytön jakaminen mahdollistaa yhteisen työskentelyn ja osallistamisen. HILLissä voi pitää kokouksia, tehdä ryhmätöitä tai toteuttaa luento-opetusta suurillekin osallistujaryhmille.

Ajan ja paikan käsite opiskelussa on joustava. Oppimista voi tapahtua luokkahuoneessa, kotona, työpaikalla tai vaikka matkalla, kahvilassa, hotellissa tai bussissa. Vaikka opiskelijoiden toivotaankin osallistuvan luennoille reaaliaikaisesti, tarjotaan myös mahdollisuus luentojen seuraamiseen jälkikäteen nauhoitettuina, jolloin työesteet, ulkomaan aikaerot tai muut syyt eivät estä opiskelua. Monet opiskelevat työn ohella ja asuvat pitkienkin välimatkojen päässä. Myös yhä useammat ulkosuomalaiset ovat havainneet etäopiskelumahdollisuuden ja hakeutuneet opiskelemaan Kuninkaisiin

Tehtävien palauttamiset, tenttiminen ja opinnäytetyöseminaarit toteutetaan verkossa. Kuninkaisten kampuskirjaston palvelut ja sähköiset oppimateriaalit tarjoavat mahdollisuuden sähköisten tenttikirjojen ja muun digitaalisen materiaalin käyttöön  perinteisten kirjojen lisäksi. Lisäksi on siirrytty osin sähköiseen asiointiin, jolloin esimerkiksi opintoihin liittyvien lomakkeiden ja hakemusten käsittely tapahtuu sähköisesti. Opintojen myötä Kuninkaisten tradenomiopiskelija oppii luontevasti hyödyntämään digitaalisuutta opinnoissaan ja tulevaisuuden työtehtävissään.

Vaikka oppimisympäristömme ovatkin virtuaalisia, toimintamme on ihmisläheistä verkossa ja paikan päällä. Koko henkilökuntamme on apuna; opetushenkilöstöltä ja opettajatutoreilta saa ohjausta opintoihin, ja kampustoimisto ja kirjasto palvelevat sekä Kuninkaisten kampuksella että verkossa.

Heidi Varpelaide
lehtori

Verkkoluentoja ja virtuaalitapaamisia

Liiketalouden aikuiskoulutuksen tradenomiopinnot on mahdollista suorittaa lähes kokonaan verkossa.  Julkishallintoa, yritysjuridiikkaa, rahoitusta ja muita liiketalouden osa-alueita opiskellessaan opiskelija oppii samalla toimimaan verkkoympäristössä ja viestimään vuorovaikutteisesti verkossa.

apparaatissa
Verkko-opiskelussa on useita oppimisympäristöjä.

Verkko-opiskelua tapahtuu useassa eri ympäristössä. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat esimerkiksi luokkahuoneet,  kirjasto ja kahvio, samoin opiskeluun käytettävät tilat kotona ja töissä.  Verkko-opiskelun mahdollistavat verkko-oppimisympäristöt, kuten  Moodle ja HILL-verkkoluennot. Luennolle opiskelija voi osallistua luokassa tai haluamassaan paikassa joko reaaliaikaisesti tai myöhemmin katsoa tallennettua luentoa itselleen sopivana aikana.

Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muuhun verkko-oppimisympäristöön luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen. Sosiaalisen median kautta voi löytää ammatillista tietoa ja seurata alan asiantuntijoita. Sosiaalisen median palveluissa voi tuottaa sisältöä, keskustella ja työskennellä yhteisöllisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käytössä ovat mm. Facebook-ryhmät, Twitter ja Googlen sovellukset.  Sosiaalisen median välityksellä henkilökohtainen, opiskelun ja työelämän verkkoympäristö usein linkittyvät toisiinsa.

Useissa työtehtävissä verkkotyöskentely tulee kasvamaan sähköisten palvelujen yleistyessä. Työmarkkinoilla arvostetaan tulevaisuudessa monipuolisia osaajia, joilla oman osaamisalueensa hallinnan lisäksi on it-valmiuksia, sosiaalisen median työkalujen käyttövalmiuksia ja verkkoviestintätaitoja. Aikuisopiskelijoilla on aikaisempaa työkokemusta, ja useimmat käyvät töissä myös opiskelun ohella. Kun aikuisopiskelijan elämänkokemus yhdistyy moderniin verkko-osaamiseen, on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia oppimisessa ja työelämän käytänteissä.

Verkossa opiskelu asettaa opiskelijalle vaatimuksia itsenäiseen työskentelyyn ja uusien menetelmien omaksumiseen. Verkko-opiskelu edellyttää opiskelijalta omatoimisuutta, innostusta, oivaltamista ja sinnikkyyttä; ominaisuuksia jotka myös työelämässä ovat tarpeen.  Verkossa tutkintonsa suorittanut aikuisopiskelija on monipuolinen osaaja sekä oman alansa että verkkovalmiuksiensa suhteen.

Heidi Varpelaide
lehtori
Twitter @heidivar

Artikkelista on luettavissa pidempi versio SAMKin julkaisussa: Meillä tehdään!, Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja D, Muut julkaisut 6/2013

Yhteisö kehittää ja opettaa

Verkostot ja yhdessä tekeminen ovat voimavara, jota hyödyntämällä saa myös opinnoissa aikaan enemmän. Totisen yksinpuurtamisen sijaan opiskella voi pienryhmissä, jolloin yhteisö antaa jäsenelleen enemmän kuin, jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen oppimisensa päämäärän saavuttamiseksi. Yhdessä tekemällä oppii itse aiheen ohella huomaamattaan muitakin taitoja. Työelämässä työt tehdään usein organisoiduissa työryhmissä tai vapaamuotoisemmissa tiimeissä, miksi näin ei toimittaisi siis opiskellessakin.

Yhteinen tehtävä on aina projekti, jossa on aloitusvaihe, työskentelyvaihe ja tehtävän päättäminen. Kuin vahingossa kehittyvät projektinhallintataidot ja ymmärrys erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamisesta. Nämä ovat arvokkaita tiimityötaitoja, joita esimerkiksi kehittämistehtävissä työskentelevät tarvitsevat työelämässä. Usein tehtäviin liittyy lisäksi tehtävän tulosten esittämistä, jolloin myös esiintymistaidot kehittyvät ja esiintymiskynnys alenee.

WB_HILL
Ryhmätyöskentelyä verkon välityksellä

Ryhmässä toimimisella on kuitenkin muitakin etuja jo itse opiskelussa. Muiden tuki ja kannustus edesauttavat opintojen etenemistä. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen toisten opiskelijoiden kanssa avartaa opittavaa asiaa, kun oppimisen voi liittää  työelämän oikeisiin esimerkkeihin, joita ryhmän jäsenet jakavat toisilleen. Laajoissa tehtävissä tämä on tarpeellista, jotta opittavasta asiasta muodostuisi todellisuuteen (työelämään) pohjautuva kokonaiskuva.

Oppiminen on syvempää paitsi niille opiskelijoille, jotka liittävät uutta tietoa jo työssä oppimiinsa asioihin, myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole kokemusta alalta, vaan vain irrallisia tietoja käsiteltävästä aiheesta. Kun näihin irrallisiin tietoihin voi liittää muiden kanssa ajatuksia vaihtamalla erilaisia merkityksiä, ne muuttuvatkin ikään kuin huomaamatta pysyvämmäksi osaamiseksi.  Myös arvosanat ovat usein ryhmätehtävissä parempia kuin yksilötehtävissä. Tämä johtunee siitä, että heikommin opinnoissa pärjäävät ylittävät ryhmässä itsensä ja lähenevät oppimistuloksissa paremmin menestyneitä.

Miten yhteisöllistä oppimista voi toteuttaa verkossa?

Verkko-opiskelu perustuu yleensä oppimistehtäviin, joita tehdään Moodlen kaltaisissa oppimisympäristöissä.  Verkko-opinnoissa pienryhmätyöskentelyn apuna ovat paitsi Moodlen omat keskustelualueet ja chatit, myös esimerkiksi Skype, Google Drive, Facebookin ryhmätoiminnot ja ryhmien blogit.

Yhteisöllinen oppiminen voisi edetä esimerkiksi seuraavasti:

Oppimisprosessi aloitetaan verkossa käytävällä yhteisellä keskustelulla aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Tämän jälkeen pienryhmissä kerätään kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti hyödynnettäväksi aiheeseen liittyvää teoriaa ja käytäntöä.  Verkkokeskustelua jatketaan hyödyntäen kerättyä tietoa ja paneutuen tarkemmin tehtävän ongelmakohtiin.  Tämän jälkeen ryhmät laativat raportit ja omat esityksensä tehtävän ratkaisuksi ja jättävät ne toisten ryhmien arvioitaviksi.  Kukin ryhmä esittää oman loppuraporttinsa tehtävään ja niistä sekä tehtävän kokonaisratkaisusta käydään yhteinen loppukeskustelu.

Teknisesti oppimistehtävien tekeminen opintojaksoilla tarkoittaa sitä, että sekä opettaja että opiskelijat ovat perehtyneet eri verkko-opiskelun välineiden käyttöön. Verkko-opintojen yhteisöllisyydessä haasteena on saada opiskelijat muodostamaan ryhmiä ja jakamaan osaamistaan ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa. Samoin haasteena on tekniikan käytön oppiminen, niin ettei se muodosta estettä oppimiselle. Kun verkkosovellukset tulevat tutuiksi kaikilla opintojaksoilla, opiskelijalla on mahdollisuus koko opintojen ajan oppia myös sovelluksen käyttöä ja näin opintojen edetessä kiinnittää enemmän huomiota yhteisöllisyyteen ja vähemmän teknisiin ratkaisuihin. Ryhmien muodostaminen tulee helpommaksi ja tehtävien tekemisessä käytetään sujuvasti apuna tekniikkaa. Tekniikan käyttöön tarvitaan ensin enemmän tukea opettajalta, mutta myöhemmin se sujuu opiskelijoilta oma-aloitteisesti.

Opettajan rooli yhteisöllisessä oppimisessa

Opettajan tehtävä on oppimistehtävissä antaa opiskelijoille työelämästä oppimisen tavoitteeksi asetettavia osaamisen ongelmia ja muotoilla ne opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisiksi. Opettajan läsnäolo on myös tärkeä tekijä, joka lisää yhteisöllisyyttä verkossa. Opettajan rooli ei kuitenkaan ole olla joka keskustelussa mukana, vaan hänen tulee saada opiskelijat keskustelemaan ja näiden keskustelujen avulla edistyä opinnoissa. Jotta tehtävät onnistuisivat hyvin, tulee tehtävänantojen ja käytettävien menetelmien olla hyvin ohjeistettuja, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan.

Yhteisöllinen verkko-opiskelu on nykyaikainen ja kaiken lisäksi tehokas tapa oppia uusia tietoja, taitoja ja saada osaamista työelämään. Yhdessä tekemällä voi saada irti enemmän kuin yksin pelkkien omien ajatustensa kanssa puurtamalla ja ennen kaikkea; opiskelu voi olla myös hauskaa.

Seppo Anttila
Satu Korhonen
Hanna Moisio

3 syytä someen – sosiaalinen media verkko-opetuksessa

Sosiaalinen media on tuonut verkko-opetukseen uudenlaisia menetelmiä ja opetussisältöjä. Voiko nykyaikaista verkko-opetusta enää toteuttaa ilman some-sovelluksia? Sosiaalisen median käyttöä ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa voidaan perustella kolmesta eri näkökulmasta:

1 Monipuolinen oppimisympäristö

Monet sosiaalisen median sovellukset ovat opiskelijoilla jokapäiväisessä käytössä. Miksi niitä ei hyödynnettäisi myös opetuksessa? Useille tuttuja sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Youtube ja Google Docs. Opetukseen erinomaisesti sopivia työvälineitä ovat myös blogit, wikit ja Twitter. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä Moodle-oppimisympäristöön ja HILL-verkkoluentoihin luovat monipuolisen ”virtuaalisen luokkahuoneen”.

heidi1_blogi
Sosiaalinen media tuo verkko-opetukseen ajantasaisuutta.

Oppimistyylejä on erilaisia. Tekstimuodossa olevan tiedon rinnalle tarvitaan erityyppisiä opetusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, mihin sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia. Infograafit, videot ja kuvakokoelmat ovat visuaalisia tapoja hahmottaa opiskeltavaa asiaa. Verkkoluennot, webinaarit ja podcastit sopivat auditiiviseen oppimiseen.

Oppimisympäristönä sosiaalinen media on autenttinen ympäristö. Siellä oppiminen tapahtuu todellisten asioiden parissa, reaaliaikaisesti osana ympäröivää maailmaa. Avoimuudessa on tietenkin myös omat riskinsä, jotka opintojaksojen some-toteutuksissa on tiedostettava.

2 Verkottuminen ja yhteistyö

Opiskelijoiden verkottuminen opiskeluaikana on tärkeää; käytössä on some-sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekeminen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Facebook-ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua sosiaalisessa mediassa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Brändin luominen verkossa on entistä tärkeämpää esimerkiksi työnhaussa, ja siihen sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu. Sovellukset kuten Linkedin auttavat kontaktien solmimisessa ja myöhemmin mahdollisesti työpaikan löytämisessä. Twitterin kautta löytyy eri alojen kansainvälisiä asiantuntijoita ja ajankohtaisia tutkimuksia avuksi opiskeluun ja ammatillisen tiedonhankintaan.

3 Tulevaisuuden työtehtävät

Monissa yrityksissä toimitaan entistä enemmän verkossa, ja yhteisöllisyyttä rakennetaan virtuaalisten työkalujen avulla. Tällöin esim. organisaation sisäiset chatit, mikroblogit ja videoneuvottelut ovat tärkeässä asemassa. Hyödyllisiä taitoja monessa työtehtävässä ovat tiimityöskentely ja asiakaspalvelu verkossa. HILL-konseptin ansiosta aikuisopiskelijat saavat jo opiskeluaikanaan valmiuksia monipuoliseen vuorovaikutteiseen verkkoviestintään.

SAMK Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä on järjestetty Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso, jossa sosiaalista mediaa tarkastellaan markkinoinnin, asiakaspalvelun ja rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija pystyy omassa työpaikassaan arvioimaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia, ohjeistamaan sovellusten käytössä ja toimimaan sisällöntuottajana.  Myös opinnäytetöitä on tehty  organisaatioille sosiaalisen median alalta, mainittakoon Anne Toivosen opinnäytetyö Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa sekä opetettavien aineiden sisällöissä että opetusmenetelmissä.  Korkeakoulujen verkko-opetuksen täytyy olla ajan tasalla ja askeleen edellä myös tulevaisuudessa.

Heidi Varpelaide
lehtori
twitter.com/heidivar

Kansainvälistymistä sähköisesti

Toteutimme tänä keväänä osan Enterprise in an International Environment -opintojaksosta yhteistyössä Washburn Universityn (Kansas, Yhdysvallat) kanssa. Washburn University on yksi Satakunnan ammattikorkeakoulun partnereista The Magellan Exchange -verkostossa, jossa on mukana korkeakouluja Euroopasta, Amerikasta ja Meksikosta.


Leena Sääski ja opiskelijat Huittisissa ja Kansasissa esiintyvät HILL-järjestelmän välityksellä.

Yhteistyön aikana professori Michael Stoican International Marketing –opiskelijat ja SAMKin Huittisten toimipisteen opiskelijat laativat suomalais-amerikkalaisissa ryhmissä maaraportteja englanniksi. Opiskelijat tekivät maaraportit Paraguaysta, Chilestä, Etelä-Amerikasta, Belgiasta, Hondurasista, Marokosta ja Tanskasta.  Maaraporttien lisäksi opiskelijat tekivät suomalaisille yrityksille tuotteiden tai palveluiden kansainvälistymistrategiat samoille kohdemarkkina-alueille, joista olivat tehneet maaraporttinsa. Huittisissa toteutukseen osallistui 17 opiskelijaa ja Washburnissa
18 opiskelijaa.

Opiskelijat käyttivät ryhmätöissään työkaluina muun muassa Skype-yhteyksiä  ja sosiaalisen median eri verkkoviestintäympäristöjä. Ryhmätyöesitykset pidettiin HILL-videoneuvottelujärjestelmää käyttäen. Ryhmätyöesitysten lisäksi opiskelijat kirjoittivat n. 50-sivuiset maa- ja strategiaraportit englanniksi. Opiskelumateriaalina ja lähteinä raporteissa opiskelijat käyttivät SAMKin kirjaston tietokantoja ja linkkejä sekä opintojakson Moodle-oppimisympäristössä saatavilla olevaa aineistoa ja luentoja.

HILL-järjestelmä soveltui tähän opetustarkoitukseen erittäin hienosti. Tekniikka toimi hyvin. Järjestelmä on sen verran yksinkertainen käyttäjälleen, että myös Michael Stoica ja hänen opiskelijansa pääsivät varsin lyhyen neuvonnan jälkeen hyvin järjestelmään sisälle.  SAMKissa opintojakson teknisenä tukihenkilönä toimi järjestelmäasiantuntija Antti Suonpää, jonka läsnäolo kontaktikerroilla oli korvaamaton. Vaikka järjestelmä sinänsä on helppo HILL-session vetäjälle, on ensiarvoisen tärkeää, että tekninen tuki on paikalla silloin, kun sitä tarvitaan.

Haasteina mannertenvälisessä yhteistyössä on mm. aikaero, joka meidän tapauksessa oli kahdeksan tuntia. HILL-kontaktituntien aikana Kansasissa oli kello 9.30 aamulla, kun se meillä oli 17.30 illalla. Kontaktikertoja pidettiin yhteensä 10 kevään aikana. Joustavuutta aikataulujen osalta tarvittiin siis sekä opiskelijoilta että tekniseltä tuelta. Toteutuksen suurimmat haasteet olivat kuitenkin englanninkieliseen viestintään liittyviä haasteita: Miten reagoida nopeasti vastapuolen kysymyksiin ja kommentteihin? Miten saa sanansa kuuluviin ja ymmärretyksi toiselle osapuolelle? Miten ymmärtää amerikanenglannin aksenttia? Nämä asiat eivät ole helppoja kasvotustenkaan tapahtuvassa viestinnässä, saati sitten tilanteissa, joissa tekniikka kuitenkin tuo sen näennäisestä helppoudesta huolimatta omat lisähaasteensa viestintään.

SAMKin opiskelijat pärjäsivät ryhmätöissä erittäin hyvin. Huomaa, että meillä kasvaa sukupolvi, joka osaa käyttää englantia sekä suullisesti että kirjallisesti. Englanti kuuluu osana nuorten arkeen ihan eri tavalla kuin vähän vanhemmille ihmisille. Nuorille esimerkiksi kommunikointi sosiaalisessa mediassa englannin kielellä on itsestään selvyys, mikä myös harjaannuttaa kielitaitoa. Sisällöllisesti suomalaisten opiskelijoiden esitykset pärjäsivät mainiosti amerikkalaisiin verrattuna. Voisi todeta, että kun viestinnän osalta SAMKin opiskelijat olivat natiiveihin nähden heikommassa asemassa, niin asiasisällöllisesti he pärjäsivät jopa paremmin. Vieras kieli tarjosi tässä tapauksessa varmasti hyvää myönteistä painetta työn sisällölliseen laatuun.

Yksi kymmenestä globaalista muutosvoimasta on osaamisen ja koulutuksen uudistuminen. Joillekin internet ja sosiaalinen media voi olla hyvä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa saattaa olla tehokkaampaa. Kun opetuksessa ja koulutuksessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä, täytyy olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aikaisemmin. Tästä on huolissaan mm. futurologi Rohit Talwar Tiede-lehdessä 3/2012: ”Nuoret aikuiset kuuluvat seitsemän ammatin sukupolveen”. Väitän, että tämän opintojakson aikana opiskelijat sisäistivät opintojaksoon kuuluvia aihekokonaisuuksia monipuolisesti sekä internetin että kansainvälisen ryhmätyökokemuksen avulla.

Leena Sääski
lehtori