Opintojakson avulla kohti parempaa itsetuntemusta

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa esittelemme opintojakson sisältöä ja toteutustapaa. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus on 5 opintopisteen laajuinen kokonaisuus Tradenomi (AMK) tutkintoa. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu Kuninkaisten kampuksen esimiestyön kehittämisen suuntautumisessa opiskeleville, mutta myöhemmin opintojaksoa on tarkoitus tarjota myös muille kampuksen tutkinto-opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Opintojakson sisällön suunnittelu sai kipinän siitä, että nykyisestä opetussuunnitelmastamme puuttui vuorovaikutukseen liittyvän teeman käsittely, vaikka työelämää koskevissa selvityksissä tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu. Halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarjolle uudelleen, mutta uudesta näkökulmasta. Esimiestyötä käsittelevissä puheenvuoroissa oli viime vuosina noussut esiin monesti empatian, psykologisen turvallisuuden ja tunteiden käsittelyn tärkeys. Aihetta tutkailtuamme päädyimme yhdistämään nämä teemat yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Uudenlainen näkökulma innosti meitä molempia ja toi myös omaan työhön uudenlaista sisältöä.

Pilottitoteutus käynnistyy

Opintojakson sisältö hyväksyttiin loppuvuodesta 2019 osaksi uutta Tradenomi (AMK) opetussuunnitelmaamme, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Halusimme pilotoida uutta opintojaksoa jo etukäteen ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja kohderyhmäksi valikoitu valmistumisvaiheessa olevat esimiestyön kehittämistä opiskelevat opiskelijat.

Meille opettajille oli tärkeää saada kokemusta opintojakson toteutustavasta mahdollisimman pian, sillä sisällöt edellyttävät sekä meiltä opettajilta että opiskelijoilta rehellistä omien tunteiden tutkimista ja niiden ääreen pysähtymistä. Pilottitoteutuksen avulla halusimme saada ennen kaikkea varmistusta siitä, että valitsemamme toteutustapa on toimiva. Toteutus on tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä puolivälissä, ja tähän asti saamamme palaute on ollut erittäin hyvää.

Yhteisopettajuudella vahvuutta toteutukseen

Opintojakson yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Omien tunnetaitojen lisäksi opintojaksolla opiskelija saa työkaluja vuorovaikutusosaamisen ja oman organisaation tunnejohtamisen kehittämiseen, nämä voivat parhaimmassa tapauksessa auttaa opiskelijaa hyvinvoivan organisaation rakentamisessa. Taataksemme riittävän osaamisen opetuksen sisällöistä olemme sekä kouluttautuneet lisää vuoden varrella että sparranneet ja kannustaneet toisiamme, milloin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä ja milloin sisällön nostamien asioiden käsittelyssä.

Lehtorit Satu Korhonen ja Jonna Koivisto Yyterin rannalla luontoretkellä.
Inspiraatiota omien tunteiden käsittelyyn ja opintojakson sisältöön haettiin myös Yyteriin suuntautuneelta luontoretkeltä. Kuvassa Satu Korhonen (vas.) ja Jonna Koivisto.

Opintojakson toteutus perustuu itsenäisiin tehtäviin, joita käsitellään luottamuksellisissa pienryhmissä. Tunnejohtaminen edellyttää vahvaa osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa, jonka johdosta opintojakson ensimmäiset tehtävät liittyvät juuri omien tunteiden käsittelyyn. Materiaalin tutustuminen, opetustuokiot sekä pienryhmäkeskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös opettajille. Emmehän me itsekään ole voineet perehtyä aiheeseen syvällisesti ilman oman itsemme tarkastelua.

Tunneopetusta verkossa

Omien tunnetaitojen kehittäminen korostuu opintojakson ensimmäisissä tehtävissä, jotta voidaan edetä vuorovaikutus- ja tunneosaamisen tarkasteluun työelämässä ja organisaatiotasolla.  Vuorovaikutusosaaminen on taito siinä missä kymmensormijärjestelmäkin.  Ajatuksena on, että vuorovaikutusta voi oppia ja siinä voi kehittyä. Työelämässä hyvät vuorovaikutustaidot ja jopa –osaaminen on yleisesti tärkeää, mutta vaatimukset korostuvat esimiestyössä.  Opintojakson tehtävien avulla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja havainnoimalla ja reflektoimalla omia työelämäkokemuksia. Näin pyritään antamaan opiskelijoille työkaluja, joita voi käyttää oman esimiestyön tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymispolulla.

Kuninkaisten kampuksen toimintamalli perustuu 100% verkko-opetukseen. Tunteiden tulkintaan ja säätelyyn sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät vahvasti sekä sanallinen että sanaton ilmaisu, joten toteutuksen aikana on ollut tärkeää nähdä ja kuulla toisiamme aidosti. Olemme kertoneet opiskelijoille jo alusta lähtien siitä, että opetustuokioissa ja pienryhmäkeskusteluissa meidän tulee nähdä toisemme, joten kameran aktiivinen käyttö on ollut oleellista kaikissa tapaamisissa. Opiskelijoiden kasvojen näkeminen on ollut ilahduttavaa ja tuonut työhömme paljon lisää positiivista virettä.

Kirjoittajat: Lehtorit Jonna Koivisto ja Satu Korhonen

Kuva: Minna Kuohukoski

Minisarjan seuraava teksti käsittelee psykologista turvallisuutta ja sen merkitystä työyhteisön tunneilmapiirille. Teksti ilmestyy viikolla 51

Työelämä tarvitsee digitalisaation rinnalle inhimillisyyttä

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja nykyiset muutostrendit vaikuttavat työtehtäviin ja työntekemisen tapoihin enemmän kuin ennen. Sitra on omien megatrendiselvitysten myötä löytänyt Suomen kansallisella tasolla tärkeitä muutoksia ja kehityssuuntia; teknologia sulautuu kaikkeen, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, talouden suunta muuttuu kulutuksen ja ympäristön tilan muutoksen mukana, vallankäyttö siirtyy verkostoihin. Huomiota tulisi kiinnittää teknologian sulautumiseen ja siihen, miten työelämässä kohdataan teknologisten ratkaisujen – tekoälyn tuomat muutokset.

Digitalisaatio on päivän sana, mutta sen rinnalle työpaikoille tarvitaan lisää inhimillisyyttä; tunteiden tunnistamista ja parempaa itsetuntemusta.

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ennustaneet, että vuonna 2024 tekoäly on ihmistä parempi kääntämään kieliä ja vuonna 2027 tekoäly on ihmistä parempi ajamaan rekkaa.  Tehdastyön lisäksi tulevaisuudessa automatisointi siirtyy asiantuntijoiden työhön.  Miltä tuntuisi robottilääkärin tekemä diagnoosi tai virtuaalilakimiehen palvelut?

Teknologia on aina vaikuttanut työn tekemiseen. Usein mediahuomio suunnataan teknologisen kehityksen aiheuttamiin uhkakuviin, vaikka pitäisi pohtia, miten ja mitä töitä ihmiset voivat tehdä lisääntyvästä robotiikasta huolimatta. Vaikka kaikkea työtä ei tulla koskaan automatisoimaan, iso osa ammateista sisältää tehtäviä, jotka voidaan jo nyt hoitaa robotin avulla.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Eläkkeelle jääminen ei ole kenties vielä mahdollista, joten organisaatioiden, meidän työssäkäyvien ja työelämään tulevien on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat ne tulevaisuuden osaamiset, jotka vievät työelämää eteenpäin.

Itsetuntemus on tulevaisuuden työelämätaito

Totta on, että tekoäly vähentää tulevaisuudessa työvoiman tarvetta ja siksi korkeakoulutasoinen oman ammattialan osaaminen sekä digitaidot ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Toisaalta Ilmarisen julkaiseman Future Score-testin tulosten mukaan tulevaisuuden top 10 työelämätaidot ovat seuraavat:

  • Vuorovaikutustaidot
  • Itsetuntemus
  • Tunneälykkyys ja empatia
  • Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
  • Verkostoitumiskyky
  • Resilienssi eli muutosjoustavuus
  • Yhteistyökyky
  • Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
  • Kriittinen ajattelu ja luovuus
  • Itseohjautuvuus

Listan kolme tärkeintä työelämätaitoa ovat vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja tunneälykkyys / empatia. Nämä ovat nyt ja tulevaisuudessa osaamisia, joiden avulla pidämme itsemme työelämässä kilpailukykyisinä.

Tärkeää on lisätä vuorovaikutus- ja empatian taitoja, jotka varmasti lisäävät työssä viihtymistä, mutta vaikuttavat myös työn tuottavuuteen. Muutostahti tulee olemaan niin nopeaa, että tietty teknologia vanhenee nopeasti, jolloin digitaitojen ohella on hyvä valmentaa ihmisiä toimimaan yhdessä. Näin varmistetaan, että julkisten organisaatioiden tai yritysten, johto sekä työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja saadaan aikaan uusia innovaatioita.

Vuorovaikutus ja yhteistyö työelämässä sujuu paremmin, kun koko organisaatiolla on osaamista omien ja toisten tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Päivänselväähän on, että jokaisella on tunteet, mutta kysymys on siitä, miten ne näkyvät muille ja miten me kukin osaamme tulkita omia ja muiden tunteita tai miten me reagoimme tunteisiin. Tunteiden tulkitsemisen taito meillä ihmisillä on, mutta koneilla ei vielä tätä taitoa ole ainakaan samassa mittakaavassa, joten tunteiden kohtaamisen taito on kilpailuvalttimme.

Pitkospuut luonnossa.
Millainen on sinun polkusi itsetuntemukseen?
(Kuva: Satu Korhosen kotialbumi)

Hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys lähtevät liikkeelle itsetuntemuksesta, joka usein sekoitetaan itsetuntoon.  Henkilö, joka tuntee oman osaamisensa saa todennäköisesti aikaan enemmän kuin sellainen, joka ei tunnista omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan. Kun organisaatioihin palkataan itsensä tuntevia henkilöitä, kehitetään samalla koko työyhteisöä. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä kohtamaan työelämään liittyviä haasteita ja tekemään niiden suhteen tietoisia valintoja, eikä pelkästään reagoimaan asioihin spontaanisti. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, itsetunto ja motivaatio ovat itsetuntemuksen osa-alueita. Itsetuntemuksen kehittäminen on avain tunteiden tunnistamiseen ja parempiin vuorovaikutustaitoihin.

Miten itsetuntemusta sitten voisi kehittää niin että siitä on etua töissä? Matkan voi aloittaa, vaikka pysähtymällä omien tunteiden äärelle havainnoimaan ja tunnistamaan, mitkä tunteet eri tilanteissa ovat päällimmäisiä. Itselle kannattaa esittää kysymys, miksi reagoin voimakkaasti toisen käytökseen. Tällä tavalla pääset kurkistamaan omia sokeita pisteitäsi ja kenties seuraavalla kerralla et ärsyynny samalla tavalla vaan osaat kohdata tilanteen paremmin ja pääsette keskustelemaan asioista ilman että päädytään vain voimakkaisiin reaktioihin.

Tämän blogitekstin kirjoittamiseen on käytetty seuraavia lähteitä:

  1. Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma.
  2. Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra.
  3. Grace, K., Salvatier, J., Dafoe, A. Zhang, B., and Evans, O. When Will AI Exceed Human Performance? Evidence from AI Experts. Future of Humanity Institute, Oxford University AI Impacts. Department of Political Science, Yale University. Viitattu 13.11.2020 https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf
  4. Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? Viitattu 13.11.2020 https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/
  5. Aaltonen, M. & Merilehto, A. 2019. Tekoäly: Ihminen & kone. Helsinki: Alma Talent.

Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen

Minisarjan seuraavassa osassa käsitellään Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus opintojakson sisältöä ja se ilmestyy ensi viikolla.

Vuoden ”spurtilla” julkishallinnon osaajaksi

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Kuninkaisten kampuksella toteutettiin lukuvuonna 2019–2020 yhteistyössä SAMKin Jatkuvan oppimisen palveluiden kanssa Julkishallinnon osaaja -opintokokonaisuus. Opinnot oli suunnattu julkishallinnon työtehtävissä toimiville. Opintokokonaisuus oli laajuudeltaan 50 opintopistettä, ja se koostui kymmenestä erillisestä julkishallinnon opintojaksosta.

Opintokokonaisuus kattoi laajasti julkishallinnon eri osa-alueita julkisoikeudesta organisaatioiden kehittämiseen, ja osan opinnoista opintokokonaisuuteen valitut opiskelijat suorittivat omalla työpaikallaan opinnollistamalla. Halutessaan opiskelijat saivat suorittaa julkishallinnon opintojaksojen lisäksi vielä muitakin avoin AMKin opintojaksoja, ja osa opiskelijoista suorittikin esimerkiksi ruotsin kieliopintoja.

Osa opintokokonaisuuden suorittaneista opiskelijoista haki keväällä SAMKin erillisvalinnassa tutkinto-opiskelijaksi ja jatkaa nyt opintojaan suorittamalla loput tradenomitutkintoon kuuluvista opinnoista. Tässä kirjoituksessa kokemuksistaan kertovat Satakuntaliitossa markkinointisihteerinä työskentelevä Ulla Koivula ja vanhempi konstaapeli Jani Luoma Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Tuumasta toimeen

Opintokokonaisuutta markkinoitiin Satakunnan ja lähimaakuntien alueilla julkishallinnon organisaatioissa työskenteleville. Haku opintokokonaisuuteen tapahtui SAMKin Jatkuvan oppimisen palveluiden kautta. Valintakriteerinä oli julkishallinnon työkokemus ja korkeakouluopintoihin soveltuva pohjakoulutus.

Ulla kuuli opintokokonaisuudesta esimieheltään, ja koska hän oli jo useamman vuoden pohtinut oman matkailualan tutkinnon ja yo-merkonomitutkinnon päivittämistä, hän päätti tarttua tilaisuuteen ja hakea koulutukseen. Jani puolestaan huomasi opintokokonaisuuden opintopolkua selatessaan. Myös hän oli pohtinut, että lisäkoulutuksen hankkiminen olisi paikallaan pitkän työrupeaman jälkeen ja ajatteli, että verkko-opintoina toteutettava opintokokonaisuus sopisi hänelle hyvin.  

Ulla Koivula haki julkihallinnon osaaja -opintoihin päivittääkseen tutkintonsa.

Opinnot alkoivat ryhmän omalla aloitustapaamisella verkossa, jossa opintokokonaisuudesta vastaava opettaja, Kuninkaisten kampuksen tiimivastaava ja Jatkuvan oppimisen palveluiden koulutussuunnittelija kertoivat opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen liittyvät käytännön asiat. Samassa yhteydessä myös SAMKin Kuninkaisten kirjaston tietopalvelusihteeri perehdytti opiskelijat kirjaston tietokantoihin ja palveluihin. Verkkotapaamisen aikana käynnistyi myös ensimmäinen julkishallinnon opintojakso.                     

Vauhdikkaasti eteenpäin

Sekä Ulla että Jani kokivat, että opinnot lähtivät hyvin käyntiin, vaikka opiskelumuotona verkko-opinnot olivatkin molemmille melko uusi asia ja opintojen alussa tuli haltuun otettavaksi paljon uutta asiaa pienessä ajassa. Molemmilla oli aiemmista opinnoista kulunut jo tovi, joten opintojen alussa piti omaksua uudet opiskeluympäristöt ja uusi tapa opiskella. Haasteitakin matkan varrella oli.

”No, välillä tehtävät vaativat aika paljon töitä, mutta koulutuksen toteuttamistapa ja toimivat opiskeluympäristöt auttoivat eteenpäin. Vaikeaa oli ajankäytön hallinta näin työssäkäyvälle ja vuorotyö toi oman lisänsä opiskeluun. Paljon tuli töitä tehtyä, mutta aika mukavasti se kuitenkin sujui. Ja oli mukavaa huomata, että vaikka tehtävät olivat välillä minun mittapuun mukaan vaativia ja aikaa vieviä, niin niistä tuli selvittyä varsin hyvillä tuloksilla.” Jani kertoo kokemuksestaan.

Jani Luoma muistuttaa, että työn ohessa opiskelu vaatii erityisesti ajankäytön hallintaa.

Myös Ullan kalenteri meni opintojen myötä uusiksi: ” Opinnot lähtivät melko räväkästi käyntiin ja uusia asioita tuli paljon. Tahti oli melko kiivas ja se vähän yllättikin, vaikka siitä olikin jo koulutuksen esittelymateriaalissa varoiteltu. Kyseessä oli kuitenkin verkkokoulutus, joten pystyin käymään töissä normaalisti, mutta illat ja viikonloput olivatkin sitten miltei pelkkää opiskelemista. Monesta kaveritapaamisesta sai kieltäytyä.”

”Opintojaksojen aikana meni aina pari päivää etenkin esseetehtävien käynnistämisessä, kun oli niin paljon asiaa ja materiaalia sisäistettävänä, mutta opintojen edetessä oivalsin, että alkukaaos ja tyhjän paperin kammo olivatkin vain vaiheita, joiden yli aina pääsi ja kun lopputulos valmistui, koin monesti suurta iloa siitä, että olin edennyt taas yhden etapin opinnoissani. ” Ulla jatkaa.

Opintojen alkaessa opintokokonaisuuden opiskelijat perustivat keskinäistä yhteydenpitoa varten oman WhatsApp-ryhmän, jonka kautta he pitivätkin tiiviisti toisiinsa yhteyttä opintojen aikana.  Ullan mielestä tällä oli suuri merkitys opintojen edistymisen kannalta, sillä muilta ryhmän jäseniltä sai aina tarvittaessa kannustusta ja ymmärrystä sekä pystyi yhdessä pohtimaan epäselviä asioita.

Uutta oppimalla aivot pysyvät virkeinä ja ymmärrys asioista ympärillä lisääntyy

Kysyttäessä mitä opinnoista tarttui hihaan, kokivat molemmat saaneensa opinnoista hyötyä myös omaan työhönsä julkishallinnossa.

”Opinnot antavat aina jotakin ja uutta oppimalla pysyvät aivot virkeinä. Oma työ saa uutta pontta ja ymmärrys asioista ympärillä lisääntyy.” Ulla summaa opintojen antia.

Hänen mielestään etenkin lakeihin tutustuminen antoi varmuutta omaan työhön. ”Pystyin tarkistamaan, mitä mikäkin laki sanoo mistäkin asiasta, kun aikaisemmin vastaava oli tuntunut vieraalta ja vaikealta. Myös asioiden penkominen ja etsiminen tuli tutuksi, samoin kirjastot ja sähköiset aineistot. Nyt tiedän, mistä etsin tietoa, jota työssäni tarvitsen. Myös se oli hyvä huomata, että monesta asiasta jo oli työn kautta hankittua vahvaakin tietämystä, jota sai sitten täydentää opinnoilla. ”

Jani koki myös saaneensa opinnoista uutta osaamista. ”Opintojen aikana tarttui minulle aika paljon lisää tietoa julkishallinnosta ja oli jotenkin hassua huomata, kuinka kiinnostavaa julkishallinto ja sen laaja-alaisuus ja monimutkaisuus oikeastaan onkaan. Pystyin hyödyntämään omaa työtäni tekemälle muutamia kursseja opinnollistamalla ja oli mukava huomata, että työpaikalta sai tukea tehtävien suorittamiseen. Ehkä se suurin juttu oli huomata, että prosessien pitää olla kunnossa julkishallinnossa.”

Kuin varkain tutkinto-opiskelijaksi

Sekä Ulla että Jani jatkavat opintojaan nyt tutkinto-opiskelijana. Julkishallinnon osaaja -opintokokonaisuuden 50 opintopisteen laajuiset opinnot siirtyivät sellaisenaan osaksi tutkinnon ammattiopintoja, jotka heillä on siis nyt jo suoritettuna ennen kuin opinnot virallisesti tutkinto-opiskelijan roolissa olivat edes alkaneet. 

”Olin opintojen alussa lukenut tiedotteesta, että nämä Julkishallinnon osaaja -koulutuksesta tulevat 50 opintopistettä oikeuttavat siihen, että pystyy aloittamaan tradenomiopinnot siihen jatkoksi ilman, että tarvitsee hakea pääsykokeiden kautta opiskelijaksi. Vaikka tiesin tämän, olin iloisesti yllättynyt, kun asia sai keväällä 2020 vahvistuksen. Olen nyt tradenomiopiskelijana julkishallinnon puolella ja ammattiopintojen osuus kaikista pakollisista opinnoista tuli suoritettua kuin varkain Julkishallinnon osaaja -koulutuksen kautta. Ja kun olin päässyt hyvään oppimisen vauhtiin, suoritin muitakin opintoja myös kesällä avoimen AMKin kautta, jotta ei menisi kesä ihan lekotellen. Nyt on hyvä aloittaa syksyn opinnot, kun opintopisteitä kerääntyi myös noista kesäkursseista muiden opintojen lisäksi. ” Ulla kertoo.

Kysyin molemmilta lopuksi, oliko opiskelu kokemuksena sellainen, että sitä voi suositella muillekin.

Jani vastaa kysymykseen myöntävästi. ”Nämä opinnot oli loistava tilaisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi ja antoi hyvän pohjan tutkintoon tähtäävään koulutukseen.” Mutta samalla hän kuitenkin huomauttaa, että ”ei se ihan siinä sivussa mene, vaan töitä se vaatii.”

Ulla on samaa mieltä: ” Varsinkin näin korona-aikana, kun monet harrastukset ovat jäissä eikä väkeä voi rajattomasti tavata tai kutsua luokseen, ovat opinnot mielestäni hyvä tapa käyttää aikaa hyödyksi muulla tavoin. Suosittelen lämpimästi tuommoista vuoden spurttikurssia, mutta siihen täytyy kyllä pystyä varaamaan aikaa.”

Kirjoittaja: Lehtori Hanna Moisio

Työharjoittelu antoi hyvän käsityksen kaupungin imagomarkkinoinnista

SAMKin Kuninkaisten kampuksella voi opiskella tradenomitutkinnon kokonaan verkossa. Liiketalouden AMK-opintoihin kuuluu myös harjoittelujakso (30 op). Tradenomiharjoittelu suoritetaan opiskelijoiden opintojen etenemisen mukaan. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija opintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin ja tietojen, taitojen sekä osaamisen soveltamiseen. Tradenomiopiskelija Heli Innala suoritti harjoittelunsa Sastamalan kaupungin elinkeinopalveluissa matkailu- ja tapahtumatuottajan assistenttina.

Työharjoittelupaikassani sain onnekkaasti soveltaa aikaisempaa kuvataiteilijan ammatillista osaamistani toimiessani kulttuurin parissa. Toiveenani on tulevaisuudessa hyödyntää liiketalouden ja kulttuurin tuntemustani sekä suuntautumistani opinnoissa esimiestyöhön, organisaatioiden kehittämiseen ja julkishallintoon toimimalla esimerkiksi kulttuurin järjestötehtävissä tai hallinnollisissa tehtävissä julkisella tai yksityisellä puolella.

Monipuoliset ja mielenkiintoiset työtehtävät

Työtehtäviini kuului matkailun www.visitsastamala.fi -sivuston ylläpito sekä Visit Sastamalan sosiaalisen median Facebook-ryhmän ja Instagram-tilin päivittäminen. Lisäksi perustehtäviin kuului asiakaspalvelua niin paikan päällä kuin puhelimitse ja sähköpostitse. Hoidin myös kaupungin ja Sastamalan oppaiden yhteistä opasvälitystä ja otin vastaan ilmoittautumisia erilaisille kotiseuturetkille, keräsin informaatiota ja koostin materiaalia matkailutuottajille markkinoinnin avuksi. Osan viikkoa työskentelin Sastamalan kaupungin matkailuinfon neuvontapisteessä Suomalaisen Kirjan Museon Pukstaavin tiloissa.

beachvolley

Osallistuin kaupungin matkailun järjestämiin matkailuiltoihin, jossa käytiin läpi kuulumisia eri matkailun toimijoiden kesken. Edustin Sastamalan kaupungin matkailua joissakin tapahtumissa, kuten Vanhan Kirjallisuuden Päivillä, SM-osakilpailu Beach Volley -urheilutapahtumassa, Sastamalan kylämarkkinoilla ja Häijään markkinoilla kaupungin maankäytön kanssa. Kokosin myös kahta opasta sastamalalaisille: popup-ravintolan perustamisopasta sekä tapahtumajärjestäjän opasta.

kuvaukset

Työtehtäväni olivat hyvin vaihtelevia. Kuljin kuvaamassa eri kohteita kaupungilla matkailun kuvapankkiin ja sain olla mukana suunnittelemassa radiomainoksia. Keskustelin myös iltatorimyyjien kanssa torimyynnin yhteisestä markkinoinnista. Erittäin mielenkiintoinen työpäivä oli toimia Visit Tampereen valokuvaajan assistenttina, kun hän kiersi Sastamalan eri kohteissa kuvaamassa markkinointikuvia. Suunnittelin ja päivitin kuvausaikatauluja. Olin myös mukana tapahtumasuunnittelussa sekä pääsin mukaan osallistumaan infonäyttöjärjestelmän käyttökoulutukseen.

kesabingo

Suunnittelin ja toteutin omatoimisesti matkailutuottajan ideoiman kesäbingo-kilpailun. Bingossa oli tarkoitus herättää leikkimielisesti paikallisia ja matkailijoita käymään kesän aikana Sastamalan eri kohteissa ja keräämään kohteista viiden suora. Bingolapun palauttaneiden kesken arvottiin kohteiden lahjoittamia palkintoja. Bingolapun ulkoasun ideana oli olla luonnosmainen ja käsintehty. Tässä sain toteuttaa kuvataiteilijan osaamistani piirtämällä kuvituksen kotiseutuhenkisesti.

Teoriasta käytäntöön

Opiskelemani liiketalouden opinnot ovat luoneet minulle hyvän yleisperustan ja tietotaidon, jota pääsin hyödyntämään työharjoittelussa. Markkinoinnin ja visuaalisen yhteneväisyyden merkitys on suuri luodessa kaupungista elinvoimaista ja luokseen kutsuvaa imagoa sekä brändiä, ja se läpileikkaa kaikki kaupungin osa-alueet matkailukohteista maankäyttöön ja ihan työpaikkailmoituksiin saakka. Mielenkiintoista oli päästä näkemään, miten eri keinoin voidaan nykypäivänä markkinoida; perinteisten lehti- ja radiomainosten lisäksi sosiaalisessa mediassa sekä digitaalisessa mainonnassa on valtava potentiaali, kun sen osaa valjastaa ja kohdentaa oikein.

Olen valmistumassa liiketalouden tradenomiksi tänä keväänä 2020, ja parhaillaan työstän opinnäytetyötäni, joka käsittelee kulttuuritapahtumien yrityskumppanuuksia. Opinnäytetyöni toimeksiantaja on Pirkanmaan Festivaalit ry (Pirfest), ja opinnäytetyössäni selvitän Pirfestin jäsenfestivaalien käytössä olevia yritysyhteistyön muotoja. Tavoitteenani on selvittää ongelmakohtia ja koota ideoita yritysyhteistyön kehittämiseen tutkimuskyselyn ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja moniulotteinen.

HeliInnala

Kirjoittaja on liiketalouden monimuoto-opiskelija, kuvataitelija Heli Innala. Heli on valmistunut vuonna 1994 Imatran taideoppilaitoksesta kuvataiteilijaksi. Jatko-opintoina Heli on suorittanut kuvataiteilijan AMK-tutkinnon vuonna 2004, kuvataiteilijan erikoistumisopinnot 2001 ja kuvataiteilijan www-portfolio-erikoistumisopinnot vuonna 2006. Ammatilliseksi opettajaksi hän valmistui vuonna 2011.

Helin_toitaHelin töitä. Vas. Höyryää (öljyväri mdf-levylle, 2013, 55 x 84 cm) ja oik. Kylmä aamu (öljyväri ja akryyliväri mdf-levylle, 2014, 69,5 x 88 cm).

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella voi suorittaa liiketalouden AMK-tutkinnon 100% verkkototeutuksena, työn ohessa. Liiketalouden verkko-opinnoissa Huittisissa saavutat opintojesi aikana laajan tietämyksen liiketalouden keskeisten osa-alueiden lisäksi julkishallinnosta, rahoitusalasta, yritysjuridiikasta tai esimiestyöstä ja organisaation kehittämisestä. Hakuaika 18.3.-1.4.2020. Lisätietoja SAMKin sivuilta.

Opinnäyte parhain arvosanoin – Kari Vahalan tinkimätön asenne toi tulosta

Kari Vahala aloitti tradenomiopinnot vuonna 2015 Huittisten monimuotokoulutuksessa, joka soveltuu erityisesti aikuisopiskelijoille, joilla on ennestään työkokemusta. Kari kertoo lähteneensä opiskelemaan itseään kehittääkseen ja tosimielellä. Opintoihin hän satsasi parhaansa ja erityisesti opinnäytetyöstä tuli näytön paikka. Opinnäytetyönsä Kari teki aiheesta ”PK-yrityksen riskit Kiinan markkinoilla”. Työn toimeksiantajana oli pankki.

– Rahoitus ja ulkomaankauppa tuntuivat minusta alusta alkaen kiinnostavilta. Samoin olen kiinnostunut Kiinan kulttuurista ja tuli käytyä kiinan kielen kurssikin, Kari kertoo.

Opinnäytteessä kartoitettiin lähialueen PK-yritysten tarpeita Kiinan markkinoilla; miten pankki voisi olla yritysten kumppanina tässä toiminnassa ja mihin palveluihin pankkitoiminnassa kannattaisi tältä osin keskittyä.

– Kieliongelmat, lakiasiat ja yhteistyökumppanin löytäminen olivat keskeiset ongelmakohdat, johon pankki mahdollisesti voisi tarjota apua, Kari tiivistää selvitystyönsä tuloksia.

Tutustu opinnäytetyöhön

– Karin työ oli toteutettu itsenäisesti, ja toimeksiantaja oli hyvin tyytyväinen suoritukseen. Työssä on sekä finanssialan että kansainvälistymisen näkökulmaa ja lähdeluettelo oli vaikuttava. Kari on muutoinkin menestynyt opinnoissaan ja hän on ollut myös aktiivinen sekä suhtautunut erittäin myönteisesti opiskeluun. Kaiken kaikkiaan hän on osoittanut ennakkoluulottomuutta ja avarakatseisuutta sekä kykyä itsenäiseen analyyttiseen työskentelyyn opiskelujensa aikana, kertovat opinnäytetyön ohjaajat Leena Sääski (kuvassa oikealla)ja Satu Korhonen (kuvassa vasemmalla).

Lue koko haastattelu SAMKin sivuilta.

Teksti: Hanna Valtokivi, kuvat: Jatta Lehtonen


SAMK Kuninkaisten kampuksen rahoitus- ja sijoittamisen opinnot vastaavat finanssialalla ennakoituihin työn muutokseen ja osaamistarpeisiin

Finanssialalla on jo useiden vuosien aikana ennakoinut työn muutosta ja tulevia osaamistarpeita. Näihin osaamistarpeisiin pyritään rahoitus- ja sijoittaminen opinnoissa vastaamaan kehittämällä opintoja yhdessä Finanssialan Keskusliiton kanssa osallistumalla  Finanssiakatemian toimintaan. Akatemian keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa tiivis oppilaitosyhteistyö, kertoa työelämän osaamis- ja kyvykkyystarpeista sekä tuoda oppilaitosten osaamista lähemmäksi työelämää.

SAMKin Kuninkaisten kampuksella opiskellaan liiketalouden keskeisten osa-alueiden lisäksi rahoitus- ja sijoitustoimintaan, riskienhallintaan vakuuttamiseen, asiakaspalveluun liittyviä opintoja. Opintoihin voi liittää edellä mainittujen lisäksi verotuksen, esimiestyön ja juridiikan opintojaksoja omien työtehtävien tarpeiden tai opiskelijan kiinnostuksen mukaan.

Rahoitusalan lisäksi Huittisissa voi suuntautua julkishallintoon, yritysjuridiikkaan tai esimiestyöhön ja organisaation kehittämiseen. Seuraava haku koulutukseen 20.3.–3.4.2019. Lisätietoja SAMKin hakusivuilta.

Yhteishaku: Opiskelijavalinta tapahtuu valintakurssilla

valintakurssi2018
Kuva: Pixabay.com

Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden monimuotototeutuksessa valintakokeen sijaan hakija suorittaa valintakurssin, joka on viiden opintopisteen opintojakso. Valintakurssin tarkoituksena on kartoittaa hakijan motivaatiota ja soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun.

Toteutetaan verkko-opintoina

Valintakurssi suoritetaan verkossa, joten siihen voi osallistua mistä tahansa. Kurssin ajankäytön voi itse suunnitella, joten tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella.

Opintojakso osa tutkinto-opintoja

Hakija hyötyy valintakurssista myös jatkossa. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat kurssilla suoritetun opintojakson tradenomin tutkintoonsa. Muut kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän.

Valintakurssin aikana tehdystä työstä ja käytetystä ajasta on hyötyä, vaikka opiskelupaikka ei heti avautuisikaan. Jos hakijan pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin opiskelupaikkaa avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kautta.

Hae tradenomi (AMK) -opintoihin
syksyllä 2018: 5.-19.9.2018
• keväällä 2019: 20.3.–3.4.2019
Lisätietoja samk.fi/haku

Verotuksen opinnoista oppia työelämään

 

Edellisessä blogikirjoituksessa kerroimme mahdollisuudesta opiskella verotusta verkkokursseillamme, liiketalouden monimuotokoulutuksessa Kuninkaisissa. Tämän päiväisessä kirjoituksessa tradenomiksi opiskelevat ja alumnit kertovat omin sanoin työstään Verohallinnossa. Verohallinnossa työskentelee lukuisia entisiä ja nykyisiä opiskelijoitamme erilaisissa tehtävissä ympäri Suomea.

Tuuli Pihlajamäki, Verosihteeri / Perintö- ja lahjaverotus

Tuuli aloitti työskentelyn Verohallinnossa syksyllä 2015. Tuulin työtehtäviin kuuluu perintö- ja lahjaveropäätöksien laatiminen asiakkaiden toimittamien asiakirjojen perusteella. Lahjaverotus toimitetaan lahjansaajan antaman lahjaveroilmoituksen ja muiden saatujen selvitysten perusteella.

Perintöverotusta toimitettaessa puolestaan tutkitaan perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laadittu perukirja, sekä muut omaisuuden jakamiseen vaikuttavat asiakirjat ja selvitykset, kuten esimerkiksi testamentti ja mahdolliset perinnöstä luopumisilmoitukset.

Opinnäytetyössään Tuuli tutki sitä, miten testamentista luopuminen vaikuttaa siihen, kuka saa luopujan testamenttiosuuden ja miten perintöverotus luopumisen johdosta toteutetaan.

Tuuli Pihlajamäki toimii verosihteerinä Sisä-Suomen verotoimistossa Tampereella.

 

Sari Oksanen, Verosihteeri / Ennakoiva ohjaus ja neuvonta

Sisä-Suomen verotoimistoon Tampereelle perustettiin helmikuussa 2017 uusi EON-tiimi (ennakoiva ohjaus ja neuvonta). Tiimin 20 työntekijästä 5 on Kuninkaisten kasvatteja.

Tampereella EON-tiimin tehtäviin kuuluu verotoimiston käyntiasiakaspalvelu sekä Verohallinnon puhelinpalveluun vastaaminen. Uuden asiakaspalvelukonseptin mukaisesti itsepalvelualueella verotoimiston aulassa on aina virkailijoita kartoittamassa asiakkaiden tilannetta ja auttamassa esimerkiksi sähköisten palveluiden käytössä sekä lomakkeiden täyttämisessä.

Asiakkailla on myös mahdollisuus varata tiettyjen asioiden hoitamiseen aika vero.fi-sivuilta löytyvän ajanvarauspalvelun kautta. Verohallinto on uudistanut viime aikoina paljon asiakaspalveluaan. Edellä mainittujen palvelukanavien lisäksi joillakin paikkakunnilla verosihteerien työnkuvaan kuuluu myös chat-palveluun vastaaminen sekä sosiaalisen median päivittäminen.

Työ Verohallinnon asiakaspalvelussa on erittäin mielenkiintoista, eikä kahta samanlaista päivää ole olemassa. Joka päivä saa oppia uusia asioita ja kehittää siten ammattitaitoaan. Käyntiasioinnissa ei ole enää jaoteltu asiakkaita verolajien mukaan, vaan jokaisella täytyy omata perustiedot kaikista verolajeista. Jos ei itse osaa vastata johonkin kysymykseen, niin apua saa oman tiimin lisäksi myös talon muulta väeltä sekä valtakunnallisesta puhelintuesta. Yksin jäämistä ei siten tarvitse pelätä. Meillä on aivan mahtava tiimi ja olemme hitsautuneet vajaassa vuodessa hyvin yhteen. Sillä on suuri merkitys työilmapiiriä ajatellen.

Olen viihtynyt Verohallinnossa hyvin ja voin lämpimästi suositella sitä työnantajana kaikille. Verohallinnossa on todella erilaisia työtehtäviä, joten etenemismahdollisuuksia uralla on, jos kaipaa vaihtelua toimenkuvaansa. Itse koen, että oikeustradenominopinnoista on ollut iso apu työtehtävieni hoitoon, koska koulutus antaa perustiedot laajalta alueelta. Tällä hetkellä kirjoitan opinnäytetyötä kansainväliseen verotukseen liittyen. Harkinnassa on myös jatko-opinnot ylemmän AMK:n parissa.

 

Antti Haapala, Verotarkastaja

Antin tehtävänä on yritysten verovalvonta verotarkastusten muodossa. Verotarkastus on perusteellisin verovelvolliseen kohdistuva valvonnan muoto, jossa pyritään varmistumaan, että asiakkaan Verohallintoon ilmoittamat tiedot vastaavat sekä asiakkaan kirjanpitoa että toiminnan todellista laatua ja laajuutta. Yksi verotarkastajan tärkeimmistä tehtävistä on havaita poikkeamia. Esimerkiksi tilitetyn käteisen määrän saattaa poiketa toimialalle tyypillisestä tai yhtiön liikevaihtoa ei voida saada aikaiseksi ilmoitetulla henkilöstömäärällä.

Tarkastuksilla ei pyritä etsimään ainoastaan vilpillistä toimintaa, vaan tavoitteena on varmistua myös siitä, että verolainsäädäntöä on tulkittu oikein. Verotarkastajan tuleekin osata lukea sekä kirjanpitoa että lainsäädäntöä. Verotarkastusten tavoitteena on paitsi varmistaa verotulojen kertyminen, myös pyrkiä ohjaamaan verovelvollisia toimimaan oikein. Tarkastukset ovatkin asiakkaille erinomainen tilaisuus esittää verotarkastajille mieltä askarruttavia kysymyksiä verotukseen liittyen. Tarkastuksen tuloksena verotusta voidaan tarvittaessa oikaista myös verovelvollisen hyväksi. Verotarkastajat noudattavat työssään hyvää verotarkastustapaa, josta on olemassa Verohallinnon julkinen ohje ja johon asiakkaitakin kannustetaan tutustumaan jo ennen verotarkastusta.

 

Minni Imppola, Verosihteeri / Veronkanto- ja perintä

Minni Imppola valmistui oikeustradenomiksi ja aloitti huhtikuussa 2017 työnsä verosihteerinä Etelä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikössä Hämeenlinnassa.

Minni työskentelee maksuliikkeessä hoitaen mm. maksujen selvittelyä ja korjaamista. Epäselvissä tapauksissa on selvitettävä maksaja sekä se mille verolajille kyseinen maksu kuuluu. Tarvittaessa maksu joudutaan kohdistamaan uudelleen oikealle verolle tai palauttamaan asiakkaalle. Työhön kuuluu lisäksi asiakaspalvelua, joka on iso osa virkailijoiden työtä ja tapahtuu pääosin puhelimessa. Asiakaspalveluun kuuluu asiakkaiden ohjaus ja neuvonta veronkantoon ja OmaVeroon liittyvissä asioissa. Työtehtävät ulottuvat lisäksi osittain perinnän puolelle tuomiosaatavien käsittelyn ja perinnän perusmaksujen osalta. Työ on monipuolista ja rajat rikkovaa, mikä tekee siitä haastavaa mutta myös mielenkiintoista.

Maksuliikkeen tehtävänä on huolehtia siitä, että rahat tilitetään sieltä loppukäyttäjille eli veronsaajille asti ja sen rooli on siten hyvin vastuunalainen. Kaikkiaan maksuliikkeen kautta kulkee vuositasolla noin 12 000 000 maksua ja vajaat 5 000 000 palautusta. Määrät jakautuvat kolmelle eri toimintayksiköille, ja keskiarvona voidaan pitää noin 333 000 maksua/yksikkö/kuukausi ja noin 13 000 palautusta/yksikkö/kuukausi. Koko määrästä manuaalisesti, eli käsin, hoidetaan kaikkiaan noin 20 000 maksua ja noin 3 250 palautusta kuukausittain.


Liiketalouden verkkopainotteinen monimuotokoulutus, Tradenomi (AMK), haussa jälleen syksyllä (5.-19.9.2018).


Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Valintakoe uudistuu Kuninkaisissa

Viime aikoina on käyty keskustelua pääsykokeiden uudistustarpeesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pohtii raportissaan, mikä olisi nykyistä parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat. Opetus- ja kulttuuriministeri on blogissaan kertonut kannattavansa kuormittavista pääsykokeista luopumista –  ulkoa opitun tiedon mittaamisesta tulisi siirtyä enemmän mittaamaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on kirjoituksessaan todennut, että digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää valintakokeissa entistä paremmin.

valintakoetilaisuus
Keväällä 2016 valintakoe pidettiin Ryti-salissa

SAMK Kuninkaisten toimipisteessä on lähdetty kehittämään ja toteuttamaan uudenlaista valintatapaa. Syksyllä 2016 liiketalouden valtakunnallisesta ennakkomateriaalista ja siihen liittyvistä monivalintatehtävistä ja matemaattisesta tehtäväosiosta luovutaan, samoin henkilökohtaisista haastatteluista. Sen sijaan opiskelija voi osoittaa motivaationsa ja kykynsä liiketalouden monimuoto-opiskeluun  suorittamalla valintakurssin, joka on 5 opintopisteen tradenomin oikeustietoon liittyvä opintojakso.

Opintojakso koostuu oppimistehtävistä, jotka vaihtelevat monivalintatehtävistä essee-kysymyksiin. Valintakurssi suoritetaan verkossa, joten osallistua voi mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta päin. Ajankäyttöään voi itse suunnitella, ja valintakurssin tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Koska tradenomin opinnot Kuninkaisten kampuksella toteutetaan kokonaan verkossa, valintakokeella halutaan myös mitata soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun mahdollisissa tulevissa opinnoissa.

Valintakurssin pisteytyksen perusteella valitaan 50 tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat opintojakson sisällytettyä tradenomin tutkintoonsa, ja muut hakijat, jotka suorittavat kurssin hyväksytysti, saavat valintakurssista avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän.Valintakurssin aikana tehty työ ja käytetty aika eivät siten mene hukkaan.  Jos valintakurssista saadut pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin polkuopintoihin ja suorittaa opintoja avoimessa amkissa.

Uudistunut valintamenettelymme on jo nyt saanut myönteistä huomiota. Toivomme runsaasti motivoituneita hakijoita, jotka suorittavat valintakurssin ja pääsevät sitä kautta etenemään kohti tavoitteitaan.

Heidi Varpelaide
lehtori, tiimivastaava

Liiketalouden monimuotokoulutukseen haetaan syksyn 2016 yhteishaussa (7.9. – 21.9.2016 klo 15:00).  Ammattikorkeakoulujen yleinen hakukelpoisuusvaatimus. Lisätiedot ja tarkemmat ohjeet  Opintopolun sivuilla.  Sivuilla on linkki, josta pääsee ilmoittautumaan valintakurssille. Valintakurssin suorittaminen ajoittuu syys- ja lokakuulle 2016.  Opinnot alkavat tammikuussa 2017.