Mendeley auttaa pitämään lähteet järjestyksessä

Olet ehkä kuullut Mendeleystä. Jos et, tutustu vaikka nyt. Ota miellyttävä asento ja sulje mielestäsi ennakkoluulot tietoteknisistä apuvälineistä. Mendeley on ilmainen viitteidenhallintaohjelma, jota voi käyttää apuna omien lähteiden tallentamisessa, säilyttämisessä ja järjestelemisessä sekä niihin viittaamisessa – esimerkiksi SAMKin viittaustyylillä.  

 

Jatkuvasti karttuva ammatillinen tietopankki  

Tässä kirjoituksessa keskitytään Mendeleyn käyttöön tiedon tallentamisessa, säilyttämisessä ja organisoinnissa. Mendeleyn avulla pystyt kokoamaan mittavan tietopankin oman alasi tärkeimmästä kirjallisuudesta ja muista tiedonlähteistä. Kokoamisen voit aloittaa heti, kun olet Mendeleyn itsellesi asentanut. Ei kannata odottaa opinnäytetyön kirjoittamiseen asti – säilyttämisen arvoisia lähteitä käytät varmasti jo nyt. Älä myöskään lopeta lähteiden keräämistä opinnäytetyön palauttamiseen. Alasi asiantuntijat tulevat takuulla jatkamaan arvokkaan ammatillisen ja tieteellisen tiedon julkaisemista myös valmistumisesi jälkeen. Voit hyödyntää Mendeleytä myös työelämässä, sillä se on ilmaisena ohjelmana käytössäsi aina – SAMKin tunnuksia ei tarvita.

Lähteiden organisointi Mendeleyssä on samanlaista kuin mikä tahansa organisointi – järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus auttavat. Omat lähteet kannattaa järjestellä kansioihin esimerkiksi aiheen mukaisesti, jolloin niiden löytäminen helpottuu. Jos et ole kovin järjestelmällistä tyyppiä, peli ei ole menetetty. Mendeleyssä on myös sisäinen hakutoiminto, jonka avulla voit hakea avainsanoilla tiettyjä lähteitä omasta lähdekokoelmastasi, vaikka se olisi kuinka onnettomasti järjestelty. Voit tavallaan ”googlata” omasta lähdekokoelmastasi tietoa haun avulla. Oikeiden lähteiden löytymistä voit helpottaa antamalla niille itse sopivia avainsanoja tai tekemällä niihin muistiinpanoja. Haku kohdistuu myös näihin itse tekemiisi lisäyksiin.

 

Työkalu myös tiedon jakamiseen  

Tiettyyn aiheeseen liittyvien lähteiden kokoaminen yhteen paikkaan mahdollistaa esimerkiksi työelämässä eri aiheiden tietopakettien keräämisen ja esittelemisen kollegoille (kuva 1). Mendeleyssä näkyy listalla lähteiden perustiedot (tekijä, otsikko, vuosi, missä julkaistu), joiden avulla saa nopean kuvan kokonaisuudesta. Tämän lisäksi tarkempiin tietoihin tallentuvat (tai niihin voit itse lisätä) mahdolliset avainsanat, tiivistelmät, pdf-tiedostot ym., joiden avulla on mahdollista saada lisätietoja. Mukaan tallentuu myös verkkolähteiden nettiosoite, jonka avulla pääsee suoraan tarkastelemaan alkuperäistä lähdettä (ellei se jo ole tallentunut pdf-tiedostona automaattisesti Mendeleyhin). Painetuille lähteille voi halutessaan tallentaa kirjastotietokannan verkko-osoitteen, josta lähteen tarkemmat tiedot löytyvät.

Kuva Mendeleyn kansionäkymästä
Kuvan esimerkissä Mendeleyhin on luotu tietopaketti esihenkilötyöstä, jossa erityyppiset lähteet on jaoteltu omiin kansioihinsa.

Ammatillisten lähteiden lisäksi voit tietysti kerätä tietoa Mendeleyhin myös harrastuksista, ruokaohjeista tai mistä tahansa. Ja jos niin hullusti kävisi, että Mendeleylle jotain traagista tulevaisuudessa tapahtuisi, saat lähteesi sieltä kyllä jaettua muihin vastaaviin työkaluihin yksinkertaisesti.

Valitettavasti ilmaistilillä kansion sisältöä ei pysty linkillä jakamaan enää julkisesti. Omien lähteiden jakaminen onnistuu kuitenkin muiden Mendeley-käyttäjäjien kanssa, kun luo tätä varten ryhmän ja kutsuu siihen jäseniä. Ominaisuus mahdollistaa myös ryhmätyöskentelyssä yhteisen lähdekokoelman keräämisen. Kaikki ryhmän jäsenet voivat tallentaa ja muokata ryhmäkansion lähteitä.

 

Mendeleyn käytön aloittaminen  

Mendeleyn työkalupaketin täysimittainen käyttöönotto edellyttää tunnusten tekemistä millä tahansa toimivalla sähköpostiosoitteella sekä yhden ohjelman ja kahden lisäosan asentamista. Tämä kestää (kaiken mennessä putkeen) muutaman minuutin ja kannattaa tehdä SAMKin Kirjasto-Moodlen ohjeiden mukaan (kuva 2). Kirjasto-Moodleen on kerätty muutakin ohjeistusta helpottamaan Mendeleyn käyttöönottoa, mutta yrityksen ja erehdyksen kauttakin voi edetä. Silloin tarvitaan ehkä hieman enemmän aikaa.

Kuva Kirjasto moodlen näkymästä
SAMKin Kirjasto-Moodlesta löytyy ohjeita Mendeleyn asentamiseen ja käyttämiseen.

Lähteiden kerääminen, tallentaminen ja organisointi ei vaadi Mendeleyn kaikkien ominaisuuksien käyttöönottoa. Vähimmillään riittää, että teet tunnukset Mendeleyhin, asennat selaimeesi Mendeley Web Importer -painikkeen ja alat tallentaa. Kaikki lähteet tyypistä (kirjat, lait, artikkelit, nettisivut, opinnäytteet jne.) ja hakupaikasta (SAMK Finna, Google, Google Scholar, Finlex jne.) riippumatta tallentuvat Mendeley-painikkeella omaan Mendeley-kirjastoosi. Lähteiden käsittely kuitenkin helpottuu ja monipuolistuu, jos asennat itsellesi Mendeley Desktop -ohjelman.

 

Mistä löytyy ohjeita ja tukea jatkossa? 

Kuten alussa mainittiin, tiedon organisointityökalun lisäksi Mendeley on muutakin. Varsinainen taika tapahtuu Mendeleyn viittaustyökalussa, Mendeley MS Word pluginissa. Sen avulla tallentamiinsa lähteisiin voi viitata valitun viittaustyylin mukaisesti, jolloin pilkut ja sulkeet ym. löytävät automaattisesti omat paikkansa sekä tekstiviittauksissa että lähdeluettelossa. Tästäkin voitte opiskella lisää Kirjasto-Moodlessa. Ja tekstin kirjoittaja auttaa mielellään, jos tulee ongelmia. Kyselkää rohkeasti apuja.

 

Lisämateriaalia:  

Mendeley-viitteidenhallinta tutuksi – YouTube-video (pituus 4:14): https://youtu.be/hUO31Q795r0.

SAMKin Kirjasto-Moodlen Mendeley-osio (vaatii SAMKin tunnuksen, mutta ei kurssiavainta): https://moodle3x.samk.fi/course/view.php?id=4393. Sisältää mm. diasetin ja videoita Mendeleyn käytöstä sekä tietoa kirjaston torstaisista viitteidenhallintavinkeistä.

Mendeley-kotisivu: https://www.mendeley.com

Sinä viittaat, minä ohjaan, Mendeley auttaa – SAMKin kirjastolaisten artikkeli Kreodi lehdessä: https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/sina-viittaat-mina-ohjaan-mendeley-auttaa

 

Teksti:  

Teppo Hjelt, tietoasiantuntija, kirjastopalvelut (teppo.hjelt@samk.fi)

 

Digitaalisuuden kestävän kehityksen haasteet voivat aiheuttaa teknostressiä

Digitaaliset organisaatiot ja etäjohtaminen -opintojakson (5 op) opiskelijoiden tehtävänä oli aloittaa aihepiirin opiskelu tutustumalla Tulevaisuustalo Sitran Megatrendeihin, sekä kirjoittamalla yhden valitun trendin pohjalta tulevaisuuden digitaalista työelämää käsittelevä teksti.   

Megatrendeissä käsitellään asioita, joiden uskotaan vaikuttavan elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Julkaisemme nyt blogissa Elina Haltia Okkerin tekstin, joka antaa ajattelemisen aihetta digitalisaation ja ilmastovaikutusten yhteydestä. Elina on aloittanut tutkinto-opiskelijana Kuninkaisten kampuksella syksyllä 2021, suoritettuaan sitä ennen opintoja polkuopiskelijana yhden lukuvuoden ajan.

 

Sitran Megatrendeissä käsitellään asioita, joiden uskotaan vaikuttavan elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Elinan teksti antaa ajattelemisen aihetta meille kaikille. 

 

Digitaalisuuden kestävän kehityksen haasteet voivat aiheuttaa teknostressiä

Teknologian yksi pyrkimys on helpottaa ja parantaa työskentelyä. Sen tarkoitus on myös mahdollistaa osaltaan maailman kehitystä vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi. Miksi siitä sitten on tulossa uusi stressinaiheuttaja? Entä miten sähköllä pauhaavat, alati lisääntyvät konesalit ympäri maailmaa edistävät hiilijalanjäljen pienentämistä? 

Tulevaisuustalo Sitra katsoo tulevaan ja pyrkii ennustamaan globaaleja trendejä. Yhdeksi tulevaisuuden mahdolliseksi kehityssuunnaksi tämä ajatushautomo on nostanut jännitteen teknologian mahdollisuuksien ja uhkien välillä. Sitran mukaan teknologia on apuna, kun pyrimme kestävämpään yhteiskuntaan, mutta kääntöpuolena se voi olla myös haitaksi. Etenkin teknologian vaatima energiantarve ei kulje käsi kädessä ilmastotavoitteiden kanssa. (Sitra, 2020, s.15.) 

Sitran megatrendeihin perehtyminen sai minut pohtimaan myös jättimäisiä konesaleja. Nämä palvelinkeskukset kuluttavat sähköä valtavia määriä. Toki joissain palvelinkeskuksissa on rakennettu järjestelmä keräämään lämpö talteen ja johdettua se eteenpäin käyttöön, mutta konesaleja surraa myös kohteissa, joissa sähkö tuotetaan kestämättömästi fossiilisilla polttoaineilla. (Laakso & Terävä, 2019.) Monikohan nettivideoita tai Netflixiä katseleva tulee ajatelleeksi hiilijalanjälkeään? Milloin jättiyhtiöt alkavat markkinoida itseään tuotteensa lisäksi myös kestävästi ylläpidetyillä konesaleilla? Ja milloin kuluttajat heräävät vaatimaan tätä? 

Keskustelin väitöskirjaa vaikuttavuussijoittamisesta teknologiayrityksiin Jyväskylän yliopistossa tekevän henkilön kanssa. Hän toi esiin mielenkiintoisen termin, teknostressi. (Okker, 2021.) Teknostressiä on tutkittu Jyväskylän yliopistossa ja tutkijat ovat todenneet yli tuhatta teknologiaa työssään käyttävää haastateltuaan, että jopa joka kolmas digitalisoituvassa työympäristössä työskentelevä saattaa kokea teknologiasta aiheutuvaa stressiä (Jyväskylän yliopisto, 2021). Teknologia ei siis pelkästään helpota ja yksinkertaista työtehtäviämme, se myös aiheuttaa stressiä, johon ilmastovaikutukset voivat olla yksi syy. Teknostressin ennaltaehkäisyyn tulee siis etsiä ratkaisuja, ei vain tulevaisuuden työelämässä vaan jo nyt. 

Teknologia tarjoaa suuren mahdollisuuden niin kestävämpään maailmaan kuin hyvään digitalisoituvaan työelämäänkin. Meidän ihmisten tarvitsee vain tarkemmin suunnitella ja johtaa teknologian käyttöä niin, että se on vastuullista ja jokainen teknologiaa työssään tarvitseva saa riittävää perehdytystä.

 

Lähteet: 

Jyväskylän yliopisto. (23.3.2021). Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimusuutiset. Haettu 8.9.2021 osoitteesta https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/03/teknostressi-on-yleinen-ilmio-suomalaisillatyopaikoilla 

Laakso, V. & Terävä, H. (26.6.2019.) Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3- 10832413 

Okker, T. (8.9.2021). Henkilökohtainen keskustelu tohtoriopiskelija Timo Okkerin kanssa. 

Sitra. (2021). Megatrendikortit. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendikortit-2020/

 

Teksti: Tradenomiopiskelija Elina Haltia Okker

Kuva: Pixabay

 

Tieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen AMK-lehtorin työssä

Tämä teksti sai alkunsa, kun pohdin, miten ajankohtainen tieteellinen tutkimus on yhdistettävissä käytännön opetukseen Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella.

 

AMK-opetusta koskevasta sääntelystä

 

Ammattikorkeakoululain (932/2014) 2§:n mukaan ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää ja muodostavat yhdessä yliopistojen kanssa korkeakoululaitoksen. Saman lain 4.1§:n mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Opetuksen keskiössä voidaan siis todeta olevan tutkimukseen perustuvan korkeakouluopetuksen antaminen ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. SAMKin Kuninkaisten kampuksen opiskelijat työskentelevät – tai tulevat työskentelemään – moninaisilla aloilla, joilla tarvitaan juridista asiantuntemusta, vaikka kyse ei varsinaisista lakimiestehtävistä olekaan. Esimerkkeinä voidaan mainita yksityiset luottolaitokset tai vaikkapa julkisen puolen tuomioistuinlaitos, ulosottolaitos tai maanmittauslaitos.

Väitöstutkimuksen keskiössä oli tilanne, jossa puolisot rakentavat yhdessä kiinteistölle, jonka omistaa toinen puoliso. Aihepiiriä on käsitelty mm. oikeustradenomiopintojen opintojaksolla ”Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto”.

 

Väitöstutkimuksesta

 

Karoliina Helle
Karoliina Helle väitteli esineoikeuden alalta Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 23.4.2021.

Väitöstutkimukseni* keskiössä oli tilanne, jossa puolisot rakentavat yhdessä kiinteistölle, jonka omistaa toinen puolisoista. Toisin sanoen maapohja kuuluu toiselle puolisolle yksin – hän on voinut saada sen esimerkiksi perintönä tai on ostanut sen yksin – mutta myöhemmin rakennettu rakennus on tarkoitettu puolisoiden yhdessä omistamaksi. Rakennuksen omistusoikeuden kannalta mainittu tarkoitus on oleellinen seikka, näyttöseikat ovat asia erikseen. Kuitenkin, jos puoliso onnistuu näyttämään omistusoikeutensa, on hänen omistansa rakennus tai sen osa puolison irtainta omaisuutta eikä se kuulu kiinteistöön. Kiinteistön omistaja saattaa siis esimerkiksi pantata tai myydä kiinteistön, johon tuo rakennus ei kuulu. Puolison rakennukseen kohdistuvaa omistusoikeutta kuitenkin suojataan vakiintuneen kannan mukaan suhteessa kiinteistönomistajan seuraajiin tai velkojiin. Tutkimuksessani on kritisoitu rakennuksen asemaa oikeudellisesti irtaimena, mutta tosiasiallisesti kiinteänä osana kokonaisuutta ja pyritty löytämään tilanteeseen vaihtoehtoisia ratkaisuja myös käytännön ongelmat huomioiden.

 

Tutkimusongelma käytännössä ja opetuksessa

 

Luottolaitoksissa tutkimusongelmani keskiössä ovat vakuudet, kun irtain rakennus ei kuulu kiinteistöpanttauksen piirin. Ulosottolaitoksessa ongelmana on ulosmittauksen piiriin kuuluva omaisuus; maanmittauslaitoksella asia saattaa konkretisoitua esimerkiksi tiettyihin kiinteistökirjaamisiin liittyvinä kysymyksinä ja tuomioistuintoiminnassa rakennuksen omistussuhteita koskevana riitana. Asian tunnetuksi tekemisen tärkeys myös muille kuin lakimiehille lienee itsestään selvää, sillä riidat saattavat olla jopa vältettävissä, kun ongelmaa tunnistetaan ja ehkäistään mahdollisimman laajalti jo etukäteen.

Asiaa on jo käsitelty tähänkin aiheeseen linkittyvällä oikeustradenomiopintojen opintojaksolla ”Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto”. Aihepiiriin palataan jälleen ainakin opintojaksolla ”Kiinteistöoikeus”. Yhteistyössä muiden opettajien kanssa asiaa on ehkä myöhemmin mahdollista käsitellä esimerkiksi perhe- tai sopimusoikeutta koskevilla opintojaksoilla, sillä kyse on tyypillisesti puolisoiden omistussuhteista, jotka pohjautuvat puolisoiden keskinäiseen sopimukseen.

Tieteellisen tutkimuksen nivominen osaksi ammattikorkeakouluopetusta näyttää siis itsestäänselvyydeltä, jolla samalla tuetaan myös tutkimuksen avoimuutta ja tunnetuksi tekemistä mahdollisimman laajalle kohderyhmälle.

*Helle, Karoliina (2021): Rakennuksen salainen omistus. Erityisesti puolison kiinteistölle rakennetun rakennuksen omistussuhteista. Alma Talent.

Teksti: Lehtori Karoliina Helle

kuvat: Pixabay ja Karoliina Helle kotialbumi

HILL-oppimisalustan kehittämisellä pitkät juuret

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) verkko-opetuksen juuret ovat 1990-luvulla, sillä tällöin aloitettiin sähköisen oppimisympäristön suunnitteleminen aikuisopiskelijoiden tarpeita ajatellen. Kehitystyö lähti liikkeelle Liiketalouden Huittisten yksiköstä (nykyisin Kuninkaisten kampus), josta se on levinnyt vuosikymmenien aikana koko SAMKin laajuiseksi menestystarinaksi. Monien verkko-oppimisympäristöihin liittyvien kehitysvaiheiden jälkeen luotiin HILL-oppimisalusta, jonka kehittämisessä ja käyttöönotossa merkittävää roolia on kantanut järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Tietokoneen ruutu ja ihmisen käsi.
HILL-oppimisympäristön tarina yhden kampuksen tarpeista SAMKin menestystarinaksi on huikea. Matka on sisältänyt paljon kehitystyötä, yhteistyökumppanien etsintää ja sisäistä koulutusta.

Opintojen joustavaa suorittamista

Aikuisopiskelijoilla ajanhallintaan ja opintojen joustavaan suorittamiseen liittyvät tarpeet korostuvat, sillä opintoja suoritetaan pääsääntöisesti työn ja perhe-elämän ohessa. Lisäksi korkeakoulun valintaan vaikuttaa merkittävästi oman urakehityksen tarpeet, eikä se, missä korkeakoulurakennus fyysisesti sijaitsee.

Varsinaisen HILL-oppimisalustan kehittäminen alkoi 2010-luvulla, jolloin SAMK aloitti IBM:n, Ciscon ja AKG:n kanssa yhteistyön. Oppimisalustan perustana on Ciscon Webex-verkkoneuvottelujärjestelmä, jota on kehitetty edelleen luokkatilaan sopivaksi edistyksellisten ääni- ja videoteknologioiden avulla. Matkan varrella yhteistyökumppaneidemme roolit ovat muuttuneet ja uusia on tullut mukaan. Tämä on tarkoittanut Jari Suvilalle ja muille SAMKin toimijoille monia yhteistyöpalavereja ja kokousmatkoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kaksi miestä seisoo vierekkäin hymyillen
Jari Suvilan (kuvassa oikealla) pedagoginen sparraaja ja läheinen kollega on ollut pitkään SAMKin nykyinen opetuksen vararehtori Timo Mattila.

HILL on suunniteltu joustavoittamaan opiskelijoiden opiskelua ja se on kaikkien SAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä jokaisessa toimipisteessä ja koulutusohjelmassa. HILL-oppimisalustan olemassaolo ja verkko-opetukseen liittyvä vahva osaaminen teki myös kevään 2020 digiloikasta Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnalle vaivattoman. Verkko-opetukseen liittyvä osaaminen, järjestelmät, tuki ja koulutus olivat valmiiksi jo olemassa ja normaali osa toimintaamme.

Jari Suvila luokan edessä esittelemässä HILL-näkymää opiskelijoille
Kuninkaisten aikuisopetus tapahtuu nykyisin 100% verkossa. HILL mahdollistaa kuitenkin myös kontaktiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistämisen luokkatiloihin asennettujen äänentoistojärjestelmien avulla ja tätä mahdollisuutta on hyödynnetään paljon SAMKin muilla kampuksilla.

Kohti uusia haasteita

Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut olla luomassa uudenlaista oppimis- ja toimintakulttuuria jo pitkään, ja haluamme jatkossakin kulkea verkko-opetuksen kehittämisen eturintamassa. Opiskelu verkossa on jo itsestäänselvyys, mutta kulunut vuosi on tehnyt siitä kiinteän osan kaikkien opiskelijoiden arkea.

Verkko-opetuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Uudet teknologiat ja järjestelmät antavat yhä uusia mahdollisuuksia opiskelijalähtöisten palveluiden kehittämiseen.

Jari Suvila istuu tuolilla
Jarilla suunta on kohti uusi haasteita. Tavataan Loimaalla!

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvän kehitystyön näkökulmasta olemme kuitenkin uuden edessä, sillä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila aloittaa uudessa työssään Loimaan digipalvelupäällikkönä 1.4.2021. Jarilla on takanaan mittava ura SAMKissa, sillä työvuosia ehti kertyä 25. Myös tutkinnot on suoritettu SAMKissa: tradenomitutkintoon Jari valmistui vuonna 1995 ja insinööri (ylempi AMK, Master of Engineering in Information Technology) -tutkintoon vuonna 2019. Uuden tutkinnon opinnäytetyössään Jari käsitteli HILL-konseptin kehittymistä, luonnollisesti.

HILL-oppimisympäristö palkittiin myös SAMKin henkilöstöpäivässä vuoden menestystarinana vuonna 2015. Palkitsemisperusteissa todettiin seuraavaa: ”HILL on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana SAMKin opetusta ja muuta toimintaa. Kehitys on ollut määrätietoisesti asiakaslähtöistä ja laatu on pysynyt korkeana.” Palkinnon vastaanotti henkilöstöpäivässä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Toivomme, että kunniakirjalle ja kaikille muille rikkaille muistoille SAMKin palveluksen ajalta löytyy paikka sydämestäsi myös jatkossa!

Kirjoitus on osa Jari Suvilan läksiäislahjaa, joka valmisteltiin yllätyksenä. Julkaisuun on pyydetty Jarin lupa.

Tekstin valmisteluun ovat osallistuneet: Jonna Koivisto, Elina Laineenoja, Jatta Lehtonen ja Heidi Varpelaide.

 

Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraavia, HILL-oppimisympäristöä aiemmin käsitelleitä julkaisuja:

Suvila, J. & Valo, A. (2018). HILL – uusi yhteinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Koivisto, E-L Forma, J. Jalonen, K. Kallama & N. Kandelin (toim.),  eOppimisen aika: pedagogiikkaa ja digityökaluja (s. 30-31). Satakunnan ammattikorkeakoulu.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-246-1

Suvila, J. (2019). Teaching has changed to learning - the Circles of the HILL-concept. [YAMK-opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. Theseus. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139352

Telia. (26.11.2015). Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu. https://studio.kauppalehti.fi/telia/uusi-digitaalisempi-ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu. (2015). Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja opetusta suurella sydämellä. Agora. Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset, (4), 13.

 

Tunnetaidot ovat tärkeä osa työelämässä menestymistä

Mitkä ovatkaan taitoni omien tunteiden tunnistamiseen sekä niiden ymmärtämiseen ja säätelyyn? Miten koemme erilaiset työelämässä tapahtuvat tilanteet ja millaisia tunteita ne yleisemmin minussa aiheuttavat? Miten olen oppinut tunteitani säätelemään ja ennen kaikkea, mitä tämä kertoo minusta itsestäni?

Muistitaulu, jossa lukee EMOTIONS
Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus (5 op) on osa Tradenomi (AMK) -tutkinnon uutta opetussuunnitelmaa. Opintojakso on pilotointivaiheessa ja syksystä 2021 alkaen se on pakollinen osa esimiestyö ja johtaminen -suuntautumisen ammattiopintoja.

Tunteiden kielen ymmärtämiseksi (eli miten tunteet, ajattelu ja toiminta seuraavat toisiaan) jokaisen tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsensä tarkastelua ja vastuun ottamista omasta käytöksestä. Tunnetaidot on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi tärkeimmäksi metataidoksi tulevaisuuden työelämän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tulevaisuus on tällä jo nyt, joten tunnetaitojen oppimista on hyvä harjoitella heti tänään – ellet eilen sitä jo aloittanut.

Tunnejohtaminen uutta opetussisältöä

Koska koulutamme tulevaisuuden esimiehiä, on tunnejohtamisen sisällöt otettu opetussisällöksi uuteen Tradenomi AMK-opetussuunnitelmaan, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Opiskelijat saavat tunnejohtamista ja vuorovaikutusta käsittelevällä opintojaksolla eteensä erilaisia tehtäviä, jotka auttavat heitä omien tunteiden tunnistamisessa sekä lisäävät ymmärrystä siitä, miten tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät ilmiöt näkyvät työelämässä. Aiheen oppiminen aloitetaan omiin tunteisiin tutustumisella ja kokemuksia jaetaan pienryhmissä opintojakson aikana. Kokemukset opintojakson toteutuksesta ja sen aikana syntyneistä oivalluksista ovat olleet hyviä.

Tunteet itsessään eivät ole paheksuttavia

Tunteet syntyvät automaattisesti ja niiden syntymistä ei voi säädellä. Tunteita ei kuulu, saati voi, rajata pois erilaisista elämään liittyvistä tilanteista. Tunteita on siellä, missä on ihmisiä. Tunteet ovat kuin meren aallot, jotka tulevat ja menevät, mutta niiden vastaanottamiseen kannattaa valmistautua.

 

Erilaisia tunnesanoja yhdistettynä käsitekartaksi.
Erilaiset tunnekartat auttavat hahmottaa erilaisia tunteita ja niiden välisiä yhteyksiä. Erilaisia karttoja käytetään myös oppimistehtävissä auttamaan opiskelijoita tunnistamaan omia tunteitaan.

Voimme opetella tunnistamaan tunteitamme erilaisissa tilanteissa jo hyvissä ajoin ja vaikuttaa tätä kautta siihen, miten tunteet vaikuttavat käytökseemme. Tämä edellyttää hyvää itsetuntemusta ja kykyä oman itsensä havainnointiin ja itsereflektioon. Apua on hyvä käyttää myös erilaisia tunnekarttoja, jotka auttavat tunteiden moninaisen kirjon tunnistamisessa.

Tunteet itsessään eivät ole paheksuttavia, mutta sen sijaan niiden aiheuttama käytös voi olla ja tätä on hyvä oppia säätelemään. Opetammehan asiaa jo lapsille: vihan tunne luokkakaverin jonossa etuilemisesta on ihan ok, mutta siitä huolimatta se ei oikeuta lyömiseen. Aikuisille annan saman ohjeen: omien tunteiden näkymistä ja niiden aiheuttamaa käytöstä erilaisissa tilanteissa on hyvä oppia säätelemään. On tärkeää oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja arvioida niiden vaikutusta erilaisissa tilanteissa. Millaisia tunteita sinussa syntyy ja miten nämä tunteet näkyvät erilaisissa vuorovaikutustilanteissa?

Säätelytaitojen merkitys korostuu

Nainen peittää käsillä kasvonsa, käsissä lapaset.
Häpeä, kateellisuus ja inho ovat esimerkkejä tunteista, joita pidetään työelämässä usein sosiaalisesti ei niin hyväksyttävinä.

Tunteet voidaan jakaa sosiaalisesti hyväksyttäviin ja sosiaalisesti ei niin hyväksyttäviin tunteisiin. Erityisen tärkeitä säätelytaidot ovat sosiaalisesti ei niin hyväksyttävien tunteiden kohdalla, joilla viittaan kulttuurissamme paheksuttavina pidettäviin tunteisiin, kuten kateuteen, ärtymykseen tai väheksyntään. Sosiaalisesti hyväksyttyjä tunteita, kuten ilon, onnistumisen ja tyytyväisyyden näyttämistä tarvitsee luonnollisesti säädellä vähemmän, joskin tämä on usein tilannekohtainen asia. Hillitty käytös on kulttuurissamme arvostettua monenlaisissa tilanteissa.

 

Teksti: Lehtori Jonna Koivisto

Kuvat: Bixabay ja tunnetunteesi -verkkosivusto

Orientaatiopäivästä orientaatioviikkoon – Opintojen aloitus uudistettiin

Kuninkaisten kampuksella kokeiltiin ensimmäistä kertaa opintojen aloitusta orientoivan opintojakson muodossa. Uudistuksella haluttiin jakaa opiskelun aloitukseen ja suunnitteluun liittyvien asioiden omaksumista pidemmälle aikajaksolle.

Kuninkaisten kampuksella aloitti jälleen tammikuun alussa uusi ryhmä opiskelijoita, joiden tavoitteena on suorittaa tradenomitutkinto verkko-opintoina lähivuosien aikana. Jo aiemmin opintojen aloitustilaisuus on tapahtunut täysin verkossa, mutta tällä kertaa opintojen aloittamista tuettiin viikon kestävän orientoivan opintojakson muodossa. Viikon aikana opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä opintoihin etukäteen nauhoitettujen tallenteiden sekä niihin liittyvien tehtävin kautta.

Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen kirjaston suuren työpöydän ääressä.
Kuninkaisten kampuksella aloitti uusia verkko-opiskelijoita tammikuussa yli 70. Kuvassa kampuksen opettajista Minna Kuohukoski ja Suvi Lehtonen. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin

Ensimmäisen opiskeluviikon aikana suoritettiin Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakso. Tämän myötä Kuninkaisten kampuksella siirryttiin orientaatioviikko -malliin, jolla haluttiin keventää ja joustavoittaa opintojen aloitusta verrattuna aiempaan hyvin tiiviiseen aikatauluun ja asiasisältöön perustuneeseen aloituspäivä -malliin.

Orientoivan opintojakson aikana uudet opiskelijat perehtyivät Kuninkaisten kampuksen opiskelukäytänteisiin ja opintojen suunnitteluun. Viikko alkoi SAMK-tunnuksen aktivoinnilla, HILL-verkkoyhteyden testaamisella ja opiskeluun liittyviin moodle-pohjiin kirjautumisella.

Kuninkaisten kampus kuvattuna syksyllä.
Kuninkaisten kampus sijaitsee Huittisissa, mutta opetus toteutetaan kokonaan verkko-opetuksena. Kuva: Mediaplane.

Ammattikorkeakouluopinnot käyntiin -opintojakson moodle-pohjassa opiskelijat perehtyivät itsenäisesti ohjevideoiden avulla esimerkiksi henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS), opintojen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kielten opintojen suorittamiseen sekä kampuksen tiedotuskäytäntöihin. Opintojakson aikana he valitsivat myös neljästä vaihtoehdosta omaa urakehitystä tukevan suuntautumisen ja harjoittelivat opintojaksoille ilmoittautumista.

Verkkotapaamisessa opiskelijat tutustuivat toisiinsa

Orientoivan opintojakson suorittamiseen sisältyi myös koko päivän kestävä verkkotapaaminen, jonka aikana uusille opiskelijoille kerrottiin lisätietoa Satakunnan ammattikorkeakoulusta, liiketalouden verkko-opinnoista sekä annettiin neuvoja ICT- ja eSAMK-palvelujen käyttöön. Nämä ovat olennaisia asioita verkko-opiskelujen sujuvuuden kannalta. Lisäksi kampuksen henkilökunta ja osaamisalueen opinto-ohjaaja esittäytyivät ja kertoivat omista toimenkuvistaan.

Iltapäivällä opiskelijat kokoontuivat valitun suuntautumisen mukaisesti tutoropettajan verkkohuoneeseen, jolloin perehdyttiin tarkemmin opintojen suunnitteluun. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä myös tarkentavia lisäkysymyksiä aamupäivällä esitetyistä infoista ja orientaatioviikon aineistoista. Tutoropettajat tapasivat oman suuntautumisensa uudet opiskelijat myös uudelleen muutaman päivän kuluttua ensimmäisestä verkkotapaamisesta. Tällöin opiskelijat saivat lisää neuvoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Päivän kestävän verkkotapaamisen aikana käynnistettiin myös kahden opintopisteen laajuinen opintojakso, Verkko-oppimisen taidot ja ympäristöt, joka jatkuu maaliskuun alkuun asti. Tämän opintojakson aikana opiskelijat perehtyvät tarkemmin verkko-opiskelun käytänteisiin, verkossa tapahtuvaan ryhmätyöskentelyyn sekä tutkivaan verkko-oppimiseen. Myös SAMKin kirjaston tietokantoihin ja tiedonhakuun perehdytään laajasti, sillä nämä taidot ovat tärkeä osa verkko-opiskelua.

Kirjaston Finna-tiedonhakupalvelun esittelyä ipadilla.
SAMKin kirjaston tarjoamat palvelut ja tiedonhakuopetus ovat merkittävä osa verkko-opiskelun taitoja. Kuva: SAMKin kirjaston www-sivut.

Opiskelijoiden palaute hyvää

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella orientoivan opintojakson suorittaminen ja sitä tukeneet verkkotapaamiset onnistuivat hyvin. Ennakkotallenteet sekä orientaatiopäivän nauhoitteet saivat kiitosta, samoin kuin tapaamiset oman tutoropettajan kanssa. Saimme myös hyviä ja rakentavia ideoita orientaation kehittämiseksi. Opintojen alussa tietotulva on valtava, joten lisäohjeita kaivattiin muun muassa opintojaksoille ilmoittautumiseen.

Kirjoittajat: Lehtorit Hanna Moisio ja Leena Sääski

Millä pienillä asioilla työyhteisön vuorovaikutusta voidaan parantaa?

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa pohditaan vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisössä. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020. 

Työyhteisössä vuorovaikutus on useimmiten työn tekemisen edellytys. Tiedämmeettä hyvä vuorovaikutus lisää työyhteisön psykologista turvallisuutta ja sitä kautta tuottavuutta. Tutkimusten mukaan organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen vaikuttaa se, kuinka ammattimaisesti pystymme kommunikoimaan toistemme kanssa.  

Täytyykö työpaikalla keskustella tai edes puhua työkaverille? Töitä ja organisaatioita on erilaisia, joten vuorovaikutuskulttuuri voi vaihdella paljonkin. Silti voisi ajatella, että mykkäkoulu ei sovi minkään työn tekemiseen. Jollakin tavalla pitäisi pystyä kommunikoimaan työkavereiden kanssa, kirjallisuudessa puhutaan ammatillisesta vuorovaikutuksesta.  Vanha sanonta, jonka olet varmaan jo lapsenakin kuullut, kiteyttää hyvin ammatillisen vuorovaikutuksen sisällön; kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen.   

Joskus voi tuntua, että jonkun henkilön kanssa juttu luistaa heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien ja toisaalta taas jonkun kanssa ei päästä koskaan ns. samalle "aallon pituudelle". Kyse voi olla erilaisesta vuorovaikutustyylistä. Mikäli sinulle heräsi mielenkiinto perehtyä näihin vuorovaikutustyyleihin, kannattaa lukea Thomas Eriksonin kirja Idiootit ympärilläni. Kirja on kirjoitettu, koska Erikson halusi ymmärtää, miten tulla toimeen vaikeasti lähestyttävien ihmisten kanssa.  

Mitä vuorovaikutus on?  

Miten vuorovaikutusta organisaatiossa voisi kehittää? Ensin täytyy hieman tarkemmin selvittää, mitä asioita vuorovaikutus sisältää. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen mukaan: ”viestintä on prosessi, jossa rakennetaan ja vastaanotetaan sanomia ja luodaan merkityksiä.” Viesti sisältää sanoja, mutta tärkeässä roolissa on non-verbaalinen viestintä kuten esim. ilmeet, eleet tai äänenpainotNon-verbaalisen viestinnän osuus voi olla viestistä jopa 70 prosenttia. Valitsevan tilanteen takia kohtaamiset työssä ovat useimmiten ZoomTeams tai muulla etäyhteydellä, jolloin viesti jää usein pelkän äänen varaan. Kannattaa harkita, voisiko kamerat ottaa käyttöön ainakin oman puheenvuoron yhteydessä.  

Etätyöaikana monen kollegan tai yhteistyökumppanin tapaa ainoastaan tietokoneen ruudun välityksellä. Kuvassa Esimiestyön diplomiopiskelijoita Kuninkaisten kampukselta joulukuussa 2020.

Vuorovaikutuksen toinen puoli on kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Ryhmäviestintätilanteessa kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot nousevat keskeisiksi. Monissa yrityksissä verkkopalaverin alussa käytössä on fiiliskierros, jossa kysytään läsnäolijoiden kuulumisia ja tunnelmia tai jopa tunteita kyseisellä hetkellä. Samalla palaverin alussa voi ottaa tavaksi, että palaveriin osallistujat kertovat, jos eivät voi jonkin syyn vuoksi olla tilaisuudessa täysin läsnä. Tiedosta on varmasti hyötyä koko tilaisuuden puheenjohtajalle mutta myös muille osallistujille.  

Nainen kuulokkeet päässä.
Puhumisen sijaan vuorovaikutustilanteissa on hyvä opetella myös aktiivisesti kuuntelemaan.

Voi olla, että organisaatiossasi ei ole totuttu kertomaan itse kunkin tuntemuksista tai tunteista, mutta joskus voi olla hyvä aika aloittaa. Mikä voi mennä pieleen? Psykologian professorilla Kirsti Longalla on lentävä slogan ”moka on lahja” ja tätä voisi mielestäni soveltaa näihin tilanteisiin. Varmasti ainakin työyhteisösi psykologinen turvallisuus lisääntyy avoimella suhtautumisella sekä omiin että kollegoiden tuntemuksiin. 

Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen

Kuvat: Jonna Koivisto ja Bixabay

Tämä kirjoitus päättää ensimmäisen tunnejohtamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän minisarjan.

Opintojakson avulla kohti parempaa itsetuntemusta

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa esittelemme opintojakson sisältöä ja toteutustapaa. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus on 5 opintopisteen laajuinen kokonaisuus Tradenomi (AMK) tutkintoa. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu Kuninkaisten kampuksen esimiestyön kehittämisen suuntautumisessa opiskeleville, mutta myöhemmin opintojaksoa on tarkoitus tarjota myös muille kampuksen tutkinto-opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Opintojakson sisällön suunnittelu sai kipinän siitä, että nykyisestä opetussuunnitelmastamme puuttui vuorovaikutukseen liittyvän teeman käsittely, vaikka työelämää koskevissa selvityksissä tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu. Halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarjolle uudelleen, mutta uudesta näkökulmasta. Esimiestyötä käsittelevissä puheenvuoroissa oli viime vuosina noussut esiin monesti empatian, psykologisen turvallisuuden ja tunteiden käsittelyn tärkeys. Aihetta tutkailtuamme päädyimme yhdistämään nämä teemat yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Uudenlainen näkökulma innosti meitä molempia ja toi myös omaan työhön uudenlaista sisältöä.

Pilottitoteutus käynnistyy

Opintojakson sisältö hyväksyttiin loppuvuodesta 2019 osaksi uutta Tradenomi (AMK) opetussuunnitelmaamme, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Halusimme pilotoida uutta opintojaksoa jo etukäteen ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja kohderyhmäksi valikoitu valmistumisvaiheessa olevat esimiestyön kehittämistä opiskelevat opiskelijat.

Meille opettajille oli tärkeää saada kokemusta opintojakson toteutustavasta mahdollisimman pian, sillä sisällöt edellyttävät sekä meiltä opettajilta että opiskelijoilta rehellistä omien tunteiden tutkimista ja niiden ääreen pysähtymistä. Pilottitoteutuksen avulla halusimme saada ennen kaikkea varmistusta siitä, että valitsemamme toteutustapa on toimiva. Toteutus on tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä puolivälissä, ja tähän asti saamamme palaute on ollut erittäin hyvää.

Yhteisopettajuudella vahvuutta toteutukseen

Opintojakson yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Omien tunnetaitojen lisäksi opintojaksolla opiskelija saa työkaluja vuorovaikutusosaamisen ja oman organisaation tunnejohtamisen kehittämiseen, nämä voivat parhaimmassa tapauksessa auttaa opiskelijaa hyvinvoivan organisaation rakentamisessa. Taataksemme riittävän osaamisen opetuksen sisällöistä olemme sekä kouluttautuneet lisää vuoden varrella että sparranneet ja kannustaneet toisiamme, milloin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä ja milloin sisällön nostamien asioiden käsittelyssä.

Lehtorit Satu Korhonen ja Jonna Koivisto Yyterin rannalla luontoretkellä.
Inspiraatiota omien tunteiden käsittelyyn ja opintojakson sisältöön haettiin myös Yyteriin suuntautuneelta luontoretkeltä. Kuvassa Satu Korhonen (vas.) ja Jonna Koivisto.

Opintojakson toteutus perustuu itsenäisiin tehtäviin, joita käsitellään luottamuksellisissa pienryhmissä. Tunnejohtaminen edellyttää vahvaa osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa, jonka johdosta opintojakson ensimmäiset tehtävät liittyvät juuri omien tunteiden käsittelyyn. Materiaalin tutustuminen, opetustuokiot sekä pienryhmäkeskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös opettajille. Emmehän me itsekään ole voineet perehtyä aiheeseen syvällisesti ilman oman itsemme tarkastelua.

Tunneopetusta verkossa

Omien tunnetaitojen kehittäminen korostuu opintojakson ensimmäisissä tehtävissä, jotta voidaan edetä vuorovaikutus- ja tunneosaamisen tarkasteluun työelämässä ja organisaatiotasolla.  Vuorovaikutusosaaminen on taito siinä missä kymmensormijärjestelmäkin.  Ajatuksena on, että vuorovaikutusta voi oppia ja siinä voi kehittyä. Työelämässä hyvät vuorovaikutustaidot ja jopa –osaaminen on yleisesti tärkeää, mutta vaatimukset korostuvat esimiestyössä.  Opintojakson tehtävien avulla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja havainnoimalla ja reflektoimalla omia työelämäkokemuksia. Näin pyritään antamaan opiskelijoille työkaluja, joita voi käyttää oman esimiestyön tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymispolulla.

Kuninkaisten kampuksen toimintamalli perustuu 100% verkko-opetukseen. Tunteiden tulkintaan ja säätelyyn sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät vahvasti sekä sanallinen että sanaton ilmaisu, joten toteutuksen aikana on ollut tärkeää nähdä ja kuulla toisiamme aidosti. Olemme kertoneet opiskelijoille jo alusta lähtien siitä, että opetustuokioissa ja pienryhmäkeskusteluissa meidän tulee nähdä toisemme, joten kameran aktiivinen käyttö on ollut oleellista kaikissa tapaamisissa. Opiskelijoiden kasvojen näkeminen on ollut ilahduttavaa ja tuonut työhömme paljon lisää positiivista virettä.

Kirjoittajat: Lehtorit Jonna Koivisto ja Satu Korhonen

Kuva: Minna Kuohukoski

Minisarjan seuraava teksti käsittelee psykologista turvallisuutta ja sen merkitystä työyhteisön tunneilmapiirille. Teksti ilmestyy viikolla 51

Työn ohessa verkossa opiskelu aikaa vievää, mutta palkitsevaa

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten digikampuksella aloitti syksyllä 2019 opintonsa ensimmäinen ulosoton henkilöstöstä koostuva opiskelijaryhmä. Opiskelut alkoivat avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) opintoina.

Ensimmäisen vuoden opinnot ovat koostuneet osittain kaikille tradenomiopiskelijoille yhteisistä perusopinnoista ja osittain oikeustradenomiksi tähtääville tarkoitetuista juridiikan ammattiopinnoista. On opiskeltu esimerkiksi matematiikan perustyökaluja ja projektihallinnan perusteita, IT-oikeutta, yhtiöoikeutta, työ- ja virkamiesoikeutta, luotto-oikeutta ja ulosotto-oikeutta. Maria Leimu ja Minna Levanoja olivat syksyllä opintonsa aloittaneiden joukossa ja kertoivat ajatuksistaan ja kokemuksistaan kuluneen opiskeluvuoden varrelta.

Minna Levanoja ja Maria Leimu aloittivat syksyllä 2019 verkko-opintonsa ulosoton henkilöstöstä koostuvassa opiskelijaryhmässä.
Minna Levanoja ja Maria Leimu aloittivat syksyllä 2019 avoimen AMKin verkko-opintonsa ulosoton henkilöstöstä koostuvassa opiskelijaryhmässä .

Taustastaan kertoessaan Minna totesi työskentelyhistoriansa ulosotossa olevan vielä aika lyhyt: hän on vasta kolmen vuoden ajan työskennellyt Pohjois-Karjalan ulosottovirastossa. Tällä hetkellä Minna on realisointisihteerin määräaikaisessa virkasuhteessa. Hänen aiemmat opintonsa ovat eri alalta, joten se oli yksi syy opiskelun aloittamiseen. Maria sitä vastoin on ollut ulosotossa töissä Helsingissä jo vuodesta 1982 ja on erilaisten tehtävien kautta päätynyt ulosottomieheksi. Ulosottolaitoksen organisaatiouudistuksen myötä pätevyysvaatimukset ovat muuttumassa ja edellyttävät jatkossa tähän tehtävään korkeakoulututkintoa, tämä motivoi Mariaa hakeutumaan tradenomiopintoihin SAMKiin.

Tärkeää opintojen etenemisen kannalta on opiskelun aikatauluttaminen

Opiskelun alkaessa kummallakaan ei ollut kovin selvää käsitystä siitä, mihin he olivat ryhtymässä. Suurin yllätys molemmille oli se, kuinka paljon opiskelu vie aikaa. Oma ajankäyttö on pitänyt miettiä uudelleen, koska työn ja opiskelun lisäksi ei aikaa enää juuri muuhun jää. Minna kertoi luopuneensa osasta harrastuksiaan, mutta ei silti tätä harmitellut, niihin ehtii kyllä palaamaan myöhemminkin. Ulosoton henkilöstön opinnot on suureksi osaksi valmiiksi aikataulutettu, ja aikataulu on tiivis. Opinnot suoritetaan omalla ajalla, joten tiedon hankkiminen ja tehtävien tekeminen on edellyttänyt tiivistä istumista tietokoneen ääressä monena arki-iltana ja viikonloppuisin. Sekä Minna että Maria pitivät oman opiskelun aikatauluttamista ehdottoman tärkeänä asiana opiskeluissa menestymisen kannalta. Opintojakson alkaessa tehtävänannot on luettava tarkasti ja suunniteltava minä ajankohtana tehtäviin paneutuu.

Ryhmätöillä tärkeä rooli verkostoitumisessa ja vuorovaikutuksessa

Ehdoton edellytys sekä Marian että Minnan osalta opiskelun aloittamiselle oli se, että opinnot on mahdollista suorittaa kokonaan verkossa. Verkko-opinnotkaan eivät silti ole yksinäistä puuhaa, niissäkin on vuorovaikutusta sekä opettajien että muiden opiskelijoiden kanssa. Minna kertoi ryhmätyöskentelyn verkossa tuntuneen aluksi vähän kankealta, mutta nyt se on hänen mielestään ihan huippua! Ryhmätöiden kautta Minna on myös verkostoitunut ja tutustunut muissa virastossa työskenteleviin kollegoihin ja myös muilta aloilta tulleisiin opiskelijoihin ja pitääkin nyt ryhmätöitä tärkeänä osana opintoja. Myös Maria kokee vuorovaikutuksen verkossa toimineen erittäin hyvin ja ajatustenvaihto muiden kanssa on ollut opiskelun rikkaus. Maria on lisäksi saanut tukea ja keskustelukumppaneita myös työkavereistaan, joista useampikin opiskelee samoja opintoja.

Ole aktiivinen

Maria katsoi verkko-opintojen edellyttävän opiskelijalta aktiivisuutta: ei kannata odottaa joka asiaan valmiita vastauksia, vaan on itse tarvittaessa kysyttävä, jos tehtävänannoissa tai muussa ohjeistuksessa on epäselvyyksiä. Kehittämiskohteista kysyttäessä molemmat toivoivat lisää henkilökohtaista palautetta opettajilta.

Minna oli tyytyväinen siihen, ettei heti opintojen alussa tulleen alkujärkytyksen jälkeen ”heittänyt pyyhettä kehään”, vaan jatkoi opintoja sitkeästi. Opiskelutaidot ovat parantuneet opintojen edetessä ja opiskeluaika tuntuu kuluneen todella nopeasti. Maria näkee esimiestaustansa auttaneen opinnoissa, se auttaa sekä uskaltamaan, esiintymään että kysymään tarvittaessa. Ei haittaa, vaikka mokaisi – ei opiskelukaan ole niin vakavaa. Molemmat kokivat ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojensa, elämänkokemuksensa ja työkokemuksena olleen hyödyksi opinnoissa.

Polkuopiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi

Keskeisimpinä oppiminaan asioina ensimmäisen vuoden aikana sekä Maria että Minna pitivät eri oikeudenaloihin tutustumista sekä erityisesti ajantasaisen ja luotettavan tiedon hakemisen ja soveltamisen taitoja. Myös asiatekstin kirjoittaminen lähdemerkintöineen sekä lähdekritiikki on tullut tutuksi. Ja tärkeä oppi on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta vaan asenne ratkaisee. Molemmat kertoivat hakeutuvansa tutkinto-opiskelijaksi kuluvan kevään aikana, joten heidän tähtäimessään on korkeakoulututkinto. Maria kertoi tavoittelevansa hyviä arvosanojakin, mutta ei silti suostu ottamaan stressiä opinnoista. Minna taas ei niinkään kerro antavansa painoa arvosanoille, vaan on sitä mieltä, että ylipäätään tutkinnon suorittaminen työn ohessa on upea saavutus.

Uusi ulosoton henkilöstöstä koostuva opiskelijaryhmä on aloittamassa opintonsa tulevana syksynä. Marian ehdotuksesta sovittiin haastattelun lopuksi, että he Minnan kanssa tulevat uuden ryhmän orientaatiopäivään kertomaan kokemuksistaan ja antamaan vinkkejä uusille opiskelijoille. Vuoden aikana on kokemuksia ja osaamista kertynyt jo sen verran, että niiden jakaminen uusien opiskelijoiden kanssa varmasti osaltaan auttaa tasoittamaan aloittelevien opiskelijoiden opintietä.

Minna Kuohukoski
juridiikan lehtori

Valintakurssi kartoittaa motivaatiota ja soveltuvuutta verkko-opiskeluun

Tamperelainen Heli Salpakoski valitsi SAMKin liiketalouden monimuoto-opinnot, koska Huittisissa tradenomitutkinto on mahdollista suorittaa käytännössä kokonaan verkossa. Myös valintakoe tehdään verkossa, 5 opintopisteen valintakurssina.

Heli Salpakosken mielestä on tärkeää, että opiskelu työn ohessa on sujuvaa ja vaivatonta.

Helille jäi syksyn 2018 valintakurssista erittäin hyvät tunnelmat vaikka aihe, sopimusoikeus, ei ollut hänelle ennestään tuttu.

– Kurssi oli monipuolinen ja vaativa, mutta mielestäni se valmisteli paremmin myös hakijoita itse opiskeluun. Itselle helpoimpia olivat monivalintatehtävät. Hieman hankalampaa puolestaan oli aktivoida omat kirjoittajan taidot ja kirjoittaa monisivuista essee-tehtävää. Lähdeviittaukset olivat myös aiheuttaa hieman harmaita hiuksia, mutta onneksi niihin oli erittäin selkeät ja hyvät ohjeet.

Helin mielestä oppimateriaalien hankintaan oli hyvät ohjeet Moodle-pohjassa ja tarvittaessa apua sai SAMKin kirjastopalveluilta. Valintakurssin aikana hän seurasi aktiivisesti keskustelupalstaa, jossa opettajat vastasivat hakijoiden kysymyksiin.

Aikataulutus auttaa keskittymään itse suoritukseen

Valintakurssiin voi osallistua mistä tahansa, vaikkapa ulkomailta käsin. Tarvitset vain tietokoneen ja nettiyhteyden. Ajankäytön voit itse suunnitella, joten tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Helin mielestä kurssi toimi teknisesti hyvin, eikä hänellä ollut suurempia teknisiä haasteita.

– Alussa minulla oli ongelmia tunnuksen kanssa, ja olin siitä yhteyksissä SAMKin HelpDeskiin. Yhteystiedot olivat helposti saatavilla ja apua sai hyvin. Koska tilanne oli itselleni täysin uusi, koin kurssin aikataulutuksen kanssa hieman haasteita. Mielestäni aloitin kurssin hyvissä ajoin, mutta loppua kohti meinasi silti tulla kiire.

Heli antaakin vinkiksi tehtävien aikataulutuksen omaan kalenteriin sopivaksi.

– Tehtävien tekeminen kannattaa aloittaa heti, kun valintakurssi aukeaa. Silloin ehdit viimeistellä tehtävät huolella, eikä tule liian kiire. Hyvällä aikataulutuksella pystyt parhaimmassa tapauksessa välttämään kaiken ylimääräisen stressin ja pystyt keskittymään itse suoritukseen.

Valintakurssista hyötyy myös jatkossa

Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat kurssilla suoritetun opintojakson ja arvosanan tradenomitutkintoonsa. Muut kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän. Kurssin teema vaihtuu vuosittain. Valintakurssin aikana tehdystä työstä ja käytetystä ajasta on hyötyä, vaikka opiskelupaikka ei heti avautuisikaan. Jos hakijan pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin opiskelupaikkaa avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen kautta.


Seuraava haku liiketalouden monimuoto-opintoihin 18.3.-1.4.2020