Dialoginen vuorovaikutus ratkaisee organisaatioiden toiminnan suunnan

Tuloksekas työyhteisö rakentuu hyvälle ja toimivalle vuorovaikutukselle. Tällöin kaikki työyhteisön jäsenet ovat aktiivisesti mukana vastaamassa yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta ja innostamassa toisiaan yhä parempiin suorituksiin. Vastakohtaisesti vuorovaikutuksella voidaan myös hankaloittaa työn suorittamista. Työyhteisöissä on toki hyvä tunnistaa nämä varjopuolet, mutta ennen kaikkea vahvistaa niitä seikkoja, jotka edistävät hyvän ja toimivan vuorovaikutuksen rakentumista ja jatkumista.         

 

Kykyä ja halua toimia yhdessä  

Hyvä ja toimiva vuorovaikutus rakentuu dialogiseen kohtaamiseen sekä kykyyn ja haluun toimia yhdessä. Työyhteisöjen arjessa tämä tarkoittaa erityisesti hienotunteista vuorovaikutusta, joka ilmenee toisen arvostavana kohtaamisena, pieninä eleinä ja huomioina sekä toisten aitona näkemisenä ja hyväksymisenä juuri sellaisena kuin he ovat. Käytännössä tämä näkyy siinä, että olemme valmiita luopumaan yksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta ja oikeassa olemisen tarpeesta.

Monet vuorovaikutustilanteet sujuisivat työyhteisöissä huomattavasti paremmin ilman pyrkimystä yhteen oikeaan vastaukseen. Tällöin kyse on nimenomaan dialogiin perustuvasta vastavuoroisesta kohtaamisesta, johon molemmat tilanteeseen osallistuvat osapuolet osallistuvat tasapuolisesti. Ymmärrystä ja uutta näkökulmaa rakennetaan yhdessä, uteliaasti toisen näkemyksiin suhtautuen ja ideoita eteenpäin jalostaen. Tämä edellyttää omasta näkökulmasta irrottautumista ja joustavaa suhtautumista vuorovaikutuksen kaikkiin osapuoliin.

 

Kaksi naista kahvilan pöydässä.
Työyhteisöjen arjessa dialoginen vuorovaikutus tarkoittaa erityisesti hienotunteista vuorovaikutusta, joka ilmenee toisen arvostavana kohtaamisena, pieninä eleinä ja huomioina sekä toisten aitona näkemisenä ja hyväksymisenä juuri sellaisena kuin he ovat.

 

Jokaisella mahdollisuus vaikuttaa  

Työyhteisöjen vuorovaikutus rakentuu erilaisissa sosiaalisissa suhteissa eri toimijoiden kesken. On tärkeää, että jokainen työyhteisötoimija ymmärtää oman roolinsa, vastuunsa ja merkityksensä työyhteisön vuorovaikutuskulttuurin luomisessa. Jokaisen tulee pyrkiä kohti dialogista vuorovaikutusta, sillä se on keino yhteisen ymmärryksen luomiseen ja kitkattomaan yhteistyöhön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Organisaatiossa koettu yhteisöllisyyden kokemus tukee dialogista vuorovaikutusta, sillä yhdessä tekeminen mahdollistaa toisiaan täydentävän vuorovaikutus- ja ammattiosaamisen yhdistämisen. Tällöin voidaan puhua vuorovaikutuksellisesta yhteisöllisyydestä, joka osallisuuden kokemuksen kautta luo työlle myös lisää merkityksellisyyden kokemuksia. Erityisesti asiantuntijatyössä toimivalle toimiva vuorovaikutus on sisäistä motivaatiota ja kiinnostusta ylläpitävä, sekä työhön sitoutumista lisäävä elementti.

Nainen puhelimessa kahvikupin ääressä.
Jokaisella työyhteisötoimijalla on oma roolinsa, vastuunsa ja merkityksensä työyhteisön vuorovaikutuskulttuurin luomisessa.

 

Kiire tuo haasteita vuorovaikutukseen  

On tärkeää ymmärtää erilaiset tapamme hahmottaa ja nähdä maailmaa, ja pyrkiä hienotunteiseen vuorovaikutukseen toisen maailmankuvaa ja ajattelutapaa kunnioittaen. Tämä tuo ison haasteen kiireiseen ja alati muuttuvaan työelämään ja sen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteisiin. Ehdimmekö tehdä yhteistyötä ja jos, niin millaisena vuorovaikutuskulttuuri näissä tilanteissa näyttäytyy? Tärkeintä olisi luopua ”puhuvana päänä” toimimisesta ja heittäytyä yhteistyöhön muiden työyhteisön jäsenten kanssa.

Erilaisten ajattelumaailmojen ja vuorovaikutusorientaatioiden yhteensovittaminen ei tapahdu kuitenkaan ”automaattisesti”, vaan niiden eteen tulee tehdä tietoista kehittämistyötä. Aiheeseen liittyvää keskustelua tarvitaan, sillä vasta sen kautta saadaan luotua aitoa dialogia sekä kykyä ja halua uusien oivalluksien ja näkemyksien rakentamiseen.

 

Kirjoituksen inspiraationa on käytetty seuraavia lähteitä:  

Puusa, A. & Ala-Kortesmaa, S. (2019). Vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus, 17(3), 1–15. Haettu 17.1.2022 osoitteesta https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87125/46056

 

Roos, S. & Mönkkönen, K. (2015). Ihmisiksi työssä® : työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta. UNIpress.

 

Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto

Kuvat: Bixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *