Digitaalisuuden kestävän kehityksen haasteet voivat aiheuttaa teknostressiä

Digitaaliset organisaatiot ja etäjohtaminen -opintojakson (5 op) opiskelijoiden tehtävänä oli aloittaa aihepiirin opiskelu tutustumalla Tulevaisuustalo Sitran Megatrendeihin, sekä kirjoittamalla yhden valitun trendin pohjalta tulevaisuuden digitaalista työelämää käsittelevä teksti.   

Megatrendeissä käsitellään asioita, joiden uskotaan vaikuttavan elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Julkaisemme nyt blogissa Elina Haltia Okkerin tekstin, joka antaa ajattelemisen aihetta digitalisaation ja ilmastovaikutusten yhteydestä. Elina on aloittanut tutkinto-opiskelijana Kuninkaisten kampuksella syksyllä 2021, suoritettuaan sitä ennen opintoja polkuopiskelijana yhden lukuvuoden ajan.

 

Sitran Megatrendeissä käsitellään asioita, joiden uskotaan vaikuttavan elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Elinan teksti antaa ajattelemisen aihetta meille kaikille. 

 

Digitaalisuuden kestävän kehityksen haasteet voivat aiheuttaa teknostressiä

Teknologian yksi pyrkimys on helpottaa ja parantaa työskentelyä. Sen tarkoitus on myös mahdollistaa osaltaan maailman kehitystä vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi. Miksi siitä sitten on tulossa uusi stressinaiheuttaja? Entä miten sähköllä pauhaavat, alati lisääntyvät konesalit ympäri maailmaa edistävät hiilijalanjäljen pienentämistä? 

Tulevaisuustalo Sitra katsoo tulevaan ja pyrkii ennustamaan globaaleja trendejä. Yhdeksi tulevaisuuden mahdolliseksi kehityssuunnaksi tämä ajatushautomo on nostanut jännitteen teknologian mahdollisuuksien ja uhkien välillä. Sitran mukaan teknologia on apuna, kun pyrimme kestävämpään yhteiskuntaan, mutta kääntöpuolena se voi olla myös haitaksi. Etenkin teknologian vaatima energiantarve ei kulje käsi kädessä ilmastotavoitteiden kanssa. (Sitra, 2020, s.15.) 

Sitran megatrendeihin perehtyminen sai minut pohtimaan myös jättimäisiä konesaleja. Nämä palvelinkeskukset kuluttavat sähköä valtavia määriä. Toki joissain palvelinkeskuksissa on rakennettu järjestelmä keräämään lämpö talteen ja johdettua se eteenpäin käyttöön, mutta konesaleja surraa myös kohteissa, joissa sähkö tuotetaan kestämättömästi fossiilisilla polttoaineilla. (Laakso & Terävä, 2019.) Monikohan nettivideoita tai Netflixiä katseleva tulee ajatelleeksi hiilijalanjälkeään? Milloin jättiyhtiöt alkavat markkinoida itseään tuotteensa lisäksi myös kestävästi ylläpidetyillä konesaleilla? Ja milloin kuluttajat heräävät vaatimaan tätä? 

Keskustelin väitöskirjaa vaikuttavuussijoittamisesta teknologiayrityksiin Jyväskylän yliopistossa tekevän henkilön kanssa. Hän toi esiin mielenkiintoisen termin, teknostressi. (Okker, 2021.) Teknostressiä on tutkittu Jyväskylän yliopistossa ja tutkijat ovat todenneet yli tuhatta teknologiaa työssään käyttävää haastateltuaan, että jopa joka kolmas digitalisoituvassa työympäristössä työskentelevä saattaa kokea teknologiasta aiheutuvaa stressiä (Jyväskylän yliopisto, 2021). Teknologia ei siis pelkästään helpota ja yksinkertaista työtehtäviämme, se myös aiheuttaa stressiä, johon ilmastovaikutukset voivat olla yksi syy. Teknostressin ennaltaehkäisyyn tulee siis etsiä ratkaisuja, ei vain tulevaisuuden työelämässä vaan jo nyt. 

Teknologia tarjoaa suuren mahdollisuuden niin kestävämpään maailmaan kuin hyvään digitalisoituvaan työelämäänkin. Meidän ihmisten tarvitsee vain tarkemmin suunnitella ja johtaa teknologian käyttöä niin, että se on vastuullista ja jokainen teknologiaa työssään tarvitseva saa riittävää perehdytystä.

 

Lähteet: 

Jyväskylän yliopisto. (23.3.2021). Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimusuutiset. Haettu 8.9.2021 osoitteesta https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/03/teknostressi-on-yleinen-ilmio-suomalaisillatyopaikoilla 

Laakso, V. & Terävä, H. (26.6.2019.) Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3- 10832413 

Okker, T. (8.9.2021). Henkilökohtainen keskustelu tohtoriopiskelija Timo Okkerin kanssa. 

Sitra. (2021). Megatrendikortit. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendikortit-2020/

 

Teksti: Tradenomiopiskelija Elina Haltia Okker

Kuva: Pixabay

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *