Opinto-ohjaajan avulla uutta näkökulmaa uraan ja ammattitaitoon

Opiskeluun liittyvän ohjauksen tarve on kasvanut kaikissa korkeakouluissa. Vuosi sitten myös SAMKiin rekrytointiin uusia opinto-ohjaajia ja nyt palveluita on tarjolla kaikilla osaamisalueilla. Korkeakouluilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta opinto-ohjaukseen, joten rekrytoinnit olivat hieno ja tärkeä avaus opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen sujuvuuden edistämiseksi. Palveluliiketoiminnan uutena opona aloitti Marjo Keckman, joka on aiemmin toiminut Hyvinvointi- ja terveys osaamisalueen lehtorina ja opettajatutorina.

Siirtyminen talon sisältä uusiin tehtäviin ei käy ”käden käänteessä” ja Marjo kertookin ensimmäiset puoli vuotta lopetelleensa vanhoja töitään, uusiin tehtäviin perehtymisen rinnalla. ”Aivoni ovat olleet ”maitohapoilla” kaikesta tiedosta mikä pitäisi sisäistää ja muistaa”, naurahtaa Marjo.

Marjo Keckman katsoo kameraan ikkunan edessä.
Marjo Keckman työskentelee uutena Palveluliiketoiminnan opinto-ohjaajana ja vastaa työssään sekä päivä- että monimuoto-opiskelijoiden ohjaukseen liittyvistä erityiskysymyksistä.

Opinto-ohjauksen tarve kasvanut entisestään

Opinto-ohjauksen tarve on nykyään suurempi kuin aiemmin, johtuen useammasta syystä. Ensinnäkin jo opiskelun aloittamiseen on useita vaihtoehtoja, sillä opiskelu erilaisia polkuja pitkin on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti.  Toiseksi tutkinto-opiskelusta voi tehdä yhä enemmän itsensä näköistä valitsemalla opiskelupolkuunsa omien tavoitteiden mukaisia opintojaksoja tai vaikka hakeutumalla epämukavuusalueella olevaan harjoittelupaikkaan. Kolmas syy ohjauksen lisääntyneeseen kysyntään löytyy erilaisten uravaihtoehtojen ja rekrytointien muutoksista sekä mahdollisista omaan yrittäjyyteen liittyvistä pohdinnoista. Ohjauksen tarpeet voivat liittyä myös oman opiskelutyylin löytämiseen ja opiskelutekniikan kehittämiseen.  Lisäksi aikuisopiskelijoilla tarpeet liittyvät opiskelun, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Katsotaan yhdessä tulevaisuuteen

Korkeakoulut tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Aikuisopiskelijoiden kohdalla näkemys työelämästä ja maailmasta muuttuu hyvin usein opintojen aikana, ja esimerkiksi omaa työtään alkaa nähdä uusin silmin. ”Koen, että korkeakoulujen tarkoituksena on antaa opiskelijalle ohjausta uusien mahdollisuuksien ja kehittämiskohteiden näkemiseen. Opiskelijan tulisi uskaltaa arvioida nykyhetkeä ja katsoa sen kautta tulevaisuuteen. Korkeakoulujen tarkoitus on ohjata, ja lempeästi haastaa opiskelijaa löytämään uutta näkökulmaa uraan ja ammattitaitoon liittyen. Lisäksi korkeakoulujen tulee tukea niitä osaamisen taitoja, joita uuteen polkuun tarvitaan”, pohdiskelee Marjo Keckman.

Marjo katsoo järvelle kallion laelta.
Ohjauksen avulla opiskelijan on mahdollisuus nähdä paremmin kohti tulevaisuutta, ja oivaltaa siellä näkyviä mahdollisuuksia.

”Korkeakouluopetuksessa ja -ohjauksessa on tärkeää se, ettemme tuota tehdasmaisesti samanlaisia ammattilaisia sadoittain. Tärkeää on, että jokainen tutkinnon suorittanut on yksilö, joka erottuu pienillä tai isoilla osaamisen eroilla ja kiinnostuksen kohteilla toisistaan. Tämä tekee jokaisesta valmistuneesta työmarkkinoiden näkökulmasta uniikin, nykypäivän moniosaajan”, toteaa Marjo.

Rohkeutta miettiä asioita uusista näkökulmista

Erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen opiskelijoille on tärkeää. ”Usein, kun asioita on yhdessä pyöritelty, niin opiskelija löytää itse sen häntä motivoivan tavan oman osaamisen kehittämiseen. Toisinaan tarvitaan vain pieni hetki, ja rohkeutta, miettiä asioita uusista näkökulmista. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos tuntuu että jumittaa, tai silloin, kun tuntuu että ei ole ihan tyytyväinen itseensä, motivaatio on kadoksissa tai pohtii, että jaksaako ylipäätään”, kertoo Marjo.

”Itse ajattelen, että opettajat ovat opiskelijoiden valmentajia, ja opo on eri ryhmien tai yksilöopiskelijoiden fysioterapeutti, jonka kanssa voi tarkemmin miettiä suunnitelmia oman osaamisen kehittämisestä. Tai kun opiskeluun tulee jokin vaurio, vaikka pitkä tauko opiskelusta, niin on tärkeää, että on joku, jonka kanssa voi miettiä hidastamista ja laatia kuntoutussuunnitelman uuteen opiskeluvauhtiin pääsemiseksi”, kertoo Marjo.

Opinto-ohjausta tehdään aina kiinteässä yhteistyössä tutoropettajien kanssa. Tässä vielä lopuksi kysymyksiä, joita voit pohtia joko opon, tutoropettajan tai oman tukiverkoston kanssa:

Minä muutun, kun opiskelen, mutta kuinka paljon ja mitä näen tai koen toisin?

Olenko valmis ottamaan vastaan opiskelun tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet?

Mitä tunteita ja ajatuksia opiskelu minussa herättää? Mitä tavoittelen?

Miten kehoni reagoi opiskeluun ja sen tuomiin haasteisiin? Miten rentoudun ja palaudun opiskelusta?

Teenkö tätä yksin, vai onko tukijoukkoni mukana opiskelussani?

Mitä maltan jättää elämästäni hetkeksi sivuun, jotta saan aikaa opiskelulle?

 

Teksti: Marjo Keckman ja Jonna Koivisto
Kuvat: Marjo Keckmanin kotialbumi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *