Etusivu

Opinnäytetyö yhdistää teorian käytäntöön

31.5.2012

Tradenomiopiskelijan suurin yksittäinen ponnistus opinnoissa lienee opinnäytetyö. Opinnäytetyön yhtenä arviointikriteerinä on sen työelämälähtöisyys ja siksi onkin suositeltavaa, että opiskelijalla olisi työlleen toimeksiantaja. Suurimmalla osalla aikuisopiskelijoista toimeksiantajana on oma työnantaja. Kaikilla ei kuitenkaan ole työnantajaa tai opiskelija haluaa tehdä opinnäytetyön sellaisesta aiheesta, ettei se oman työn puitteissa ole mahdollista. Ulkopuolisetkin toimeksiannot ovat siis tervetulleita.


Minna Kuohukoskelle (vas.) on tuttua opiskelijoiden ohjaus
verkossa. Minnan seurana opettaja Hanna Moisio.

Opinnäytetöiden aiheet esitellään aloitusseminaarissa, työn teoriaosuus väliseminaarissa ja valmis työ loppuseminaarissa. Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä kaikki seminaarit pidetään verkossa, joten opiskelija ja ohjaajana toimiva opettaja eivät välttämättä tapaa lainkaan fyysisesti. Siitä huolimatta vuorovaikutus ohjaajan ja opiskelijan välillä voi olla hyvinkin tiivistä, seminaarien välilläkin sähköpostit kulkevat tiuhaan.

Aikuisopiskelijat panostavat yleensä opinnäytetyöhön(kin) paljon, eivätkä säästele itseään pyrkiessään kehittämään toimeksiantajansa toimintaa ja tietysti tavoitellessaan myös hyvää arvosanaa siinä samalla. Opinnäytetyöt ansaitsisivatkin enemmän huomiota jotta työnantajat ymmärtäisivät, millainen mahdollisuus heillä on teettää erilaisia kehittämishankkeita opinnäytetyön muodossa.

Kerron tässä esimerkkinä tänä keväänä valmistuneista töistä erityisesti sellaisia, jotka koskettavat tavalla tai toisella julkista hallintoa. Tanja Kuntonen ja Terhi Hirvikorpi tutkivat työssään nuoren rikoksesta epäillyn tilannetta selvittävää lakia ja sen tähänastista vaikutusta Rikosseuraamuslaitoksen eri rikosseuraamusalueiden toimintaan.
Minna Wester
taas tutki miten hyvin subjektiiviset oikeudet toteutuvat raumalaisilla kehitysvammaisilla selvittäen mm. millaisia kehittämistarpeita palveluista tiedottamisessa olisi.

Tanja Virvilä tutki työssään mahdollisia kehittämistä vaativia seikkoja Satakunnan poliisilaitoksen johtamisessa, vuorovaikutussuhteen toimivuudessa ja hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä sekä poliisiorganisaatiolle laadittujen arvojen toteutumisessa. Kirsi Sinisalo puolestaan selvitti kuinka rekrytointiprosessia Tampereen ammattikorkeakoulussa voitaisiin kehittää ja Tuija Vehmas-Bäck selvitti oliko Työpaja OT´SOssa havaittu työpaikkakiusaamista ja miten työnantajan kannattaisi siihen jatkossa varautua.

On ollut ilo nähdä kuinka innokkaasti ja itseään säästämättä opiskelijat ovat töihinsä panostaneet. Töiden valmistuttua olen ottanut yhteyttä myös toimeksiantajiin ja he ovat poikkeuksetta kehuneet opiskelijoiden panosta työn tai työyhteisön kehittämisessä.

Nyt on edellä mainituilla ja monella muulla tradenomilla valmistujaisjuhlien aika.
Lämpimät onnittelut!

Minna Kuohukoski
lehtori, julkishallinnon erikoistumisvaihtoehdon tuotevastaava

Kansainvälistymistä sähköisesti

24.5.2012

Toteutimme tänä keväänä osan Enterprise in an International Environment -opintojaksosta yhteistyössä Washburn Universityn (Kansas, Yhdysvallat) kanssa. Washburn University on yksi Satakunnan ammattikorkeakoulun partnereista The Magellan Exchange -verkostossa, jossa on mukana korkeakouluja Euroopasta, Amerikasta ja Meksikosta.


Leena Sääski ja opiskelijat Huittisissa ja Kansasissa esiintyvät HILL-järjestelmän välityksellä.

Yhteistyön aikana professori Michael Stoican International Marketing –opiskelijat ja SAMKin Huittisten toimipisteen opiskelijat laativat suomalais-amerikkalaisissa ryhmissä maaraportteja englanniksi. Opiskelijat tekivät maaraportit Paraguaysta, Chilestä, Etelä-Amerikasta, Belgiasta, Hondurasista, Marokosta ja Tanskasta.  Maaraporttien lisäksi opiskelijat tekivät suomalaisille yrityksille tuotteiden tai palveluiden kansainvälistymistrategiat samoille kohdemarkkina-alueille, joista olivat tehneet maaraporttinsa. Huittisissa toteutukseen osallistui 17 opiskelijaa ja Washburnissa
18 opiskelijaa.

Opiskelijat käyttivät ryhmätöissään työkaluina muun muassa Skype-yhteyksiä  ja sosiaalisen median eri verkkoviestintäympäristöjä. Ryhmätyöesitykset pidettiin HILL-videoneuvottelujärjestelmää käyttäen. Ryhmätyöesitysten lisäksi opiskelijat kirjoittivat n. 50-sivuiset maa- ja strategiaraportit englanniksi. Opiskelumateriaalina ja lähteinä raporteissa opiskelijat käyttivät SAMKin kirjaston tietokantoja ja linkkejä sekä opintojakson Moodle-oppimisympäristössä saatavilla olevaa aineistoa ja luentoja.

HILL-järjestelmä soveltui tähän opetustarkoitukseen erittäin hienosti. Tekniikka toimi hyvin. Järjestelmä on sen verran yksinkertainen käyttäjälleen, että myös Michael Stoica ja hänen opiskelijansa pääsivät varsin lyhyen neuvonnan jälkeen hyvin järjestelmään sisälle.  SAMKissa opintojakson teknisenä tukihenkilönä toimi järjestelmäasiantuntija Antti Suonpää, jonka läsnäolo kontaktikerroilla oli korvaamaton. Vaikka järjestelmä sinänsä on helppo HILL-session vetäjälle, on ensiarvoisen tärkeää, että tekninen tuki on paikalla silloin, kun sitä tarvitaan.

Haasteina mannertenvälisessä yhteistyössä on mm. aikaero, joka meidän tapauksessa oli kahdeksan tuntia. HILL-kontaktituntien aikana Kansasissa oli kello 9.30 aamulla, kun se meillä oli 17.30 illalla. Kontaktikertoja pidettiin yhteensä 10 kevään aikana. Joustavuutta aikataulujen osalta tarvittiin siis sekä opiskelijoilta että tekniseltä tuelta. Toteutuksen suurimmat haasteet olivat kuitenkin englanninkieliseen viestintään liittyviä haasteita: Miten reagoida nopeasti vastapuolen kysymyksiin ja kommentteihin? Miten saa sanansa kuuluviin ja ymmärretyksi toiselle osapuolelle? Miten ymmärtää amerikanenglannin aksenttia? Nämä asiat eivät ole helppoja kasvotustenkaan tapahtuvassa viestinnässä, saati sitten tilanteissa, joissa tekniikka kuitenkin tuo sen näennäisestä helppoudesta huolimatta omat lisähaasteensa viestintään.

SAMKin opiskelijat pärjäsivät ryhmätöissä erittäin hyvin. Huomaa, että meillä kasvaa sukupolvi, joka osaa käyttää englantia sekä suullisesti että kirjallisesti. Englanti kuuluu osana nuorten arkeen ihan eri tavalla kuin vähän vanhemmille ihmisille. Nuorille esimerkiksi kommunikointi sosiaalisessa mediassa englannin kielellä on itsestään selvyys, mikä myös harjaannuttaa kielitaitoa. Sisällöllisesti suomalaisten opiskelijoiden esitykset pärjäsivät mainiosti amerikkalaisiin verrattuna. Voisi todeta, että kun viestinnän osalta SAMKin opiskelijat olivat natiiveihin nähden heikommassa asemassa, niin asiasisällöllisesti he pärjäsivät jopa paremmin. Vieras kieli tarjosi tässä tapauksessa varmasti hyvää myönteistä painetta työn sisällölliseen laatuun.

Yksi kymmenestä globaalista muutosvoimasta on osaamisen ja koulutuksen uudistuminen. Joillekin internet ja sosiaalinen media voi olla hyvä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa saattaa olla tehokkaampaa. Kun opetuksessa ja koulutuksessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä, täytyy olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aikaisemmin. Tästä on huolissaan mm. futurologi Rohit Talwar Tiede-lehdessä 3/2012: ”Nuoret aikuiset kuuluvat seitsemän ammatin sukupolveen”. Väitän, että tämän opintojakson aikana opiskelijat sisäistivät opintojaksoon kuuluvia aihekokonaisuuksia monipuolisesti sekä internetin että kansainvälisen ryhmätyökokemuksen avulla.

Leena Sääski
lehtori

Valintakoe lähestyy

8.5.2012

Huhtikuun alussa päättynyt aikuisten yhteishaku oli jälleen menestys! Joustava ajasta ja paikasta riippumaton toteutuksemme on näköjään saavuttanut  hakijoiden tietoisuuden. Odotamme, että näemme kaikki  ensisijaiset 183 hakijaa valintakokeessa 23.5.

Valintakoemateriaalia
Valintakoemateriaali löytyy SAMKin kotisivuilta.

Valtakunnallisen valintakokeen materiaali käsittelee tänä vuonna yrittäjyyttä. Kyseessä on Opas Yrittäjäksi Suomeen. Opas on tarkoitettu erityisesti maahanmuuttajille, mutta sisältää kansantajuisesti kirjoitettuna perusasioita kaikille, jotka suunnittelevat yrittäjäksi ryhtymistä tai ovat ylipäätään kiinnostuneita yrittäjyydestä. Oppaassa tulee esiin erilaisia yrittämisen muotoja kuten osakkuus, tiimiyrittäjyys, franchising, sosiaalinen yrittäjyys jne. Myös liiketoimintasuunnitelman merkitys ja sisältö tulee havainnollisesti esiin. Materiaalia on mielestäni paljon mukavampi lukea kuin edellisinä vuosina, jolloin on pitänyt tutustua yritysten vuosikertomuksiin. Kenelläkään ei pitäisi ainakaan tämän vuoksi olla kynnystä osallistua valintakokeeseen.

Englanninkielisenä materiaalina on Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) tehty opinnäytetyö sosiaalisin perustein johdetusta yritystoiminnasta  (Socially Driven Business). Työ pohjautuu TAMKin ja Namibian ammattikorkeakoulun yhteiseen projektiin. Sosiaalisen yrityksen konseptin uranuurtaja on Muhammed Yunus, joka perusti Bangladeshiin 70-luvulla pieniä lainoja myöntävän pankin (Bank for the Poor). Yunuksen mukaan sosiaalisella yrityksellä on mm. seuraavia periaatteita: liiketoiminnan tarkoitus on ratkaista ihmisiä tai yhteisöä koskettavia ongelmia kuten köyhyys (ei siis voiton maksimointi), pyrkimys taloudelliseen vakauteen; sijoittajat saavat takaisin vain sijoittamansa määrän ja voitto käytetään liiketoiminnan laajentamiseen tai parantamiseen sekä ympäristötietoisuus. Suomessa sosiaalista yritystoimintaa edustaa esimerkiksi SavetheC Oy, joka tekee käytöstä poistetuista purjeista erilaisia tuotteita kuten laukkuja. Osa yrityksen tuotosta menee Itämeren suojeluun. Tänä vuonna kohteena on Pidä saaristo siistinä ry.

Haluamme rohkaista hakijoita osallistumaan kokeeseen, vaikka tuntuisi, ettei ole ehtinyt perusteellisesti tutustua valintakoemateriaaliin. Materiaaliin perustuva monivalintakoe on vain yksi osa valintaa. Siitä voi enimmillään saada 20 pistettä. Tämän lisäksi on matemaattista ja loogista päättelykykyä mittaava koe, josta voi saada 20 pistettä. Siihen ei voi etukäteen valmistautua. Kyseessä on myös monivalintakoe eli  vastausvaihtoehdoista valitaan oikea. Kolmas valintakokeen osio on Huittisissa esseen kirjoittamisen sijaan henkilökohtainen haastattelu, jonka painoarvo on 30 pistettä. Haastattelussa pyrimme varmistumaan, että opiskelija tietää, mitä opiskelu sisältää ja vaatii sekä että hän on motivoitunut alasta. Valintakokeen lisäksi myös alan työkokemus kartuttaa pisteitä. Valintakokeeseen kannattaa siis osallistua. Haastatteluaika kannattaa varata heti, kun kutsu kokeeseen tulee. Näin varmistaa sen, ettei tule pitkää odotusaikaa valtakunnallisen kokeen ja haastattelun välillä.

Pirjo Heilala
lehtori, opo

Lisätietoa liiketalouden tradenomin aikuiskoulutuksesta ja linkki kevään valintakoemateriaaliin löytyy Liiketoiminta Huittisten kotisivuilta osoitteesta: http://samk.fi/hakijat/amk-tutkinnot_aikuiskoulutus/liiketalous

HILL contributing international collaboration!

26.4.2012

The HILL concept proved out to be an effective way of hosting planning meetings in December-March when organising the Finnish-Russian Business Cooperation Practices Intensive Week taking place in St. Petersburg March 25 – 31. In-person meetings would have been impossible as the team members came from St.Petersburg and different regions of Finland. Using the HILL concept we could meet online face-to-face with integrated video and audio. Each group member could easily share his/her desktop when needed.


Near the entrance of the course place, St.Petersburg State Polytechnical University.

This intensive week has been organized already for four times, once a year. The FIRST network called West Finland FIRST 2011 – 2012 consists of four Finnish universities of applied sciences and two Finnish universities from Western Finland as well as 17 Russian universities. More information about FIRST (Finnish-Russian Student Exchange programme) and other international collaboration programs on www.cimo.fi -> programmes

19 Finnish and 19 Russian business and technology students of different universities learnt about Russian and Finnish cultural aspects related to cooperation; Russian and Finnish business practices in general, their similarities and differences as well as changes and current situation in business environment.

The week included lot of international networking in preparing the group assignments in Finnish-Russian multicultural teams, face-to-face and using eLearning tools (Moodle and Weebly.com). In addition, the Finnish students familiarized themselves with the Russian culture when making the pre-assignments and learning diaries afterwards to earn the 3 ects. Lectures, case studies, company excursions in St. Petersburg – an incredible amount of new experience and knowledge in only one week! See a group picture taken at a company visit and comments (in Finnish) of SAMK participants http://polyfonia.samk.fi/lehti/?p=969.

The week was hosted by St.Petersburg State Polytechnical University that has a status of a National Research University, and is a partner university of Satakunta University of Applied Sciences. http://www.spbstu-eng.ru/

The active members of the team were: Ms. Daria Kozlova, PhD, Dean Deputy of International Relations, International Graduate School of Management, SPbSPU; Ms. Taina Huhtinen, M.Sc., Senior Lecturer of Financial Management, Satakunta University of Applied Sciences; Mr. Mikel Garant, PhD, Docent of International Business, Tampere University of Applied Sciences; Ms. Marjo Arola, M.Sc., Coordinator of International Relations, Seinäjoki University of Applied Sciences and Ms. Riina Luttinen, B.Sc., Planning Officer of International Relations, Seinäjoki University of Applied Sciences.

Next year we hope to be able to organize an intensive week again, this time with focus on sustainable dimension in business cooperation. Got interested? Follow the electronic information boards in December – January!

More information e.g. (in Finnish):
http://www.cimo.fi/ajankohtaista/101/1/vaihdosta_duuniin_pietarissa
http://www.cimo.fi/nakokulmia/blogi

Taina Huhtinen
senior lecturer

P.S. During our stay in St.Petersburg I noticed e.g. the following topic in newspapers linked to Finland (free translation): “Angry Birds flying to the space (Kosmos) – The creator of Angry Birds, Peter Vesterbacka made the whole world exercise their brains.” (Metro News, March 29) and an article about “The Finnish way of walking with sticks” and its benefits. (Polezno dlja pensionera, A weekly newspaper for the pensioners of St.Petersburg, March 22-29)

Vuorovaikutus on viestintää

19.4.2012

Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tarve olla vuorovaikutuksessa toisten kanssaihmisten kanssa. Erilaisten ajatusten, asioiden ja tietojen välittäminen toiselle osapuolelle on paitsi tarpeellista kasvumme ja kehittymisemme kannalta, myös kivaa. Vai miltä sinusta tuntuisi olla omien ajatusten kanssa aina vain yksin?

Vuorovaikuttamisen perusideana voidaan ajatella olevan se, että toinen osapuoli ymmärtää lähettämämme viestin. Jos haluamme kollegan ymmärtävän näkökulmamme on viisasta välittää oma viesti niin, että se on vastaanottavan osapuolen kannalta mahdollisimman helppotajuisesti ymmärrettävissä. Jostakin kumman syystä osa vuorovaikutustilanteista on kuitenkin kääntynyt päälaelleen. Välitämme viestiä eteenpäin sellaisena kuin me se ITSE parhaiten ymmärrämme ja unohdamme miettiä miten TOINEN sen parhaiten ymmärtäisi. Samoin ryhmässä toimimme helposti siten mikä on ITSELLEMME paras tapa toimia ja unohdamme helposti sen, miten TOISTEN olisi tilanteessa mahdollisimman helppo toimia.

Voin valaista asiaa helposti esimerkin avulla. Olipa kerran työpari, joka ei tuntunut löytävän yhteistä säveltä yhteisen projektin hoitamiseen. Toinen innostui helposti, teki nopeita päätelmiä ja puski asioita vauhdikkaasti eteenpäin. Toiselle sen sijaan oli tärkeää saada miettiä asioita rauhassa ja selvittää asioita yksityiskohtaisesti ennen päätösten tekemistä. Kyseessä olivat kaksi erilaisen värienergian henkilöä. Jotta tällaisesta työskentelystä saadaan tehokasta, molempien tulee MUKAUTTAA omaa toimintaansa paremmin toisen käyttäytymistyyliin sopivaksi. Se taas tarkoittaa omalle epämukavuusalueelle astumista, mutta onnistuu kyllä harjoittelun kautta.


”Keltainen” Jonna sai Huittisten seminaarin tunnelman vapautumaan räväkällä esiintymisellään.

Erilaisen vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen muotoja tarkasteltiin Huittisissa järjestetyssä seminaarissa perjantaina 13.4. Insights Discovery –oppimisjärjestelmän avulla. Kyseessä on Carl Jungin psykologiaan perustuva järjestelmä, joka tuo ihmisten välisen erilaisuuden esiin konkreettisen värimaailman avulla. Värienergiat ovat jaettu seuraaviin väreihin: tulenpunainen, auringonkeltainen, ruohonvihreä ja jäänsininen. Saadaksesi ymmärryksen erilaisten värienergia-ihmisten tyypillisimmistä käyttäytymistavoista, mieti hetki mitä adjektiiveja kyseiset värit tuovan mieleesi. Voimakas ja vahva? Pirteä ja iloinen? Tasapainoinen ja rauhallinen? Analyyttinen ja kylmä? Jos vastaat kyllä, olet oikeilla jäljillä.

Jokaisessa työyhteisössä ovat edustettuna kaikki värienergiat. Samoin jokaisessa meissä on jokaista värienergiaa, kysymys on vain siitä, mitkä värit ovat meissä hallitsevia. Tämä määrittää omaa ja työyhteisömme tapaa toimia ja vuorovaikuttaa. Kun jokainen ymmärtää oman värienergiansa, toiminnan mukauttaminen toisten toimintaan on huomattavasti helpompaa. Tätä kautta vuorovaikutus ja viestintä saavat myös uudenlaisen perspektiivin.

Värit ovat iloinen asia, ja niin oli myös tunnelma Huittisten seminaarissa!

Jonna Seppälä
Opettaja, akreditoitu Insinghts Discovery Finland -valmentaja

Joustava verkko-opetus avuksi tavoitteiden saavuttamisessa

11.4.2012

Koulutusta ei tulevaisuuden visioissa nähdä vain nuoruuteen kuuluvana vaan jatkuvana, elinikäisenä, kiinteästi koko elämään kuuluvana asiana. Osaamista päivitetään osaamispainotteisesti. Kysymys ei kuulukaan, mikä on tutkintosi, vaan mitä osaat ja miten osoitat osaamisesi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut lausunnoissaan koulutuksen suuntia tulevaisuuteen. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on linjannut koulutuksen roolia muutokseen vastattaessa. Ajatuksista voidaan kiteyttää, että menestyäkseen tulevaisuudessa osaamista pitää päivittää jatkuvasti muuttuvan työelämän vaatimusten mukaisesti, ja oppilaitosten pitää toimia asiakaslähtöisesti, verkostoituneesti, joustavasti
ja olla edelläkävijöitä.


HILL-palaverissa Timo Mattila, Katja Lempinen, Elina Laineenoja ja Kaija Kalliolevo
13 verkko-osallistujan kanssa.

Yhteistyökumppaneidemme IBM:n ja Ciscon kanssa olemme kehittäneet lähiopetukseen interaktiivisen luentojärjestelmän HILL, jossa opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus säilyy muuttumattomana ja jossa opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on mahdollinen luokkatilanteen tavoin. Nyt maailman kaksi ensimmäistä HILLiä on SAMK Huittisten toimipisteessä toteuttamassa asiakkaidemme tavoitteita:

  • päivittää osaamista
  • hankkia uutta osaamista
  • suorittaa korkeakoulututkinto

SAMK Huittisten toimipisteessä oppiminen ja ohjaus toteutetaan nykyisin verkossa
85–90 %:sesti, ja lähiopetusta tapahtuu 2–4 perjantaina tai/ja lauantaina kuukaudessa.

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnossa Huittisissa voi valita seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista:

  • yritysjuridiikka (oikeustradenomi)
  • julkishallinto
  • rahoitus
  • liiketoimintaosaaminen

Opiskelija voi tulla mukaan yksittäisille opintojaksoille avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja aloittaa opiskelun viisi kertaa vuodessa alkavilla jaksoilla tai valintakokeen kautta kaksi kertaa vuodessa tutkinto-opiskelijaksi.

Huittisten toimipisteessä on jo nyt 400 aikuisopiskelijaa oppimassa ja toteuttamassa tavoitteitaan!

Timo Mattila
koulutusjohtaja

HILL vakiintuneeseen käyttöön osaksi verkko-opetusta

30.3.2012

Mikä ihmeen HILL?

HILL-konsepti on yhdistelmä erilaisia teknologioita sekä Liiketoiminta Huittisten aikuis- ja verkko-opetuksessa kehitettyjä toimintatapoja ja -kulttuuria. Teknologia on kehitetty yhdessä SAMK tietohallinnon sekä ennakkoluulottomien yhteistyökumppaneiden IBM:n ja Ciscon kanssa.

Yhteistyökumppanit HILLin lähteillä.
Yhteistyökumppanit tutustumassa HILL-järjestelmään. Edessä: Tiina Asikainen (IBM), Rasmus Almqvist (Cisco) ja Anne Sjöroos (IBM). Takana SAMK Liiketoiminta Huittisten väkeä Antti Suonpää, Timo Mattila sekä Jari Suvila.

HILL on luotu SAMK Liiketoiminta Huittisten tarpeeseen luomaan opiskelijalle aidon läsnäolontunteen opetustapahtumassa ilman, että osallistuja on itse fyysisesti paikalla. HILL on jo nyt näyttänyt kykynsä ja tarpeensa toiminnassamme.

Parhaana mittarina järjestelmän hyödyistä voidaan pitää sitä innokkuutta, joka henkilökunnan ja aikuisopiskelijoiden keskuudessa on käyttää HILLiä. Kahdesta HILL-järjestelmästä huolimatta on tullut tilanteita, joissa olemme joutuneet myymään ”ei oota”. Tämä taas on johtanut siihen, että kalenterivarauksia on tehty aina syksylle saakka.

Teksas Huittisissa ja Huittinen Teksasissa

HILL-käyttökokemuksia on kertynyt jo useiden satojen tuntien osalta, ja tämä kaikki on tuonut HILLille positiivista palautetta. Opetuksen vallatessa ”HILL-resurssia”, olemme miettineet uusia käyttökohteita HILLin käytölle. Olemme todenneet, että järjestelmän käytölle ei löydy helposti rajoja, tarvitaan vain mielikuvitusta. Onko sitten joitakin esteitä, mihin HILL ei sovellu? Ei oikeastaan, mutta mukavuuskynnys joudutaan ylittämään erään opintojakson puitteissa. Opintojaksolla ollaan tiiviissä yhteistyössä USA, Kansas, Washburn Universityyn. Yhteydenpito alkaa meillä vasta kello 17.00 koska Kansasissa kello on silloin vasta aamuyhdeksän, aikaeron ollessa kahdeksan tuntia.

Jari Suvila
järjestelmäasiantuntija

Arkistot