Liiketalouden osaaminen kilpailuvaltti

Kiinnostus liiketalouden alaa kohtaan johti Tradenomi (AMK) -opintojen aloittamiseen oikeustieteen opintojen rinnalla. Parhaillaan Jade Myllykangas viimeistelee opinnäytetyötään ja suunnittelee uusia työelämäavauksia monipuolinen osaaminen turvanaan.

Haastateltava lomamatkalla rannalla katsellen kaukaisuuteen
Jade kertoo olleensa aina kiinnostunut liiketaloudesta, joten Tradenomi (AMK) -opintojen aloittaminen oli luonnollinen valinta. Yhdistelmä antaa monipuolisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Jade on aina innostunut helposti uusista asioita ja hänen opiskeluhistoriansa on monipuolinen. ”Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet pitkään, joten päädyin aloittamaan opinnot oikeustieteellisessä työskenneltyäni aiemmin matkailu- ja ravintola-alalla. Toisaalta olen ollut aina kiinnostunut myös liiketaloudesta, joten kolmantena opiskeluvuotena aloitin myös tradenomiopinnot.”

Jaden opiskellessa toista vuotta oikeustieteellisessä hän sai oman alan töitä työttömyyskassan etuuskäsittelijänä. ”Työssä oli mahdollisuus oppia uutta ja mukavat työkaverit, joten työskentelin samassa paikassa valmistumisen jälkeenkin. Työssä pääsin haastamaan itseäni joka päivä, koska työttömyysturvalainsäädäntö ei ole maailman yksinkertaisinta. Sain yhdistettyä myös hyvin työn ja vielä kesken olevat tradenomiopinnot.”

”Olen aina pitänyt paljon ihmisten johtamisesta, joten oli luontevaa valita tradenomiopintojen suuntautumiseksi esimiestyö ja organisaatioiden kehittäminen. Tällä hetkellä teen tradenomiopintoihin liittyvää opinnäytetyötäni ja valmistun keväällä 2021.” Suuntautumisen sisältöä on tänä vuonna päivitetty ja jatkossa se löytyy opetustarjonnasta nimellä esimiestyö ja johtaminen. (toim. huom.)

Liiketoiminnan ja johtamisen ymmärryksestä etua

Jade lähti opiskelemaan tradenomiksi, sillä oli työelämässä huomannut, että juridiikan alan töissä liiketaloudellinen osaaminen on usein kilpailuvaltti. ”Useassa työssä on eduksi ymmärrys liiketoiminnasta ja johtamisesta, joten tästä syystä koin tradenomitutkinnon tuoman osaamisen hyödylliseksi.”

Satakunnan ammattikorkeakoulu valikoitui opiskelupaikaksi joustavien verkko-opintojen vuoksi. ”Olen tehnyt oikeustieteen ja liiketalouden opintoja osin päällekkäin, ja ollut samalla työelämässä, joten joustavuus oli erittäin tärkeä kriteeri opiskelupaikan valinnassa. Olen voinut myös hyödyntää aiempia opintojani tradenomitutkinnon suorittamisessa ja tämä on auttanut jaksamisessani.”

Monipuolista ja laadukasta opetusta

Haastateltava katsoo kameraan.
Tutkinnon suorittaminen on loppuvaiheessa ja Jade on opintokokonaisuuteensa tyytyväinen

Opinnot ovat antaneet Jadelle laajasti perspektiiviä siihen, miten organisaatiota voidaan kehittää entisestään ja toisaalta miten omaa työskentelyä voi johtaa paremmin. ”Opintojen parasta antia ovat olleet monipuolisuus ja joustavuus. Opetus on ollut laadukasta. Erityisesti mieleeni on jäänyt kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen liittynyt kurssi. Maailma on nykyään avoinna ja yrityksillä on paljon mahdollisuuksia laajentaa toimintaa ulkomaille, joten tästä syystä oli mielenkiintoista oppia aiheesta lisää.”

Selkeä aikataulu on auttanut jaksamaan

Verkko-opinnot ovat Jadella sujuneet hyvin, vaikka välillä on haasteitakin ollut. Erilaisten tehtävien ja määräpäivien aikatauluttaminen selkeästi kalenteriin on auttanut kokonaisuuden hallinnassa, samoin mahdollisuus kuunnella jälkikäteen luentotallenteita. ”Kahden tutkinnon suorittaminen yhtä aikaa töiden rinnalla oli välillä haasteellista, mutta oikeustieteen opintojen loputtua aikaa on ollut enemmän. Tiukimpina aikoina minua auttoi se, että minulla oli viikossa erikseen työpäivät ja opiskelupäivät. Kun aloitin opiskelun virkeällä mielellä heti aamulla, niin pystyin yleensä tehokkaampaan opiskeluun.”

Jade tekee tällä hetkellä opinnäytetyötä Keskustanuorille aiheesta ”Johtokunnan jäsenten osallistaminen Keskustanuorten paikallispiireissä.” Toimin itse Helsingin Keskustanuorissa puheenjohtajana, ja halusin tehdä opinnäytetyön, joka on ajankohtainen ja hyödyllinen.” Tradenomitutkintoon valmistumisen jälkeen edessä on uusi työnhaku. ”Minua kiinnostavat tehtävät työ- ja sosiaalioikeuden alalla, samoin erilaiset henkilöstöhallinnon työtehtävät.”

Teksti: Jonna Koivisto ja Jade Myllykangas

Kuvat: Jade Myllykangas kotialbumi

 

Haku Tradenomi AMK -tutkintoon (100% verkkototeutus) 17.3.-31.3.2021. Lisätietoa koulutuksesta ja hausta SAMKin hakusivuilta.

Kuulumiset Finanssiakatemian gaalasta

Finanssiakatemia yhdistää finanssialan työnantajat ja oppilaitokset yhteistyöverkostoon. Yhteistyötä tehdään työryhmissä, joissa pyritään kehittämään finanssialan koulutusten tarjontaa ja oppimateriaaleja. SAMK ja Kuninkaisten rahoituksen opettaja sekä opiskelijat ovat vahvasti mukana Finanssiakatemian toiminnassa osallistumalla oppimateriaalityöryhmän toimintaan.

Akatemia järjestää syksyisin gaalan, jossa tänä syksynä poliitikot keskustelivat aiheesta, miten suomalaisten koulutusta pitäisi kehittää työn muutoksen ja digitalisaation myötä. Keskustelemassa eri puolueista olivat Ville Niinistö (vihr.), Raija Vahasalo (kok.), Ulla Parviainen (kesk.) ja Pilvi Torsti (sdp).

Poliitikot toivat esille mielenkiintoisia näkökulmia, joista seuraavassa muutaman poiminta. Raija Vahasalo pohti, että opintoja vauhdittava asia voisi olla esimerkiksi alan työpaikassa työskentely. Hän kyseenalaisti luennolla istumisen. ”Onko järkevää, että kymmenen vuotta alan hommia tehnyt joutuu todistamaan osaamisensa istumalla tuntikausia luennoilla?” Kuninkaisten verkko-opettajana pohdin usein samaa asiaa,  mitä voi oppia pelkkiä luentoja kuuntelemalla?

Ulla Parviainen halusi tuoda esille työelämässä hankittua osaamista ja sen tunnistamista opintojen aikana. ”Työn tekemisen aikana kertynyt tieto pitää saada paremmin taltioitua ja portfolioitua. Miten nämä asiat ja myös opiskelijat sitten saadaan eri oppilaitoksissa yhdenvertaisiksi? Se onkin vaikeampi kysymys”, maalaili Ulla Parviainen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, toimii meillä Kuninkaisissa AHOT- käytännön kautta, jossa aikaisempi työelämässä hankittu osaaminen muutetaan opintopisteiksi.

Finanssigaala
Keskustelua Finanssiakatemian gaalassa

Poliitikkojen keskustelun lisäksi gaalassa julkistettiin Finanssialan Top five –osaamistarpeet kyselyn tulokset. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa Finanssialalla? Osaamiskyselyyn vastasi 656 alalla toimivaa henkilöä; työntekijöitä, esimiehiä, johtoa, koulutusorganisaatioissa toimivia, opiskelijoita sekä elinkeinoelämän parissa työskenteleviä. Tärkeimmät tulevaisuuden taidot kyselyn mukaan ovat kyky sopeutua muutokseen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat sosiaaliset kyvyt ja itsensä johtaminen. Digitaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja omasta jaksamisesta huolehtiminen muodostivat kolmannen ryhmän.

Gaalassa palkittiin stipendillä SAMK Kuninkaisten opiskelija Maria Rae, jonka opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Finanssiala ry. Työn aiheena oli; Mifid II – vaikutukset sijoitusneuvojan osaamisvaateisiin.

Satu Korhonen
rahoituksen lehtori

Asiakaspalvelun kehittämistä omalla työpaikalla

Julkishallinnon asiakaspalvelu -opintojaksolla oli mahdollista valita  suoritustavaksi omalla työpaikalla suoritettavat kehittämistehtävät. Edellytyksenä oli, että työtehtävät liittyvät asiakaspalveluun ja työpaikka on julkishallinnon organisaatio. Yhteensä viisi opiskelijaa valitsivat tämän suoritustavan.

Suoritustavasta käytetään korkeakoulujen omassa viestinnässä termiä opinnollistaminen. Yhtä yhtenäistä tapaa toteuttaa opinnollistamista opintojaksoilla ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat niin eri korkeakoulujen kuin saman korkeakoulun eri opintojaksojenkin välillä. Toisinaan suoritustapa voi olla opiskelijan itsensä määriteltävissä, kun taas joillakin opintojaksoilla suoritetaan opettajan etukäteen laatimia tehtäviä. Perusidea on kuitenkin sama; oppiminen tapahtuu työpaikalla.

Julkishallinnon asiakaspalvelu -opintojaksolla opinnollistamisen valinneet opiskelijat saivat opintojakson aiheisiin liittyvät kehittämistehtävät opettajalta. Tehtävät liittyivät asiakaspalvelun toimintaympäristöön, eri palvelukanavien hyödyntämiseen, asiakaspalveluprosessien ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen, erilaisissa asiakastilanteissa toimimiseen ja virkamieseettisten toimintatapojen tarkasteluun. Aiheita tarkasteltiin oman työyhteisön näkökulmasta teoriatietoa soveltaen ja samalla kehittämisen kohteita havainnoiden.

Yksi vaihtoehtoisen suoritustavan valinneista oli julkishallinnon opiskelija Henriikka Koskelainen, joka työskentelee Naantalin kaupungin teknisten palveluiden toimistopalvelukeskuksessa. Seuraavassa Henriikka vastaa opinnollistamiseen liittyviin kysymyksiin:

Miksi valitsit vaihtoehtoisen suorittamistavan opintojaksolla?

Olen työskennellyt Naantalin kaupungilla teknisellä toimialalla asiakaspalvelutehtävissä noin 7 vuotta. Valitsin opinnollistamisen suoritustavaksi tähän Julkishallinnon asiakaspalvelun opintojaksoon, koska katsoin, että minulla on siitä jo työkokemukseni kautta tietoa ja taitoa.

virasto-e1538057312777.jpg
Naantalin kaupungintalo, teknisten palveluiden palvelukeskus (Kuva: Henriikka Koskelainen)

Miten suoritit opintojakson tehtävät?

Tämän opintojakson tehtävä oli pohtia ja arvioida oman työpaikan asiakaspalvelun toimintaympäristöä ja palvelukanavia, toimintatapoja asiakastilanteissa sekä niiden eettisyyttä, ja kirjoittaa raportti näistä havainnoista. Myös palveluprosessien kehittämismahdollisuuksia piti selvittää. Suurilta osin selvitin asioita raporttia varten työyhteisöämme haastatellen, jolloin sain paljon lisätietoa kaupungin teknisen toimialan toimistopalveluista. Tein yhden ryhmähaastattelun, jossa oli mukana myös yksikkömme esimies. Tämän jälkeen tein yksilöhaastattelut jokaisen asiakaspalvelutyötä tekevän kanssa. Esimieheni toiveesta toteutin osana tehtävän kehittämisosiota palvelutasokyselyn yksikön sisäisille asiakkaille. Kasasin raporttia iltaisin, ja työpäivien kuluessa sopivissa väleissä keräsin lisätietoa.

Miten opiskelu sujui omalla työpaikalla? Miten muut työyhteisössä suhtautuivat?

Työkaverini ja koko palvelukeskus suhtautuivat opintojakson suorittamiseen työpaikalla todella positiivisesti. Samoin esimieheni, jolta sain myös suuren tuen tehtävien tekemiselle. Sain hyvän vastausprosentin tekemääni palvelutasokyselyyn asiakkaille, ja muutoinkin hyvää palautetta. Tätä kävin myöhemmin esittelemässä viraston johtoryhmässäkin. Alkuun arastelin käydä työpäivän aikana haastattelemassa työyhteisössämme työntekijöitä kesken työn tekemisen, mutta tämä osoittautui turhaksi, sillä kaikki vastailivat todella mielellään. Lisäksi teetin heille asiakaspalvelijan temperamentti -kyselyn, jonka tuloksia hyödynsin raportissa. Tämän kyselyn tulokset kävimme läpi myös omassa palaverissamme.

Miten arvioit oppimistasi verrattuna ns. normaaliin opiskelutapoihin? Oliko kokemus hyvä vai huono?

Mielestäni tämä on todella hieno tapa suorittaa opintoja. Tykkään itse tehdä tehtäviä omatoimisesti ja oli hyvä päästä tutkimaan omaa työtä eri tavalla, jolle ei muutoin välttämättä ole aikaa.

Hanna Moisio
julkishallinnon lehtori

*************************************

Kuninkaisten kampuksella on mahdollista opinnollistaa useita opintojaksoja. Opinnollistamisen kokeilut ovat osa eAMK-hanketta liiketalouden monimuotokoulutuksessa.

Paras paikka opiskella

SAMK liiketalouden monimuotokoulutuksessa opinnot voi suorittaa kokonaan verkossa. Opiskelu ei katso paikkaa eikä aikaakaan.  Sen vuoksi jokainen voi valita itselleen mieluisimman oppimisympäristön.

Kuvagalleriaan on koottuna Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakson osallistujien lempipaikkoja – sellaisia, joissa opinnot parhaiten sujuvat. Heittäydytään tunnelmiin näiden kuvien mukana! Täällä me opiskelemme!

sohva
Ei parkkipaikkojen etsintää, ei tuttujen tai tuntemattomien keskeytyksiä opiskellessa. Kaikki tarvittava käsien ulottuvilla ja kaikki onnistuu kunhan netin lasku maksettu  😀  Tunnelmallinen valaistus, sisäinen motivaatio ja ryhdikäs sohva – I´m ready to study! #samk #tutkintoverkossa
Olli-Valtteri

poyta
Ruokapöydän toisessa päässä on tilaa myös kahvikupille. Kaikki tavarat mahtuvat hyvin, eikä välillä tarvitse siirrellä mitään pois.
KK

 

maisema
Kuvassa näkyy näkymä ikkunastani ulos takapihalle, jonka täyttävät oravat ja linnut. Kaupungin sykkeessä voin kuvitella olevani ”keskellä ei mitään” ja oravat esittävät temppujaan, kun huomaavat minut koneen ääressä. Vuoden ajan mukaan myös kasvit vaihtavat väriään ja minun ”sieluni lepää”. SP

huone
Mun rauhallinen opiskelupaikka SS

poyta3
Ihanteellinen paikka opiskella on mielestäni sellainen, jossa on hyvä valaistus ja tarpeeksi tilaa läppärille, kirjoille ja välipalalle!
-Saara

metsa
Kotisohva on paras paikka opiskella, näin viikonloppuaamuisin. Talo on hiljainen, takapihan metsämaisema antaa tilaa ajatella ja tavarat saa olla levällään – Sanna

poyta2
Paras paikka opiskella on omassa kodissa, omassa keittiössä. Välillä voi katsella ulos ikkunasta, josta näkyy vain peltoa ja metsää.
-Saija

takka
Talvella lämmin, kesällä viilee. Tuolissa vanhassa opiskelijan sielu piilee. – HH

poyta4
Talvella, sisällä pöydän ääressä! Kesällä, ulkona aurinkotuolissa! – SR

 

jarvi
Verkko-opiskelu onnistuu missä vain ja silloin, kun itselle parhaiten sopii – vaikka juhannuksena kesämökin rannassa! 
– Kaisu

 

sohva3
Opiskelu sohvannurkassa maisemaa katsellen saa ajatuksen lentämään.
Kupponen kahvia ja homma käyntiin J
P-M F

sohva2
Paras paikka opiskella, on oma sohva jossa vilttikin valmiina jos meinaa koulutehtävät venähtää ilta myöhään.
Mira

 

************

Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso kuuluu SAMK Kuninkaisten kampuksen digitaalisen toimintaympäristön opintokokonaisuuteen. Opintojaksolla tarkastellaan sosiaalista mediaa markkinoinnissa, asiakaspalvelussa ja rekrytoinnissa. Opintojakson voi suorittaa myös opinnollistamalla omalla työpaikallaan.

Heidi Varpelaide
lehtori

Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Finanssialan työn suunta

Digitalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu jo useita vuosia jopa vuosikymmeniä. Murros on kuitenkin nyt vasta kunnolla lähdössä liikkeelle. Finanssialalla se näkyy sekä työtapojen muuttumisena, että uusien työtehtävien muodossa.

Finanssialan työ on yhä useammin asiakaspalvelua tai myyntityötä ta
i jopa näitä molempia. Asiakas ei tule enää konttorille kyselemään lainaa tai kartoittamaan vakuutusturvaansa vaan on yhteydessä pankkiin tai vakuutusyhtiööndigitaalisaatio useiden eri kanavien kautta kuten esim. verkkoneuvottelut, chatit, jne. Vai milloin itse kävit viimeksi pankin konttorissa? Yhteydenpitotavoissa on tapahtumassa suuri muutos, joka  aiheuttaa lisäkoulutuksen tarvetta asiakaspalvelijoille.

Matti Pohjola on kirjoituksessaan Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla määritellyt pankkien ja vakuutusalan yritysten selviytymiskeinoksi uusien palveluiden kehittämisen, henkilökunnan osaamisen vahvistamisen sekä asiakkaiden digitaalisten palveluiden tarpeen mahdollisimman tarkan selvittämisen luomalla siihen sopivan yrityskulttuurin.

Uusia palveluita suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan uudenlaisia työtehtäviä tekeviä henkilöitä kuten esim. palvelumuotoilija, webanalyytikko tai datascientist. Henkilökunnan osaaminen edellä manituissa tehtävissä on erilaista, kun esim. luottopäällikön tai sijoitusneuvojan tehtävissä. Tästä syystä finanssialalla on suuri tarve osaamisen päivittämiseen.

Mitä osaamista sitten tarvitaan? ”Muuttuva työ finanssialalla” -kyselyn perustella pankkisektorilla tarvitaan osaamista sijoittamisesta, sähköisestä liiketoiminnasta, riskienhallinnasta, rahoituspalveluista sekä juridisesta osaamisesta. Vakuutussektorilla tärkeimmiksi osaamisiksi voidaan nimetä sähköinen liiketoiminta ja riskienhallinta. Työntekijöiden tulee lisäksi olla moniosaajia ja heidän tulee olla valmiita reagoimaan muutoksiin. Myynti ja viestintätaidot ovat itsestäänselvyys jokaiselle alalle haluavalle.

Finanssialalla työajat ovat perinteisesti olleet yhdeksästä viiteen aikoja, mutta tähänkin on tulossa muutos. Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet digitalisaation mukana ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Asiakkaat tarvitsevat palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten finanssiyritysten johto ja esimiehet tarvitsevat uusia työkaluja viedäkseen uutta työn tekemisen kulttuuria eteenpäin. Työn tekeminen uudella tavalla on tuonut myös etätyön vahvemmin mukaan.

Asiakkaat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua, vaikka ovatkin kiinnostuneita uusista tavoista hoitaa pankki tai vakuutusasioita. Asiakkaiden yksilöllinen palveleminen korostuu, jolloin tarvitaan myös erilaista henkilökuntaa asiakaspalvelutyöhön. Vuonna 2015 tapahtuikin muutos alalle palkattujen ikäjakaumassa. Yli 50-vuotiaiden osuus uusista rekrytoinneista oli 20 prosenttia. Eri ikäisten lisäksi tarvitaan henkilökuntaa, jolla on jo aikaisemmin hankittua osaamista ja korkea koulutus. Merkonomin koulutus ei enää riitä vaan finanssialalla työskentelee korkeakoulutettuja moniosaajia, jotka suhtautuvat muutokseen sopivan positiivisella asenteella.

Vaikuttaakin siltä, että työ finanssialalla muuttuu mielenkiintoisemmaksi, mutta samalla haasteellisemmaksi yhä globalisoituvassa maailmassa.

Satu Korhonen
lehtori

********

Satu Korhonen on SAMKin Huittisten liiketalouden edustaja Finanssialan keskusliiton perustamassa Finanssiakatemiassa alan koulutusta kehittämässä. 

Liiketalouden monimuotokoulutuksessa Huittisissa opiskelijoilla on mahdollisuus valita rahoituksen suuntautumisvaihtoehto monimuotototeutuksena. 

 

Tradenomin arkea

Anna-Maija Kurki
Anna-Maija Kurki

Opiskelin SAMKin Kuninkaisten kampuksella elokuusta 2009 kesäkuuhun 2013 valmistuen tradenomiksi ”tosiaikuisten” koulutusohjelmasta. Aloittaessani lähes 25 vuoden takaisen yo-merkonomin tutkintoni ”päivittämisen” nykyaikaan astuin totisesti epämukavuusalueelle, vaikka pankissa työskennellessäni olinkin tottunut haastamaan itseni jatkuvaan kouluttautumiseen. Kauppaopistoaikaiset, muutaman painetun oppikirjan sisältämät teesit piti haudata ”aikansa eläneinä” ja sisäistää verkko-opiskelu ainaisine aikatauluhaasteineen.

Saatuani tradenomitutkinnon valmiiksi hengähdin hetken ja suoritin sen jälkeen keväällä 2014 Finanssialan Keskusliiton hyväksymän sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2). Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä ja tentissä oli hallittava toistakymmentä kirjaa ja monistenippua. Aikuisopiskelun mielenkiinto ei ole laantunut, mutta vielä eivät ole ylemmän AMK-tutkinnon portit auenneet, vaikka olen kolmasti pyrkinyt kahden eri lähikaupungin ammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoani. Tuntuu jo siltä, että +50-ikäinen pitkän linjan pankkiammattilainen ei ole kiinnostava jatkokoulutettava, koska on ns. vakitöissä eikä ole vaihtanut alaa vaikkapa globalisaation takia.

Tutkin opinnäytetyössäni keväällä 2013 työelämän muutoksia ja niiden vaikutusta pankkityöhön. Enpä aavistanut, miten ajankohtainen tutkimusaiheeni oli, kun paneuduin globalisaatioon, digitalisaatioon ja työn luonteen muutokseen. Suomen talous makaa edelleen syksyllä 2008 maailmanlaajuisesti alkaneessa taantumassa. Pankkirutiinit ovat siirtyneet vauhdikkaasti verkkoon, ja asiakkaat haluavat hoitaa lähes kaikki talousasiansa itsenäisesti, mieluiten vielä mobiilisti älypuhelimen tai tabletin avulla. Pankin konttorissa hoidetaan vaativimmat sijoitusneuvottelut, luotto- ja vakuusasiakirjojen allekirjoitukset ja esim. pankkilakimiehen lainopilliset palvelut. Verkkoneuvottelut ovat osa pankin tarjoamaa palvelua ja mahdollistavat vaikkapa luottoneuvottelun kotisohvalta käsin, turvallisesti verkkopankkitunnuksin tunnistautuneena. Digitalisaation vauhti pakottaa ajan hengen tiedostavan pankkilaisen haastamaan itsensä sosiaalisen median ja erilaisten viestimien käyttäjäksi, kun entiset lankapuhelimet ovat muuttuneet älypuhelimiksi ja takavuosien koulutusmatkat Helsinkiin kutistuneet lync-valmennuksiin omassa työpisteessä. Tehokasta ajansäästöä!

Työn muutokseen osallistuminen on oppimista, oman työn kehittämistä sekä työyhteisön kehittämistä. Kyky oppia, muuttua ja kyseenalaistaa antavat valmiuksia hakea ja hallita erilaisia työtehtäviä. Kumppanuustaidot eli verkostoitumiseen tarvittavat ominaisuudet ilmenevät kyvykkyytenä olla avoimesti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa niin, että ymmärtää toisten tarpeet ja osaa tarkistaa omia mielipiteitään saadun palautteen avulla.

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (Valtiovarainministeriön www-sivut 2015). 2000-luvulla työelämässä aloittanut Y-sukupolvi on digitekniikassa edustamaani X-sukupolvea edellä, eikä ole näinä pdf-tulostuksen aikoina koskaan kirjoittanut edes sähkökirjoituskoneella, mekaanista kirjoituskonetta tuskin koskaan nähnytkään. Työskentelemme kuitenkin samassa työyhteisössä, tapaamme samoja asiakkaita ja luomme yhdessä ylivertaista asiakaskokemusta. Yhdelle asiakkaalle hyvä asiakaskokemus on ajatustakin nopeampi asuntolainatarjous verkosta tulleen hakemuksen perusteella, toiselle taas asiantunteva tarvekartoitus, kun asiakas suunnittelee varojensa siirtämistä jälkipolville mahdollisimman pienellä verorasituksella.

Perinteiseen käsitykseen ammattitaidosta on tutkimusten mukaan liitetty ajatus, että kullakin alalla on yksi selvä, ”oikea” ammattitaidon ja asiantuntemuksen malli. Ammattitaidon ajateltiin aiemmin olevan saavutettavissa opettelemalla työtavat ja käsitteet esim. jäljittelemällä tai muuttumattoman kirjatiedon turvin. Nämä ajatukset eivät enää päde, koska yhä harvemmat työtavat ovat enää muuttumattomia ja ”valmiiksi annettuja”. Poisoppiminen onkin ehkä samoissa työtehtävissä ja samassa työpaikassa vuosikymmeniä pakertaneen pankkiammattilaisen vaikeimmin voitettava vastapuoli.

Muutosten keskellä eläminen vaatii uudenlaisia taitoja. Myönteinen elämänasenne, itsensä motivoiminen ja itsenäisen työskentelyn taito helpottavat elämistä. Ajankäytön hallinta auttaa tekemään oikeita valintoja kiireisessä ympäristössä. Kyky esittää oikeita kysymyksiä auttaa ongelmien ratkaisussa ja jatkuvaan oppimiseen on oltava valmiutta ja halua. Omaa osaamista on tuotava käytäntöön vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Menneiden aikojen tavoitellut hyveet, alaisen uskollisuus ja tottelevaisuus, ovat vaihtuneet sitoutumiseksi organisaatioon ja sen tavoitteisiin säilyttäen samalla itsenäisen ja tarvittaessa kriittisenkin ajattelutaidon.

Elämä ja etenkin muutos on luopumista. Uutta suuntaa ei voi ottaa luopumatta vanhasta. Jos oma maailmankuva pysyy paikoillaan, kun maailma muuttuu koko ajan, jää auttamatta jälkeen. Kun tunnistaa ne tekijät, jotka vielä pitävät vanhassa toimintatavassa, voi jo tarkemmin valita toisin ja löytää paremmat perusteet muutokseen. Uusi ajattelu syntyy vuorovaikutuksessa, asennoituminen muuttuu ja lopulta toimintatapakin. Näitä kaikkia sain opiskella SAMKissa, toivottavasti matka tiedon valtatiellä jatkuu niin kauan kuin itsellä riittää virtaa uuden oppimiselle.

Anna-Maija Kurki
rahoitusneuvottelija, tradenomi (SAMK Kuninkaisten kampus)

Digitaalisuus on todellisuutta

Digitaalisuus on ilmiö, joka liittyy kaikkiin toimialoihin ja tulevaisuuden kehitykseen. Koulutuksen osalta yhteiskunnallisissa keskusteluissa tuodaan esille tarve digitaalisiin oppimisympäristöihin ja digitaaliseen loikkaan eri kouluasteilla.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten liiketalouden koulutuksessa digitaalisuus on jo tätä päivää ja todellisuutta. Useiden vuosien verkko-opetuskokemuksen myötä olemme ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uusia keinoja verkko-opetuksessa, ja kehitystyö on jatkuvaa.

Miten digitaalisuus näkyy Kuninkaisten opetuksessa? Digitaalinen oppiminen hyödyntää teknologiaa eri tavoin. Se ulottuu ”digitaalisesta luokkahuoneesta” omaehtoiseen opiskeluun verkko-oppimisympäristöissä. Digitaalinen oppiminen on kaikenlaista oppimista, johon liittyy teknologian tehokas hyödyntäminen. Oppimista tapahtuu sekä suljetussa oppimisympäristössä että avoimessa verkossa, erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisia sovellusohjelmia, pilvipalveluita ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

hill-istunto
Markkinointiviestinnän verkkoluento HILLissä.

Kuninkaisissa verkko-opiskelussa on käytössä HILL-konsepti, joka on teknis-pedagoginen ratkaisu moderniin verkko-opetukseen. HILL-verkkoneuvottelussa saavutetaan aito läsnäolon tunne, vaikka osallistujat ovat fyysisesti eri paikoissa. Äänen ja kuvan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Näytön jakaminen mahdollistaa yhteisen työskentelyn ja osallistamisen. HILLissä voi pitää kokouksia, tehdä ryhmätöitä tai toteuttaa luento-opetusta suurillekin osallistujaryhmille.

Ajan ja paikan käsite opiskelussa on joustava. Oppimista voi tapahtua luokkahuoneessa, kotona, työpaikalla tai vaikka matkalla, kahvilassa, hotellissa tai bussissa. Vaikka opiskelijoiden toivotaankin osallistuvan luennoille reaaliaikaisesti, tarjotaan myös mahdollisuus luentojen seuraamiseen jälkikäteen nauhoitettuina, jolloin työesteet, ulkomaan aikaerot tai muut syyt eivät estä opiskelua. Monet opiskelevat työn ohella ja asuvat pitkienkin välimatkojen päässä. Myös yhä useammat ulkosuomalaiset ovat havainneet etäopiskelumahdollisuuden ja hakeutuneet opiskelemaan Kuninkaisiin

Tehtävien palauttamiset, tenttiminen ja opinnäytetyöseminaarit toteutetaan verkossa. Kuninkaisten kampuskirjaston palvelut ja sähköiset oppimateriaalit tarjoavat mahdollisuuden sähköisten tenttikirjojen ja muun digitaalisen materiaalin käyttöön  perinteisten kirjojen lisäksi. Lisäksi on siirrytty osin sähköiseen asiointiin, jolloin esimerkiksi opintoihin liittyvien lomakkeiden ja hakemusten käsittely tapahtuu sähköisesti. Opintojen myötä Kuninkaisten tradenomiopiskelija oppii luontevasti hyödyntämään digitaalisuutta opinnoissaan ja tulevaisuuden työtehtävissään.

Vaikka oppimisympäristömme ovatkin virtuaalisia, toimintamme on ihmisläheistä verkossa ja paikan päällä. Koko henkilökuntamme on apuna; opetushenkilöstöltä ja opettajatutoreilta saa ohjausta opintoihin, ja kampustoimisto ja kirjasto palvelevat sekä Kuninkaisten kampuksella että verkossa.

Heidi Varpelaide
lehtori