Asiakaspalvelun kehittämistä omalla työpaikalla

Julkishallinnon asiakaspalvelu -opintojaksolla oli mahdollista valita  suoritustavaksi omalla työpaikalla suoritettavat kehittämistehtävät. Edellytyksenä oli, että työtehtävät liittyvät asiakaspalveluun ja työpaikka on julkishallinnon organisaatio. Yhteensä viisi opiskelijaa valitsivat tämän suoritustavan.

Suoritustavasta käytetään korkeakoulujen omassa viestinnässä termiä opinnollistaminen. Yhtä yhtenäistä tapaa toteuttaa opinnollistamista opintojaksoilla ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat niin eri korkeakoulujen kuin saman korkeakoulun eri opintojaksojenkin välillä. Toisinaan suoritustapa voi olla opiskelijan itsensä määriteltävissä, kun taas joillakin opintojaksoilla suoritetaan opettajan etukäteen laatimia tehtäviä. Perusidea on kuitenkin sama; oppiminen tapahtuu työpaikalla.

Julkishallinnon asiakaspalvelu -opintojaksolla opinnollistamisen valinneet opiskelijat saivat opintojakson aiheisiin liittyvät kehittämistehtävät opettajalta. Tehtävät liittyivät asiakaspalvelun toimintaympäristöön, eri palvelukanavien hyödyntämiseen, asiakaspalveluprosessien ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen, erilaisissa asiakastilanteissa toimimiseen ja virkamieseettisten toimintatapojen tarkasteluun. Aiheita tarkasteltiin oman työyhteisön näkökulmasta teoriatietoa soveltaen ja samalla kehittämisen kohteita havainnoiden.

Yksi vaihtoehtoisen suoritustavan valinneista oli julkishallinnon opiskelija Henriikka Koskelainen, joka työskentelee Naantalin kaupungin teknisten palveluiden toimistopalvelukeskuksessa. Seuraavassa Henriikka vastaa opinnollistamiseen liittyviin kysymyksiin:

Miksi valitsit vaihtoehtoisen suorittamistavan opintojaksolla?

Olen työskennellyt Naantalin kaupungilla teknisellä toimialalla asiakaspalvelutehtävissä noin 7 vuotta. Valitsin opinnollistamisen suoritustavaksi tähän Julkishallinnon asiakaspalvelun opintojaksoon, koska katsoin, että minulla on siitä jo työkokemukseni kautta tietoa ja taitoa.

virasto-e1538057312777.jpg
Naantalin kaupungintalo, teknisten palveluiden palvelukeskus (Kuva: Henriikka Koskelainen)

Miten suoritit opintojakson tehtävät?

Tämän opintojakson tehtävä oli pohtia ja arvioida oman työpaikan asiakaspalvelun toimintaympäristöä ja palvelukanavia, toimintatapoja asiakastilanteissa sekä niiden eettisyyttä, ja kirjoittaa raportti näistä havainnoista. Myös palveluprosessien kehittämismahdollisuuksia piti selvittää. Suurilta osin selvitin asioita raporttia varten työyhteisöämme haastatellen, jolloin sain paljon lisätietoa kaupungin teknisen toimialan toimistopalveluista. Tein yhden ryhmähaastattelun, jossa oli mukana myös yksikkömme esimies. Tämän jälkeen tein yksilöhaastattelut jokaisen asiakaspalvelutyötä tekevän kanssa. Esimieheni toiveesta toteutin osana tehtävän kehittämisosiota palvelutasokyselyn yksikön sisäisille asiakkaille. Kasasin raporttia iltaisin, ja työpäivien kuluessa sopivissa väleissä keräsin lisätietoa.

Miten opiskelu sujui omalla työpaikalla? Miten muut työyhteisössä suhtautuivat?

Työkaverini ja koko palvelukeskus suhtautuivat opintojakson suorittamiseen työpaikalla todella positiivisesti. Samoin esimieheni, jolta sain myös suuren tuen tehtävien tekemiselle. Sain hyvän vastausprosentin tekemääni palvelutasokyselyyn asiakkaille, ja muutoinkin hyvää palautetta. Tätä kävin myöhemmin esittelemässä viraston johtoryhmässäkin. Alkuun arastelin käydä työpäivän aikana haastattelemassa työyhteisössämme työntekijöitä kesken työn tekemisen, mutta tämä osoittautui turhaksi, sillä kaikki vastailivat todella mielellään. Lisäksi teetin heille asiakaspalvelijan temperamentti -kyselyn, jonka tuloksia hyödynsin raportissa. Tämän kyselyn tulokset kävimme läpi myös omassa palaverissamme.

Miten arvioit oppimistasi verrattuna ns. normaaliin opiskelutapoihin? Oliko kokemus hyvä vai huono?

Mielestäni tämä on todella hieno tapa suorittaa opintoja. Tykkään itse tehdä tehtäviä omatoimisesti ja oli hyvä päästä tutkimaan omaa työtä eri tavalla, jolle ei muutoin välttämättä ole aikaa.

Hanna Moisio
julkishallinnon lehtori

*************************************

Kuninkaisten kampuksella on mahdollista opinnollistaa useita opintojaksoja. Opinnollistamisen kokeilut ovat osa eAMK-hanketta liiketalouden monimuotokoulutuksessa.

Finanssialan työn suunta

Digitalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu jo useita vuosia jopa vuosikymmeniä. Murros on kuitenkin nyt vasta kunnolla lähdössä liikkeelle. Finanssialalla se näkyy sekä työtapojen muuttumisena, että uusien työtehtävien muodossa.

Finanssialan työ on yhä useammin asiakaspalvelua tai myyntityötä ta
i jopa näitä molempia. Asiakas ei tule enää konttorille kyselemään lainaa tai kartoittamaan vakuutusturvaansa vaan on yhteydessä pankkiin tai vakuutusyhtiööndigitaalisaatio useiden eri kanavien kautta kuten esim. verkkoneuvottelut, chatit, jne. Vai milloin itse kävit viimeksi pankin konttorissa? Yhteydenpitotavoissa on tapahtumassa suuri muutos, joka  aiheuttaa lisäkoulutuksen tarvetta asiakaspalvelijoille.

Matti Pohjola on kirjoituksessaan Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla määritellyt pankkien ja vakuutusalan yritysten selviytymiskeinoksi uusien palveluiden kehittämisen, henkilökunnan osaamisen vahvistamisen sekä asiakkaiden digitaalisten palveluiden tarpeen mahdollisimman tarkan selvittämisen luomalla siihen sopivan yrityskulttuurin.

Uusia palveluita suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan uudenlaisia työtehtäviä tekeviä henkilöitä kuten esim. palvelumuotoilija, webanalyytikko tai datascientist. Henkilökunnan osaaminen edellä manituissa tehtävissä on erilaista, kun esim. luottopäällikön tai sijoitusneuvojan tehtävissä. Tästä syystä finanssialalla on suuri tarve osaamisen päivittämiseen.

Mitä osaamista sitten tarvitaan? ”Muuttuva työ finanssialalla” -kyselyn perustella pankkisektorilla tarvitaan osaamista sijoittamisesta, sähköisestä liiketoiminnasta, riskienhallinnasta, rahoituspalveluista sekä juridisesta osaamisesta. Vakuutussektorilla tärkeimmiksi osaamisiksi voidaan nimetä sähköinen liiketoiminta ja riskienhallinta. Työntekijöiden tulee lisäksi olla moniosaajia ja heidän tulee olla valmiita reagoimaan muutoksiin. Myynti ja viestintätaidot ovat itsestäänselvyys jokaiselle alalle haluavalle.

Finanssialalla työajat ovat perinteisesti olleet yhdeksästä viiteen aikoja, mutta tähänkin on tulossa muutos. Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet digitalisaation mukana ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Asiakkaat tarvitsevat palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten finanssiyritysten johto ja esimiehet tarvitsevat uusia työkaluja viedäkseen uutta työn tekemisen kulttuuria eteenpäin. Työn tekeminen uudella tavalla on tuonut myös etätyön vahvemmin mukaan.

Asiakkaat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua, vaikka ovatkin kiinnostuneita uusista tavoista hoitaa pankki tai vakuutusasioita. Asiakkaiden yksilöllinen palveleminen korostuu, jolloin tarvitaan myös erilaista henkilökuntaa asiakaspalvelutyöhön. Vuonna 2015 tapahtuikin muutos alalle palkattujen ikäjakaumassa. Yli 50-vuotiaiden osuus uusista rekrytoinneista oli 20 prosenttia. Eri ikäisten lisäksi tarvitaan henkilökuntaa, jolla on jo aikaisemmin hankittua osaamista ja korkea koulutus. Merkonomin koulutus ei enää riitä vaan finanssialalla työskentelee korkeakoulutettuja moniosaajia, jotka suhtautuvat muutokseen sopivan positiivisella asenteella.

Vaikuttaakin siltä, että työ finanssialalla muuttuu mielenkiintoisemmaksi, mutta samalla haasteellisemmaksi yhä globalisoituvassa maailmassa.

Satu Korhonen
lehtori

********

Satu Korhonen on SAMKin Huittisten liiketalouden edustaja Finanssialan keskusliiton perustamassa Finanssiakatemiassa alan koulutusta kehittämässä. 

Liiketalouden monimuotokoulutuksessa Huittisissa opiskelijoilla on mahdollisuus valita rahoituksen suuntautumisvaihtoehto monimuotototeutuksena. 

 

Valintakoe uudistuu Kuninkaisissa

Viime aikoina on käyty keskustelua pääsykokeiden uudistustarpeesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pohtii raportissaan, mikä olisi nykyistä parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat. Opetus- ja kulttuuriministeri on blogissaan kertonut kannattavansa kuormittavista pääsykokeista luopumista –  ulkoa opitun tiedon mittaamisesta tulisi siirtyä enemmän mittaamaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on kirjoituksessaan todennut, että digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää valintakokeissa entistä paremmin.

valintakoetilaisuus
Keväällä 2016 valintakoe pidettiin Ryti-salissa

SAMK Kuninkaisten toimipisteessä on lähdetty kehittämään ja toteuttamaan uudenlaista valintatapaa. Syksyllä 2016 liiketalouden valtakunnallisesta ennakkomateriaalista ja siihen liittyvistä monivalintatehtävistä ja matemaattisesta tehtäväosiosta luovutaan, samoin henkilökohtaisista haastatteluista. Sen sijaan opiskelija voi osoittaa motivaationsa ja kykynsä liiketalouden monimuoto-opiskeluun  suorittamalla valintakurssin, joka on 5 opintopisteen tradenomin oikeustietoon liittyvä opintojakso.

Opintojakso koostuu oppimistehtävistä, jotka vaihtelevat monivalintatehtävistä essee-kysymyksiin. Valintakurssi suoritetaan verkossa, joten osallistua voi mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta päin. Ajankäyttöään voi itse suunnitella, ja valintakurssin tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Koska tradenomin opinnot Kuninkaisten kampuksella toteutetaan kokonaan verkossa, valintakokeella halutaan myös mitata soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun mahdollisissa tulevissa opinnoissa.

Valintakurssin pisteytyksen perusteella valitaan 50 tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat opintojakson sisällytettyä tradenomin tutkintoonsa, ja muut hakijat, jotka suorittavat kurssin hyväksytysti, saavat valintakurssista avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän.Valintakurssin aikana tehty työ ja käytetty aika eivät siten mene hukkaan.  Jos valintakurssista saadut pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin polkuopintoihin ja suorittaa opintoja avoimessa amkissa.

Uudistunut valintamenettelymme on jo nyt saanut myönteistä huomiota. Toivomme runsaasti motivoituneita hakijoita, jotka suorittavat valintakurssin ja pääsevät sitä kautta etenemään kohti tavoitteitaan.

Heidi Varpelaide
lehtori, tiimivastaava

Liiketalouden monimuotokoulutukseen haetaan syksyn 2016 yhteishaussa (7.9. – 21.9.2016 klo 15:00).  Ammattikorkeakoulujen yleinen hakukelpoisuusvaatimus. Lisätiedot ja tarkemmat ohjeet  Opintopolun sivuilla.  Sivuilla on linkki, josta pääsee ilmoittautumaan valintakurssille. Valintakurssin suorittaminen ajoittuu syys- ja lokakuulle 2016.  Opinnot alkavat tammikuussa 2017.

 

Asiakkaalla on valtaa enemmän kuin koskaan

R_S-M
Sanna-Mari Renfors

Asiakkaan muuttunut maailma on aiheuttanut kuilun yrityksen ja asiakkaan käsitysten välille siitä, miten palvelutilanteissa tulisi toimia.

Asiakaspalvelussa työskentely vaatii yhä enemmän asiantuntijuutta sekä esimieheltä että työntekijältä. Tämä johtuu siitä, että asiakkaan käsitys hyvästä palvelun laadusta on muuttunut hänen sopeutuessaan teknologisoituneeseen ympäristöönsä. Asiakas arvostaa siten asiakaspalvelussa eri asioita kuin aikaisemmin.

Asiakkaalla onkin nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toimintaansa asiakkaan näkökulmasta. Asiakas kokee yrityksen toiminnan aina jollakin tavalla ollessaan vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa – kysymys kuuluukin: pyritäänkö yrityksissä hyödyntämään järjestelmällisesti näitä kokemuksia, vai toivotaanko vain parasta.

Menestyvät yritykset keskittyvät asiakkaan tarpeista nousevan työntekijän osaamisen kehittämiseen ja tukevat tätä aktiivisella johtamisella. Johdon on siten ymmärrettävä, millainen asiakaspalvelijan toiminta on asiakkaan näkökulmasta laadukasta ja ohjeistettava asiakaspalvelijoita toimimaan tämän ymmärryksen perusteella.

Palvelualojen yrityksissä johtamiskäytännöt ovat kuitenkin erittäin kirjavia, eikä työntekijän toiminnan johtamiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Yrityksissä panostetaan enemmän eurojen tarkasteluun, muttei tapaan tehdä tulosta.

Asiakaspalvelussa työskentely nähdään turhan usein myös luontaiseksi kyvyksi, jossa onnistuu hyvien sosiaalisten taitojen avulla. Harvoissa yrityksissä työntekijän perehdytyksessä tai koulutuksessa käsitellään asiakaspalvelussa toimimista. Nämä koskevat yrityksen tuotteita ja käytössä olevia atk-järjestelmiä. Tärkeää ravintolassa on siten tuntea viinit, mutta ongelmatilanteissa ei osata toimia asiakasta tyydyttävällä tavalla.

Suomalaisessa asiakaspalvelukulttuurissa asiakas nähdään valitettavan usein passiiviseksi vastaanottajaksi. Häntä on hyvä ohjeistaa kielloin, muttei häntä kohdella aktiivisena osapuolena palvelutilanteissa. Yritys ei kuitenkaan enää voi määrittää ja hallita niitä hyötyjä, joita asiakas palvelusta saa.

Muuttuva asiakasosaaminen tarvitsee siten tätä uudistavaa koulutusta. Satakunnan ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2016 palvelutoimialoilla toimiville asiantuntijoille tarkoitettu ylempi AMK-tutkinto asiakasosaamiseen painottuen.

Lehtori, tiimivastaava,  FT Sanna-Mari Renfors

Tradenomin arkea

Anna-Maija Kurki
Anna-Maija Kurki

Opiskelin SAMKin Kuninkaisten kampuksella elokuusta 2009 kesäkuuhun 2013 valmistuen tradenomiksi ”tosiaikuisten” koulutusohjelmasta. Aloittaessani lähes 25 vuoden takaisen yo-merkonomin tutkintoni ”päivittämisen” nykyaikaan astuin totisesti epämukavuusalueelle, vaikka pankissa työskennellessäni olinkin tottunut haastamaan itseni jatkuvaan kouluttautumiseen. Kauppaopistoaikaiset, muutaman painetun oppikirjan sisältämät teesit piti haudata ”aikansa eläneinä” ja sisäistää verkko-opiskelu ainaisine aikatauluhaasteineen.

Saatuani tradenomitutkinnon valmiiksi hengähdin hetken ja suoritin sen jälkeen keväällä 2014 Finanssialan Keskusliiton hyväksymän sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2). Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä ja tentissä oli hallittava toistakymmentä kirjaa ja monistenippua. Aikuisopiskelun mielenkiinto ei ole laantunut, mutta vielä eivät ole ylemmän AMK-tutkinnon portit auenneet, vaikka olen kolmasti pyrkinyt kahden eri lähikaupungin ammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoani. Tuntuu jo siltä, että +50-ikäinen pitkän linjan pankkiammattilainen ei ole kiinnostava jatkokoulutettava, koska on ns. vakitöissä eikä ole vaihtanut alaa vaikkapa globalisaation takia.

Tutkin opinnäytetyössäni keväällä 2013 työelämän muutoksia ja niiden vaikutusta pankkityöhön. Enpä aavistanut, miten ajankohtainen tutkimusaiheeni oli, kun paneuduin globalisaatioon, digitalisaatioon ja työn luonteen muutokseen. Suomen talous makaa edelleen syksyllä 2008 maailmanlaajuisesti alkaneessa taantumassa. Pankkirutiinit ovat siirtyneet vauhdikkaasti verkkoon, ja asiakkaat haluavat hoitaa lähes kaikki talousasiansa itsenäisesti, mieluiten vielä mobiilisti älypuhelimen tai tabletin avulla. Pankin konttorissa hoidetaan vaativimmat sijoitusneuvottelut, luotto- ja vakuusasiakirjojen allekirjoitukset ja esim. pankkilakimiehen lainopilliset palvelut. Verkkoneuvottelut ovat osa pankin tarjoamaa palvelua ja mahdollistavat vaikkapa luottoneuvottelun kotisohvalta käsin, turvallisesti verkkopankkitunnuksin tunnistautuneena. Digitalisaation vauhti pakottaa ajan hengen tiedostavan pankkilaisen haastamaan itsensä sosiaalisen median ja erilaisten viestimien käyttäjäksi, kun entiset lankapuhelimet ovat muuttuneet älypuhelimiksi ja takavuosien koulutusmatkat Helsinkiin kutistuneet lync-valmennuksiin omassa työpisteessä. Tehokasta ajansäästöä!

Työn muutokseen osallistuminen on oppimista, oman työn kehittämistä sekä työyhteisön kehittämistä. Kyky oppia, muuttua ja kyseenalaistaa antavat valmiuksia hakea ja hallita erilaisia työtehtäviä. Kumppanuustaidot eli verkostoitumiseen tarvittavat ominaisuudet ilmenevät kyvykkyytenä olla avoimesti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa niin, että ymmärtää toisten tarpeet ja osaa tarkistaa omia mielipiteitään saadun palautteen avulla.

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (Valtiovarainministeriön www-sivut 2015). 2000-luvulla työelämässä aloittanut Y-sukupolvi on digitekniikassa edustamaani X-sukupolvea edellä, eikä ole näinä pdf-tulostuksen aikoina koskaan kirjoittanut edes sähkökirjoituskoneella, mekaanista kirjoituskonetta tuskin koskaan nähnytkään. Työskentelemme kuitenkin samassa työyhteisössä, tapaamme samoja asiakkaita ja luomme yhdessä ylivertaista asiakaskokemusta. Yhdelle asiakkaalle hyvä asiakaskokemus on ajatustakin nopeampi asuntolainatarjous verkosta tulleen hakemuksen perusteella, toiselle taas asiantunteva tarvekartoitus, kun asiakas suunnittelee varojensa siirtämistä jälkipolville mahdollisimman pienellä verorasituksella.

Perinteiseen käsitykseen ammattitaidosta on tutkimusten mukaan liitetty ajatus, että kullakin alalla on yksi selvä, ”oikea” ammattitaidon ja asiantuntemuksen malli. Ammattitaidon ajateltiin aiemmin olevan saavutettavissa opettelemalla työtavat ja käsitteet esim. jäljittelemällä tai muuttumattoman kirjatiedon turvin. Nämä ajatukset eivät enää päde, koska yhä harvemmat työtavat ovat enää muuttumattomia ja ”valmiiksi annettuja”. Poisoppiminen onkin ehkä samoissa työtehtävissä ja samassa työpaikassa vuosikymmeniä pakertaneen pankkiammattilaisen vaikeimmin voitettava vastapuoli.

Muutosten keskellä eläminen vaatii uudenlaisia taitoja. Myönteinen elämänasenne, itsensä motivoiminen ja itsenäisen työskentelyn taito helpottavat elämistä. Ajankäytön hallinta auttaa tekemään oikeita valintoja kiireisessä ympäristössä. Kyky esittää oikeita kysymyksiä auttaa ongelmien ratkaisussa ja jatkuvaan oppimiseen on oltava valmiutta ja halua. Omaa osaamista on tuotava käytäntöön vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Menneiden aikojen tavoitellut hyveet, alaisen uskollisuus ja tottelevaisuus, ovat vaihtuneet sitoutumiseksi organisaatioon ja sen tavoitteisiin säilyttäen samalla itsenäisen ja tarvittaessa kriittisenkin ajattelutaidon.

Elämä ja etenkin muutos on luopumista. Uutta suuntaa ei voi ottaa luopumatta vanhasta. Jos oma maailmankuva pysyy paikoillaan, kun maailma muuttuu koko ajan, jää auttamatta jälkeen. Kun tunnistaa ne tekijät, jotka vielä pitävät vanhassa toimintatavassa, voi jo tarkemmin valita toisin ja löytää paremmat perusteet muutokseen. Uusi ajattelu syntyy vuorovaikutuksessa, asennoituminen muuttuu ja lopulta toimintatapakin. Näitä kaikkia sain opiskella SAMKissa, toivottavasti matka tiedon valtatiellä jatkuu niin kauan kuin itsellä riittää virtaa uuden oppimiselle.

Anna-Maija Kurki
rahoitusneuvottelija, tradenomi (SAMK Kuninkaisten kampus)

Digitaalisuus on todellisuutta

Digitaalisuus on ilmiö, joka liittyy kaikkiin toimialoihin ja tulevaisuuden kehitykseen. Koulutuksen osalta yhteiskunnallisissa keskusteluissa tuodaan esille tarve digitaalisiin oppimisympäristöihin ja digitaaliseen loikkaan eri kouluasteilla.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten liiketalouden koulutuksessa digitaalisuus on jo tätä päivää ja todellisuutta. Useiden vuosien verkko-opetuskokemuksen myötä olemme ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uusia keinoja verkko-opetuksessa, ja kehitystyö on jatkuvaa.

Miten digitaalisuus näkyy Kuninkaisten opetuksessa? Digitaalinen oppiminen hyödyntää teknologiaa eri tavoin. Se ulottuu ”digitaalisesta luokkahuoneesta” omaehtoiseen opiskeluun verkko-oppimisympäristöissä. Digitaalinen oppiminen on kaikenlaista oppimista, johon liittyy teknologian tehokas hyödyntäminen. Oppimista tapahtuu sekä suljetussa oppimisympäristössä että avoimessa verkossa, erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisia sovellusohjelmia, pilvipalveluita ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

hill-istunto
Markkinointiviestinnän verkkoluento HILLissä.

Kuninkaisissa verkko-opiskelussa on käytössä HILL-konsepti, joka on teknis-pedagoginen ratkaisu moderniin verkko-opetukseen. HILL-verkkoneuvottelussa saavutetaan aito läsnäolon tunne, vaikka osallistujat ovat fyysisesti eri paikoissa. Äänen ja kuvan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Näytön jakaminen mahdollistaa yhteisen työskentelyn ja osallistamisen. HILLissä voi pitää kokouksia, tehdä ryhmätöitä tai toteuttaa luento-opetusta suurillekin osallistujaryhmille.

Ajan ja paikan käsite opiskelussa on joustava. Oppimista voi tapahtua luokkahuoneessa, kotona, työpaikalla tai vaikka matkalla, kahvilassa, hotellissa tai bussissa. Vaikka opiskelijoiden toivotaankin osallistuvan luennoille reaaliaikaisesti, tarjotaan myös mahdollisuus luentojen seuraamiseen jälkikäteen nauhoitettuina, jolloin työesteet, ulkomaan aikaerot tai muut syyt eivät estä opiskelua. Monet opiskelevat työn ohella ja asuvat pitkienkin välimatkojen päässä. Myös yhä useammat ulkosuomalaiset ovat havainneet etäopiskelumahdollisuuden ja hakeutuneet opiskelemaan Kuninkaisiin

Tehtävien palauttamiset, tenttiminen ja opinnäytetyöseminaarit toteutetaan verkossa. Kuninkaisten kampuskirjaston palvelut ja sähköiset oppimateriaalit tarjoavat mahdollisuuden sähköisten tenttikirjojen ja muun digitaalisen materiaalin käyttöön  perinteisten kirjojen lisäksi. Lisäksi on siirrytty osin sähköiseen asiointiin, jolloin esimerkiksi opintoihin liittyvien lomakkeiden ja hakemusten käsittely tapahtuu sähköisesti. Opintojen myötä Kuninkaisten tradenomiopiskelija oppii luontevasti hyödyntämään digitaalisuutta opinnoissaan ja tulevaisuuden työtehtävissään.

Vaikka oppimisympäristömme ovatkin virtuaalisia, toimintamme on ihmisläheistä verkossa ja paikan päällä. Koko henkilökuntamme on apuna; opetushenkilöstöltä ja opettajatutoreilta saa ohjausta opintoihin, ja kampustoimisto ja kirjasto palvelevat sekä Kuninkaisten kampuksella että verkossa.

Heidi Varpelaide
lehtori

Oikeudellista osaamista oikeudellistuvaan maailmaan

Oikeusministeriö on 2000-luvun alussa yhdessä noin kymmenen ammattikorkeakoulun kanssa aloittanut tiiviin yhteistyön oikeushallinnon alalla työskentelevien osaamisen nostamiseksi ja osaavan työvoiman saamiseksi oikeushallinnon alan virastoihin, kuten tuomioistuimiin, oikeusapuun, edunvalvontaan ja ulosottoon. Tämä ns. oikeustradenomikoulutus on tullut käytännössä edellytykseksi oikeushallinnon muihin kuin juristin tehtäviin. Myös yksityinen sektori kuten pankit, vakuutusyhtiöt, perintä- ja lakitoimistot ovat rekrytoineet näitä liiketalouden osaajia, joilla on ollut laaja ja kattava oikeudellinen osaaminen.

ylempi amk
Yritysjuridiikan ylempi amk -ryhmä tutustuma​ssa HILL-verkko-opiskeluun tietojärjestelmäasiantuntija Jari Suvilan johdolla.

Valtakunnallisesti on valmistunut yli 800 oikeudelliseen osaamiseen suuntautunutta tradenomia, joiden koulutus on vastannut oikeusministeriön asettamia vaatimuksia ns. oikeustradenomeille (OM työryhmämuistio 2005:15).

Yhteiskuntamme on oikeudellistunut Euroopan unionin, globalisaation ja sopimuksiin perustuvan verkostomaisen toimintatavan vuoksi. Oikeudellisen osaamisen tarve koskettaa siten yhä useampaa työssäkäyvää. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat ottaneet yhdessä kiinni tästä tarpeesta ja alkaneet yhdessä toteuttaa ylemmän oikeudellisen tutkinnon opinnot opiskelijoille. Ensimmäinen ylemmän amkin oikeudellisen suuntautumisen ryhmä aloitti opinnot syksyllä 2014. Sopimushallinnan lisäksi opiskelijat tutustuvat kehittävällä otteella työ- ja virkasuhteiden kehittämiseen, kansainvälisiin näkökulmiin, viestinnän sääntelyyn, perusoikeudellistuvan lainsäädännön merkityksiin yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä julkisiin hankintoihin.

Johtamisen haasteet koskettavat muuttuvassa maailmassa kaikkia. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelija saa työkaluja oikeudellisen osaamisen lisäksi myös johtamisessa ja työyhteisön kehittämisessä. Kehittäminen tehdään aina opiskelijoiden yhteisöihin, joten ilo uudesta osaamisesta siirtyy suoraan käytäntöön.

———

SAMKin Kuninkaisten kampuksella Huittisissa opiskelee työnsä ohessa yli 350 aikuista verkko-opintoina tradenomiksi (HILL-toimintamalli -> linkki: https://tutkintoverkossa.wordpress.com/about/). Tähän joukkoon kuuluvat myös  ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen)  oikeudellisen suuntautumisen syksyllä 2014 aloittaneet opiskelijat. Ylempi AMK -tutkinto antaa julkisiin virkoihin ja tehtäviin saman kelpoisuuden kuin esim. yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus 426/2005, 16.6.2005).

Timo Mattila
johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

———
Haku ammattikorkeakouluihin on käynnissä 17.3.-9.4.2015. Lisätietoja:
liiketalouden amk-tutkinto (Tradenomi)
monimuotototeutuksena  julkishallinto, yritysjuridiikka ja rahoitus
ylempi amk-tutkinto (Tradenomi, ylempi AMK)
yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus

Avoin amk auttaa osaamisen päivityksessä

Avoin amk kasvattaa tarjontaansa. Kuninkaisten kampuksella on keväällä 2015 tarjolla runsaasti opintojaksoja avoimessa ammattikorkeakoulussa.  Koska opintojaksot toteutetaan verkko-opintoina, opintojakson suorittaminen on mahdollista missä tahansa, internet-yhteyden ja tietokoneen/mobiililaitteen välityksellä.

Opinnot ovat yhteisiä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Avoimen amkin opinnot ovat myös polku tradenomin tutkintoon. 60 opintopisteen suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakokeita.

Maaliskuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Hallinto-oikeus
Henkilöverotus
Julkiset hankinnat
Julkishallinnon asiakaspalvelu
Julkishallinnon taloushallinto
Julkishallinnon tilintarkastus, sisäinen valvonta ja rahoitus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinoinnin perusteet
Markkinointiviestintä
Palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehdot
Prosessi- ja insolvenssioikeus
Sähköinen viestintä
Tilinpäätösanalyysi ja riskienhallinta
Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus
Vakuutukset, vakuutussäästäminen ja vakuutussektori
Yritysverotus

Toukokuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myyntityö
IT-oikeus
Johtaminen ja projektienhallinta
Julkisoikeuden perusteet
Kiinteistö- ja ympäristöoikeus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinointiviestintä
Perhe- ja jäämistöoikeus
Rikos- ja rikosprosessioikeus
Talousmatematiikka ja taulukkolaskenta
Yhtiöoikeus

Kaikkien opintojaksojen laajuus on 5 opintopistettä. Osallistuminen opintojaksolle maksaa 50 euroa. Lisätietoja avoimesta ammattikorkeakoulusta saa Satakunnan ammattikorkeakoulun kotisivuilta: http://www.samk.fi/avoinamk

Projektityönä sijoitusmessut

Sijoitusmessut Huittisissa  -tapahtuma on saatu onnellisesti päätökseen. Projektissa mukana olleena aikuisopiskelijana en voi muuta kuin ihmetellä: Voiko opiskelu olla todellakin näin hienoa ja käytännönläheistä? Voi se olla, kun opiskelet Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella.

Projekti lähti liikkeelle rahoituksen lehtorin Satu Korhosen ja Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattori Mikko Lehtosen tiedustellessa aikuisopiskelijoilta kiinnostusta järjestää sijoitusaiheinen tapahtuma koululle. Innostuin asiasta heti. Toimin Huittisten Säästöpankin sijoituspäällikkönä, ja työkokemuksenkin kautta vahvistui ajatus, että voihan täällä kotikulmillakin olla sijoitustapahtuma eikä tarvitse aina lähteä pidemmälle matkalle hakemaan tietoutta sijoittamisesta. Mikäpä sen oivallisempi paikka järjestää tapahtumaa kuin Kuninkaisten kampuksen tarjoamat tilat.

Projektiryhmän tehtävät jakautuivat jokaisen oman intressin mukaan, ja itse alasta kiinnostuneena tarjouduin hankkimaan luennoitsijat sekä auttamaan Anne Helisniemeä näytteilleasettajien hankinnassa. Tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia projektin jäseniä: Mika Rantala, Anne Helisniemi, Ulla Leivo, Kaisa Aaltonen, Jenni Tuokkola ja Perttu Laihonen. Kaikki ottivat roolinsa ja tekivät sovitut asiat. Missään kohtaa ei ollut pelkoa siitä, etteivätkö asiat sujuisi sovitusti. Aiheet ja ajankohta saatiin suhteellisen nopeasti kasaan ja sen jälkeen aloitin oman työni luennoitsijoitten ja näytteilleasettajien hankinnassa.

sijoitusmessut01Näytteilleasettajia tapahtumassa olivat:

Huittisten Koti-Ikkuna
LähiTapiola
SAMK
Vammalan Nuorkauppakamari
Sp-Koti Huittinen ja Pentti Setälä
Satakunnan Osakesäästäjät
Huittisten Säästöpankki
Sasky
Länsi-Suomen Metsätilat Oy
IF Vanhinkovakuutusyhtiö
FIM
Nordea
Satakunnan Osuuspankki

Näytteilleasettajien kontaktointi aloitettiin heti aihealueiden ja ajankohdan selvittyä. Yritykset olivat tehneet markkinointisuunnitelmat jo ennen alkavaa vuotta, ja halusimme mahdollisimman nopeasti kertoa syksyn tapahtumasta ennen kesälomien alkua. Näin yritykset pystyivät tarkentamaan omia suunnitelmiaan mahdollisimman ajoissa. Ensimmäinen kontakti oli puhelimitse, missä kerroimme tiedossa olevat faktat: ajankohta, aihe, osastohinta ja vahvistetut luennoitsijat. Painotuksena käytettiin myös paikallisuutta sekä koulun ja yritysmaailman yhteistyön hyödyllisyyttä. Me opiskelijat uskoimme asiaamme ja pystyimme vakuuttamaan yrittäjät. Vastaus ei tullut suinkaan ensimmäisellä kerralla, vaan puhelun jälkeen lähetimme sähköpostilla siihen mennessä valmistunutta materiaalia. Yritykset tekivät näiden tietojen perusteella päätöksensä suhteellisen nopeasti, koska kesälomat olivat jo lähestymässä ja messuosastopaikkoja oli vain rajoitettu määrä.

Paikallisuus oli näytteilleasettajille suuri syy osallistua messuille sekä tietoisuus nimekkäitten luennoitsijoitten vetovoimasta. Vastaavanlaisia tapahtumia ei Huittisissa järjestetä kovin usein. Paikallisuus ei tuonut suuria kuluja rakentaa osastoa, sillä matkat messuille olivat suhteellisen lyhyet. Messujen osastohinta oli myös edullinen verrattuna valtakunnallisten messujen osastojen hintaan. Muutama näytteilleasettajista ei ollut paikkakunnalta, mutta yrityksen halukkuus saada laajennettua tietoisuutta toiminnastaan kannusti tulemaan paikalle.

Näytteilleasettajille lähetettiin syksyn alkaessa kaikki materiaali mitä projektin kautta valmistui markkinointia varten. Näytteilleasettajien oli hyvä tietää, miten järjestelyt etenevät ja mitä markkinointitoimenpiteitä tehtiin kävijöiden saamiseksi sijoitusmessuille. Tämä vahvisti heidän osallistumisinnokkuuttaan ja halukkuuttaan osallistua tosissaan tapahtumaan. Markkinointimateriaalia myös pyydettiin jakamaan tulevien näytteilleasettajien toimesta omille yhteistyökumppaneilleen.

Markkinointia toteutettiin eri viestintävälineitten avulla: projektiryhmän henkilökohtainen markkinointi omille verkostoille, ilmoitusmainonta paikallisissa lehdissä, lehdistötiedote koululla, ulkomainonta, mainonta verkossa sekä sosiaalista mediaa käyttäen.

Järjestävän projektiryhmän näkökulmasta yllätyin, miten upeita osastoja nousi yllättävän lyhyessä ajassa messupäivän aamun koittaessa. Kaikki osastot olivat tyylikkäitä ja osastojen yrittäjät aktiivisia itse messupäivänä. Se kertoo yrittäjien tuntevan messutaidot. Osastot kiinnittivät huomiota kävijöissä. Osastojen henkilökunta oli aktiivista eli he olivat tietoisia miten tilanteet käytetään hyödyksi. Arvontakorteilla, kyselykaavakkeilla sekä muilla oheismateriaaleilla messukävijät saatiin pysähtymään ja keskustelemaan osastolla. Loppu jäi osaston henkilökunnan taitojen varaan. Henkilökunnan on messuilla hyvä tuntea koko yritystä koskevia asioita ja olla asiantuntija itse messuaiheen alalla. Toivottavasti kaikille tuli messujen jälkeen hyvä määrä kontaktoitavia asiakkaita.

Tulen tekemään opinnäytetyöni aiheesta ”Sijoitusmessut näytteilleasettajan näkökulmasta”. Olemme sopineet näytteilleasettajien kanssa, että käymme keskustelun marraskuun aikana miten he kokivat päivän ja mitä palautetta haluavat antaa meille tapahtuman onnistumisesta omasta näkökulmastaan. Tutkimuksen kautta saamme tärkeää tietoutta onko Sijoitusmessut Huittisissa -tapahtuma mahdollista järjestää uudelleen.

Kiitos Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampukselle mahdollisuudesta toimia projektissa mukana. Omasta näkökulmastani suosittelen lämpimästi tapahtuman uudelleen järjestämistä.

Tiina Uusivirta
projektiryhmän jäsen

Opiskelu-unelmasta totta

Aina ei vaan ole hyvä päivä. Sen tietävät niin urheilijat kuin muutkin ammattiryhmät. Kohtaamme kaikki joskus tilanteita, jolloin jonkin suorituksen pitäisi osua nappiin tiettynä ajankohtana ja mikäli näin ei käykään, on pettymys suuri. Opiskelumaailmasta konkreettinen esimerkki ovat valintakokeet, jolloin oman tuloskunnon eli koesuorituksen pitäisi olla juurikin valintakoepäivänä kohdallaan. Mutta entä jos epäonnistuu tai valintakokeeseen osallistuminen ei edes ole vaikkapa aikataulusyistä mahdollista, valuvatko toiveet opiskelusta saman tien kuuluisaan Kankkulan kaivoon? Vastaus: eivät valu, sillä opiskelu-unelmaa voi toteuttaa eri tavoin. Valintakoe on vain yksi reitti. Toinen hyvä vaihtoehto on opiskella ensin avoimessa amk:ssa. 

Tutkinto-opiskelijaksi avoimen amk:n kautta

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opinnot aloitti julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki, joka tänä lukuvuonna jatkaa opintojaan tutkinto-opiskelijana Kuninkaisten kampuksella. Ennen tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä hän ehti opiskelemaan avoimessa amk:ssa opintojaksoja 88 opintopisteen verran vajaassa kahdessa vuodessa työnsä ohella. Nämä opintopisteet hän saa nyt siirrettyä osaksi tutkintoa.

blogi_kuva0914
Julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki (vasemmalla) ja SAMKin Kuninkaisten kampuskirjaston tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja keskustelemassa kirjaston merkityksestä opintojen edistymisessä. Kirjasto auttaa opiskelijoita tiedonhaussa myös verkon välityksellä mm. Infotelakka-palvelun muodossa.

Mistä tuli kipinä lähteä opiskelemaan avoimen amk:n opintoja?

Minulla oli jo useamman vuoden ajan kiinnostusta ryhtyä opiskelemaan itseäni kehittääkseni, mutta työpäivän jälkeen kului paljon aikaa mm. lapsen harrastuksiin kuljettamisiin ja niihin osallistumiseen. Olen työssä julkisella sektorilla ja jatkuvat uudistukset sekä kuntien yhdistymiset alkoivat olla arkipäivää. Halusin päivittää tutkintoani vastaamaan tätä päivää. Pelkät työn edellyttämät koulutukset eivät enää riittäneet itselleni, vaikkakin olen ollut työni kautta vuosittain useammilla koulutuspäivillä. Ja vihdoin syksyllä 2012 otin härkää sarvista ja ilmoittauduin parille ensimmäiselle opintojaksolle, jotka palvelivat suoraan omaan työhöni liittyviä asioita.

Minkälaista opiskelu on ollut? Mikä on ollut helppoa, mikä haastavaa?

Opiskelu on ollut antoisaa ja palkitsevaa, vaikkakin välillä on ollut epätoivon hetkiä ajankäytön ja ajan riittävyyden kanssa. Olen nauttinut uuden oppimisesta. Olen pyrkinyt osallistumaan lähipäiville paikanpäällä Huittisissa, koska olen käyttänyt paljon Samkin kirjastoa. On ollut myös mukava nähdä muita opiskelijoita ja vaihtaa kuulumisia.

Olen yllättynyt siitä, miten hyvin opiskeluun pääsi kiinni. Edellisistä opinnoista oli kuitenkin aikaa todella kauan. Kunkin jakson alussa on ollut epätoivon hetkiä, mutta olen laatinut itselleni suunnitelman, miten suurin piirtein toimin tehtävien kanssa ja olen suunnitelmastani ja aikataulustani pyrkinyt pitämään kiinni. Suurimmassa osassa opintojaksoja on ollut ryhmätöitä ja ryhmäytyminen, varsinkin samanhenkisten löytyminen ryhmään, on ollut välillä haastavaa. Olen oppinut, että aikataulutus ja tehtävien jako ryhmän jäsenten kesken hyvinkin varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Toinen haaste on välillä ollut tarvittavien kirjojen löytyminen. Oppilaitoksen kirjaston lisäksi kannattaa hankkia oman asuinkunnan alueen kirjastokortti, ellei sitä jo ole. Ja vielä kun oppisin sen, että kaikkea ei ole pakko päntätä tehtäviä varten, vaan opettelisin tiedon käsittelemisessä rajaamisen taidon!

Miten olet saanut sovitettua opiskelun työssäkäynnin kanssa?

Suhteellisen hyvin. Kun töissä on paljon isoja asioita työn alla ja kiire painaa, ja illalla pitää vielä tehdä tehtäviä, on joskus tuntunut raskaalta. Olen pyrkinyt tekemään tehtävät viikolla ja viikonloppuna vapaata, mutta jos on tuntunut oikein raskaalta, olen pitänyt viikolla vapaaillan ja sen sijaan tehnyt esimerkiksi sunnuntaina tehtäviä. Olen kuitenkin ajatellut silloin niin, että itsepä olen vapaaehtoisesti itseni tähän laittanut. Työnantajallani on myönteinen suhtautuminen kouluttautumiseen ja henkilöstöstrategiamme mukaisesti kuukaudessa saa käyttää kaksi työpäivää palkallisena opiskeluun. Nämä päivät ovat yleensä riittäneet lähipäiville osallistumiseen.

Oletko pystynyt hyödyntämään oppimaasi työelämässä?

Kyllä olen pystynyt. Hyvänä esimerkkinä voisi käyttää ryhmätyönä tehtyä henkilöriskien kartoitusta omaan työpaikkaani. Työpaikallani, kuten kuntasektorilla yleensäkin, riskien kartoitus on melko uusi asia. Työnantajani sai myös kyseisen työn käyttöönsä. Toisena esimerkkinä voisin mainita prosessien määrittämisen omalle sektorilleni opetustoimeen.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on nyt tutkinto-opiskelijana?

Yritän edetä pikkuhiljaa tutkintoa kohti, koska kauhean montaa opintojaksoa yhden jakson aikana en katso pystyväni suorittamaan. Orientaatiopäivillä saan uusia tietoja opintojen suorittamisesta.

Opiskelu avoimessa amk:ssa Kuninkaisissa

Avoimen amk:n opiskelijat opiskelevat samoilla opintojaksoilla tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Kuninkaisissa voi opiskella julkishallintoa, rahoitusta tai juridiikkaa. Tänä syksynä Kuninkaisissa alkoi uutuutena ns. polkuopinnot, joihin valittiin kevään valintakokeeseen osallistuneita, mutta varsinaisessa opiskelijavalinnassa niukasti rannalle jääneitä hakijoita, jotka olivat antaneet luvan suoramarkkinointiin yhteishaun yhteydessä. Polkuopinnoissa suoritetaan opintojaksoja 60 opintopisteen verran, jonka jälkeen voi hakea opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi ns. erillisvalinnan kautta. Kokeilua on tarkoitus jatkaa, mikäli kokemukset siitä osoittautuvat hyviksi.

Avoimen amk:n opintojen tarjonta on nähtävillä lukukausittain osoitteessa www.samk.fi/avoinamk. Saman sivuston kautta voi ilmoittautua opintojaksoille ja sieltä löytyy myös tietoa opintojen maksuista.

Hanna Moisio
lehtori, julkishallinto


Kuninkaisten kampuksella voi opiskella tradenomiksi monimuotoisesti verkosssa. Valintakokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn yhteishaku on käynnissä, hakuaika 8.-22.9.2014. Opinnot alkavat tammikuussa 2015.