Digitaalisuuden kestävän kehityksen haasteet voivat aiheuttaa teknostressiä

Digitaaliset organisaatiot ja etäjohtaminen -opintojakson (5 op) opiskelijoiden tehtävänä oli aloittaa aihepiirin opiskelu tutustumalla Tulevaisuustalo Sitran Megatrendeihin, sekä kirjoittamalla yhden valitun trendin pohjalta tulevaisuuden digitaalista työelämää käsittelevä teksti.   

Megatrendeissä käsitellään asioita, joiden uskotaan vaikuttavan elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Julkaisemme nyt blogissa Elina Haltia Okkerin tekstin, joka antaa ajattelemisen aihetta digitalisaation ja ilmastovaikutusten yhteydestä. Elina on aloittanut tutkinto-opiskelijana Kuninkaisten kampuksella syksyllä 2021, suoritettuaan sitä ennen opintoja polkuopiskelijana yhden lukuvuoden ajan.

 

Sitran Megatrendeissä käsitellään asioita, joiden uskotaan vaikuttavan elämäämme nyt ja tulevaisuudessa. Elinan teksti antaa ajattelemisen aihetta meille kaikille. 

 

Digitaalisuuden kestävän kehityksen haasteet voivat aiheuttaa teknostressiä

Teknologian yksi pyrkimys on helpottaa ja parantaa työskentelyä. Sen tarkoitus on myös mahdollistaa osaltaan maailman kehitystä vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi. Miksi siitä sitten on tulossa uusi stressinaiheuttaja? Entä miten sähköllä pauhaavat, alati lisääntyvät konesalit ympäri maailmaa edistävät hiilijalanjäljen pienentämistä? 

Tulevaisuustalo Sitra katsoo tulevaan ja pyrkii ennustamaan globaaleja trendejä. Yhdeksi tulevaisuuden mahdolliseksi kehityssuunnaksi tämä ajatushautomo on nostanut jännitteen teknologian mahdollisuuksien ja uhkien välillä. Sitran mukaan teknologia on apuna, kun pyrimme kestävämpään yhteiskuntaan, mutta kääntöpuolena se voi olla myös haitaksi. Etenkin teknologian vaatima energiantarve ei kulje käsi kädessä ilmastotavoitteiden kanssa. (Sitra, 2020, s.15.) 

Sitran megatrendeihin perehtyminen sai minut pohtimaan myös jättimäisiä konesaleja. Nämä palvelinkeskukset kuluttavat sähköä valtavia määriä. Toki joissain palvelinkeskuksissa on rakennettu järjestelmä keräämään lämpö talteen ja johdettua se eteenpäin käyttöön, mutta konesaleja surraa myös kohteissa, joissa sähkö tuotetaan kestämättömästi fossiilisilla polttoaineilla. (Laakso & Terävä, 2019.) Monikohan nettivideoita tai Netflixiä katseleva tulee ajatelleeksi hiilijalanjälkeään? Milloin jättiyhtiöt alkavat markkinoida itseään tuotteensa lisäksi myös kestävästi ylläpidetyillä konesaleilla? Ja milloin kuluttajat heräävät vaatimaan tätä? 

Keskustelin väitöskirjaa vaikuttavuussijoittamisesta teknologiayrityksiin Jyväskylän yliopistossa tekevän henkilön kanssa. Hän toi esiin mielenkiintoisen termin, teknostressi. (Okker, 2021.) Teknostressiä on tutkittu Jyväskylän yliopistossa ja tutkijat ovat todenneet yli tuhatta teknologiaa työssään käyttävää haastateltuaan, että jopa joka kolmas digitalisoituvassa työympäristössä työskentelevä saattaa kokea teknologiasta aiheutuvaa stressiä (Jyväskylän yliopisto, 2021). Teknologia ei siis pelkästään helpota ja yksinkertaista työtehtäviämme, se myös aiheuttaa stressiä, johon ilmastovaikutukset voivat olla yksi syy. Teknostressin ennaltaehkäisyyn tulee siis etsiä ratkaisuja, ei vain tulevaisuuden työelämässä vaan jo nyt. 

Teknologia tarjoaa suuren mahdollisuuden niin kestävämpään maailmaan kuin hyvään digitalisoituvaan työelämäänkin. Meidän ihmisten tarvitsee vain tarkemmin suunnitella ja johtaa teknologian käyttöä niin, että se on vastuullista ja jokainen teknologiaa työssään tarvitseva saa riittävää perehdytystä.

 

Lähteet: 

Jyväskylän yliopisto. (23.3.2021). Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla. Tutkimusuutiset. Haettu 8.9.2021 osoitteesta https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/03/teknostressi-on-yleinen-ilmio-suomalaisillatyopaikoilla 

Laakso, V. & Terävä, H. (26.6.2019.) Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3- 10832413 

Okker, T. (8.9.2021). Henkilökohtainen keskustelu tohtoriopiskelija Timo Okkerin kanssa. 

Sitra. (2021). Megatrendikortit. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendikortit-2020/

 

Teksti: Tradenomiopiskelija Elina Haltia Okker

Kuva: Pixabay

 

HILL-oppimisalustan kehittämisellä pitkät juuret

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) verkko-opetuksen juuret ovat 1990-luvulla, sillä tällöin aloitettiin sähköisen oppimisympäristön suunnitteleminen aikuisopiskelijoiden tarpeita ajatellen. Kehitystyö lähti liikkeelle Liiketalouden Huittisten yksiköstä (nykyisin Kuninkaisten kampus), josta se on levinnyt vuosikymmenien aikana koko SAMKin laajuiseksi menestystarinaksi. Monien verkko-oppimisympäristöihin liittyvien kehitysvaiheiden jälkeen luotiin HILL-oppimisalusta, jonka kehittämisessä ja käyttöönotossa merkittävää roolia on kantanut järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Tietokoneen ruutu ja ihmisen käsi.
HILL-oppimisympäristön tarina yhden kampuksen tarpeista SAMKin menestystarinaksi on huikea. Matka on sisältänyt paljon kehitystyötä, yhteistyökumppanien etsintää ja sisäistä koulutusta.

Opintojen joustavaa suorittamista

Aikuisopiskelijoilla ajanhallintaan ja opintojen joustavaan suorittamiseen liittyvät tarpeet korostuvat, sillä opintoja suoritetaan pääsääntöisesti työn ja perhe-elämän ohessa. Lisäksi korkeakoulun valintaan vaikuttaa merkittävästi oman urakehityksen tarpeet, eikä se, missä korkeakoulurakennus fyysisesti sijaitsee.

Varsinaisen HILL-oppimisalustan kehittäminen alkoi 2010-luvulla, jolloin SAMK aloitti IBM:n, Ciscon ja AKG:n kanssa yhteistyön. Oppimisalustan perustana on Ciscon Webex-verkkoneuvottelujärjestelmä, jota on kehitetty edelleen luokkatilaan sopivaksi edistyksellisten ääni- ja videoteknologioiden avulla. Matkan varrella yhteistyökumppaneidemme roolit ovat muuttuneet ja uusia on tullut mukaan. Tämä on tarkoittanut Jari Suvilalle ja muille SAMKin toimijoille monia yhteistyöpalavereja ja kokousmatkoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kaksi miestä seisoo vierekkäin hymyillen
Jari Suvilan (kuvassa oikealla) pedagoginen sparraaja ja läheinen kollega on ollut pitkään SAMKin nykyinen opetuksen vararehtori Timo Mattila.

HILL on suunniteltu joustavoittamaan opiskelijoiden opiskelua ja se on kaikkien SAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä jokaisessa toimipisteessä ja koulutusohjelmassa. HILL-oppimisalustan olemassaolo ja verkko-opetukseen liittyvä vahva osaaminen teki myös kevään 2020 digiloikasta Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnalle vaivattoman. Verkko-opetukseen liittyvä osaaminen, järjestelmät, tuki ja koulutus olivat valmiiksi jo olemassa ja normaali osa toimintaamme.

Jari Suvila luokan edessä esittelemässä HILL-näkymää opiskelijoille
Kuninkaisten aikuisopetus tapahtuu nykyisin 100% verkossa. HILL mahdollistaa kuitenkin myös kontaktiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistämisen luokkatiloihin asennettujen äänentoistojärjestelmien avulla ja tätä mahdollisuutta on hyödynnetään paljon SAMKin muilla kampuksilla.

Kohti uusia haasteita

Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut olla luomassa uudenlaista oppimis- ja toimintakulttuuria jo pitkään, ja haluamme jatkossakin kulkea verkko-opetuksen kehittämisen eturintamassa. Opiskelu verkossa on jo itsestäänselvyys, mutta kulunut vuosi on tehnyt siitä kiinteän osan kaikkien opiskelijoiden arkea.

Verkko-opetuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Uudet teknologiat ja järjestelmät antavat yhä uusia mahdollisuuksia opiskelijalähtöisten palveluiden kehittämiseen.

Jari Suvila istuu tuolilla
Jarilla suunta on kohti uusi haasteita. Tavataan Loimaalla!

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvän kehitystyön näkökulmasta olemme kuitenkin uuden edessä, sillä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila aloittaa uudessa työssään Loimaan digipalvelupäällikkönä 1.4.2021. Jarilla on takanaan mittava ura SAMKissa, sillä työvuosia ehti kertyä 25. Myös tutkinnot on suoritettu SAMKissa: tradenomitutkintoon Jari valmistui vuonna 1995 ja insinööri (ylempi AMK, Master of Engineering in Information Technology) -tutkintoon vuonna 2019. Uuden tutkinnon opinnäytetyössään Jari käsitteli HILL-konseptin kehittymistä, luonnollisesti.

HILL-oppimisympäristö palkittiin myös SAMKin henkilöstöpäivässä vuoden menestystarinana vuonna 2015. Palkitsemisperusteissa todettiin seuraavaa: ”HILL on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana SAMKin opetusta ja muuta toimintaa. Kehitys on ollut määrätietoisesti asiakaslähtöistä ja laatu on pysynyt korkeana.” Palkinnon vastaanotti henkilöstöpäivässä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Toivomme, että kunniakirjalle ja kaikille muille rikkaille muistoille SAMKin palveluksen ajalta löytyy paikka sydämestäsi myös jatkossa!

Kirjoitus on osa Jari Suvilan läksiäislahjaa, joka valmisteltiin yllätyksenä. Julkaisuun on pyydetty Jarin lupa.

Tekstin valmisteluun ovat osallistuneet: Jonna Koivisto, Elina Laineenoja, Jatta Lehtonen ja Heidi Varpelaide.

 

Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraavia, HILL-oppimisympäristöä aiemmin käsitelleitä julkaisuja:

Suvila, J. & Valo, A. (2018). HILL – uusi yhteinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Koivisto, E-L Forma, J. Jalonen, K. Kallama & N. Kandelin (toim.),  eOppimisen aika: pedagogiikkaa ja digityökaluja (s. 30-31). Satakunnan ammattikorkeakoulu.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-246-1

Suvila, J. (2019). Teaching has changed to learning - the Circles of the HILL-concept. [YAMK-opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. Theseus. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139352

Telia. (26.11.2015). Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu. https://studio.kauppalehti.fi/telia/uusi-digitaalisempi-ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu. (2015). Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja opetusta suurella sydämellä. Agora. Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset, (4), 13.

 

Digitaalisuus on todellisuutta

Digitaalisuus on ilmiö, joka liittyy kaikkiin toimialoihin ja tulevaisuuden kehitykseen. Koulutuksen osalta yhteiskunnallisissa keskusteluissa tuodaan esille tarve digitaalisiin oppimisympäristöihin ja digitaaliseen loikkaan eri kouluasteilla.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten liiketalouden koulutuksessa digitaalisuus on jo tätä päivää ja todellisuutta. Useiden vuosien verkko-opetuskokemuksen myötä olemme ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uusia keinoja verkko-opetuksessa, ja kehitystyö on jatkuvaa.

Miten digitaalisuus näkyy Kuninkaisten opetuksessa? Digitaalinen oppiminen hyödyntää teknologiaa eri tavoin. Se ulottuu ”digitaalisesta luokkahuoneesta” omaehtoiseen opiskeluun verkko-oppimisympäristöissä. Digitaalinen oppiminen on kaikenlaista oppimista, johon liittyy teknologian tehokas hyödyntäminen. Oppimista tapahtuu sekä suljetussa oppimisympäristössä että avoimessa verkossa, erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisia sovellusohjelmia, pilvipalveluita ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

hill-istunto
Markkinointiviestinnän verkkoluento HILLissä.

Kuninkaisissa verkko-opiskelussa on käytössä HILL-konsepti, joka on teknis-pedagoginen ratkaisu moderniin verkko-opetukseen. HILL-verkkoneuvottelussa saavutetaan aito läsnäolon tunne, vaikka osallistujat ovat fyysisesti eri paikoissa. Äänen ja kuvan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Näytön jakaminen mahdollistaa yhteisen työskentelyn ja osallistamisen. HILLissä voi pitää kokouksia, tehdä ryhmätöitä tai toteuttaa luento-opetusta suurillekin osallistujaryhmille.

Ajan ja paikan käsite opiskelussa on joustava. Oppimista voi tapahtua luokkahuoneessa, kotona, työpaikalla tai vaikka matkalla, kahvilassa, hotellissa tai bussissa. Vaikka opiskelijoiden toivotaankin osallistuvan luennoille reaaliaikaisesti, tarjotaan myös mahdollisuus luentojen seuraamiseen jälkikäteen nauhoitettuina, jolloin työesteet, ulkomaan aikaerot tai muut syyt eivät estä opiskelua. Monet opiskelevat työn ohella ja asuvat pitkienkin välimatkojen päässä. Myös yhä useammat ulkosuomalaiset ovat havainneet etäopiskelumahdollisuuden ja hakeutuneet opiskelemaan Kuninkaisiin

Tehtävien palauttamiset, tenttiminen ja opinnäytetyöseminaarit toteutetaan verkossa. Kuninkaisten kampuskirjaston palvelut ja sähköiset oppimateriaalit tarjoavat mahdollisuuden sähköisten tenttikirjojen ja muun digitaalisen materiaalin käyttöön  perinteisten kirjojen lisäksi. Lisäksi on siirrytty osin sähköiseen asiointiin, jolloin esimerkiksi opintoihin liittyvien lomakkeiden ja hakemusten käsittely tapahtuu sähköisesti. Opintojen myötä Kuninkaisten tradenomiopiskelija oppii luontevasti hyödyntämään digitaalisuutta opinnoissaan ja tulevaisuuden työtehtävissään.

Vaikka oppimisympäristömme ovatkin virtuaalisia, toimintamme on ihmisläheistä verkossa ja paikan päällä. Koko henkilökuntamme on apuna; opetushenkilöstöltä ja opettajatutoreilta saa ohjausta opintoihin, ja kampustoimisto ja kirjasto palvelevat sekä Kuninkaisten kampuksella että verkossa.

Heidi Varpelaide
lehtori