Opintojakson avulla kohti parempaa itsetuntemusta

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Tässä osassa esittelemme opintojakson sisältöä ja toteutustapaa. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus on 5 opintopisteen laajuinen kokonaisuus Tradenomi (AMK) tutkintoa. Opintojakso on ensisijaisesti suunnattu Kuninkaisten kampuksen esimiestyön kehittämisen suuntautumisessa opiskeleville, mutta myöhemmin opintojaksoa on tarkoitus tarjota myös muille kampuksen tutkinto-opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Opintojakson sisällön suunnittelu sai kipinän siitä, että nykyisestä opetussuunnitelmastamme puuttui vuorovaikutukseen liittyvän teeman käsittely, vaikka työelämää koskevissa selvityksissä tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu. Halusimme nostaa vuorovaikutukseen liittyvät asiat tarjolle uudelleen, mutta uudesta näkökulmasta. Esimiestyötä käsittelevissä puheenvuoroissa oli viime vuosina noussut esiin monesti empatian, psykologisen turvallisuuden ja tunteiden käsittelyn tärkeys. Aihetta tutkailtuamme päädyimme yhdistämään nämä teemat yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi. Uudenlainen näkökulma innosti meitä molempia ja toi myös omaan työhön uudenlaista sisältöä.

Pilottitoteutus käynnistyy

Opintojakson sisältö hyväksyttiin loppuvuodesta 2019 osaksi uutta Tradenomi (AMK) opetussuunnitelmaamme, joka tulee voimaan syksyllä 2021. Halusimme pilotoida uutta opintojaksoa jo etukäteen ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja kohderyhmäksi valikoitu valmistumisvaiheessa olevat esimiestyön kehittämistä opiskelevat opiskelijat.

Meille opettajille oli tärkeää saada kokemusta opintojakson toteutustavasta mahdollisimman pian, sillä sisällöt edellyttävät sekä meiltä opettajilta että opiskelijoilta rehellistä omien tunteiden tutkimista ja niiden ääreen pysähtymistä. Pilottitoteutuksen avulla halusimme saada ennen kaikkea varmistusta siitä, että valitsemamme toteutustapa on toimiva. Toteutus on tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä puolivälissä, ja tähän asti saamamme palaute on ollut erittäin hyvää.

Yhteisopettajuudella vahvuutta toteutukseen

Opintojakson yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Omien tunnetaitojen lisäksi opintojaksolla opiskelija saa työkaluja vuorovaikutusosaamisen ja oman organisaation tunnejohtamisen kehittämiseen, nämä voivat parhaimmassa tapauksessa auttaa opiskelijaa hyvinvoivan organisaation rakentamisessa. Taataksemme riittävän osaamisen opetuksen sisällöistä olemme sekä kouluttautuneet lisää vuoden varrella että sparranneet ja kannustaneet toisiamme, milloin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä ja milloin sisällön nostamien asioiden käsittelyssä.

Lehtorit Satu Korhonen ja Jonna Koivisto Yyterin rannalla luontoretkellä.
Inspiraatiota omien tunteiden käsittelyyn ja opintojakson sisältöön haettiin myös Yyteriin suuntautuneelta luontoretkeltä. Kuvassa Satu Korhonen (vas.) ja Jonna Koivisto.

Opintojakson toteutus perustuu itsenäisiin tehtäviin, joita käsitellään luottamuksellisissa pienryhmissä. Tunnejohtaminen edellyttää vahvaa osaamista omien tunteiden tunnistamisessa ja niiden hallinnassa, jonka johdosta opintojakson ensimmäiset tehtävät liittyvät juuri omien tunteiden käsittelyyn. Materiaalin tutustuminen, opetustuokiot sekä pienryhmäkeskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös opettajille. Emmehän me itsekään ole voineet perehtyä aiheeseen syvällisesti ilman oman itsemme tarkastelua.

Tunneopetusta verkossa

Omien tunnetaitojen kehittäminen korostuu opintojakson ensimmäisissä tehtävissä, jotta voidaan edetä vuorovaikutus- ja tunneosaamisen tarkasteluun työelämässä ja organisaatiotasolla.  Vuorovaikutusosaaminen on taito siinä missä kymmensormijärjestelmäkin.  Ajatuksena on, että vuorovaikutusta voi oppia ja siinä voi kehittyä. Työelämässä hyvät vuorovaikutustaidot ja jopa –osaaminen on yleisesti tärkeää, mutta vaatimukset korostuvat esimiestyössä.  Opintojakson tehtävien avulla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja havainnoimalla ja reflektoimalla omia työelämäkokemuksia. Näin pyritään antamaan opiskelijoille työkaluja, joita voi käyttää oman esimiestyön tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittymispolulla.

Kuninkaisten kampuksen toimintamalli perustuu 100% verkko-opetukseen. Tunteiden tulkintaan ja säätelyyn sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät vahvasti sekä sanallinen että sanaton ilmaisu, joten toteutuksen aikana on ollut tärkeää nähdä ja kuulla toisiamme aidosti. Olemme kertoneet opiskelijoille jo alusta lähtien siitä, että opetustuokioissa ja pienryhmäkeskusteluissa meidän tulee nähdä toisemme, joten kameran aktiivinen käyttö on ollut oleellista kaikissa tapaamisissa. Opiskelijoiden kasvojen näkeminen on ollut ilahduttavaa ja tuonut työhömme paljon lisää positiivista virettä.

Kirjoittajat: Lehtorit Jonna Koivisto ja Satu Korhonen

Kuva: Minna Kuohukoski

Minisarjan seuraava teksti käsittelee psykologista turvallisuutta ja sen merkitystä työyhteisön tunneilmapiirille. Teksti ilmestyy viikolla 51

Työelämä tarvitsee digitalisaation rinnalle inhimillisyyttä

Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020.

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja nykyiset muutostrendit vaikuttavat työtehtäviin ja työntekemisen tapoihin enemmän kuin ennen. Sitra on omien megatrendiselvitysten myötä löytänyt Suomen kansallisella tasolla tärkeitä muutoksia ja kehityssuuntia; teknologia sulautuu kaikkeen, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, talouden suunta muuttuu kulutuksen ja ympäristön tilan muutoksen mukana, vallankäyttö siirtyy verkostoihin. Huomiota tulisi kiinnittää teknologian sulautumiseen ja siihen, miten työelämässä kohdataan teknologisten ratkaisujen – tekoälyn tuomat muutokset.

Digitalisaatio on päivän sana, mutta sen rinnalle työpaikoille tarvitaan lisää inhimillisyyttä; tunteiden tunnistamista ja parempaa itsetuntemusta.

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat ennustaneet, että vuonna 2024 tekoäly on ihmistä parempi kääntämään kieliä ja vuonna 2027 tekoäly on ihmistä parempi ajamaan rekkaa.  Tehdastyön lisäksi tulevaisuudessa automatisointi siirtyy asiantuntijoiden työhön.  Miltä tuntuisi robottilääkärin tekemä diagnoosi tai virtuaalilakimiehen palvelut?

Teknologia on aina vaikuttanut työn tekemiseen. Usein mediahuomio suunnataan teknologisen kehityksen aiheuttamiin uhkakuviin, vaikka pitäisi pohtia, miten ja mitä töitä ihmiset voivat tehdä lisääntyvästä robotiikasta huolimatta. Vaikka kaikkea työtä ei tulla koskaan automatisoimaan, iso osa ammateista sisältää tehtäviä, jotka voidaan jo nyt hoitaa robotin avulla.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Eläkkeelle jääminen ei ole kenties vielä mahdollista, joten organisaatioiden, meidän työssäkäyvien ja työelämään tulevien on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä ovat ne tulevaisuuden osaamiset, jotka vievät työelämää eteenpäin.

Itsetuntemus on tulevaisuuden työelämätaito

Totta on, että tekoäly vähentää tulevaisuudessa työvoiman tarvetta ja siksi korkeakoulutasoinen oman ammattialan osaaminen sekä digitaidot ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Toisaalta Ilmarisen julkaiseman Future Score-testin tulosten mukaan tulevaisuuden top 10 työelämätaidot ovat seuraavat:

  • Vuorovaikutustaidot
  • Itsetuntemus
  • Tunneälykkyys ja empatia
  • Kyky ja tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
  • Verkostoitumiskyky
  • Resilienssi eli muutosjoustavuus
  • Yhteistyökyky
  • Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa
  • Kriittinen ajattelu ja luovuus
  • Itseohjautuvuus

Listan kolme tärkeintä työelämätaitoa ovat vuorovaikutustaidot, itsetuntemus ja tunneälykkyys / empatia. Nämä ovat nyt ja tulevaisuudessa osaamisia, joiden avulla pidämme itsemme työelämässä kilpailukykyisinä.

Tärkeää on lisätä vuorovaikutus- ja empatian taitoja, jotka varmasti lisäävät työssä viihtymistä, mutta vaikuttavat myös työn tuottavuuteen. Muutostahti tulee olemaan niin nopeaa, että tietty teknologia vanhenee nopeasti, jolloin digitaitojen ohella on hyvä valmentaa ihmisiä toimimaan yhdessä. Näin varmistetaan, että julkisten organisaatioiden tai yritysten, johto sekä työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja saadaan aikaan uusia innovaatioita.

Vuorovaikutus ja yhteistyö työelämässä sujuu paremmin, kun koko organisaatiolla on osaamista omien ja toisten tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Päivänselväähän on, että jokaisella on tunteet, mutta kysymys on siitä, miten ne näkyvät muille ja miten me kukin osaamme tulkita omia ja muiden tunteita tai miten me reagoimme tunteisiin. Tunteiden tulkitsemisen taito meillä ihmisillä on, mutta koneilla ei vielä tätä taitoa ole ainakaan samassa mittakaavassa, joten tunteiden kohtaamisen taito on kilpailuvalttimme.

Pitkospuut luonnossa.
Millainen on sinun polkusi itsetuntemukseen?
(Kuva: Satu Korhosen kotialbumi)

Hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneälykkyys lähtevät liikkeelle itsetuntemuksesta, joka usein sekoitetaan itsetuntoon.  Henkilö, joka tuntee oman osaamisensa saa todennäköisesti aikaan enemmän kuin sellainen, joka ei tunnista omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan. Kun organisaatioihin palkataan itsensä tuntevia henkilöitä, kehitetään samalla koko työyhteisöä. Hyvä itsetuntemus auttaa meitä kohtamaan työelämään liittyviä haasteita ja tekemään niiden suhteen tietoisia valintoja, eikä pelkästään reagoimaan asioihin spontaanisti. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, itsetunto ja motivaatio ovat itsetuntemuksen osa-alueita. Itsetuntemuksen kehittäminen on avain tunteiden tunnistamiseen ja parempiin vuorovaikutustaitoihin.

Miten itsetuntemusta sitten voisi kehittää niin että siitä on etua töissä? Matkan voi aloittaa, vaikka pysähtymällä omien tunteiden äärelle havainnoimaan ja tunnistamaan, mitkä tunteet eri tilanteissa ovat päällimmäisiä. Itselle kannattaa esittää kysymys, miksi reagoin voimakkaasti toisen käytökseen. Tällä tavalla pääset kurkistamaan omia sokeita pisteitäsi ja kenties seuraavalla kerralla et ärsyynny samalla tavalla vaan osaat kohdata tilanteen paremmin ja pääsette keskustelemaan asioista ilman että päädytään vain voimakkaisiin reaktioihin.

Tämän blogitekstin kirjoittamiseen on käytetty seuraavia lähteitä:

  1. Hiila, I., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly: Opas muuttuvaan työelämään. Jyväskylä: Tuuma.
  2. Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra.
  3. Grace, K., Salvatier, J., Dafoe, A. Zhang, B., and Evans, O. When Will AI Exceed Human Performance? Evidence from AI Experts. Future of Humanity Institute, Oxford University AI Impacts. Department of Political Science, Yale University. Viitattu 13.11.2020 https://arxiv.org/pdf/1705.08807.pdf
  4. Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? Viitattu 13.11.2020 https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/
  5. Aaltonen, M. & Merilehto, A. 2019. Tekoäly: Ihminen & kone. Helsinki: Alma Talent.

Kirjoittaja: Lehtori Satu Korhonen

Minisarjan seuraavassa osassa käsitellään Tunnejohtaminen ja vuorovaikutus opintojakson sisältöä ja se ilmestyy ensi viikolla.

Tulevaisuuden esimies johtaa tunteita

Teksti aloittaa blogissamme minisarjan, joka käsittelee tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvä opetus on alkanut osana tradenomitutkintoamme syksyllä 2020. Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Kansassa 10.10.2020.

Tunnetaidot ovat työelämässä toimimisen tärkeitä metataitoja. Näillä tarkoitetaan sellaisia taitoja, jotka auttavat meitä pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin sekä mukautumaan muutokseen. Erityisen tärkeitä nämä taidot ovat sellaisille ihmisille, jotka oman työelämäroolinsa kautta tekevät muita ihmisiä koskevia päätöksiä, kuten esimiehille.

Omien tunteiden kohtaaminen helpottuu usein luonnon keskellä.
(Kuva: Jonna Koiviston kotialbumi)

Tunnetaidot, tuttavallisemmin tunneäly, on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi tärkeimmäksi metataidoksi tulevaisuuden kilpailukyvyn sekä hyvinvoivan työyhteisön näkökulmasta. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka suorittavat jo nyt yhä enemmän niistä työtehtävistä, jotka ovat aiemmin kuuluneet meille hengittäville työntekijöille. Tälle kehitykselle ei näy loppua, joten tarve inhimillisemmälle ja aidommalle työelämälle on todellinen. Emme voi kilpailla tekoälyn kanssa datan prosessointinopeudessa, sen sijaan tunneälyn ja vuorovaikutuksen suhteen olemme kiistattomassa etulyöntiasemassa.

Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa (HS 12.9.2020), että esimiehen roolissa on tapahtunut ”käänteentekevä muutos”. Perinteiset, esimiehen symboleiksi tunnistetut asiat on riisuttu, ja pomo on siirtynyt kulmahuoneesta työntekijöiden keskuuteen. Kaverillisen läsnäolon vaatimus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun uusimman työelämäsukupolven edustajat siirtyvät työnantajien palvelukseen. Tämä näkökulma tulee selkeäksi myös Atte ja Karoliina Mellasen teoksessa (2020, Atena Kustannus), joka käsittelee millenniaalisukupolven työelämäodotuksia.

Aitouden, läsnäolon ja kaverillisuuden vaatimukseen liittyvät kiinteästi vahvat tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taidot. Tunteiden kielen ymmärtämiseksi (eli miten tunteet, ajattelu ja toiminta seuraavat toisiaan) jokaisen esimiehen tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsensä tarkastelua ja vastuun ottamista omasta käytöksestä. Vasta omien tunteiden tarkastelun jälkeen on mahdollista siirtyä tunnejohtamisen seuraavalle tasolle, jossa havaitsemme tunteita ja ymmärrämme niiden merkitystä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vielä nykyisin työelämässä törmää lukemattomiin tilanteisiin, joissa käytöksen alle piilotettua tunneilmastoa ei havaita (tai haluta havaita), saati käytetä hyödyksi toiminnan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tietoinen ja tunnistettu tunnepohdinta tulisi ottaa esimiestyön agendalle, sillä se on tärkeä väylä kasvavaan kilpailukykyyn ja hyvinvoivaan työyhteisöön. Tulevaisuuden kilpailuetu luodaan ymmärryksellä ihmisten moninaisesta käyttäytymisestä ja sen taustalla olevista tekijöistä.

Tunteiden näyttämisen ”salliminen” ei tapahdu työyhteisöissä kuitenkaan sormia napsauttamalla, sillä se vaatii tuekseen turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Mikäli sanomisiamme ja tekemisiämme varjostaa pelko tuomituksi tulemisesta tai hankalaksi työntekijäksi leimaamisesta, on usein turvallisempaa sulkea suunsa ja pidättäytyä tunteiden näyttämisestä. Sen sijaan salliva ilmapiiri sosiaalisissa tilanteissa ja esimiehen oma esimerkki johtavat useimmiten uusiin ideoihin ja mielekkääseen työpäivään.

Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto

Minisarjan seuraava teksti käsittelee työelämän tarvitsemaa inhimillisyyttä.