Onko työyhteisösi psykologisesti turvallinen?

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työympäristö ja työn tekeminen on jokaiselle työntekijälle turvallista ja terveellistä. Lähes vuoden levinnyt voimakas Covid19 -pandemia on nostanut myös nämä asiat uuteen valoon. Esimerkiksi etätyön suosittelua ja maskien käytön edellyttämistä on aiheellisesti perusteltu työnantajan vastuulla terveellisestä työympäristöstä. Mutta mitä tarkoittaa psykologinen turvallisuus työssä ja miten sinä voit lisätä sitä omaan työhösi? Teksti jatkaa blogissamme minisarjaa, jossa käsitellään tunnejohtamisen ja vuorovaikutuksen teemoja esimiestyön näkökulmasta.

Psykologista turvallisuutta luodaan nyt myös paljon verkon välityksellä.

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan jokaisen henkilökohtaista kokemusta ja tunnetta siitä, miten omien ajatuksien ja mielipiteiden esiin tuominen työyhteisössä on mahdollista. Psykologinen turvallisuus liittyy vahvasti sekä yksilön että työyhteisön hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen.

Teemaa on mielestäni helppo pohtia konkreettisemmin läheisen ihmissuhteen avulla, sillä moni varmasti tunnistaa lähipiiristään heti sellaisen henkilön, jonka seurassa on hyvä olla. Tällainen kokemus muodostuu samoista elementeistä myös työyhteisössä. Psykologisesti turvallisessa tilanteessa käyttäytyminen on empaattista, kunnioittavaa ja toista osapuolta arvostavaa. Omia ajatuksia ja mielipiteitä esittäessä ei tarvitse pelätä joutuvansa tuomituksi tai loukatuksi. Oma toiminta saa olla kaikessa inhimillisyydessään epätäydellistä. Vuorovaikutustilanteissa vallitsee uskallus nostaa vaikeitakin asioita esiin. Tunnistako sinä ihmissuhteen, jossa nämä asiat toteutuvat? Entä onko sinulla työyhteisöstä vastaavaa kokemusta?

Oikeus olla juuri Sinä

Psykologisesti turvallisessa ympäristössä on aito mahdollisuus ja oikeus olla oma itsensä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan epäasiallista käyttäytymistä, huutamista tai aiheetonta kritiikkiä. Vuorovaikutuksen tulee olla toista osapuolta kunnioittavaa ja avointa, joka sisältä paljon keskustelua ja kysymyksiä. Tavoitteena on työn jalostaminen entistä paremmaksi ja yhdessä oppiminen.

Avoimessa ja turvallisessa työympäristössä toimiminen vaatii jokaiselta yksilöltä vahvaa itsetuntoa. On hyvä kyetä omien asenteiden ja toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun. Loukkaannunko esimerkiksi itse herkästi, jos saan rakentavaa palautetta toiminnastani? Miten kykenen käsittelemään oman ajatteluni kanssa vastakkaisia mielipiteitä? Sallinko esimiehenä kaikkien ajatusten esiintuomista ja kuuntelenko aidosti?

Kuuntelun taitojen kehittäminen

Omaa asennetta on hyvä kehittää entistä enemmän kohti uteliaisuutta, vilpittömyyttä ja kohtaamista. Yksi avaintekijä on aktiivisen kuuntelun taitojen kehittäminen, jota voi harjoitella jokapäiväisissä kohtaamisissa keskittymällä keskustelukumppanin ajatuksiin omien ajatusten tuottamisen sijaan. Keskeistä on osoittaa halua ymmärtää toisen ajatuksia ja kokemusta. Asiaa voi alkuun harjoitella vaikkapa sillä, että pitää keskustelutilanteessa ”tukkimiehen kirjanpitoa”, johon merkitsee aina viivan, kun oma ajatus syntyy omassa mielessä toista kuunnellessa. Aktiivisella kuuntelijalla viivoja syntyy mahdollisimman vähän. Kannattaa kokeilla!

Tukkimiehen kirjanpito
Miten meni kuuntelu niin kuin omasta mielestäsi?

Turvallista talvea!

Kirjoittaja: Lehtori Jonna Koivisto
Kuvat: Pixabay ja Jonna Koivisto

 

Minisarjan viimeisessä osassa käsitellään vuorovaikutusta ja tunteita työssä ja se ilmestyy tammikuun aikana.