Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Oikeudellista osaamista oikeudellistuvaan maailmaan

Oikeusministeriö on 2000-luvun alussa yhdessä noin kymmenen ammattikorkeakoulun kanssa aloittanut tiiviin yhteistyön oikeushallinnon alalla työskentelevien osaamisen nostamiseksi ja osaavan työvoiman saamiseksi oikeushallinnon alan virastoihin, kuten tuomioistuimiin, oikeusapuun, edunvalvontaan ja ulosottoon. Tämä ns. oikeustradenomikoulutus on tullut käytännössä edellytykseksi oikeushallinnon muihin kuin juristin tehtäviin. Myös yksityinen sektori kuten pankit, vakuutusyhtiöt, perintä- ja lakitoimistot ovat rekrytoineet näitä liiketalouden osaajia, joilla on ollut laaja ja kattava oikeudellinen osaaminen.

ylempi amk
Yritysjuridiikan ylempi amk -ryhmä tutustuma​ssa HILL-verkko-opiskeluun tietojärjestelmäasiantuntija Jari Suvilan johdolla.

Valtakunnallisesti on valmistunut yli 800 oikeudelliseen osaamiseen suuntautunutta tradenomia, joiden koulutus on vastannut oikeusministeriön asettamia vaatimuksia ns. oikeustradenomeille (OM työryhmämuistio 2005:15).

Yhteiskuntamme on oikeudellistunut Euroopan unionin, globalisaation ja sopimuksiin perustuvan verkostomaisen toimintatavan vuoksi. Oikeudellisen osaamisen tarve koskettaa siten yhä useampaa työssäkäyvää. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat ottaneet yhdessä kiinni tästä tarpeesta ja alkaneet yhdessä toteuttaa ylemmän oikeudellisen tutkinnon opinnot opiskelijoille. Ensimmäinen ylemmän amkin oikeudellisen suuntautumisen ryhmä aloitti opinnot syksyllä 2014. Sopimushallinnan lisäksi opiskelijat tutustuvat kehittävällä otteella työ- ja virkasuhteiden kehittämiseen, kansainvälisiin näkökulmiin, viestinnän sääntelyyn, perusoikeudellistuvan lainsäädännön merkityksiin yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä julkisiin hankintoihin.

Johtamisen haasteet koskettavat muuttuvassa maailmassa kaikkia. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelija saa työkaluja oikeudellisen osaamisen lisäksi myös johtamisessa ja työyhteisön kehittämisessä. Kehittäminen tehdään aina opiskelijoiden yhteisöihin, joten ilo uudesta osaamisesta siirtyy suoraan käytäntöön.

———

SAMKin Kuninkaisten kampuksella Huittisissa opiskelee työnsä ohessa yli 350 aikuista verkko-opintoina tradenomiksi (HILL-toimintamalli -> linkki: https://tutkintoverkossa.wordpress.com/about/). Tähän joukkoon kuuluvat myös  ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen)  oikeudellisen suuntautumisen syksyllä 2014 aloittaneet opiskelijat. Ylempi AMK -tutkinto antaa julkisiin virkoihin ja tehtäviin saman kelpoisuuden kuin esim. yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus 426/2005, 16.6.2005).

Timo Mattila
johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

———
Haku ammattikorkeakouluihin on käynnissä 17.3.-9.4.2015. Lisätietoja:
liiketalouden amk-tutkinto (Tradenomi)
monimuotototeutuksena  julkishallinto, yritysjuridiikka ja rahoitus
ylempi amk-tutkinto (Tradenomi, ylempi AMK)
yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus

Tradenomitutkintoon liittyvä työharjoittelu

Kesä on työharjoittelun sesonkiaikaa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin ja tietojen sekä taitojen soveltamiseen. Harjoittelun voi suorittaa koulutusalaan liittyvässä kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä, tai muussa soveltuvassa organisaatiossa tai yrittäjänä, mikäli harjoittelun muut edellytykset täyttyvät. Suosittuja harjoittelupaikkoja ovat muun muassa pankit, tili- ja kiinteistötoimistot, verotoimistot, Kela, kunnat sekä erilaiset kaupan-, palvelu-, markkinointi- ja media-alan yritykset ja tehtävät.

Jos opiskelijalla on riittävästi työkokemusta liiketaloudellisissa tehtävissä, voidaan harjoittelu anomuksesta lukea hyväksi osittain tai kokonaan. Niin sanottua oikeustradenomin tutkintoa suoritettaessa vähintään puolet harjoittelusta on kuitenkin oltava oikeusministeriön hallintoalaan liittyvää ammattiharjoittelua oikeudellisista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Tarvittaessa voidaan hyväksyä myös muiden hallintoalojen oikeudellista asiantuntemusta edellyttävä harjoittelupaikka. Harjoittelupaikkoja on ollut eri virastoissa, kuten ulosotto, oikeusapu, käräjäoikeus, maanmittaustoimisto, maistraatti, hallinto-oikeus, poliisi, syyttäjä, aluehallintovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yhdyskuntaseuraamustoimisto, pääesikunta, kaupunkien ja yritysten lakiosastot sekä asianajo-, laki-, ja perintätoimistot.

Harjoittelujakso toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Harjoittelusta tehdään erillinen harjoittelusuunnitelma sekä harjoittelusopimus ja harjoittelun jälkeen opiskelija laatii palauteraportin. Työnantajan tehtävänä on järjestää opiskelijalle harjoittelun edellyttämät toimintamahdollisuudet, sekä antaa hänelle tarvittavaa ohjausta. Harjoittelusta työantaja antaa harjoittelijalle todistuksen. Yrityksen nimeämä yhteyshenkilö osallistuu harjoittelun seurantapalaveriin.

Kaikkiin harjoittelupaikkoihin ollaan oppilaitoksen taholta harjoittelujakson aikana yhteydessä. Harjoittelupaikoissa käydään läpi harjoitteluun liittyvät asiat ja käytännöt. Yhteydenpidon tarkoitus on myös selvittää yrityksen koulutustarpeita ja kertoa oppilaitoksemme tarjoamista mahdollisuuksista, sekä löytää työelämälle tehtäviä TKI-toimintaan liittyviä hankkeita, projekteja ja kehityskohteita.

Harjoittelun seurantapalaverissa Satakunnan verotoimistossa Raumalla. Kuvassa henkilöverotuksen ryhmänjohtaja Anne Kangasniemi Satakunnan verotoimistosta (vasemmalla) sekä harjoittelun ohjaaja Seppo Anttila ja työharjoittelija Anja Stenholm Liiketoiminta/Huittinen. 

Seurantapalaveri ja muu yhteydenpito harjoittelupaikkoihin hoidetaan osittain verkon kautta, HILL-järjestelmällä, joka säästää huomattavasti ainakin ohjaavan opettajan matkustusaikaa. Tämä mahdollistaa myös tiiviimmän yhteydenpidon, koska harjoittelupaikat ovat eripuolilla Suomea, puhumattakaan kansainvälisestä harjoittelusta. Erityisesti se soveltuu tilanteisiin, jossa tapaamisaikojen sovittaminen on hankalaa, etäisyydet ovat pitkät ja harjoittelupaikalla on hyvät verkkoyhteydet ja valmiudet tämän tyyppiseen yhteydenpitoon. Apunahan työpaikalla on opetuksen kautta verkkoneuvotteluihin jo valmiiksi harjaantunut opiskelija. Näistä verkkotapaamisista voi todeta, että berliininmunkki ja kahvit jäävät nauttimatta, mutta asiat käydään tehokkaasti ja kattavasti lävitse.

Harjoittelupaikat ovat olleet mielenkiintoisia ja työt vaihtelevia ja vaativiakin. Harjoittelijat ovat työpaikoilla osoittaneet sellaista innostusta ja osaamista, että harjoittelun ohjaajakin on ollut todella ylpeä suojateistaan. Monelle on löytynyt samassa yhteydessä vakituinenkin työpaikka. Suosittelen harjoittelujaksoa myös muille kuin oikeustradenomiksi opiskeleville. Harjoittelu tarjoaa loistavan tilaisuuden tutustua uuteen työpaikkaan, jakaa ja saada kummankin parhaita käytänteitä ja verkostoitua. Harjoittelu avaa uudet mahdollisuudet tulevaisuuteen. Moni on myös tehnyt opinnäytetyönsä harjoittelupaikan tarpeita silmälläpitäen. Yleensä opinnäytetyön aihe löytyy, kunhan sovitaan, kannattaa kysyä. Työharjoittelusta saatu opinnäytetyön aihe on varmasti ajankohtainen ja työelämälähtöinen.

Työnantajalle harjoittelijan ottaminen on mahdollisuus saada osaava, usein uuden uransa alussa oleva, opiskelija työyhteisön avuksi. Harjoittelijalla on viimeisintä tietoa omalta alaltaan. Hän tuo työpaikalle mukanaan uusia näkökulmia, välineitä ja ajatuksia. Harjoittelujakso on tilaisuus tutustua alan osaajiin ja tehdä omaa organisaatiota tunnetuksi mahdolliselle tulevalle työvoimalle.

Harjoitteluaika ei ole vastannut odotuksiani, vaan se on kirkkaasti ylittänyt ne!”, sitaatti opiskelijan seurantapalaverissa lausumasta.

Seppo Anttila
opettaja, harjoittelun ohjaaja