HILL-oppimisalustan kehittämisellä pitkät juuret

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) verkko-opetuksen juuret ovat 1990-luvulla, sillä tällöin aloitettiin sähköisen oppimisympäristön suunnitteleminen aikuisopiskelijoiden tarpeita ajatellen. Kehitystyö lähti liikkeelle Liiketalouden Huittisten yksiköstä (nykyisin Kuninkaisten kampus), josta se on levinnyt vuosikymmenien aikana koko SAMKin laajuiseksi menestystarinaksi. Monien verkko-oppimisympäristöihin liittyvien kehitysvaiheiden jälkeen luotiin HILL-oppimisalusta, jonka kehittämisessä ja käyttöönotossa merkittävää roolia on kantanut järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Tietokoneen ruutu ja ihmisen käsi.
HILL-oppimisympäristön tarina yhden kampuksen tarpeista SAMKin menestystarinaksi on huikea. Matka on sisältänyt paljon kehitystyötä, yhteistyökumppanien etsintää ja sisäistä koulutusta.

Opintojen joustavaa suorittamista

Aikuisopiskelijoilla ajanhallintaan ja opintojen joustavaan suorittamiseen liittyvät tarpeet korostuvat, sillä opintoja suoritetaan pääsääntöisesti työn ja perhe-elämän ohessa. Lisäksi korkeakoulun valintaan vaikuttaa merkittävästi oman urakehityksen tarpeet, eikä se, missä korkeakoulurakennus fyysisesti sijaitsee.

Varsinaisen HILL-oppimisalustan kehittäminen alkoi 2010-luvulla, jolloin SAMK aloitti IBM:n, Ciscon ja AKG:n kanssa yhteistyön. Oppimisalustan perustana on Ciscon Webex-verkkoneuvottelujärjestelmä, jota on kehitetty edelleen luokkatilaan sopivaksi edistyksellisten ääni- ja videoteknologioiden avulla. Matkan varrella yhteistyökumppaneidemme roolit ovat muuttuneet ja uusia on tullut mukaan. Tämä on tarkoittanut Jari Suvilalle ja muille SAMKin toimijoille monia yhteistyöpalavereja ja kokousmatkoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kaksi miestä seisoo vierekkäin hymyillen
Jari Suvilan (kuvassa oikealla) pedagoginen sparraaja ja läheinen kollega on ollut pitkään SAMKin nykyinen opetuksen vararehtori Timo Mattila.

HILL on suunniteltu joustavoittamaan opiskelijoiden opiskelua ja se on kaikkien SAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä jokaisessa toimipisteessä ja koulutusohjelmassa. HILL-oppimisalustan olemassaolo ja verkko-opetukseen liittyvä vahva osaaminen teki myös kevään 2020 digiloikasta Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökunnalle vaivattoman. Verkko-opetukseen liittyvä osaaminen, järjestelmät, tuki ja koulutus olivat valmiiksi jo olemassa ja normaali osa toimintaamme.

Jari Suvila luokan edessä esittelemässä HILL-näkymää opiskelijoille
Kuninkaisten aikuisopetus tapahtuu nykyisin 100% verkossa. HILL mahdollistaa kuitenkin myös kontaktiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistämisen luokkatiloihin asennettujen äänentoistojärjestelmien avulla ja tätä mahdollisuutta on hyödynnetään paljon SAMKin muilla kampuksilla.

Kohti uusia haasteita

Satakunnan ammattikorkeakoulu on saanut olla luomassa uudenlaista oppimis- ja toimintakulttuuria jo pitkään, ja haluamme jatkossakin kulkea verkko-opetuksen kehittämisen eturintamassa. Opiskelu verkossa on jo itsestäänselvyys, mutta kulunut vuosi on tehnyt siitä kiinteän osan kaikkien opiskelijoiden arkea.

Verkko-opetuksen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Uudet teknologiat ja järjestelmät antavat yhä uusia mahdollisuuksia opiskelijalähtöisten palveluiden kehittämiseen.

Jari Suvila istuu tuolilla
Jarilla suunta on kohti uusi haasteita. Tavataan Loimaalla!

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvän kehitystyön näkökulmasta olemme kuitenkin uuden edessä, sillä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila aloittaa uudessa työssään Loimaan digipalvelupäällikkönä 1.4.2021. Jarilla on takanaan mittava ura SAMKissa, sillä työvuosia ehti kertyä 25. Myös tutkinnot on suoritettu SAMKissa: tradenomitutkintoon Jari valmistui vuonna 1995 ja insinööri (ylempi AMK, Master of Engineering in Information Technology) -tutkintoon vuonna 2019. Uuden tutkinnon opinnäytetyössään Jari käsitteli HILL-konseptin kehittymistä, luonnollisesti.

HILL-oppimisympäristö palkittiin myös SAMKin henkilöstöpäivässä vuoden menestystarinana vuonna 2015. Palkitsemisperusteissa todettiin seuraavaa: ”HILL on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana SAMKin opetusta ja muuta toimintaa. Kehitys on ollut määrätietoisesti asiakaslähtöistä ja laatu on pysynyt korkeana.” Palkinnon vastaanotti henkilöstöpäivässä järjestelmäasiantuntija Jari Suvila.

Toivomme, että kunniakirjalle ja kaikille muille rikkaille muistoille SAMKin palveluksen ajalta löytyy paikka sydämestäsi myös jatkossa!

Kirjoitus on osa Jari Suvilan läksiäislahjaa, joka valmisteltiin yllätyksenä. Julkaisuun on pyydetty Jarin lupa.

Tekstin valmisteluun ovat osallistuneet: Jonna Koivisto, Elina Laineenoja, Jatta Lehtonen ja Heidi Varpelaide.

 

Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraavia, HILL-oppimisympäristöä aiemmin käsitelleitä julkaisuja:

Suvila, J. & Valo, A. (2018). HILL – uusi yhteinen toimintakulttuuri. Teoksessa J. Koivisto, E-L Forma, J. Jalonen, K. Kallama & N. Kandelin (toim.),  eOppimisen aika: pedagogiikkaa ja digityökaluja (s. 30-31). Satakunnan ammattikorkeakoulu.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-246-1

Suvila, J. (2019). Teaching has changed to learning - the Circles of the HILL-concept. [YAMK-opinnäytetyö, Satakunnan ammattikorkeakoulu]. Theseus. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139352

Telia. (26.11.2015). Uusi, digitaalisempi ammattikorkeakoulu. https://studio.kauppalehti.fi/telia/uusi-digitaalisempi-ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu. (2015). Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja opetusta suurella sydämellä. Agora. Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisuutiset, (4), 13.

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Tradenomin arkea

Anna-Maija Kurki
Anna-Maija Kurki

Opiskelin SAMKin Kuninkaisten kampuksella elokuusta 2009 kesäkuuhun 2013 valmistuen tradenomiksi ”tosiaikuisten” koulutusohjelmasta. Aloittaessani lähes 25 vuoden takaisen yo-merkonomin tutkintoni ”päivittämisen” nykyaikaan astuin totisesti epämukavuusalueelle, vaikka pankissa työskennellessäni olinkin tottunut haastamaan itseni jatkuvaan kouluttautumiseen. Kauppaopistoaikaiset, muutaman painetun oppikirjan sisältämät teesit piti haudata ”aikansa eläneinä” ja sisäistää verkko-opiskelu ainaisine aikatauluhaasteineen.

Saatuani tradenomitutkinnon valmiiksi hengähdin hetken ja suoritin sen jälkeen keväällä 2014 Finanssialan Keskusliiton hyväksymän sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2). Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä ja tentissä oli hallittava toistakymmentä kirjaa ja monistenippua. Aikuisopiskelun mielenkiinto ei ole laantunut, mutta vielä eivät ole ylemmän AMK-tutkinnon portit auenneet, vaikka olen kolmasti pyrkinyt kahden eri lähikaupungin ammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoani. Tuntuu jo siltä, että +50-ikäinen pitkän linjan pankkiammattilainen ei ole kiinnostava jatkokoulutettava, koska on ns. vakitöissä eikä ole vaihtanut alaa vaikkapa globalisaation takia.

Tutkin opinnäytetyössäni keväällä 2013 työelämän muutoksia ja niiden vaikutusta pankkityöhön. Enpä aavistanut, miten ajankohtainen tutkimusaiheeni oli, kun paneuduin globalisaatioon, digitalisaatioon ja työn luonteen muutokseen. Suomen talous makaa edelleen syksyllä 2008 maailmanlaajuisesti alkaneessa taantumassa. Pankkirutiinit ovat siirtyneet vauhdikkaasti verkkoon, ja asiakkaat haluavat hoitaa lähes kaikki talousasiansa itsenäisesti, mieluiten vielä mobiilisti älypuhelimen tai tabletin avulla. Pankin konttorissa hoidetaan vaativimmat sijoitusneuvottelut, luotto- ja vakuusasiakirjojen allekirjoitukset ja esim. pankkilakimiehen lainopilliset palvelut. Verkkoneuvottelut ovat osa pankin tarjoamaa palvelua ja mahdollistavat vaikkapa luottoneuvottelun kotisohvalta käsin, turvallisesti verkkopankkitunnuksin tunnistautuneena. Digitalisaation vauhti pakottaa ajan hengen tiedostavan pankkilaisen haastamaan itsensä sosiaalisen median ja erilaisten viestimien käyttäjäksi, kun entiset lankapuhelimet ovat muuttuneet älypuhelimiksi ja takavuosien koulutusmatkat Helsinkiin kutistuneet lync-valmennuksiin omassa työpisteessä. Tehokasta ajansäästöä!

Työn muutokseen osallistuminen on oppimista, oman työn kehittämistä sekä työyhteisön kehittämistä. Kyky oppia, muuttua ja kyseenalaistaa antavat valmiuksia hakea ja hallita erilaisia työtehtäviä. Kumppanuustaidot eli verkostoitumiseen tarvittavat ominaisuudet ilmenevät kyvykkyytenä olla avoimesti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa niin, että ymmärtää toisten tarpeet ja osaa tarkistaa omia mielipiteitään saadun palautteen avulla.

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (Valtiovarainministeriön www-sivut 2015). 2000-luvulla työelämässä aloittanut Y-sukupolvi on digitekniikassa edustamaani X-sukupolvea edellä, eikä ole näinä pdf-tulostuksen aikoina koskaan kirjoittanut edes sähkökirjoituskoneella, mekaanista kirjoituskonetta tuskin koskaan nähnytkään. Työskentelemme kuitenkin samassa työyhteisössä, tapaamme samoja asiakkaita ja luomme yhdessä ylivertaista asiakaskokemusta. Yhdelle asiakkaalle hyvä asiakaskokemus on ajatustakin nopeampi asuntolainatarjous verkosta tulleen hakemuksen perusteella, toiselle taas asiantunteva tarvekartoitus, kun asiakas suunnittelee varojensa siirtämistä jälkipolville mahdollisimman pienellä verorasituksella.

Perinteiseen käsitykseen ammattitaidosta on tutkimusten mukaan liitetty ajatus, että kullakin alalla on yksi selvä, ”oikea” ammattitaidon ja asiantuntemuksen malli. Ammattitaidon ajateltiin aiemmin olevan saavutettavissa opettelemalla työtavat ja käsitteet esim. jäljittelemällä tai muuttumattoman kirjatiedon turvin. Nämä ajatukset eivät enää päde, koska yhä harvemmat työtavat ovat enää muuttumattomia ja ”valmiiksi annettuja”. Poisoppiminen onkin ehkä samoissa työtehtävissä ja samassa työpaikassa vuosikymmeniä pakertaneen pankkiammattilaisen vaikeimmin voitettava vastapuoli.

Muutosten keskellä eläminen vaatii uudenlaisia taitoja. Myönteinen elämänasenne, itsensä motivoiminen ja itsenäisen työskentelyn taito helpottavat elämistä. Ajankäytön hallinta auttaa tekemään oikeita valintoja kiireisessä ympäristössä. Kyky esittää oikeita kysymyksiä auttaa ongelmien ratkaisussa ja jatkuvaan oppimiseen on oltava valmiutta ja halua. Omaa osaamista on tuotava käytäntöön vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Menneiden aikojen tavoitellut hyveet, alaisen uskollisuus ja tottelevaisuus, ovat vaihtuneet sitoutumiseksi organisaatioon ja sen tavoitteisiin säilyttäen samalla itsenäisen ja tarvittaessa kriittisenkin ajattelutaidon.

Elämä ja etenkin muutos on luopumista. Uutta suuntaa ei voi ottaa luopumatta vanhasta. Jos oma maailmankuva pysyy paikoillaan, kun maailma muuttuu koko ajan, jää auttamatta jälkeen. Kun tunnistaa ne tekijät, jotka vielä pitävät vanhassa toimintatavassa, voi jo tarkemmin valita toisin ja löytää paremmat perusteet muutokseen. Uusi ajattelu syntyy vuorovaikutuksessa, asennoituminen muuttuu ja lopulta toimintatapakin. Näitä kaikkia sain opiskella SAMKissa, toivottavasti matka tiedon valtatiellä jatkuu niin kauan kuin itsellä riittää virtaa uuden oppimiselle.

Anna-Maija Kurki
rahoitusneuvottelija, tradenomi (SAMK Kuninkaisten kampus)

Digitaalisuus on todellisuutta

Digitaalisuus on ilmiö, joka liittyy kaikkiin toimialoihin ja tulevaisuuden kehitykseen. Koulutuksen osalta yhteiskunnallisissa keskusteluissa tuodaan esille tarve digitaalisiin oppimisympäristöihin ja digitaaliseen loikkaan eri kouluasteilla.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten liiketalouden koulutuksessa digitaalisuus on jo tätä päivää ja todellisuutta. Useiden vuosien verkko-opetuskokemuksen myötä olemme ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uusia keinoja verkko-opetuksessa, ja kehitystyö on jatkuvaa.

Miten digitaalisuus näkyy Kuninkaisten opetuksessa? Digitaalinen oppiminen hyödyntää teknologiaa eri tavoin. Se ulottuu ”digitaalisesta luokkahuoneesta” omaehtoiseen opiskeluun verkko-oppimisympäristöissä. Digitaalinen oppiminen on kaikenlaista oppimista, johon liittyy teknologian tehokas hyödyntäminen. Oppimista tapahtuu sekä suljetussa oppimisympäristössä että avoimessa verkossa, erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisia sovellusohjelmia, pilvipalveluita ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

hill-istunto
Markkinointiviestinnän verkkoluento HILLissä.

Kuninkaisissa verkko-opiskelussa on käytössä HILL-konsepti, joka on teknis-pedagoginen ratkaisu moderniin verkko-opetukseen. HILL-verkkoneuvottelussa saavutetaan aito läsnäolon tunne, vaikka osallistujat ovat fyysisesti eri paikoissa. Äänen ja kuvan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Näytön jakaminen mahdollistaa yhteisen työskentelyn ja osallistamisen. HILLissä voi pitää kokouksia, tehdä ryhmätöitä tai toteuttaa luento-opetusta suurillekin osallistujaryhmille.

Ajan ja paikan käsite opiskelussa on joustava. Oppimista voi tapahtua luokkahuoneessa, kotona, työpaikalla tai vaikka matkalla, kahvilassa, hotellissa tai bussissa. Vaikka opiskelijoiden toivotaankin osallistuvan luennoille reaaliaikaisesti, tarjotaan myös mahdollisuus luentojen seuraamiseen jälkikäteen nauhoitettuina, jolloin työesteet, ulkomaan aikaerot tai muut syyt eivät estä opiskelua. Monet opiskelevat työn ohella ja asuvat pitkienkin välimatkojen päässä. Myös yhä useammat ulkosuomalaiset ovat havainneet etäopiskelumahdollisuuden ja hakeutuneet opiskelemaan Kuninkaisiin

Tehtävien palauttamiset, tenttiminen ja opinnäytetyöseminaarit toteutetaan verkossa. Kuninkaisten kampuskirjaston palvelut ja sähköiset oppimateriaalit tarjoavat mahdollisuuden sähköisten tenttikirjojen ja muun digitaalisen materiaalin käyttöön  perinteisten kirjojen lisäksi. Lisäksi on siirrytty osin sähköiseen asiointiin, jolloin esimerkiksi opintoihin liittyvien lomakkeiden ja hakemusten käsittely tapahtuu sähköisesti. Opintojen myötä Kuninkaisten tradenomiopiskelija oppii luontevasti hyödyntämään digitaalisuutta opinnoissaan ja tulevaisuuden työtehtävissään.

Vaikka oppimisympäristömme ovatkin virtuaalisia, toimintamme on ihmisläheistä verkossa ja paikan päällä. Koko henkilökuntamme on apuna; opetushenkilöstöltä ja opettajatutoreilta saa ohjausta opintoihin, ja kampustoimisto ja kirjasto palvelevat sekä Kuninkaisten kampuksella että verkossa.

Heidi Varpelaide
lehtori

Oikeudellista osaamista oikeudellistuvaan maailmaan

Oikeusministeriö on 2000-luvun alussa yhdessä noin kymmenen ammattikorkeakoulun kanssa aloittanut tiiviin yhteistyön oikeushallinnon alalla työskentelevien osaamisen nostamiseksi ja osaavan työvoiman saamiseksi oikeushallinnon alan virastoihin, kuten tuomioistuimiin, oikeusapuun, edunvalvontaan ja ulosottoon. Tämä ns. oikeustradenomikoulutus on tullut käytännössä edellytykseksi oikeushallinnon muihin kuin juristin tehtäviin. Myös yksityinen sektori kuten pankit, vakuutusyhtiöt, perintä- ja lakitoimistot ovat rekrytoineet näitä liiketalouden osaajia, joilla on ollut laaja ja kattava oikeudellinen osaaminen.

ylempi amk
Yritysjuridiikan ylempi amk -ryhmä tutustuma​ssa HILL-verkko-opiskeluun tietojärjestelmäasiantuntija Jari Suvilan johdolla.

Valtakunnallisesti on valmistunut yli 800 oikeudelliseen osaamiseen suuntautunutta tradenomia, joiden koulutus on vastannut oikeusministeriön asettamia vaatimuksia ns. oikeustradenomeille (OM työryhmämuistio 2005:15).

Yhteiskuntamme on oikeudellistunut Euroopan unionin, globalisaation ja sopimuksiin perustuvan verkostomaisen toimintatavan vuoksi. Oikeudellisen osaamisen tarve koskettaa siten yhä useampaa työssäkäyvää. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat ottaneet yhdessä kiinni tästä tarpeesta ja alkaneet yhdessä toteuttaa ylemmän oikeudellisen tutkinnon opinnot opiskelijoille. Ensimmäinen ylemmän amkin oikeudellisen suuntautumisen ryhmä aloitti opinnot syksyllä 2014. Sopimushallinnan lisäksi opiskelijat tutustuvat kehittävällä otteella työ- ja virkasuhteiden kehittämiseen, kansainvälisiin näkökulmiin, viestinnän sääntelyyn, perusoikeudellistuvan lainsäädännön merkityksiin yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä julkisiin hankintoihin.

Johtamisen haasteet koskettavat muuttuvassa maailmassa kaikkia. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelija saa työkaluja oikeudellisen osaamisen lisäksi myös johtamisessa ja työyhteisön kehittämisessä. Kehittäminen tehdään aina opiskelijoiden yhteisöihin, joten ilo uudesta osaamisesta siirtyy suoraan käytäntöön.

———

SAMKin Kuninkaisten kampuksella Huittisissa opiskelee työnsä ohessa yli 350 aikuista verkko-opintoina tradenomiksi (HILL-toimintamalli -> linkki: https://tutkintoverkossa.wordpress.com/about/). Tähän joukkoon kuuluvat myös  ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen)  oikeudellisen suuntautumisen syksyllä 2014 aloittaneet opiskelijat. Ylempi AMK -tutkinto antaa julkisiin virkoihin ja tehtäviin saman kelpoisuuden kuin esim. yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus 426/2005, 16.6.2005).

Timo Mattila
johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

———
Haku ammattikorkeakouluihin on käynnissä 17.3.-9.4.2015. Lisätietoja:
liiketalouden amk-tutkinto (Tradenomi)
monimuotototeutuksena  julkishallinto, yritysjuridiikka ja rahoitus
ylempi amk-tutkinto (Tradenomi, ylempi AMK)
yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus

Opiskelu-unelmasta totta

Aina ei vaan ole hyvä päivä. Sen tietävät niin urheilijat kuin muutkin ammattiryhmät. Kohtaamme kaikki joskus tilanteita, jolloin jonkin suorituksen pitäisi osua nappiin tiettynä ajankohtana ja mikäli näin ei käykään, on pettymys suuri. Opiskelumaailmasta konkreettinen esimerkki ovat valintakokeet, jolloin oman tuloskunnon eli koesuorituksen pitäisi olla juurikin valintakoepäivänä kohdallaan. Mutta entä jos epäonnistuu tai valintakokeeseen osallistuminen ei edes ole vaikkapa aikataulusyistä mahdollista, valuvatko toiveet opiskelusta saman tien kuuluisaan Kankkulan kaivoon? Vastaus: eivät valu, sillä opiskelu-unelmaa voi toteuttaa eri tavoin. Valintakoe on vain yksi reitti. Toinen hyvä vaihtoehto on opiskella ensin avoimessa amk:ssa. 

Tutkinto-opiskelijaksi avoimen amk:n kautta

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opinnot aloitti julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki, joka tänä lukuvuonna jatkaa opintojaan tutkinto-opiskelijana Kuninkaisten kampuksella. Ennen tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä hän ehti opiskelemaan avoimessa amk:ssa opintojaksoja 88 opintopisteen verran vajaassa kahdessa vuodessa työnsä ohella. Nämä opintopisteet hän saa nyt siirrettyä osaksi tutkintoa.

blogi_kuva0914
Julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki (vasemmalla) ja SAMKin Kuninkaisten kampuskirjaston tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja keskustelemassa kirjaston merkityksestä opintojen edistymisessä. Kirjasto auttaa opiskelijoita tiedonhaussa myös verkon välityksellä mm. Infotelakka-palvelun muodossa.

Mistä tuli kipinä lähteä opiskelemaan avoimen amk:n opintoja?

Minulla oli jo useamman vuoden ajan kiinnostusta ryhtyä opiskelemaan itseäni kehittääkseni, mutta työpäivän jälkeen kului paljon aikaa mm. lapsen harrastuksiin kuljettamisiin ja niihin osallistumiseen. Olen työssä julkisella sektorilla ja jatkuvat uudistukset sekä kuntien yhdistymiset alkoivat olla arkipäivää. Halusin päivittää tutkintoani vastaamaan tätä päivää. Pelkät työn edellyttämät koulutukset eivät enää riittäneet itselleni, vaikkakin olen ollut työni kautta vuosittain useammilla koulutuspäivillä. Ja vihdoin syksyllä 2012 otin härkää sarvista ja ilmoittauduin parille ensimmäiselle opintojaksolle, jotka palvelivat suoraan omaan työhöni liittyviä asioita.

Minkälaista opiskelu on ollut? Mikä on ollut helppoa, mikä haastavaa?

Opiskelu on ollut antoisaa ja palkitsevaa, vaikkakin välillä on ollut epätoivon hetkiä ajankäytön ja ajan riittävyyden kanssa. Olen nauttinut uuden oppimisesta. Olen pyrkinyt osallistumaan lähipäiville paikanpäällä Huittisissa, koska olen käyttänyt paljon Samkin kirjastoa. On ollut myös mukava nähdä muita opiskelijoita ja vaihtaa kuulumisia.

Olen yllättynyt siitä, miten hyvin opiskeluun pääsi kiinni. Edellisistä opinnoista oli kuitenkin aikaa todella kauan. Kunkin jakson alussa on ollut epätoivon hetkiä, mutta olen laatinut itselleni suunnitelman, miten suurin piirtein toimin tehtävien kanssa ja olen suunnitelmastani ja aikataulustani pyrkinyt pitämään kiinni. Suurimmassa osassa opintojaksoja on ollut ryhmätöitä ja ryhmäytyminen, varsinkin samanhenkisten löytyminen ryhmään, on ollut välillä haastavaa. Olen oppinut, että aikataulutus ja tehtävien jako ryhmän jäsenten kesken hyvinkin varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Toinen haaste on välillä ollut tarvittavien kirjojen löytyminen. Oppilaitoksen kirjaston lisäksi kannattaa hankkia oman asuinkunnan alueen kirjastokortti, ellei sitä jo ole. Ja vielä kun oppisin sen, että kaikkea ei ole pakko päntätä tehtäviä varten, vaan opettelisin tiedon käsittelemisessä rajaamisen taidon!

Miten olet saanut sovitettua opiskelun työssäkäynnin kanssa?

Suhteellisen hyvin. Kun töissä on paljon isoja asioita työn alla ja kiire painaa, ja illalla pitää vielä tehdä tehtäviä, on joskus tuntunut raskaalta. Olen pyrkinyt tekemään tehtävät viikolla ja viikonloppuna vapaata, mutta jos on tuntunut oikein raskaalta, olen pitänyt viikolla vapaaillan ja sen sijaan tehnyt esimerkiksi sunnuntaina tehtäviä. Olen kuitenkin ajatellut silloin niin, että itsepä olen vapaaehtoisesti itseni tähän laittanut. Työnantajallani on myönteinen suhtautuminen kouluttautumiseen ja henkilöstöstrategiamme mukaisesti kuukaudessa saa käyttää kaksi työpäivää palkallisena opiskeluun. Nämä päivät ovat yleensä riittäneet lähipäiville osallistumiseen.

Oletko pystynyt hyödyntämään oppimaasi työelämässä?

Kyllä olen pystynyt. Hyvänä esimerkkinä voisi käyttää ryhmätyönä tehtyä henkilöriskien kartoitusta omaan työpaikkaani. Työpaikallani, kuten kuntasektorilla yleensäkin, riskien kartoitus on melko uusi asia. Työnantajani sai myös kyseisen työn käyttöönsä. Toisena esimerkkinä voisin mainita prosessien määrittämisen omalle sektorilleni opetustoimeen.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on nyt tutkinto-opiskelijana?

Yritän edetä pikkuhiljaa tutkintoa kohti, koska kauhean montaa opintojaksoa yhden jakson aikana en katso pystyväni suorittamaan. Orientaatiopäivillä saan uusia tietoja opintojen suorittamisesta.

Opiskelu avoimessa amk:ssa Kuninkaisissa

Avoimen amk:n opiskelijat opiskelevat samoilla opintojaksoilla tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Kuninkaisissa voi opiskella julkishallintoa, rahoitusta tai juridiikkaa. Tänä syksynä Kuninkaisissa alkoi uutuutena ns. polkuopinnot, joihin valittiin kevään valintakokeeseen osallistuneita, mutta varsinaisessa opiskelijavalinnassa niukasti rannalle jääneitä hakijoita, jotka olivat antaneet luvan suoramarkkinointiin yhteishaun yhteydessä. Polkuopinnoissa suoritetaan opintojaksoja 60 opintopisteen verran, jonka jälkeen voi hakea opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi ns. erillisvalinnan kautta. Kokeilua on tarkoitus jatkaa, mikäli kokemukset siitä osoittautuvat hyviksi.

Avoimen amk:n opintojen tarjonta on nähtävillä lukukausittain osoitteessa www.samk.fi/avoinamk. Saman sivuston kautta voi ilmoittautua opintojaksoille ja sieltä löytyy myös tietoa opintojen maksuista.

Hanna Moisio
lehtori, julkishallinto


Kuninkaisten kampuksella voi opiskella tradenomiksi monimuotoisesti verkosssa. Valintakokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn yhteishaku on käynnissä, hakuaika 8.-22.9.2014. Opinnot alkavat tammikuussa 2015.

Venäjän liiketoiminta tutuksi – pienestä haaveesta totta kertaheitolla!

Kirjoittajat ovat raumalaiset aikuisopiskelijat Irina Harjanne ja Maarit Nieminen. He aloittivat tradenomiopinnot Huittisissa syksyllä 2013. Irina on talous- ja kirjanpidon ammattilainen, kotoisin Moldovasta ja asunut Raumalla 7 vuotta. Paljasjalkainen raumalainen Maarit työskentelee Oraksella ja työhön kuuluu moninaiset venäjänkauppaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi asiakaspalvelu, logistiikka ja sopimukset.
Irina_MaaritTapasimme jo vuosia sitten, kun Irina Suomeen muutettuaan oli työharjoittelussa Oraksen taloushallinnossa. Sen jälkeen emme olleet kuulleet toisistamme pitkään aikaan ennen kuin tiemme kohtasi jälleen pääsykokeissa keväällä 2013. Päätimme soitella, miten opiskelupaikan kanssa käy. Molemmat pääsivät opiskelemaan ja yhteinen taival kohti oikeustradenomin tutkintoa alkoi. Opiskelun alkuun meille oli varattu SAMKin Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattorin Mikko Lehtosen kanssa haastatteluaika. Olimme molemmat tahoillamme kertoneet Mikolle halukkuudestamme hyödyntää työkokemustamme ja osaamistamme venäjänkaupan parissa myös muille opiskelijoille ja seudun yrittäjille. Tällöin syntyi idea: mehän pidämme yhteisen Venäjänkaupan seminaarin. Yhdistämme osaamisemme, saamme jakaa tietotaitoamme muille ja saamme samalla suoritettua Leena Sääsken ohjaaman Enterprise and International Environment -opintojakson. Upeaa – olimme innoissamme!

Marraskuussa 2013 alkoi seminaarin todellinen suunnittelu. Listasimme asioita, joita pidimme tärkeinä ja palaveerasimme keskenämme sekä Mikon kanssa. Asiaa tuntui olevan niin paljon, että päätimme jakaa seminaarin kahteen päivään. 7.2.2014 ja 28.3.2014. Alkoi aineiston kerääminen: tarkkailimme venäjän taloutta, seurasimme sekä venäjänkielisiä että suomenkielisiä talousennusteita, ruplan kurssia, öljyn hintaa jne., luimme kirjallisuutta ja keräsimme kaiken tiedon, mitä asiasta saimme niin kirjoista, netistä kuin työpaikoiltammekin. Suomi ei ole Irinan äidinkieli, joten hänelle oli haasteellista ensin etsiä ajankohtaisia tietoja venäjänkielisiltä nettisivuilta ja sitten kääntää ne suomeksi. Ja vieläpä esiintyä vieraalla kielellä seminaarissa.

Ensimmäinen seminaaripäivä 7.2.2014 Ensimmäinen seminaaripäivä onnistui yli odotusten. Osallistujia oli noin 40, jotka koostuivat lähialueen yrittäjistä ja opiskelijoista. Päivän tärkeimmät näkökulmat olivat: Venäjän asema Suomen ulkomaankaupassa, talous ja talousennuste, Venäjä markkina-alueena, venäläinen yritys- ja neuvottelukulttuuri, viennin aloitus Venäjälle sekä yritysriskit.

Toinen seminaaripäivä 28.3.2014

Ennen toista seminaaripäivää maailma oli taas hieman toisenlainen. Olihan päällä ns. Ukrainan kriisi, ruplan arvo romahtanut ja investointihalukkuus Venäjälle laskenut. Me emme näistä synkistä uutisista lannistuneet, vaan kerroimme heti, että nyt on pienyritysten aika tutkia markkinoita ja verkostoitua Venäjällä. Venäjällä kriisejä tulee ja menee – niihin pitää Venäjän ”busineksessä” tottua. Toisena seminaaripäivänä keskityimme sopimuksentekoon venäjänkaupassa, logistiikkaan ja tullaukseen liittyviin kysymyksiin, viennissä tarvittaviin dokumentteihin sekä taloushallintoon, mainontaan ja markkinointiin. Erityisesti esillä oli sosiaalinen media ja internet, jotka markkinoinnin keinona kasvat jatkuvasti. Luokka oli jälleen täynnä ja Hillin kautta esitystä kuunteli myös kymmeniä opiskelijoita. Hienoa!

Hieno kokemus

Kiitos Mikolle ja Leenalle, että saimme toteuttaa seminaarit ja samalla sen oman pienen haaveemme. Toivomme, että seminaaripäivistä oli hyötyä niin opiskelijoille kuin yrittäjillekin. Positiivien palaute, jota olemme saaneet, on ollut rohkaisevaa. Me molemmat saimme seminaarin kautta laajennettua näkökulmaamme venäjänkaupasta. Tulemme varmasti myöhemmin hyödyntämään tietoa tahoillamme. Haluamme myös yhdessä auttaa yrityksiä venäjänkaupan ensiaskeleissa. Rohkaisemmekin kaikkia aikuisopiskelijoita hyödyntämään omaa erikoisosaamista myös opiskelussa. Meissä kaikissa on valtavasti potentiaalia ja osaamista. Luottakaa itseenne, jakakaa tietoa ja verkostoitukaa – opintojen aikana teillä on siihen mahdollisuus!

Kiitos, спасибо!

Maarit ja Irina

Verkkoluentoja ja virtuaalitapaamisia

Liiketalouden aikuiskoulutuksen tradenomiopinnot on mahdollista suorittaa lähes kokonaan verkossa.  Julkishallintoa, yritysjuridiikkaa, rahoitusta ja muita liiketalouden osa-alueita opiskellessaan opiskelija oppii samalla toimimaan verkkoympäristössä ja viestimään vuorovaikutteisesti verkossa.

apparaatissa
Verkko-opiskelussa on useita oppimisympäristöjä.

Verkko-opiskelua tapahtuu useassa eri ympäristössä. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat esimerkiksi luokkahuoneet,  kirjasto ja kahvio, samoin opiskeluun käytettävät tilat kotona ja töissä.  Verkko-opiskelun mahdollistavat verkko-oppimisympäristöt, kuten  Moodle ja HILL-verkkoluennot. Luennolle opiskelija voi osallistua luokassa tai haluamassaan paikassa joko reaaliaikaisesti tai myöhemmin katsoa tallennettua luentoa itselleen sopivana aikana.

Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muuhun verkko-oppimisympäristöön luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen. Sosiaalisen median kautta voi löytää ammatillista tietoa ja seurata alan asiantuntijoita. Sosiaalisen median palveluissa voi tuottaa sisältöä, keskustella ja työskennellä yhteisöllisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käytössä ovat mm. Facebook-ryhmät, Twitter ja Googlen sovellukset.  Sosiaalisen median välityksellä henkilökohtainen, opiskelun ja työelämän verkkoympäristö usein linkittyvät toisiinsa.

Useissa työtehtävissä verkkotyöskentely tulee kasvamaan sähköisten palvelujen yleistyessä. Työmarkkinoilla arvostetaan tulevaisuudessa monipuolisia osaajia, joilla oman osaamisalueensa hallinnan lisäksi on it-valmiuksia, sosiaalisen median työkalujen käyttövalmiuksia ja verkkoviestintätaitoja. Aikuisopiskelijoilla on aikaisempaa työkokemusta, ja useimmat käyvät töissä myös opiskelun ohella. Kun aikuisopiskelijan elämänkokemus yhdistyy moderniin verkko-osaamiseen, on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia oppimisessa ja työelämän käytänteissä.

Verkossa opiskelu asettaa opiskelijalle vaatimuksia itsenäiseen työskentelyyn ja uusien menetelmien omaksumiseen. Verkko-opiskelu edellyttää opiskelijalta omatoimisuutta, innostusta, oivaltamista ja sinnikkyyttä; ominaisuuksia jotka myös työelämässä ovat tarpeen.  Verkossa tutkintonsa suorittanut aikuisopiskelija on monipuolinen osaaja sekä oman alansa että verkkovalmiuksiensa suhteen.

Heidi Varpelaide
lehtori
Twitter @heidivar

Artikkelista on luettavissa pidempi versio SAMKin julkaisussa: Meillä tehdään!, Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja D, Muut julkaisut 6/2013

Parhaassa seurassa tradenomiksi

Kuninkaisten kampuksella Huittisissa opiskelee yli 350 aikuista tradenomiksi verkko-opintoina. Tähän joukkoon kuuluvat myös elokuussa aloittaneet noin 60 opiskelijaa.

Keitä sitten kiinnostaa uusi osaaminen, nykyisen osaamisen päivittäminen ja korkeakoulututkinto, eli vaativa harrastus työn, läheisten ja muiden tärkeiden asioiden rinnalla?

esitekuva
Tutustu aikuiskoulutuksen esitteeseen klikkaamalla kuvaa.

Noin 95% opiskelijoista on kokopäivätyössä, eli tutkinto suoritetaan työn ohessa. Opiskelijat tekevät erilaisia töitä asiantuntijoina, johto- ja esimiestehtävissä tai suorittavissa tehtävissä.

Kaikenikäiset lähtevät opiskelemaan, sillä nuorimmat opiskelijoista ovat alle 30- ja osa opiskelijoista melkein 60-vuotiaita. Kahdeksan kymmenestä opiskelijasta on 30–50 -vuotiaita.

Opiskelijoiden enemmistöä voi pitää ns. ikuisina opiskelijoina – myönteisessä mielessä. Ensimmäisen tutkinnon jälkeen on hankittu uutta osaamista useilla lyhyt- ja pitkäkestoisilla opinnoilla, jopa uusilla tutkinnoilla.

Liiketaloudellinen osaaminen on tarpeen nykyisin kaikissa työtehtävissä. Siksi toisen asteen ammatillisen tai yleissivistävän tutkinnon suorittaneiden lisäksi useilla opiskelijoilla on suoritettuna ammattikorkeakoulututkinto tai maisterin tutkinto yliopistosta.

Opiskelu Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella on mahdollista riippumatta siitä, missä opiskelija asuu tai työskentelee HILLin eli interaktiivisten luentojen levitysjärjestelmän ja työelämään soveltuvien opetuksellisten järjestelyiden ansioista. Tämän vuoksi opiskelijamme tulevat lähes kaikista Suomen maakunnista ja jopa ulkomailta.

Yhteistä kaikille näille aikuisille on se, että oman työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen työelämän jatkuvassa muutoksessa on tärkeä tavoite.

Vuonna 2014 SAMK tarjoaa mahdollisuuden alkaa opiskella liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa 100 aikuiselle.

Seuraava yhteishaku tradenomiopintoihin verkko-opetuksena työelämän yhteydessä alkaa 16.9.2013 ja päättyy 1.10.2013.

Opiskelijan on mahdollista suunnata opintonsa yritysjuridiikkaan, jossa hän voi suorittaa ns. oikeustradenomiopinnot,  julkishallintoon ja rahoitukseen. Opintoja voi tulla suorittamaan myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta, mikäli haluaa mukaan ennen tammikuuta ja luonnollisesti muutenkin.

Timo Mattila
johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

Yhteisö kehittää ja opettaa

Verkostot ja yhdessä tekeminen ovat voimavara, jota hyödyntämällä saa myös opinnoissa aikaan enemmän. Totisen yksinpuurtamisen sijaan opiskella voi pienryhmissä, jolloin yhteisö antaa jäsenelleen enemmän kuin, jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen oppimisensa päämäärän saavuttamiseksi. Yhdessä tekemällä oppii itse aiheen ohella huomaamattaan muitakin taitoja. Työelämässä työt tehdään usein organisoiduissa työryhmissä tai vapaamuotoisemmissa tiimeissä, miksi näin ei toimittaisi siis opiskellessakin.

Yhteinen tehtävä on aina projekti, jossa on aloitusvaihe, työskentelyvaihe ja tehtävän päättäminen. Kuin vahingossa kehittyvät projektinhallintataidot ja ymmärrys erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamisesta. Nämä ovat arvokkaita tiimityötaitoja, joita esimerkiksi kehittämistehtävissä työskentelevät tarvitsevat työelämässä. Usein tehtäviin liittyy lisäksi tehtävän tulosten esittämistä, jolloin myös esiintymistaidot kehittyvät ja esiintymiskynnys alenee.

WB_HILL
Ryhmätyöskentelyä verkon välityksellä

Ryhmässä toimimisella on kuitenkin muitakin etuja jo itse opiskelussa. Muiden tuki ja kannustus edesauttavat opintojen etenemistä. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen toisten opiskelijoiden kanssa avartaa opittavaa asiaa, kun oppimisen voi liittää  työelämän oikeisiin esimerkkeihin, joita ryhmän jäsenet jakavat toisilleen. Laajoissa tehtävissä tämä on tarpeellista, jotta opittavasta asiasta muodostuisi todellisuuteen (työelämään) pohjautuva kokonaiskuva.

Oppiminen on syvempää paitsi niille opiskelijoille, jotka liittävät uutta tietoa jo työssä oppimiinsa asioihin, myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole kokemusta alalta, vaan vain irrallisia tietoja käsiteltävästä aiheesta. Kun näihin irrallisiin tietoihin voi liittää muiden kanssa ajatuksia vaihtamalla erilaisia merkityksiä, ne muuttuvatkin ikään kuin huomaamatta pysyvämmäksi osaamiseksi.  Myös arvosanat ovat usein ryhmätehtävissä parempia kuin yksilötehtävissä. Tämä johtunee siitä, että heikommin opinnoissa pärjäävät ylittävät ryhmässä itsensä ja lähenevät oppimistuloksissa paremmin menestyneitä.

Miten yhteisöllistä oppimista voi toteuttaa verkossa?

Verkko-opiskelu perustuu yleensä oppimistehtäviin, joita tehdään Moodlen kaltaisissa oppimisympäristöissä.  Verkko-opinnoissa pienryhmätyöskentelyn apuna ovat paitsi Moodlen omat keskustelualueet ja chatit, myös esimerkiksi Skype, Google Drive, Facebookin ryhmätoiminnot ja ryhmien blogit.

Yhteisöllinen oppiminen voisi edetä esimerkiksi seuraavasti:

Oppimisprosessi aloitetaan verkossa käytävällä yhteisellä keskustelulla aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Tämän jälkeen pienryhmissä kerätään kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti hyödynnettäväksi aiheeseen liittyvää teoriaa ja käytäntöä.  Verkkokeskustelua jatketaan hyödyntäen kerättyä tietoa ja paneutuen tarkemmin tehtävän ongelmakohtiin.  Tämän jälkeen ryhmät laativat raportit ja omat esityksensä tehtävän ratkaisuksi ja jättävät ne toisten ryhmien arvioitaviksi.  Kukin ryhmä esittää oman loppuraporttinsa tehtävään ja niistä sekä tehtävän kokonaisratkaisusta käydään yhteinen loppukeskustelu.

Teknisesti oppimistehtävien tekeminen opintojaksoilla tarkoittaa sitä, että sekä opettaja että opiskelijat ovat perehtyneet eri verkko-opiskelun välineiden käyttöön. Verkko-opintojen yhteisöllisyydessä haasteena on saada opiskelijat muodostamaan ryhmiä ja jakamaan osaamistaan ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa. Samoin haasteena on tekniikan käytön oppiminen, niin ettei se muodosta estettä oppimiselle. Kun verkkosovellukset tulevat tutuiksi kaikilla opintojaksoilla, opiskelijalla on mahdollisuus koko opintojen ajan oppia myös sovelluksen käyttöä ja näin opintojen edetessä kiinnittää enemmän huomiota yhteisöllisyyteen ja vähemmän teknisiin ratkaisuihin. Ryhmien muodostaminen tulee helpommaksi ja tehtävien tekemisessä käytetään sujuvasti apuna tekniikkaa. Tekniikan käyttöön tarvitaan ensin enemmän tukea opettajalta, mutta myöhemmin se sujuu opiskelijoilta oma-aloitteisesti.

Opettajan rooli yhteisöllisessä oppimisessa

Opettajan tehtävä on oppimistehtävissä antaa opiskelijoille työelämästä oppimisen tavoitteeksi asetettavia osaamisen ongelmia ja muotoilla ne opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisiksi. Opettajan läsnäolo on myös tärkeä tekijä, joka lisää yhteisöllisyyttä verkossa. Opettajan rooli ei kuitenkaan ole olla joka keskustelussa mukana, vaan hänen tulee saada opiskelijat keskustelemaan ja näiden keskustelujen avulla edistyä opinnoissa. Jotta tehtävät onnistuisivat hyvin, tulee tehtävänantojen ja käytettävien menetelmien olla hyvin ohjeistettuja, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan.

Yhteisöllinen verkko-opiskelu on nykyaikainen ja kaiken lisäksi tehokas tapa oppia uusia tietoja, taitoja ja saada osaamista työelämään. Yhdessä tekemällä voi saada irti enemmän kuin yksin pelkkien omien ajatustensa kanssa puurtamalla ja ennen kaikkea; opiskelu voi olla myös hauskaa.

Seppo Anttila
Satu Korhonen
Hanna Moisio