3 syytä someen – sosiaalinen media verkko-opetuksessa

Sosiaalinen media on tuonut verkko-opetukseen uudenlaisia menetelmiä ja opetussisältöjä. Voiko nykyaikaista verkko-opetusta enää toteuttaa ilman some-sovelluksia? Sosiaalisen median käyttöä ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa voidaan perustella kolmesta eri näkökulmasta:

1 Monipuolinen oppimisympäristö

Monet sosiaalisen median sovellukset ovat opiskelijoilla jokapäiväisessä käytössä. Miksi niitä ei hyödynnettäisi myös opetuksessa? Useille tuttuja sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Youtube ja Google Docs. Opetukseen erinomaisesti sopivia työvälineitä ovat myös blogit, wikit ja Twitter. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä Moodle-oppimisympäristöön ja HILL-verkkoluentoihin luovat monipuolisen ”virtuaalisen luokkahuoneen”.

heidi1_blogi
Sosiaalinen media tuo verkko-opetukseen ajantasaisuutta.

Oppimistyylejä on erilaisia. Tekstimuodossa olevan tiedon rinnalle tarvitaan erityyppisiä opetusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, mihin sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia. Infograafit, videot ja kuvakokoelmat ovat visuaalisia tapoja hahmottaa opiskeltavaa asiaa. Verkkoluennot, webinaarit ja podcastit sopivat auditiiviseen oppimiseen.

Oppimisympäristönä sosiaalinen media on autenttinen ympäristö. Siellä oppiminen tapahtuu todellisten asioiden parissa, reaaliaikaisesti osana ympäröivää maailmaa. Avoimuudessa on tietenkin myös omat riskinsä, jotka opintojaksojen some-toteutuksissa on tiedostettava.

2 Verkottuminen ja yhteistyö

Opiskelijoiden verkottuminen opiskeluaikana on tärkeää; käytössä on some-sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekeminen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Facebook-ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua sosiaalisessa mediassa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Brändin luominen verkossa on entistä tärkeämpää esimerkiksi työnhaussa, ja siihen sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu. Sovellukset kuten Linkedin auttavat kontaktien solmimisessa ja myöhemmin mahdollisesti työpaikan löytämisessä. Twitterin kautta löytyy eri alojen kansainvälisiä asiantuntijoita ja ajankohtaisia tutkimuksia avuksi opiskeluun ja ammatillisen tiedonhankintaan.

3 Tulevaisuuden työtehtävät

Monissa yrityksissä toimitaan entistä enemmän verkossa, ja yhteisöllisyyttä rakennetaan virtuaalisten työkalujen avulla. Tällöin esim. organisaation sisäiset chatit, mikroblogit ja videoneuvottelut ovat tärkeässä asemassa. Hyödyllisiä taitoja monessa työtehtävässä ovat tiimityöskentely ja asiakaspalvelu verkossa. HILL-konseptin ansiosta aikuisopiskelijat saavat jo opiskeluaikanaan valmiuksia monipuoliseen vuorovaikutteiseen verkkoviestintään.

SAMK Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä on järjestetty Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso, jossa sosiaalista mediaa tarkastellaan markkinoinnin, asiakaspalvelun ja rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija pystyy omassa työpaikassaan arvioimaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia, ohjeistamaan sovellusten käytössä ja toimimaan sisällöntuottajana.  Myös opinnäytetöitä on tehty  organisaatioille sosiaalisen median alalta, mainittakoon Anne Toivosen opinnäytetyö Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa sekä opetettavien aineiden sisällöissä että opetusmenetelmissä.  Korkeakoulujen verkko-opetuksen täytyy olla ajan tasalla ja askeleen edellä myös tulevaisuudessa.

Heidi Varpelaide
lehtori
twitter.com/heidivar

Verkottumassa Tartossa

Tarton yliopiston aulassa

SAMK Liiketoiminta Huittisten henkilökunta vieraili marraskuussa Tartossa, Virossa. Matkan aikana tutustuttiin Tarton yliopistoon ja verkko-opetuksen käytäntöihin.

Ester Ilja kertoi Tarton yliopiston historiasta ja nykypäivästä.
Tarton perinteikäs yliopisto on perustettu 1632. (Tarto University, Wikipedia CC by: Vdegroot)
Tutustumiskierros yliopiston kirjastossa

Tarton yliopistossa keskusteltiin verkko-opetuksesta ja sen toteuttamistavoista.
Kärt Miil ja Vilve Seiler esittelivät toteuttamaansa verkko-opintojaksoa aiheena Information Literacy, jossa oppimisympäristönä oli Moodle.  Timo Mattila kertoi Liiketoiminta Huittisten HILL-järjestelmästä.

Timo Mattila esitteli Liiketoiminta Huittisten HILL-konseptia.
Hyvä idea: kirjaston E-kirjoja pystyi lataamaan seinältä QR-koodin avulla.
Kirjaston laina-ajat viroksi
Pöltsamaan linna
Jari Suvila, Seppo Anttila ja Andres Koern

Yliopistovierailun lisäksi matkalla tutustuttiin Viron talouteen ja yrityselämään. Mielenkiintoisen katsauksen talouden kehitykseen ja nykytilanteeseen tarjosi Põltsamaa Felix AS:n johtajana ja useissa liike-elämän johtotehtävissä toiminut Andres Koern.

Kieletkin siirtyvät verkkoon

Eräässä aikaisemmassa blogitekstissä opiskelijamme kommentoi, että verkko-opetusta voisi lisätä myös kieliopinnoissa. Monien opiskelijoidemme ja itsenikin iloksi – sillä koen verkko-opettamisen erittäin mielekkäänä ja motivoivana tapana opettaa – voin todeta, että SAMK Liiketoiminta Huittisissa on myös kieltenopetus siirtynyt yhä enemmän verkkoon tästä syksystä lähtien.

Kielten opetus on vuorovaikutteista verkossakin.

Usein kieltenopetusta pidetäänkin viimeisenä ”saarekkeena”, jossa opettaja pitää kynsin hampain kiinni pakollisista läsnäolokerroista. HILL-menetelmämme Huittisten toimipisteessä mahdollistaa sen, että opiskelija voi halutessaan osallistua kielten opintoihin kokoa käsin, internetyhteyden kautta.   Tunnit voi myös katsoa nauhoitettuina milloin itse haluaa, jos ei ehdi osallistumaan tunnille juuri silloin, kun se pidetään. Ja ne voi katsoa läpi vaikka useampaankin kertaan, jos jokin kohta tunnista jäi askarruttamaan.

Toki tunneille voi tulla myös paikan päälle, ja tämä on suositeltavaa myös ihan sosiaalisista syistä: onhan opiskelukavereitakin mukava tavata välillä myös kasvokkain. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, joten opiskelija voi tehdä tässäkin suhteessa omat valintansa, ja opiskelijalla on siis mahdollisuus valita tunneille osallistuminen aikataulunsa mukaan. Myöskin on varmasti miellyttävää, ettei esim. talvella tarvitse matkojen päästä lähteä ajamaan sankassa lumisateessa, kun voi osallistua tunnille vaikka omalta kotisohvalta.

Miten kielten tunnit sitten verkossa käytännössä järjestetään? Minkälaisia opiskelutapoja ja oppimistehtäviä kielissä on?

Opiskelu tapahtuu pääosin oppimisympäristö Moodlessa internetissä. Opiskelijat kirjautuvat Moodleen opintojakson alussa, ja laitan Moodleen kaikki tehtävämme, jotka opintojaksolla suoritetaan. Moodlessa voi keskustella opintojaksoon liittyvistä asioista yleisemminkin ja vaikkapa helposti kysyä muilta opiskelijoilta tai opettajalta jostain opintojaksoon liittyvästä, häntä askarruttavasta kysymyksestä. Jokaisella opintojaksolla on joka viikko tietty aihealue, johon liittyen laitan oppimistehtäviä.  Opiskelijat tarkastavat itse tekemänsä tehtävät  antamieni oikeiden vastausten avulla.

Pyrin siihen, että kielten opiskelu ja oppimistehtävät olisivat mahdollisimman käytännönläheisiä, ja että opiskelija kokisi niiden olevan hänen työtään tai tulevaisuuden työtehtäviään ajatellen hyödyllisiä.  Koetan mahdollistaa tätä mm. siten, että jokaiselle pakollisessa Liiketoiminnan englanti- opintojaksossa teen rahoitukseen, julkishallintoon ja yritysjuridiikkaan liittyvät ”tehtäväpaketit”, joista kukin voi valita haluamansa ”tehtäväpaketin” suuntautumisensa mukaan.

Kielioppia opiskelijat voivat opiskella hyvin myös itsenäisesti; verkossa on tätä varten tarjolla paljon tehtäviä, joista monet voidaan tarkistaa välittömästi, jolloin tehtävästä saa myös välittömän palautteen.

Käytämme paljon esim. YouTube-videoita ja muuta materiaalia Internetistä elävöittämään opiskelua, ja pidänkin tärkeänä, että opiskelija myös kuulee opiskeltavaa kieltä.

Tärkeänä oppimistehtävämuotona ovat myös Moodlen keskustelutehtävät, joissa opiskelijat esim. kommentoivat toistensa mielipiteitä tai antavat palautetta toisilleen suoritetuista tehtävistä. Tyypillinen tehtävä voi olla artikkelin referointi Moodlessa ja mielipiteiden vaihto siihen liittyen muiden opiskelijoiden kanssa. Tällaiset tehtävämuodot auttavat myös yhteisöllisyyden toteutumiseen verkossa. Toki opiskeluun sisältyy myös kirjoitustehtäviä ja esitelmien pitämistä verkossa tai paikan päällä, oman valinnan mukaan.

Johtavana ”punaisena lankanani” pidän sitä, että opiskelijalla on tietyissä raameissa vapaus ohjata omaa oppimistaan ja esim. valikoida tehtäviä oman tarpeensa ja kykyjensä mukaan, sillä vapaus valita ja vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja oppimiseensa edistää opiskelijan motivaatiota ja sitä kautta oppimista.

Toivomukseni ja missioni kieltenopettajana on, että sellaisetkin, jotka ovat jostain syystä kokeneet kieliopinnot haastaviksi, voisivat saada positiivisia kokemuksia, ja että kielten opiskelu olisi hauskaa ja innostavaa. Haluaisin olla opiskelijan tuki oppimisessa ohjaten oppimista – opiskelijoilla ja opettajalla kun on kuitenkin yhteinen päämäärä – kielen oppiminen.  Ihan jokainen voi oppia– ja oppii – kieliä! Tietenkin se vaatii työtä, kuten minkä tahansa asian oppiminen. Sillä: There’s no such a thing as a free lunch 🙂

Annika Valo
lehtori

Aikuisten verkkokoulutusta esittelemässä

Satakunnnan ammattikorkeakoulun Huittisten toimipiste ja Cisco ovat olleet kehittämässä interaktiivisuuteen perustuvaa HILL-luentojärjestelmää yhdessä IBM:n kanssa jo parin vuoden ajan. HILL mahdollistaa sen, että opiskelija voi seurata luentoa mistä tahansa  ja toimia vuorovaikutuksessa luennoijan ja muiden osallistujien kanssa verkon välityksellä.

Tätä koulutuksen ilosanomaa Huittisten toimipisteen edustajat olivat kertomassa vuosittaisilla Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton järjestämä kuntapäättäjien ja kuntien yhteistyökumppaneiden yhteinen kaksipäiväinen tapahtuma. Siellä jaetaan uusinta tietoa ja osaamista sekä luonnollisesti verkotutaan alan toimijoiden kesken.

Timo Mattila esittelemässä aikuiskoulutusta Kuntamarkkinoilla.

Kiitos Ciscon SAMKin Huittisten toimipiste pääsi esittämään yleisölle HILL-tekniikkaa ja kertomaan HILL-konseptista. Ensimmäisessä esityksessä otsikolla ”Miten saan lisää tunteja vuorokauteen – HILL-konsepti avuksi”  Jari Suvila ja Timo Mattila kertoivat, miten uutta, yhdessä kehitettyä tekniikkaa voidaan hyödyntää mm. oppimisessa, yritysyhteistyössä, opinnäytetöiden ohjauksessa ja palavereiden tehostamisessa.

Kuulijoina oli useita kuntapäättäjiä, joiden kysymykset koskivat työelämän yhteydessä oppimista ja kehitetyn tekniikan mahdollisuuksia verkko-opiskelussa.

Toisessa esityksessä päästiin tutustumaan HILL-tekniikkaan käytännössä, kun lehtori Minna Kuohukoski kertoi aikuisen työssäkäyvän henkilön mahdollisuudesta suorittaa tradenomitutkinto verkossa. Minna esitteli julkishallinnon opintojaksoja ja toteuttamisperiaatteita. Mielenkiintoisin osuus koski koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa kuntarakenneuudistuksen muuttaessa kuntien organisaatioita ja henkilöstön työtehtäviä. Esityksessä tuotiin myös esille mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja uuden oppimiseen verkkokoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Minna piti esityksen Helsingissä Kuntatalossa istuneelle yleisölle Huittisista. Kuulijat pystyivät itse toteamaan, että vuorovaikutus esiintyjän ja kuulijoiden välillä oli toimivaa, vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä.

SAMK Huittisten toimipisteessä on noin 300 tutkintoa opiskelevaa aikuisopiskelijaa, joista noin 95 % opiskelee työn yhteydessä. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelijoita on vuosittain yli 100, joten hyvässä seurassa jokainen pääsee jakamaan osaamistaan ja hankkimaan uutta osaamista.

Timo Mattila
koulutusjohtaja

Mikä HILLissä viehättää?

Opiskelu työn ohessa houkuttaa, mutta suurimpana huolena useasti on aika. Perhe, ura ja harrastuksetkin olisivat kivoja. Tähän lisänä opiskelu. Haastavaa, eikö totta. Itsensä kehittäminen, tavoite edetä uralla tai vaihtaa työpaikkaa – syitä ja halua opiskeluun on monia, mutta toisaalta ei innosta ajatus ajaa työpäivän päätteeksi opintojen pariin ja luennoille. Moni tarvitsisi lisää tunteja vuorokauteen.

Liiketoiminta Huittisten aikuiskoulutuksen erityisvahvuutena on verkkopainotteisuus, joka tarjoaa joustavan tavan opiskella. Oppimisesta 85–90 % tapahtuu ohjatusti verkossa. HILL-verkkoluentojärjestelmä mahdollistaa osallistumisen interaktiivisesti vaikkapa kotisohvalta. HILLin avulla opiskelija saa lisätunteja vuorokauteen.

Huittisissa opettavilla Minna Kuohukoskella ja Jonna Seppälällä on kokemusta verkossa tapahtuvasta oppimisesta.

Jonna Seppälä nostaa Huittisissa toteutettavan verkko-opetusmallin parhaimmaksi puoleksi sen, että HILL-luento ei muuta käytännön oppimistilannetta opiskelijan näkökulmasta. “Oli opiskelija läsnä verkon välityksellä tai itse luokkahuoneessa, tilanne on oppimisen kannalta yhtä hyvä. HILLin avulla opiskelijalla on mahdollisuus nähdä ja kuulla sekä opettajaa että fyysisesti läsnä olevia opiskelijoita yhdellä kertaa.”

Verkko-opiskelun myötä kuitenkin jotain muuttuu. “Kauempana asuvien opiskelijoiden ei tarvitse käyttää osaa päivästään autossa istumiseen. HILLin kautta jokainen voi osallistua tunneille paikasta riippumatta”, jatkaa Minna.

Vuorovaikutus verkossa

Tavallisesti luennoilla osa opiskelijoista on fyysisesti paikalla luokkatilassa ja osa verkon välityksellä. Minna muistuttaakin, että  HILLin kautta osallistuville ei saa tulla tunnetta, että opettaja on unohtanut heidät, esim. keskustelupalstan viestejä tulee seurata ja välittää luokkatilaan. “Verkon välityksellä osallistuvat voivat samalla tavalla kommentoida, ottaa osaa keskusteluun ja esitellä vaikkapa PowerPoint-dioja kuin luokkatilassa fyysisestikin olevat opiskelijat.”

Huittisissa luokkahuone näyttää myös tältä.
HILL-luennon näkymä tietokoneen ruudulla.

Vuorovaikutukseen voi myös opettaja vaikuttaa. Jonna kertookin kyselevänsä aktiivisesti etänä olevien opiskelijoiden mielipiteitä aiheisiin liittyen. “Luovuuden avulla kaikki ryhmäpohdinnat ja muut tunnilla tehtävät harjoitukset onnistuvat oikein hyvin huolimatta siitä, että vain osa opiskelijoista on konkreettisesti opettajan kanssa samassa tilassa.”

Myönteistä opiskelijapalautetta

Kummankin opettajan mukaan opiskelijapalaute on ollut positiivista. “Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa opiskeluun tai muihin menoihinsa. HILL on tuonut helpotusta työn, perheen ja opiskelun yhdistämiseen ja sen käyttö on myös koettu helpoksi”, toteaa Minna ja muistuttaa, että opiskelijat voivat aina halutessaan tulla myös paikan päälle.

Jonna on samoilla linjoilla. “Monen pienen lapsen vanhemmalle HILLin kautta osallistuminen on tuonut selvästi lisämotivaatiota. Olen saanut lukuisia sähköposteja opiskelijoilta, joissa kiitellään mahdollisuutta osallistua HILLin kautta opetukseen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä kaikkea tästä tulevaisuudessa vielä kehittyy.”

Opiskelijan näkökulma

Vantaalainen Sirpa Viinikari toteaa, että kokopäivätyössä olevana aikuisopiskelijana HILL-verkkoluentojärjestelmä on ollut ainakin omalla kohdalla hyvä ratkaisu. “Minun ei tarvitse anoa työpäivääni vapaaksi, eikä ajaa n. 400 km osallistuakseni luennoille. Voin kuunnella ne omalla työpaikallani ja käyttää siihen esimerkiksi ruokataukoni. Vaihtoehtoisesti voin kuunnella luennon myöhemmin kotonani tai jopa kesämökilläni.”

Sirpa vinkkaa, että HILLin käyttöä voisi lisätä myös kieliopinnoissa. “Jos opiskelija katsoo, että hän tarvitsee enemmän tukea kieliopintoihinsa niin hän voisi osallistua luennolle tulemalla paikan päälle.“

SAMK Liiketoiminta Huittisten verkkopainotteinen tradenomitutkintoon johtava  liiketalouden koulutusohjelma on mukana syksyn yhteishaussa (17.9.–2.10.2012).

Kirjoittajat:
Jatta Lehtonen, Minna Kuohukoski ja Jonna Seppälä

Onnistunut opinnäytetyöprosessi alkaa hyvällä opinnäytetyösuunnitelmalla

Huittisten toimipisteessä on jo pitkään kehitetty opinnäytetyöprosessia ja uusia menetelmiä sen laadukkaaseen toteuttamiseen.

Ennen varsinaista opinnäytetyöprosessin aloittamista tradenomiopiskelija tutustuu laadullisiin ja määrällisiin tutkimusmenetelmiin Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opintojakso toteutetaan jatkuvan menetelmän periaatteella kaksi kertaa lukuvuodessa. Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman omalle opinnäytetyölleen.

Opinnäytetyösuunnitelma laaditaan Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opettajina toimivat Minna Kuohukoski ja Pekka Kuisma.

Opinnäytetyösuunnitelman  tavoitteena on selvittää opiskelijalle itselleen ja tulevalle ohjaajalleen, mitä opiskelija opinnäytetyössään on tekemässä, mihin kysymyksiin hän opinnäytetyöllään yrittää vastaa, mitä asioita teoriaosassa mahdollisesti käsitellään (teoreettinen viitekehys), miten opinnäytetyössä hankitaan empiria -aineistoa, millaista lähdeaineistoa ja –kirjallisuutta työssä käytetään ja millä menetelmillä työssä saatua tietoa analysoidaan (kvalitatiivinen/kvantitatiivinen vai molemmat).

Opintojaksolla tutustutaan valittuihin tutkimusmenetelmiin, kuvaillaan käytetyt menetelmät  ja dokumentoidaan, mihin työllä tähdätään, yritetään hahmottaa, mitä hyötyä opiskelijan opinnäytetyöstä on sekä laaditaan suunnitelma, missä aikataulussa työ on tarkoitus tehdä.

Opinnäytetyösuunnitelma sisältää alustavan lähdekirjallisuuden, jota on suunnitelmaa tehtäessä löydetty aiheeseen liittyen.

Elina Laineenoja ja Toni Hakala Huittisten toimipisteen kirjastossa auttavat opiskelijaa tiedonhaussa.

Kun opinnäytetyösuunnitelma on valmiina ja hyväksytty, opiskelijalle valitaan ohjaaja, ja hän voi aloittaa opinnäytetyönsä tekemisen. Kaikki Huittisten toimipisteessä opinnäytetyötä tekevät opiskelijat on keskitetty omaan Moodle-pohjaan, jossa kullakin ohjaajalla on oma ohjausryhmänsä. Tämä järjestely mahdollistaa toimivan tiedottamisen kaikille opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille.

Opinnäytetyöseminaarit järjestetään verkossa HILL:ssä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi kotoa tai työstä käsin olla mukana verkkoseminaarissa internetyhteyden kautta. Jokainen opinnäytetyötään esittävä opiskelija voi verkossa esittää oman työnsä ja muut opiskelijat ja ohjaaja voivat opponoida ja kommentoida esitettyä työtä. HILL mahdollistaa livekuvan ja   äänen vuorovaikutteisen reaaliaikaisen käytön. HILL toimii virtuaaliluokkaperiaatteella ja käytössä on kaikki elementit, mitä lähikontaktitilanteessakin olisi.

Moodle toimii opinnäytetyöprosessissa dokumenttien jako- , säilytys- ja arkistointipaikkana. Jokainen ohjaaja tiedottaa Moodlessa omien opinnäytetyöseminaariensa ajankohdat ja näin kaikki seminaarit ovat avoinna verkossa kaikille työtään tekeville opiskelijoille.

Selkeä ja täsmällinen opinnäytetyösuunnitelma on hyvä lähtökohta onnistuneelle opinnäytetyöprosessille.

Pekka Kuisma
lehtori

Tradenomin perusopinnot kesäopintoina verkossa

SAMK Huittisten toimipiste järjesti kesällä 2012 ensimmäistä kertaa kesäopintoja. Tradenomin perusopinnot oli mahdollista suorittaa kokonaan verkko-opintoina. Opinnot alkoivat kesäkuun alussa ja päättyvät syyskuun puolessavälissä.

Opiskelijat perehtyvät taloushallinto-ohjelmistoon Suvi Tanhuanpään johdolla.

SAMKin liiketalouden aikuiskoulutuksen kesäopinnot tarjoavat avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) kautta 35 opintopisteen perusopintopaketin, joka koostuu kolmesta perusopintojen moduulista. Kesäopinnot helpottavat siirtymistä syksyllä ammattiopintojen pariin sekä samalla tasaavat opintojen suorittamista syys- ja kevätlukukaudella.

Etua kesäopinnoista on myös niille, jotka eivät onnistu saamaan aloituspaikkaa haluttuun tradenomi-koulutukseen syksylle tai keväälle. Tutkinto-opiskelijaksi on mahdollista päästä myös ns. polkuopintojen kautta. Polkuopinnot tarkoittavat sitä, että jos opiskelija suorittaa 60 opintopistettä avoimen AMKin puolella, hän saa silloin opiskelupaikan ilman varsinaista pääsykoetta. Kesällä suoritetut opinnot luetaan suoraan hyväksi tradenomin tutkintoon. Opintopisteet tulee olla suoritettuna ennen hakuajan päättymistä.

Kesäopintojen ajan opiskelijoiden tukena verkossa oli ohjaaja, joka noin kaksi kertaa viikossa tarkasti palautukset sekä antoi palautetta. Opiskelijat tekivät itse oman aikataulutuksen opintojensa etenemiseksi. Näin ollen deadlineja ei ole ollut käytössä. Toki ohjaaja kyseli perään ja laittoi viestiä opiskelijoille, jos tahti oli liian verkkaista.

Oppimisympäristö Moodle mahdollisti kesäopintojen joustavan suorittamisen omaan tahtiin. Kurssikirjat löytyivät kesällä helposti kirjastosta ja kaikki opintomateriaalit olivat verkossa. Tehtävät olivat auki koko opintojen ajan ja ne oli rakennettu yksilösuorituksiksi. Verkkotentit opiskelija sai tehdä itse valitseminaan päivinä. Kesän opintoihin sisältyi myös kontaktitenttejä, jotka suoritettiin Huittisissa. Opiskelijoille annettiin etukäteen lista päivistä, joista verkko- ja kontaktitenttiajankohdan sai valita.

Moodlen käyttö oli monelle kesäopiskelijalle aivan uusi kokemus. Opintojen alussa oli mahdollisuus osallistua luennolle, jossa perehdyttiin Moodlen toimintaan. Tälle luennolle pystyi osallistumaan myös HILL-verkkoluentojärjestelmän kautta kotoa käsin. Luento nauhoitettiin Moodleen myöhempää katselua varten.

Kesäopinnoista on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta; kesäopinnot ovat suoraan tutkintoon sisältyviä opintoja, mikä mahdollistaa opintojen nopeamman aloittamisen ilman kesätaukoa. Kun päätös opiskelujen aloittamisesta on tehty, voi heti astua opiskelumaailmaan mukaan. Lähes kaikki opintomme ovat tarjolla avoimen AMKin kautta, jolloin enää ei tarvitse odottaa seuraavia pääsykokeita aloittaakseen opiskelun Huittisissa.

Suomalainen ajattelumaailma siitä, että koulu alkaa syksyllä ja päättyy keväällä, on murentumassa.

Suvi Tanhuanpää
opettaja, kesäopintojen ohjaaja

Promotion of international affairs

Suvi Lehtonen (Leuven International Law Week Conqueror), Leena Sääski, Heidi Varpelaide (Avatar of Social Media), Taina Huhtinen (Finnish-Russian Co-Promoter) and Antti Suonpää (Huittinen-Kansas Hill-Supporter) – the staff members at SAMK, Faculty of Business and Culture Huittinen, were rewarded 15th June for the promotion of international affairs by Leena Sääski, international contact person at Huittinen campus.

Thank you so much for reading our blog and sharing in social media during the spring semester 2012!

Tradenomitutkintoon liittyvä työharjoittelu

Kesä on työharjoittelun sesonkiaikaa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin ja tietojen sekä taitojen soveltamiseen. Harjoittelun voi suorittaa koulutusalaan liittyvässä kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä, tai muussa soveltuvassa organisaatiossa tai yrittäjänä, mikäli harjoittelun muut edellytykset täyttyvät. Suosittuja harjoittelupaikkoja ovat muun muassa pankit, tili- ja kiinteistötoimistot, verotoimistot, Kela, kunnat sekä erilaiset kaupan-, palvelu-, markkinointi- ja media-alan yritykset ja tehtävät.

Jos opiskelijalla on riittävästi työkokemusta liiketaloudellisissa tehtävissä, voidaan harjoittelu anomuksesta lukea hyväksi osittain tai kokonaan. Niin sanottua oikeustradenomin tutkintoa suoritettaessa vähintään puolet harjoittelusta on kuitenkin oltava oikeusministeriön hallintoalaan liittyvää ammattiharjoittelua oikeudellisista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Tarvittaessa voidaan hyväksyä myös muiden hallintoalojen oikeudellista asiantuntemusta edellyttävä harjoittelupaikka. Harjoittelupaikkoja on ollut eri virastoissa, kuten ulosotto, oikeusapu, käräjäoikeus, maanmittaustoimisto, maistraatti, hallinto-oikeus, poliisi, syyttäjä, aluehallintovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yhdyskuntaseuraamustoimisto, pääesikunta, kaupunkien ja yritysten lakiosastot sekä asianajo-, laki-, ja perintätoimistot.

Harjoittelujakso toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Harjoittelusta tehdään erillinen harjoittelusuunnitelma sekä harjoittelusopimus ja harjoittelun jälkeen opiskelija laatii palauteraportin. Työnantajan tehtävänä on järjestää opiskelijalle harjoittelun edellyttämät toimintamahdollisuudet, sekä antaa hänelle tarvittavaa ohjausta. Harjoittelusta työantaja antaa harjoittelijalle todistuksen. Yrityksen nimeämä yhteyshenkilö osallistuu harjoittelun seurantapalaveriin.

Kaikkiin harjoittelupaikkoihin ollaan oppilaitoksen taholta harjoittelujakson aikana yhteydessä. Harjoittelupaikoissa käydään läpi harjoitteluun liittyvät asiat ja käytännöt. Yhteydenpidon tarkoitus on myös selvittää yrityksen koulutustarpeita ja kertoa oppilaitoksemme tarjoamista mahdollisuuksista, sekä löytää työelämälle tehtäviä TKI-toimintaan liittyviä hankkeita, projekteja ja kehityskohteita.

Harjoittelun seurantapalaverissa Satakunnan verotoimistossa Raumalla. Kuvassa henkilöverotuksen ryhmänjohtaja Anne Kangasniemi Satakunnan verotoimistosta (vasemmalla) sekä harjoittelun ohjaaja Seppo Anttila ja työharjoittelija Anja Stenholm Liiketoiminta/Huittinen. 

Seurantapalaveri ja muu yhteydenpito harjoittelupaikkoihin hoidetaan osittain verkon kautta, HILL-järjestelmällä, joka säästää huomattavasti ainakin ohjaavan opettajan matkustusaikaa. Tämä mahdollistaa myös tiiviimmän yhteydenpidon, koska harjoittelupaikat ovat eripuolilla Suomea, puhumattakaan kansainvälisestä harjoittelusta. Erityisesti se soveltuu tilanteisiin, jossa tapaamisaikojen sovittaminen on hankalaa, etäisyydet ovat pitkät ja harjoittelupaikalla on hyvät verkkoyhteydet ja valmiudet tämän tyyppiseen yhteydenpitoon. Apunahan työpaikalla on opetuksen kautta verkkoneuvotteluihin jo valmiiksi harjaantunut opiskelija. Näistä verkkotapaamisista voi todeta, että berliininmunkki ja kahvit jäävät nauttimatta, mutta asiat käydään tehokkaasti ja kattavasti lävitse.

Harjoittelupaikat ovat olleet mielenkiintoisia ja työt vaihtelevia ja vaativiakin. Harjoittelijat ovat työpaikoilla osoittaneet sellaista innostusta ja osaamista, että harjoittelun ohjaajakin on ollut todella ylpeä suojateistaan. Monelle on löytynyt samassa yhteydessä vakituinenkin työpaikka. Suosittelen harjoittelujaksoa myös muille kuin oikeustradenomiksi opiskeleville. Harjoittelu tarjoaa loistavan tilaisuuden tutustua uuteen työpaikkaan, jakaa ja saada kummankin parhaita käytänteitä ja verkostoitua. Harjoittelu avaa uudet mahdollisuudet tulevaisuuteen. Moni on myös tehnyt opinnäytetyönsä harjoittelupaikan tarpeita silmälläpitäen. Yleensä opinnäytetyön aihe löytyy, kunhan sovitaan, kannattaa kysyä. Työharjoittelusta saatu opinnäytetyön aihe on varmasti ajankohtainen ja työelämälähtöinen.

Työnantajalle harjoittelijan ottaminen on mahdollisuus saada osaava, usein uuden uransa alussa oleva, opiskelija työyhteisön avuksi. Harjoittelijalla on viimeisintä tietoa omalta alaltaan. Hän tuo työpaikalle mukanaan uusia näkökulmia, välineitä ja ajatuksia. Harjoittelujakso on tilaisuus tutustua alan osaajiin ja tehdä omaa organisaatiota tunnetuksi mahdolliselle tulevalle työvoimalle.

Harjoitteluaika ei ole vastannut odotuksiani, vaan se on kirkkaasti ylittänyt ne!”, sitaatti opiskelijan seurantapalaverissa lausumasta.

Seppo Anttila
opettaja, harjoittelun ohjaaja


Kansainvälistymistä sähköisesti

Toteutimme tänä keväänä osan Enterprise in an International Environment -opintojaksosta yhteistyössä Washburn Universityn (Kansas, Yhdysvallat) kanssa. Washburn University on yksi Satakunnan ammattikorkeakoulun partnereista The Magellan Exchange -verkostossa, jossa on mukana korkeakouluja Euroopasta, Amerikasta ja Meksikosta.


Leena Sääski ja opiskelijat Huittisissa ja Kansasissa esiintyvät HILL-järjestelmän välityksellä.

Yhteistyön aikana professori Michael Stoican International Marketing –opiskelijat ja SAMKin Huittisten toimipisteen opiskelijat laativat suomalais-amerikkalaisissa ryhmissä maaraportteja englanniksi. Opiskelijat tekivät maaraportit Paraguaysta, Chilestä, Etelä-Amerikasta, Belgiasta, Hondurasista, Marokosta ja Tanskasta.  Maaraporttien lisäksi opiskelijat tekivät suomalaisille yrityksille tuotteiden tai palveluiden kansainvälistymistrategiat samoille kohdemarkkina-alueille, joista olivat tehneet maaraporttinsa. Huittisissa toteutukseen osallistui 17 opiskelijaa ja Washburnissa
18 opiskelijaa.

Opiskelijat käyttivät ryhmätöissään työkaluina muun muassa Skype-yhteyksiä  ja sosiaalisen median eri verkkoviestintäympäristöjä. Ryhmätyöesitykset pidettiin HILL-videoneuvottelujärjestelmää käyttäen. Ryhmätyöesitysten lisäksi opiskelijat kirjoittivat n. 50-sivuiset maa- ja strategiaraportit englanniksi. Opiskelumateriaalina ja lähteinä raporteissa opiskelijat käyttivät SAMKin kirjaston tietokantoja ja linkkejä sekä opintojakson Moodle-oppimisympäristössä saatavilla olevaa aineistoa ja luentoja.

HILL-järjestelmä soveltui tähän opetustarkoitukseen erittäin hienosti. Tekniikka toimi hyvin. Järjestelmä on sen verran yksinkertainen käyttäjälleen, että myös Michael Stoica ja hänen opiskelijansa pääsivät varsin lyhyen neuvonnan jälkeen hyvin järjestelmään sisälle.  SAMKissa opintojakson teknisenä tukihenkilönä toimi järjestelmäasiantuntija Antti Suonpää, jonka läsnäolo kontaktikerroilla oli korvaamaton. Vaikka järjestelmä sinänsä on helppo HILL-session vetäjälle, on ensiarvoisen tärkeää, että tekninen tuki on paikalla silloin, kun sitä tarvitaan.

Haasteina mannertenvälisessä yhteistyössä on mm. aikaero, joka meidän tapauksessa oli kahdeksan tuntia. HILL-kontaktituntien aikana Kansasissa oli kello 9.30 aamulla, kun se meillä oli 17.30 illalla. Kontaktikertoja pidettiin yhteensä 10 kevään aikana. Joustavuutta aikataulujen osalta tarvittiin siis sekä opiskelijoilta että tekniseltä tuelta. Toteutuksen suurimmat haasteet olivat kuitenkin englanninkieliseen viestintään liittyviä haasteita: Miten reagoida nopeasti vastapuolen kysymyksiin ja kommentteihin? Miten saa sanansa kuuluviin ja ymmärretyksi toiselle osapuolelle? Miten ymmärtää amerikanenglannin aksenttia? Nämä asiat eivät ole helppoja kasvotustenkaan tapahtuvassa viestinnässä, saati sitten tilanteissa, joissa tekniikka kuitenkin tuo sen näennäisestä helppoudesta huolimatta omat lisähaasteensa viestintään.

SAMKin opiskelijat pärjäsivät ryhmätöissä erittäin hyvin. Huomaa, että meillä kasvaa sukupolvi, joka osaa käyttää englantia sekä suullisesti että kirjallisesti. Englanti kuuluu osana nuorten arkeen ihan eri tavalla kuin vähän vanhemmille ihmisille. Nuorille esimerkiksi kommunikointi sosiaalisessa mediassa englannin kielellä on itsestään selvyys, mikä myös harjaannuttaa kielitaitoa. Sisällöllisesti suomalaisten opiskelijoiden esitykset pärjäsivät mainiosti amerikkalaisiin verrattuna. Voisi todeta, että kun viestinnän osalta SAMKin opiskelijat olivat natiiveihin nähden heikommassa asemassa, niin asiasisällöllisesti he pärjäsivät jopa paremmin. Vieras kieli tarjosi tässä tapauksessa varmasti hyvää myönteistä painetta työn sisällölliseen laatuun.

Yksi kymmenestä globaalista muutosvoimasta on osaamisen ja koulutuksen uudistuminen. Joillekin internet ja sosiaalinen media voi olla hyvä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa saattaa olla tehokkaampaa. Kun opetuksessa ja koulutuksessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä, täytyy olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aikaisemmin. Tästä on huolissaan mm. futurologi Rohit Talwar Tiede-lehdessä 3/2012: ”Nuoret aikuiset kuuluvat seitsemän ammatin sukupolveen”. Väitän, että tämän opintojakson aikana opiskelijat sisäistivät opintojaksoon kuuluvia aihekokonaisuuksia monipuolisesti sekä internetin että kansainvälisen ryhmätyökokemuksen avulla.

Leena Sääski
lehtori