Syksyn valintakoe näköpiirissä

Tammikuussa alkavaan tradenomi-koulutukseen oli jälleen enemmän hakijoita kuin aikaisemmin, yli 230. Valintakoe on 31.10., jolloin toivomme näkevämme mahdollisimman monen täällä Huittisissa. Valinta koulutukseen tapahtuu valintakokeen, alan työkokemuksen ja mahdollisista aikaisemmista ammattikorkeakouluopinnoista kertyvien pisteiden pohjalta.

Valtakunnallisen valintakokeen yksi osio perustuu ennakkomateriaaliin, joka on verkossa. Materiaalina on tällä kerralla Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjan (1/2012) julkaisu Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Raportissa käsitellään ajankohtaisia, viime aikoina julkisuudessakin paljon käsiteltyjä teemoja. Yhtenä punaisena lankana raportissa on globalisaation ja teknologian kehityksen luomat haasteet työmarkkinoille. Eri kansantalouksien palkkaerot voivat johtaa tuloerojen kasvuun, mikä puolestaan voi johtaa talouksien kriisiytymiseen ja talouskasvun hidastumiseen. Julkisilla palveluilla voidaan hillitä tuloerojen haitallisia vaikutuksia talouskasvuun. Globalisaatio ja teknologinen murros edellyttävät koulutustason nostoa ja myös innovaatiotoimintaan pystyviin huippuihin panostamista.

Raportissa otetaan myös kantaa Suomen osalta nykyiseen maisteri- ja kandidaattitason koulutukseen. Nykyistä useampien opiskelijoiden pitäisi valmistua kandidaattitasolla, mikä myös pidentäisi työuria. Maisterikoulutuksen pitäisi olla enemmän  väylä tohtorin tutkintoon. Euroalueen valtioiden finanssipoliittisesta päätöksentekovallan osalta todetaan mm., että sitä pitäisi siirtää euroalueen yhteiselle toimijalle. Tällaisen toimijan pitäisi olla poliittisen kontrollin alainen, koska ilman kansalaisten luottamusta ja poliittista hyväksyntää järjestelmästä tulee epävakaa.

Valintakoemateriaali löytyy verkosta.

Englanninkielisenä materiaalina on Tampereen ammattikorkeakoulussa Diana Hartmannin vuonna 2010 tekemä opinnäytetyö Playing the Publicity Game–Music Promotion to the Finnish Media. Työssä etsitään vastausta mm. kysymyksiin, kuinka musiikkipromoottorit pystyvät saamaan median kiinnostuneeksi heidän artisteistaan, minkälaista promoottorien ja median edustajien välinen yhteistyö on ja mitä voitaisiin tehdä sen parantamiseksi. Loppupäätelmissä korostetaan artistien osalta omaa aktiivisuutta, mm. sosiaalisen median käyttöä yhteydenpidossa yleisön kanssa. Myös fanien kasvokkain tapaaminen ja palautteen kuuntelu on tärkeää. Hyvää valmistaumista haastatteluihin painotetaan.

Em. materiaalien perusteella oleva valintakokeen osa on monivalintakoe, jossa erilaisiin väittämiin vastataan joko oikein tai väärin. Väittämiä oli viime kevään kokeessa kuutisenkymmentä, joista kymmenkunta perustui englanninkieliseen materiaaliin. Vaikka materiaali tuntuisi vähän vieraalta ja vaikealtakin, sitä ei kannata säikähtää, koska tästä osiosta voi enimmillään saada 20 pistettä. Tämän lisäksi on matemaattista ja loogista päättelykykyä mittaava koe, josta voi saada 20 pistettä. Siihen ei voi etukäteen valmistautua. Kyseessä on myös monivalintakoe eli  vastausvaihtoehdoista valitaan oikea.

Kolmas valintakokeen osio Huittisissa on henkilökohtainen haastattelu esseen kirjoittamisen sijaan. Tämän painoarvo on 30 pistettä. Haastattelussa pyrimme varmistumaan, että opiskelija tietää, mitä opiskelu sisältää ja vaatii sekä että hän on motivoitunut alasta. Valintakokeen lisäksi myös alan työkokemus kartuttaa enimmillään 20 pistettä.

Valintakokeeseen on hyvä  varata haastatteluaika  heti, kun kutsu kokeeseen tulee. Näin varmistaa sen, ettei tule pitkää odotusaikaa valtakunnallisen kokeen ja haastattelun välillä.

Pirjo Heilala
lehtori, opo

Aikuisten verkkokoulutusta esittelemässä

Satakunnnan ammattikorkeakoulun Huittisten toimipiste ja Cisco ovat olleet kehittämässä interaktiivisuuteen perustuvaa HILL-luentojärjestelmää yhdessä IBM:n kanssa jo parin vuoden ajan. HILL mahdollistaa sen, että opiskelija voi seurata luentoa mistä tahansa  ja toimia vuorovaikutuksessa luennoijan ja muiden osallistujien kanssa verkon välityksellä.

Tätä koulutuksen ilosanomaa Huittisten toimipisteen edustajat olivat kertomassa vuosittaisilla Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton järjestämä kuntapäättäjien ja kuntien yhteistyökumppaneiden yhteinen kaksipäiväinen tapahtuma. Siellä jaetaan uusinta tietoa ja osaamista sekä luonnollisesti verkotutaan alan toimijoiden kesken.

Timo Mattila esittelemässä aikuiskoulutusta Kuntamarkkinoilla.

Kiitos Ciscon SAMKin Huittisten toimipiste pääsi esittämään yleisölle HILL-tekniikkaa ja kertomaan HILL-konseptista. Ensimmäisessä esityksessä otsikolla ”Miten saan lisää tunteja vuorokauteen – HILL-konsepti avuksi”  Jari Suvila ja Timo Mattila kertoivat, miten uutta, yhdessä kehitettyä tekniikkaa voidaan hyödyntää mm. oppimisessa, yritysyhteistyössä, opinnäytetöiden ohjauksessa ja palavereiden tehostamisessa.

Kuulijoina oli useita kuntapäättäjiä, joiden kysymykset koskivat työelämän yhteydessä oppimista ja kehitetyn tekniikan mahdollisuuksia verkko-opiskelussa.

Toisessa esityksessä päästiin tutustumaan HILL-tekniikkaan käytännössä, kun lehtori Minna Kuohukoski kertoi aikuisen työssäkäyvän henkilön mahdollisuudesta suorittaa tradenomitutkinto verkossa. Minna esitteli julkishallinnon opintojaksoja ja toteuttamisperiaatteita. Mielenkiintoisin osuus koski koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa kuntarakenneuudistuksen muuttaessa kuntien organisaatioita ja henkilöstön työtehtäviä. Esityksessä tuotiin myös esille mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja uuden oppimiseen verkkokoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Minna piti esityksen Helsingissä Kuntatalossa istuneelle yleisölle Huittisista. Kuulijat pystyivät itse toteamaan, että vuorovaikutus esiintyjän ja kuulijoiden välillä oli toimivaa, vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä.

SAMK Huittisten toimipisteessä on noin 300 tutkintoa opiskelevaa aikuisopiskelijaa, joista noin 95 % opiskelee työn yhteydessä. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelijoita on vuosittain yli 100, joten hyvässä seurassa jokainen pääsee jakamaan osaamistaan ja hankkimaan uutta osaamista.

Timo Mattila
koulutusjohtaja

Mikä HILLissä viehättää?

Opiskelu työn ohessa houkuttaa, mutta suurimpana huolena useasti on aika. Perhe, ura ja harrastuksetkin olisivat kivoja. Tähän lisänä opiskelu. Haastavaa, eikö totta. Itsensä kehittäminen, tavoite edetä uralla tai vaihtaa työpaikkaa – syitä ja halua opiskeluun on monia, mutta toisaalta ei innosta ajatus ajaa työpäivän päätteeksi opintojen pariin ja luennoille. Moni tarvitsisi lisää tunteja vuorokauteen.

Liiketoiminta Huittisten aikuiskoulutuksen erityisvahvuutena on verkkopainotteisuus, joka tarjoaa joustavan tavan opiskella. Oppimisesta 85–90 % tapahtuu ohjatusti verkossa. HILL-verkkoluentojärjestelmä mahdollistaa osallistumisen interaktiivisesti vaikkapa kotisohvalta. HILLin avulla opiskelija saa lisätunteja vuorokauteen.

Huittisissa opettavilla Minna Kuohukoskella ja Jonna Seppälällä on kokemusta verkossa tapahtuvasta oppimisesta.

Jonna Seppälä nostaa Huittisissa toteutettavan verkko-opetusmallin parhaimmaksi puoleksi sen, että HILL-luento ei muuta käytännön oppimistilannetta opiskelijan näkökulmasta. “Oli opiskelija läsnä verkon välityksellä tai itse luokkahuoneessa, tilanne on oppimisen kannalta yhtä hyvä. HILLin avulla opiskelijalla on mahdollisuus nähdä ja kuulla sekä opettajaa että fyysisesti läsnä olevia opiskelijoita yhdellä kertaa.”

Verkko-opiskelun myötä kuitenkin jotain muuttuu. “Kauempana asuvien opiskelijoiden ei tarvitse käyttää osaa päivästään autossa istumiseen. HILLin kautta jokainen voi osallistua tunneille paikasta riippumatta”, jatkaa Minna.

Vuorovaikutus verkossa

Tavallisesti luennoilla osa opiskelijoista on fyysisesti paikalla luokkatilassa ja osa verkon välityksellä. Minna muistuttaakin, että  HILLin kautta osallistuville ei saa tulla tunnetta, että opettaja on unohtanut heidät, esim. keskustelupalstan viestejä tulee seurata ja välittää luokkatilaan. “Verkon välityksellä osallistuvat voivat samalla tavalla kommentoida, ottaa osaa keskusteluun ja esitellä vaikkapa PowerPoint-dioja kuin luokkatilassa fyysisestikin olevat opiskelijat.”

Huittisissa luokkahuone näyttää myös tältä.
HILL-luennon näkymä tietokoneen ruudulla.

Vuorovaikutukseen voi myös opettaja vaikuttaa. Jonna kertookin kyselevänsä aktiivisesti etänä olevien opiskelijoiden mielipiteitä aiheisiin liittyen. “Luovuuden avulla kaikki ryhmäpohdinnat ja muut tunnilla tehtävät harjoitukset onnistuvat oikein hyvin huolimatta siitä, että vain osa opiskelijoista on konkreettisesti opettajan kanssa samassa tilassa.”

Myönteistä opiskelijapalautetta

Kummankin opettajan mukaan opiskelijapalaute on ollut positiivista. “Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa opiskeluun tai muihin menoihinsa. HILL on tuonut helpotusta työn, perheen ja opiskelun yhdistämiseen ja sen käyttö on myös koettu helpoksi”, toteaa Minna ja muistuttaa, että opiskelijat voivat aina halutessaan tulla myös paikan päälle.

Jonna on samoilla linjoilla. “Monen pienen lapsen vanhemmalle HILLin kautta osallistuminen on tuonut selvästi lisämotivaatiota. Olen saanut lukuisia sähköposteja opiskelijoilta, joissa kiitellään mahdollisuutta osallistua HILLin kautta opetukseen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä kaikkea tästä tulevaisuudessa vielä kehittyy.”

Opiskelijan näkökulma

Vantaalainen Sirpa Viinikari toteaa, että kokopäivätyössä olevana aikuisopiskelijana HILL-verkkoluentojärjestelmä on ollut ainakin omalla kohdalla hyvä ratkaisu. “Minun ei tarvitse anoa työpäivääni vapaaksi, eikä ajaa n. 400 km osallistuakseni luennoille. Voin kuunnella ne omalla työpaikallani ja käyttää siihen esimerkiksi ruokataukoni. Vaihtoehtoisesti voin kuunnella luennon myöhemmin kotonani tai jopa kesämökilläni.”

Sirpa vinkkaa, että HILLin käyttöä voisi lisätä myös kieliopinnoissa. “Jos opiskelija katsoo, että hän tarvitsee enemmän tukea kieliopintoihinsa niin hän voisi osallistua luennolle tulemalla paikan päälle.“

SAMK Liiketoiminta Huittisten verkkopainotteinen tradenomitutkintoon johtava  liiketalouden koulutusohjelma on mukana syksyn yhteishaussa (17.9.–2.10.2012).

Kirjoittajat:
Jatta Lehtonen, Minna Kuohukoski ja Jonna Seppälä

International Law Week, Leuven Belgium

In March 2012, six adult students and two lecturers of Satakunta University of Applied Sciences participated in the 4th International Law Week in Leuven, Belgium. The Law Week was organized by Katholieke Universiteit Leuven (KHLeuven) and Haute Ecole Economique et Technicue (Ephec).  We spent two days in Leuven, two days in Brussels and also visited Brugge.

Back row: Minna Nurmi, Leena Sääski, Suvi Lehtonen, Paula Turkki and Leena Koskinen.
Front row: Matti Laaksamo, Merja Laakso and Marja Arbelius

Students from KHLeuven guided us throughout the week; they contacted students in advance providing information before arrival and took care of practicalities during the week. They have also been active after the event by creating a Facebook group for the participants.

Partner Universities

The International Law Week consisted of lectures, group assignments, visits and recreational activities. The target group was law students with knowledge of the English language.

Students worked in small groups or workshops. The assignments related mostly to EU directives which lay down certain end results that must be achieved in member states.

As the final assignment, students prepared a debate from the point of view of the existing political groups in the European Parliament under the theme “Will EU Citizens Need to Work Harder and Longer in the 21stCentury?”

The Pleanary Room of European Parliament in Brussels

The highlight of the Law Week was visiting Brussels and especially the European Parliament. We had an opportunity to hear how proposals turn into law.

European Parliament Building

One of our students organized a meeting with Sirpa Pietikäinen, a Member of the European Parliament. It was interesting to hear about the daily routines of the MEP and EU decision making in practice.

Sirpa Pietikäinen, a Member of the European Parliament

The official part of the International Law Week climaxed with a fancy dinner and a ball at Salons Georges. On the last day, we made a trip to the historic town of Brugge.

Brugge, the Venice of the North

Hopefully, this unique opportunity for internationalization becomes an annual tradition and we will have a chance to participate also the 5th International Law Week.

Suvi Lehtonen
senior lecturer

Onnistunut opinnäytetyöprosessi alkaa hyvällä opinnäytetyösuunnitelmalla

Huittisten toimipisteessä on jo pitkään kehitetty opinnäytetyöprosessia ja uusia menetelmiä sen laadukkaaseen toteuttamiseen.

Ennen varsinaista opinnäytetyöprosessin aloittamista tradenomiopiskelija tutustuu laadullisiin ja määrällisiin tutkimusmenetelmiin Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opintojakso toteutetaan jatkuvan menetelmän periaatteella kaksi kertaa lukuvuodessa. Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman omalle opinnäytetyölleen.

Opinnäytetyösuunnitelma laaditaan Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opettajina toimivat Minna Kuohukoski ja Pekka Kuisma.

Opinnäytetyösuunnitelman  tavoitteena on selvittää opiskelijalle itselleen ja tulevalle ohjaajalleen, mitä opiskelija opinnäytetyössään on tekemässä, mihin kysymyksiin hän opinnäytetyöllään yrittää vastaa, mitä asioita teoriaosassa mahdollisesti käsitellään (teoreettinen viitekehys), miten opinnäytetyössä hankitaan empiria -aineistoa, millaista lähdeaineistoa ja –kirjallisuutta työssä käytetään ja millä menetelmillä työssä saatua tietoa analysoidaan (kvalitatiivinen/kvantitatiivinen vai molemmat).

Opintojaksolla tutustutaan valittuihin tutkimusmenetelmiin, kuvaillaan käytetyt menetelmät  ja dokumentoidaan, mihin työllä tähdätään, yritetään hahmottaa, mitä hyötyä opiskelijan opinnäytetyöstä on sekä laaditaan suunnitelma, missä aikataulussa työ on tarkoitus tehdä.

Opinnäytetyösuunnitelma sisältää alustavan lähdekirjallisuuden, jota on suunnitelmaa tehtäessä löydetty aiheeseen liittyen.

Elina Laineenoja ja Toni Hakala Huittisten toimipisteen kirjastossa auttavat opiskelijaa tiedonhaussa.

Kun opinnäytetyösuunnitelma on valmiina ja hyväksytty, opiskelijalle valitaan ohjaaja, ja hän voi aloittaa opinnäytetyönsä tekemisen. Kaikki Huittisten toimipisteessä opinnäytetyötä tekevät opiskelijat on keskitetty omaan Moodle-pohjaan, jossa kullakin ohjaajalla on oma ohjausryhmänsä. Tämä järjestely mahdollistaa toimivan tiedottamisen kaikille opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille.

Opinnäytetyöseminaarit järjestetään verkossa HILL:ssä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi kotoa tai työstä käsin olla mukana verkkoseminaarissa internetyhteyden kautta. Jokainen opinnäytetyötään esittävä opiskelija voi verkossa esittää oman työnsä ja muut opiskelijat ja ohjaaja voivat opponoida ja kommentoida esitettyä työtä. HILL mahdollistaa livekuvan ja   äänen vuorovaikutteisen reaaliaikaisen käytön. HILL toimii virtuaaliluokkaperiaatteella ja käytössä on kaikki elementit, mitä lähikontaktitilanteessakin olisi.

Moodle toimii opinnäytetyöprosessissa dokumenttien jako- , säilytys- ja arkistointipaikkana. Jokainen ohjaaja tiedottaa Moodlessa omien opinnäytetyöseminaariensa ajankohdat ja näin kaikki seminaarit ovat avoinna verkossa kaikille työtään tekeville opiskelijoille.

Selkeä ja täsmällinen opinnäytetyösuunnitelma on hyvä lähtökohta onnistuneelle opinnäytetyöprosessille.

Pekka Kuisma
lehtori

Tradenomin perusopinnot kesäopintoina verkossa

SAMK Huittisten toimipiste järjesti kesällä 2012 ensimmäistä kertaa kesäopintoja. Tradenomin perusopinnot oli mahdollista suorittaa kokonaan verkko-opintoina. Opinnot alkoivat kesäkuun alussa ja päättyvät syyskuun puolessavälissä.

Opiskelijat perehtyvät taloushallinto-ohjelmistoon Suvi Tanhuanpään johdolla.

SAMKin liiketalouden aikuiskoulutuksen kesäopinnot tarjoavat avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) kautta 35 opintopisteen perusopintopaketin, joka koostuu kolmesta perusopintojen moduulista. Kesäopinnot helpottavat siirtymistä syksyllä ammattiopintojen pariin sekä samalla tasaavat opintojen suorittamista syys- ja kevätlukukaudella.

Etua kesäopinnoista on myös niille, jotka eivät onnistu saamaan aloituspaikkaa haluttuun tradenomi-koulutukseen syksylle tai keväälle. Tutkinto-opiskelijaksi on mahdollista päästä myös ns. polkuopintojen kautta. Polkuopinnot tarkoittavat sitä, että jos opiskelija suorittaa 60 opintopistettä avoimen AMKin puolella, hän saa silloin opiskelupaikan ilman varsinaista pääsykoetta. Kesällä suoritetut opinnot luetaan suoraan hyväksi tradenomin tutkintoon. Opintopisteet tulee olla suoritettuna ennen hakuajan päättymistä.

Kesäopintojen ajan opiskelijoiden tukena verkossa oli ohjaaja, joka noin kaksi kertaa viikossa tarkasti palautukset sekä antoi palautetta. Opiskelijat tekivät itse oman aikataulutuksen opintojensa etenemiseksi. Näin ollen deadlineja ei ole ollut käytössä. Toki ohjaaja kyseli perään ja laittoi viestiä opiskelijoille, jos tahti oli liian verkkaista.

Oppimisympäristö Moodle mahdollisti kesäopintojen joustavan suorittamisen omaan tahtiin. Kurssikirjat löytyivät kesällä helposti kirjastosta ja kaikki opintomateriaalit olivat verkossa. Tehtävät olivat auki koko opintojen ajan ja ne oli rakennettu yksilösuorituksiksi. Verkkotentit opiskelija sai tehdä itse valitseminaan päivinä. Kesän opintoihin sisältyi myös kontaktitenttejä, jotka suoritettiin Huittisissa. Opiskelijoille annettiin etukäteen lista päivistä, joista verkko- ja kontaktitenttiajankohdan sai valita.

Moodlen käyttö oli monelle kesäopiskelijalle aivan uusi kokemus. Opintojen alussa oli mahdollisuus osallistua luennolle, jossa perehdyttiin Moodlen toimintaan. Tälle luennolle pystyi osallistumaan myös HILL-verkkoluentojärjestelmän kautta kotoa käsin. Luento nauhoitettiin Moodleen myöhempää katselua varten.

Kesäopinnoista on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta; kesäopinnot ovat suoraan tutkintoon sisältyviä opintoja, mikä mahdollistaa opintojen nopeamman aloittamisen ilman kesätaukoa. Kun päätös opiskelujen aloittamisesta on tehty, voi heti astua opiskelumaailmaan mukaan. Lähes kaikki opintomme ovat tarjolla avoimen AMKin kautta, jolloin enää ei tarvitse odottaa seuraavia pääsykokeita aloittaakseen opiskelun Huittisissa.

Suomalainen ajattelumaailma siitä, että koulu alkaa syksyllä ja päättyy keväällä, on murentumassa.

Suvi Tanhuanpää
opettaja, kesäopintojen ohjaaja

Tradenomitutkintoon liittyvä työharjoittelu

Kesä on työharjoittelun sesonkiaikaa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin ja tietojen sekä taitojen soveltamiseen. Harjoittelun voi suorittaa koulutusalaan liittyvässä kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä, tai muussa soveltuvassa organisaatiossa tai yrittäjänä, mikäli harjoittelun muut edellytykset täyttyvät. Suosittuja harjoittelupaikkoja ovat muun muassa pankit, tili- ja kiinteistötoimistot, verotoimistot, Kela, kunnat sekä erilaiset kaupan-, palvelu-, markkinointi- ja media-alan yritykset ja tehtävät.

Jos opiskelijalla on riittävästi työkokemusta liiketaloudellisissa tehtävissä, voidaan harjoittelu anomuksesta lukea hyväksi osittain tai kokonaan. Niin sanottua oikeustradenomin tutkintoa suoritettaessa vähintään puolet harjoittelusta on kuitenkin oltava oikeusministeriön hallintoalaan liittyvää ammattiharjoittelua oikeudellisista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Tarvittaessa voidaan hyväksyä myös muiden hallintoalojen oikeudellista asiantuntemusta edellyttävä harjoittelupaikka. Harjoittelupaikkoja on ollut eri virastoissa, kuten ulosotto, oikeusapu, käräjäoikeus, maanmittaustoimisto, maistraatti, hallinto-oikeus, poliisi, syyttäjä, aluehallintovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yhdyskuntaseuraamustoimisto, pääesikunta, kaupunkien ja yritysten lakiosastot sekä asianajo-, laki-, ja perintätoimistot.

Harjoittelujakso toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Harjoittelusta tehdään erillinen harjoittelusuunnitelma sekä harjoittelusopimus ja harjoittelun jälkeen opiskelija laatii palauteraportin. Työnantajan tehtävänä on järjestää opiskelijalle harjoittelun edellyttämät toimintamahdollisuudet, sekä antaa hänelle tarvittavaa ohjausta. Harjoittelusta työantaja antaa harjoittelijalle todistuksen. Yrityksen nimeämä yhteyshenkilö osallistuu harjoittelun seurantapalaveriin.

Kaikkiin harjoittelupaikkoihin ollaan oppilaitoksen taholta harjoittelujakson aikana yhteydessä. Harjoittelupaikoissa käydään läpi harjoitteluun liittyvät asiat ja käytännöt. Yhteydenpidon tarkoitus on myös selvittää yrityksen koulutustarpeita ja kertoa oppilaitoksemme tarjoamista mahdollisuuksista, sekä löytää työelämälle tehtäviä TKI-toimintaan liittyviä hankkeita, projekteja ja kehityskohteita.

Harjoittelun seurantapalaverissa Satakunnan verotoimistossa Raumalla. Kuvassa henkilöverotuksen ryhmänjohtaja Anne Kangasniemi Satakunnan verotoimistosta (vasemmalla) sekä harjoittelun ohjaaja Seppo Anttila ja työharjoittelija Anja Stenholm Liiketoiminta/Huittinen. 

Seurantapalaveri ja muu yhteydenpito harjoittelupaikkoihin hoidetaan osittain verkon kautta, HILL-järjestelmällä, joka säästää huomattavasti ainakin ohjaavan opettajan matkustusaikaa. Tämä mahdollistaa myös tiiviimmän yhteydenpidon, koska harjoittelupaikat ovat eripuolilla Suomea, puhumattakaan kansainvälisestä harjoittelusta. Erityisesti se soveltuu tilanteisiin, jossa tapaamisaikojen sovittaminen on hankalaa, etäisyydet ovat pitkät ja harjoittelupaikalla on hyvät verkkoyhteydet ja valmiudet tämän tyyppiseen yhteydenpitoon. Apunahan työpaikalla on opetuksen kautta verkkoneuvotteluihin jo valmiiksi harjaantunut opiskelija. Näistä verkkotapaamisista voi todeta, että berliininmunkki ja kahvit jäävät nauttimatta, mutta asiat käydään tehokkaasti ja kattavasti lävitse.

Harjoittelupaikat ovat olleet mielenkiintoisia ja työt vaihtelevia ja vaativiakin. Harjoittelijat ovat työpaikoilla osoittaneet sellaista innostusta ja osaamista, että harjoittelun ohjaajakin on ollut todella ylpeä suojateistaan. Monelle on löytynyt samassa yhteydessä vakituinenkin työpaikka. Suosittelen harjoittelujaksoa myös muille kuin oikeustradenomiksi opiskeleville. Harjoittelu tarjoaa loistavan tilaisuuden tutustua uuteen työpaikkaan, jakaa ja saada kummankin parhaita käytänteitä ja verkostoitua. Harjoittelu avaa uudet mahdollisuudet tulevaisuuteen. Moni on myös tehnyt opinnäytetyönsä harjoittelupaikan tarpeita silmälläpitäen. Yleensä opinnäytetyön aihe löytyy, kunhan sovitaan, kannattaa kysyä. Työharjoittelusta saatu opinnäytetyön aihe on varmasti ajankohtainen ja työelämälähtöinen.

Työnantajalle harjoittelijan ottaminen on mahdollisuus saada osaava, usein uuden uransa alussa oleva, opiskelija työyhteisön avuksi. Harjoittelijalla on viimeisintä tietoa omalta alaltaan. Hän tuo työpaikalle mukanaan uusia näkökulmia, välineitä ja ajatuksia. Harjoittelujakso on tilaisuus tutustua alan osaajiin ja tehdä omaa organisaatiota tunnetuksi mahdolliselle tulevalle työvoimalle.

Harjoitteluaika ei ole vastannut odotuksiani, vaan se on kirkkaasti ylittänyt ne!”, sitaatti opiskelijan seurantapalaverissa lausumasta.

Seppo Anttila
opettaja, harjoittelun ohjaaja


Opinnäytetyö yhdistää teorian käytäntöön

Tradenomiopiskelijan suurin yksittäinen ponnistus opinnoissa lienee opinnäytetyö. Opinnäytetyön yhtenä arviointikriteerinä on sen työelämälähtöisyys ja siksi onkin suositeltavaa, että opiskelijalla olisi työlleen toimeksiantaja. Suurimmalla osalla aikuisopiskelijoista toimeksiantajana on oma työnantaja. Kaikilla ei kuitenkaan ole työnantajaa tai opiskelija haluaa tehdä opinnäytetyön sellaisesta aiheesta, ettei se oman työn puitteissa ole mahdollista. Ulkopuolisetkin toimeksiannot ovat siis tervetulleita.


Minna Kuohukoskelle (vas.) on tuttua opiskelijoiden ohjaus
verkossa. Minnan seurana opettaja Hanna Moisio.

Opinnäytetöiden aiheet esitellään aloitusseminaarissa, työn teoriaosuus väliseminaarissa ja valmis työ loppuseminaarissa. Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä kaikki seminaarit pidetään verkossa, joten opiskelija ja ohjaajana toimiva opettaja eivät välttämättä tapaa lainkaan fyysisesti. Siitä huolimatta vuorovaikutus ohjaajan ja opiskelijan välillä voi olla hyvinkin tiivistä, seminaarien välilläkin sähköpostit kulkevat tiuhaan.

Aikuisopiskelijat panostavat yleensä opinnäytetyöhön(kin) paljon, eivätkä säästele itseään pyrkiessään kehittämään toimeksiantajansa toimintaa ja tietysti tavoitellessaan myös hyvää arvosanaa siinä samalla. Opinnäytetyöt ansaitsisivatkin enemmän huomiota jotta työnantajat ymmärtäisivät, millainen mahdollisuus heillä on teettää erilaisia kehittämishankkeita opinnäytetyön muodossa.

Kerron tässä esimerkkinä tänä keväänä valmistuneista töistä erityisesti sellaisia, jotka koskettavat tavalla tai toisella julkista hallintoa. Tanja Kuntonen ja Terhi Hirvikorpi tutkivat työssään nuoren rikoksesta epäillyn tilannetta selvittävää lakia ja sen tähänastista vaikutusta Rikosseuraamuslaitoksen eri rikosseuraamusalueiden toimintaan.
Minna Wester
taas tutki miten hyvin subjektiiviset oikeudet toteutuvat raumalaisilla kehitysvammaisilla selvittäen mm. millaisia kehittämistarpeita palveluista tiedottamisessa olisi.

Tanja Virvilä tutki työssään mahdollisia kehittämistä vaativia seikkoja Satakunnan poliisilaitoksen johtamisessa, vuorovaikutussuhteen toimivuudessa ja hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä sekä poliisiorganisaatiolle laadittujen arvojen toteutumisessa. Kirsi Sinisalo puolestaan selvitti kuinka rekrytointiprosessia Tampereen ammattikorkeakoulussa voitaisiin kehittää ja Tuija Vehmas-Bäck selvitti oliko Työpaja OT´SOssa havaittu työpaikkakiusaamista ja miten työnantajan kannattaisi siihen jatkossa varautua.

On ollut ilo nähdä kuinka innokkaasti ja itseään säästämättä opiskelijat ovat töihinsä panostaneet. Töiden valmistuttua olen ottanut yhteyttä myös toimeksiantajiin ja he ovat poikkeuksetta kehuneet opiskelijoiden panosta työn tai työyhteisön kehittämisessä.

Nyt on edellä mainituilla ja monella muulla tradenomilla valmistujaisjuhlien aika.
Lämpimät onnittelut!

Minna Kuohukoski
lehtori, julkishallinnon erikoistumisvaihtoehdon tuotevastaava