Digitaalisuus on todellisuutta

Digitaalisuus on ilmiö, joka liittyy kaikkiin toimialoihin ja tulevaisuuden kehitykseen. Koulutuksen osalta yhteiskunnallisissa keskusteluissa tuodaan esille tarve digitaalisiin oppimisympäristöihin ja digitaaliseen loikkaan eri kouluasteilla.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten liiketalouden koulutuksessa digitaalisuus on jo tätä päivää ja todellisuutta. Useiden vuosien verkko-opetuskokemuksen myötä olemme ottaneet ennakkoluulottomasti käyttöön uusia keinoja verkko-opetuksessa, ja kehitystyö on jatkuvaa.

Miten digitaalisuus näkyy Kuninkaisten opetuksessa? Digitaalinen oppiminen hyödyntää teknologiaa eri tavoin. Se ulottuu ”digitaalisesta luokkahuoneesta” omaehtoiseen opiskeluun verkko-oppimisympäristöissä. Digitaalinen oppiminen on kaikenlaista oppimista, johon liittyy teknologian tehokas hyödyntäminen. Oppimista tapahtuu sekä suljetussa oppimisympäristössä että avoimessa verkossa, erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisia sovellusohjelmia, pilvipalveluita ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

hill-istunto
Markkinointiviestinnän verkkoluento HILLissä.

Kuninkaisissa verkko-opiskelussa on käytössä HILL-konsepti, joka on teknis-pedagoginen ratkaisu moderniin verkko-opetukseen. HILL-verkkoneuvottelussa saavutetaan aito läsnäolon tunne, vaikka osallistujat ovat fyysisesti eri paikoissa. Äänen ja kuvan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Näytön jakaminen mahdollistaa yhteisen työskentelyn ja osallistamisen. HILLissä voi pitää kokouksia, tehdä ryhmätöitä tai toteuttaa luento-opetusta suurillekin osallistujaryhmille.

Ajan ja paikan käsite opiskelussa on joustava. Oppimista voi tapahtua luokkahuoneessa, kotona, työpaikalla tai vaikka matkalla, kahvilassa, hotellissa tai bussissa. Vaikka opiskelijoiden toivotaankin osallistuvan luennoille reaaliaikaisesti, tarjotaan myös mahdollisuus luentojen seuraamiseen jälkikäteen nauhoitettuina, jolloin työesteet, ulkomaan aikaerot tai muut syyt eivät estä opiskelua. Monet opiskelevat työn ohella ja asuvat pitkienkin välimatkojen päässä. Myös yhä useammat ulkosuomalaiset ovat havainneet etäopiskelumahdollisuuden ja hakeutuneet opiskelemaan Kuninkaisiin

Tehtävien palauttamiset, tenttiminen ja opinnäytetyöseminaarit toteutetaan verkossa. Kuninkaisten kampuskirjaston palvelut ja sähköiset oppimateriaalit tarjoavat mahdollisuuden sähköisten tenttikirjojen ja muun digitaalisen materiaalin käyttöön  perinteisten kirjojen lisäksi. Lisäksi on siirrytty osin sähköiseen asiointiin, jolloin esimerkiksi opintoihin liittyvien lomakkeiden ja hakemusten käsittely tapahtuu sähköisesti. Opintojen myötä Kuninkaisten tradenomiopiskelija oppii luontevasti hyödyntämään digitaalisuutta opinnoissaan ja tulevaisuuden työtehtävissään.

Vaikka oppimisympäristömme ovatkin virtuaalisia, toimintamme on ihmisläheistä verkossa ja paikan päällä. Koko henkilökuntamme on apuna; opetushenkilöstöltä ja opettajatutoreilta saa ohjausta opintoihin, ja kampustoimisto ja kirjasto palvelevat sekä Kuninkaisten kampuksella että verkossa.

Heidi Varpelaide
lehtori

Oikeudellista osaamista oikeudellistuvaan maailmaan

Oikeusministeriö on 2000-luvun alussa yhdessä noin kymmenen ammattikorkeakoulun kanssa aloittanut tiiviin yhteistyön oikeushallinnon alalla työskentelevien osaamisen nostamiseksi ja osaavan työvoiman saamiseksi oikeushallinnon alan virastoihin, kuten tuomioistuimiin, oikeusapuun, edunvalvontaan ja ulosottoon. Tämä ns. oikeustradenomikoulutus on tullut käytännössä edellytykseksi oikeushallinnon muihin kuin juristin tehtäviin. Myös yksityinen sektori kuten pankit, vakuutusyhtiöt, perintä- ja lakitoimistot ovat rekrytoineet näitä liiketalouden osaajia, joilla on ollut laaja ja kattava oikeudellinen osaaminen.

ylempi amk
Yritysjuridiikan ylempi amk -ryhmä tutustuma​ssa HILL-verkko-opiskeluun tietojärjestelmäasiantuntija Jari Suvilan johdolla.

Valtakunnallisesti on valmistunut yli 800 oikeudelliseen osaamiseen suuntautunutta tradenomia, joiden koulutus on vastannut oikeusministeriön asettamia vaatimuksia ns. oikeustradenomeille (OM työryhmämuistio 2005:15).

Yhteiskuntamme on oikeudellistunut Euroopan unionin, globalisaation ja sopimuksiin perustuvan verkostomaisen toimintatavan vuoksi. Oikeudellisen osaamisen tarve koskettaa siten yhä useampaa työssäkäyvää. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat ottaneet yhdessä kiinni tästä tarpeesta ja alkaneet yhdessä toteuttaa ylemmän oikeudellisen tutkinnon opinnot opiskelijoille. Ensimmäinen ylemmän amkin oikeudellisen suuntautumisen ryhmä aloitti opinnot syksyllä 2014. Sopimushallinnan lisäksi opiskelijat tutustuvat kehittävällä otteella työ- ja virkasuhteiden kehittämiseen, kansainvälisiin näkökulmiin, viestinnän sääntelyyn, perusoikeudellistuvan lainsäädännön merkityksiin yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä julkisiin hankintoihin.

Johtamisen haasteet koskettavat muuttuvassa maailmassa kaikkia. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelija saa työkaluja oikeudellisen osaamisen lisäksi myös johtamisessa ja työyhteisön kehittämisessä. Kehittäminen tehdään aina opiskelijoiden yhteisöihin, joten ilo uudesta osaamisesta siirtyy suoraan käytäntöön.

———

SAMKin Kuninkaisten kampuksella Huittisissa opiskelee työnsä ohessa yli 350 aikuista verkko-opintoina tradenomiksi (HILL-toimintamalli -> linkki: https://tutkintoverkossa.wordpress.com/about/). Tähän joukkoon kuuluvat myös  ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen)  oikeudellisen suuntautumisen syksyllä 2014 aloittaneet opiskelijat. Ylempi AMK -tutkinto antaa julkisiin virkoihin ja tehtäviin saman kelpoisuuden kuin esim. yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto (Valtioneuvoston asetus 426/2005, 16.6.2005).

Timo Mattila
johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

———
Haku ammattikorkeakouluihin on käynnissä 17.3.-9.4.2015. Lisätietoja:
liiketalouden amk-tutkinto (Tradenomi)
monimuotototeutuksena  julkishallinto, yritysjuridiikka ja rahoitus
ylempi amk-tutkinto (Tradenomi, ylempi AMK)
yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus

Avoin amk auttaa osaamisen päivityksessä

Avoin amk kasvattaa tarjontaansa. Kuninkaisten kampuksella on keväällä 2015 tarjolla runsaasti opintojaksoja avoimessa ammattikorkeakoulussa.  Koska opintojaksot toteutetaan verkko-opintoina, opintojakson suorittaminen on mahdollista missä tahansa, internet-yhteyden ja tietokoneen/mobiililaitteen välityksellä.

Opinnot ovat yhteisiä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Avoimen amkin opinnot ovat myös polku tradenomin tutkintoon. 60 opintopisteen suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakokeita.

Maaliskuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Hallinto-oikeus
Henkilöverotus
Julkiset hankinnat
Julkishallinnon asiakaspalvelu
Julkishallinnon taloushallinto
Julkishallinnon tilintarkastus, sisäinen valvonta ja rahoitus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinoinnin perusteet
Markkinointiviestintä
Palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehdot
Prosessi- ja insolvenssioikeus
Sähköinen viestintä
Tilinpäätösanalyysi ja riskienhallinta
Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus
Vakuutukset, vakuutussäästäminen ja vakuutussektori
Yritysverotus

Toukokuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myyntityö
IT-oikeus
Johtaminen ja projektienhallinta
Julkisoikeuden perusteet
Kiinteistö- ja ympäristöoikeus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinointiviestintä
Perhe- ja jäämistöoikeus
Rikos- ja rikosprosessioikeus
Talousmatematiikka ja taulukkolaskenta
Yhtiöoikeus

Kaikkien opintojaksojen laajuus on 5 opintopistettä. Osallistuminen opintojaksolle maksaa 50 euroa. Lisätietoja avoimesta ammattikorkeakoulusta saa Satakunnan ammattikorkeakoulun kotisivuilta: http://www.samk.fi/avoinamk

Opiskelu-unelmasta totta

Aina ei vaan ole hyvä päivä. Sen tietävät niin urheilijat kuin muutkin ammattiryhmät. Kohtaamme kaikki joskus tilanteita, jolloin jonkin suorituksen pitäisi osua nappiin tiettynä ajankohtana ja mikäli näin ei käykään, on pettymys suuri. Opiskelumaailmasta konkreettinen esimerkki ovat valintakokeet, jolloin oman tuloskunnon eli koesuorituksen pitäisi olla juurikin valintakoepäivänä kohdallaan. Mutta entä jos epäonnistuu tai valintakokeeseen osallistuminen ei edes ole vaikkapa aikataulusyistä mahdollista, valuvatko toiveet opiskelusta saman tien kuuluisaan Kankkulan kaivoon? Vastaus: eivät valu, sillä opiskelu-unelmaa voi toteuttaa eri tavoin. Valintakoe on vain yksi reitti. Toinen hyvä vaihtoehto on opiskella ensin avoimessa amk:ssa. 

Tutkinto-opiskelijaksi avoimen amk:n kautta

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opinnot aloitti julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki, joka tänä lukuvuonna jatkaa opintojaan tutkinto-opiskelijana Kuninkaisten kampuksella. Ennen tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä hän ehti opiskelemaan avoimessa amk:ssa opintojaksoja 88 opintopisteen verran vajaassa kahdessa vuodessa työnsä ohella. Nämä opintopisteet hän saa nyt siirrettyä osaksi tutkintoa.

blogi_kuva0914
Julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki (vasemmalla) ja SAMKin Kuninkaisten kampuskirjaston tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja keskustelemassa kirjaston merkityksestä opintojen edistymisessä. Kirjasto auttaa opiskelijoita tiedonhaussa myös verkon välityksellä mm. Infotelakka-palvelun muodossa.

Mistä tuli kipinä lähteä opiskelemaan avoimen amk:n opintoja?

Minulla oli jo useamman vuoden ajan kiinnostusta ryhtyä opiskelemaan itseäni kehittääkseni, mutta työpäivän jälkeen kului paljon aikaa mm. lapsen harrastuksiin kuljettamisiin ja niihin osallistumiseen. Olen työssä julkisella sektorilla ja jatkuvat uudistukset sekä kuntien yhdistymiset alkoivat olla arkipäivää. Halusin päivittää tutkintoani vastaamaan tätä päivää. Pelkät työn edellyttämät koulutukset eivät enää riittäneet itselleni, vaikkakin olen ollut työni kautta vuosittain useammilla koulutuspäivillä. Ja vihdoin syksyllä 2012 otin härkää sarvista ja ilmoittauduin parille ensimmäiselle opintojaksolle, jotka palvelivat suoraan omaan työhöni liittyviä asioita.

Minkälaista opiskelu on ollut? Mikä on ollut helppoa, mikä haastavaa?

Opiskelu on ollut antoisaa ja palkitsevaa, vaikkakin välillä on ollut epätoivon hetkiä ajankäytön ja ajan riittävyyden kanssa. Olen nauttinut uuden oppimisesta. Olen pyrkinyt osallistumaan lähipäiville paikanpäällä Huittisissa, koska olen käyttänyt paljon Samkin kirjastoa. On ollut myös mukava nähdä muita opiskelijoita ja vaihtaa kuulumisia.

Olen yllättynyt siitä, miten hyvin opiskeluun pääsi kiinni. Edellisistä opinnoista oli kuitenkin aikaa todella kauan. Kunkin jakson alussa on ollut epätoivon hetkiä, mutta olen laatinut itselleni suunnitelman, miten suurin piirtein toimin tehtävien kanssa ja olen suunnitelmastani ja aikataulustani pyrkinyt pitämään kiinni. Suurimmassa osassa opintojaksoja on ollut ryhmätöitä ja ryhmäytyminen, varsinkin samanhenkisten löytyminen ryhmään, on ollut välillä haastavaa. Olen oppinut, että aikataulutus ja tehtävien jako ryhmän jäsenten kesken hyvinkin varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Toinen haaste on välillä ollut tarvittavien kirjojen löytyminen. Oppilaitoksen kirjaston lisäksi kannattaa hankkia oman asuinkunnan alueen kirjastokortti, ellei sitä jo ole. Ja vielä kun oppisin sen, että kaikkea ei ole pakko päntätä tehtäviä varten, vaan opettelisin tiedon käsittelemisessä rajaamisen taidon!

Miten olet saanut sovitettua opiskelun työssäkäynnin kanssa?

Suhteellisen hyvin. Kun töissä on paljon isoja asioita työn alla ja kiire painaa, ja illalla pitää vielä tehdä tehtäviä, on joskus tuntunut raskaalta. Olen pyrkinyt tekemään tehtävät viikolla ja viikonloppuna vapaata, mutta jos on tuntunut oikein raskaalta, olen pitänyt viikolla vapaaillan ja sen sijaan tehnyt esimerkiksi sunnuntaina tehtäviä. Olen kuitenkin ajatellut silloin niin, että itsepä olen vapaaehtoisesti itseni tähän laittanut. Työnantajallani on myönteinen suhtautuminen kouluttautumiseen ja henkilöstöstrategiamme mukaisesti kuukaudessa saa käyttää kaksi työpäivää palkallisena opiskeluun. Nämä päivät ovat yleensä riittäneet lähipäiville osallistumiseen.

Oletko pystynyt hyödyntämään oppimaasi työelämässä?

Kyllä olen pystynyt. Hyvänä esimerkkinä voisi käyttää ryhmätyönä tehtyä henkilöriskien kartoitusta omaan työpaikkaani. Työpaikallani, kuten kuntasektorilla yleensäkin, riskien kartoitus on melko uusi asia. Työnantajani sai myös kyseisen työn käyttöönsä. Toisena esimerkkinä voisin mainita prosessien määrittämisen omalle sektorilleni opetustoimeen.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on nyt tutkinto-opiskelijana?

Yritän edetä pikkuhiljaa tutkintoa kohti, koska kauhean montaa opintojaksoa yhden jakson aikana en katso pystyväni suorittamaan. Orientaatiopäivillä saan uusia tietoja opintojen suorittamisesta.

Opiskelu avoimessa amk:ssa Kuninkaisissa

Avoimen amk:n opiskelijat opiskelevat samoilla opintojaksoilla tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Kuninkaisissa voi opiskella julkishallintoa, rahoitusta tai juridiikkaa. Tänä syksynä Kuninkaisissa alkoi uutuutena ns. polkuopinnot, joihin valittiin kevään valintakokeeseen osallistuneita, mutta varsinaisessa opiskelijavalinnassa niukasti rannalle jääneitä hakijoita, jotka olivat antaneet luvan suoramarkkinointiin yhteishaun yhteydessä. Polkuopinnoissa suoritetaan opintojaksoja 60 opintopisteen verran, jonka jälkeen voi hakea opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi ns. erillisvalinnan kautta. Kokeilua on tarkoitus jatkaa, mikäli kokemukset siitä osoittautuvat hyviksi.

Avoimen amk:n opintojen tarjonta on nähtävillä lukukausittain osoitteessa www.samk.fi/avoinamk. Saman sivuston kautta voi ilmoittautua opintojaksoille ja sieltä löytyy myös tietoa opintojen maksuista.

Hanna Moisio
lehtori, julkishallinto


Kuninkaisten kampuksella voi opiskella tradenomiksi monimuotoisesti verkosssa. Valintakokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn yhteishaku on käynnissä, hakuaika 8.-22.9.2014. Opinnot alkavat tammikuussa 2015.

Venäjän liiketoiminta tutuksi – pienestä haaveesta totta kertaheitolla!

Kirjoittajat ovat raumalaiset aikuisopiskelijat Irina Harjanne ja Maarit Nieminen. He aloittivat tradenomiopinnot Huittisissa syksyllä 2013. Irina on talous- ja kirjanpidon ammattilainen, kotoisin Moldovasta ja asunut Raumalla 7 vuotta. Paljasjalkainen raumalainen Maarit työskentelee Oraksella ja työhön kuuluu moninaiset venäjänkauppaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi asiakaspalvelu, logistiikka ja sopimukset.
Irina_MaaritTapasimme jo vuosia sitten, kun Irina Suomeen muutettuaan oli työharjoittelussa Oraksen taloushallinnossa. Sen jälkeen emme olleet kuulleet toisistamme pitkään aikaan ennen kuin tiemme kohtasi jälleen pääsykokeissa keväällä 2013. Päätimme soitella, miten opiskelupaikan kanssa käy. Molemmat pääsivät opiskelemaan ja yhteinen taival kohti oikeustradenomin tutkintoa alkoi. Opiskelun alkuun meille oli varattu SAMKin Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattorin Mikko Lehtosen kanssa haastatteluaika. Olimme molemmat tahoillamme kertoneet Mikolle halukkuudestamme hyödyntää työkokemustamme ja osaamistamme venäjänkaupan parissa myös muille opiskelijoille ja seudun yrittäjille. Tällöin syntyi idea: mehän pidämme yhteisen Venäjänkaupan seminaarin. Yhdistämme osaamisemme, saamme jakaa tietotaitoamme muille ja saamme samalla suoritettua Leena Sääsken ohjaaman Enterprise and International Environment -opintojakson. Upeaa – olimme innoissamme!

Marraskuussa 2013 alkoi seminaarin todellinen suunnittelu. Listasimme asioita, joita pidimme tärkeinä ja palaveerasimme keskenämme sekä Mikon kanssa. Asiaa tuntui olevan niin paljon, että päätimme jakaa seminaarin kahteen päivään. 7.2.2014 ja 28.3.2014. Alkoi aineiston kerääminen: tarkkailimme venäjän taloutta, seurasimme sekä venäjänkielisiä että suomenkielisiä talousennusteita, ruplan kurssia, öljyn hintaa jne., luimme kirjallisuutta ja keräsimme kaiken tiedon, mitä asiasta saimme niin kirjoista, netistä kuin työpaikoiltammekin. Suomi ei ole Irinan äidinkieli, joten hänelle oli haasteellista ensin etsiä ajankohtaisia tietoja venäjänkielisiltä nettisivuilta ja sitten kääntää ne suomeksi. Ja vieläpä esiintyä vieraalla kielellä seminaarissa.

Ensimmäinen seminaaripäivä 7.2.2014 Ensimmäinen seminaaripäivä onnistui yli odotusten. Osallistujia oli noin 40, jotka koostuivat lähialueen yrittäjistä ja opiskelijoista. Päivän tärkeimmät näkökulmat olivat: Venäjän asema Suomen ulkomaankaupassa, talous ja talousennuste, Venäjä markkina-alueena, venäläinen yritys- ja neuvottelukulttuuri, viennin aloitus Venäjälle sekä yritysriskit.

Toinen seminaaripäivä 28.3.2014

Ennen toista seminaaripäivää maailma oli taas hieman toisenlainen. Olihan päällä ns. Ukrainan kriisi, ruplan arvo romahtanut ja investointihalukkuus Venäjälle laskenut. Me emme näistä synkistä uutisista lannistuneet, vaan kerroimme heti, että nyt on pienyritysten aika tutkia markkinoita ja verkostoitua Venäjällä. Venäjällä kriisejä tulee ja menee – niihin pitää Venäjän ”busineksessä” tottua. Toisena seminaaripäivänä keskityimme sopimuksentekoon venäjänkaupassa, logistiikkaan ja tullaukseen liittyviin kysymyksiin, viennissä tarvittaviin dokumentteihin sekä taloushallintoon, mainontaan ja markkinointiin. Erityisesti esillä oli sosiaalinen media ja internet, jotka markkinoinnin keinona kasvat jatkuvasti. Luokka oli jälleen täynnä ja Hillin kautta esitystä kuunteli myös kymmeniä opiskelijoita. Hienoa!

Hieno kokemus

Kiitos Mikolle ja Leenalle, että saimme toteuttaa seminaarit ja samalla sen oman pienen haaveemme. Toivomme, että seminaaripäivistä oli hyötyä niin opiskelijoille kuin yrittäjillekin. Positiivien palaute, jota olemme saaneet, on ollut rohkaisevaa. Me molemmat saimme seminaarin kautta laajennettua näkökulmaamme venäjänkaupasta. Tulemme varmasti myöhemmin hyödyntämään tietoa tahoillamme. Haluamme myös yhdessä auttaa yrityksiä venäjänkaupan ensiaskeleissa. Rohkaisemmekin kaikkia aikuisopiskelijoita hyödyntämään omaa erikoisosaamista myös opiskelussa. Meissä kaikissa on valtavasti potentiaalia ja osaamista. Luottakaa itseenne, jakakaa tietoa ja verkostoitukaa – opintojen aikana teillä on siihen mahdollisuus!

Kiitos, спасибо!

Maarit ja Irina

Tradenomikoulutuksesta valmiudet työelämän vaatimuksiin

Toisen vuoden julkishallinnon opintoihin kuuluu julkisia hankintoja käsittelevä opintojakso. Kutsumme mielellämme työelämän asiantuntijoita kertomaan kokemuksiaan aihealueeseen liittyen. Tänä vuonna saimme vierailijaksi entisen opiskelijamme Elina Siitarin. Elina valmistui SAMKin Kuninkaisten kampukselta tradenomiksi keväällä 2013. Hän teki opinnäytetyönsä julkisista hankinnoista ja hänellä on myös työnsä puolesta kokemusta hankintayksiköiden sosiaali- ja terveysalaan liittyviin tarjouspyyntöihin vastaamisesta.

Luennon jälkeen pyysin Elinaa kertomaan, miksi hän aikanaan hakeutui SAMKiin opiskelemaan ja mitä mietteitä hänellä on opinnoistaan vajaan vuoden kuluttua valmistumisesta.

Miksi juuri SAMK ja Kuninkaisten kampus?

Elina kertoi hakeutuneensa tradenomiopintoihin, koska hänen tehtävänsä sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä kaipasivat liiketalouden osaamisen päivittämistä, aiemmista opinnoista oli kulunut jo yli 10 vuotta.

– Työtä tekevä usein tuntuu ”jämähtävän” vanhoihin rutiineihin ja käsityksiinsä alan ajankohtaisista kysymyksistä. Siksi oli hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa osaamista ja tietämystä ihan konkreettisella tasolla; mistä tarvitsen lisää tietoa kehittyäkseni paremmaksi asiantuntijaksi.

Elina sanoi hakeneensa nimenomaan SAMKiin ja Kuninkaisten kampukselle, koska opintosuunnitelma ja toteuttamistapa vastasi hänen tarpeitaan aikuisopiskelijana parhaiten.

­– Sosiaali- ja terveysalan tehtävät ovat luonteeltaan moniammatillista verkostoa vahvasti hyödyntäviä. Kuntien uudistuvat rakenteet, toimintaympäristöt sekä uudenlaiset palvelujen tuottamistavat vaativat alan ammattilaisilta päivittyvää osaamista. Esimerkiksi kunnan palvelutuotannon järjestämiseen liittyvien tehtävien ohjaus liikkuu yhä useammilla oikeudenaloilla. Käsitys kunta- ja hallintolain yleisistä opeista ei enää riitä, vaan tarvitaan myös eurooppaoikeudellista tietämystä esimerkiksi kansallisen hankintalain soveltamisessa.

Opintojen hyödyntäminen työelämässä

Elina kertoi, että vaikka hän opiskeluaikanaan toimikin yksityissektorilla, opinnot lisäsivät hänen ymmärrystään julkishallinnon toiminnasta.

– Käsittelimme opinnoissa julkishallinnon kysymyksiä useista eri näkökulmista. Tutkinto antoi kokonaisvaltaisen kuvan julkishallinnon nykytilasta ja haasteista. Opintojen sisältö oli monipuolinen ja käytännönläheinen paketti, jota julkishallinnon tai sen sidosryhmien osaaja voi työssään hyödyntää.

Elinaa kiinnosti erityisesti kunnan palvelujen järjestämistapoihin liittyvät kysymykset

– Olen toiminut kunnallisissa työryhmissä julkisten hankintojen asiantuntijana ja pystyn tarkastelemaan poliittisten päätösten vaikutuksia kunnan toimintaan. Opinnoissa pohdimme paljon esimerkiksi kunnan rakenneuudistusta ja sen merkitystä kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Tradenomikoulutus antaa hyvin monipuoliset valmiudet vastata työelämän vaatimuksiin.

Verkko-opinnot sopivat hyvin aikuisopiskelijalle

elinasiitariElina totesi opintojen toteuttamistavan palvelevan erityisesti työssä käyvän aikuisopiskelijan tarpeita.

– Verkkoluennot ja virtuaaliset tapaamiset mahdollistivat oman ajan organisoinnin yhteensopivammaksi opiskelun, työn ja perheen kanssa. Opintosuoritukset sisälsivät paljon esseiden kirjoittamista, mikä mielestäni tehosti oppimista ja omaa ajattelua perinteiseen tenttisuoritukseen verrattuna.

Aikuiskoulutuksena suoritettavien tradenomiopintojen suoritusvauhti vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon opiskelijalla on mahdollisuus panostaa niihin töiden ohella. Keskimäärin opinnot kestävät kolmisen vuotta.

– Opintojen joustavuuden ansiosta valmistuminen nopeassakin aikataulussa on mahdollista. Itse valmistuin tradenomiksi 1,5 vuodessa. Opinnoista on niin paljon hyötyä työelämän uusien haasteiden kohtaamisessa, että suosittelen pohtimaan myös tätä taktiikkaa; lähes päätoiminen opiskelu ja lyhytaikainen, mutta tietysti melko tuskainen, rutistus. Valmistuessa on suupielet korvissa ja palaaminen työelämään täysipainoisesti mahdollistuu nopeammin.

Tradenomina suoraan maisteriopintoihin

Elina on jatkanut opiskelua Tampereen yliopistossa. Hän kirjoittaa parhaillaan julkisoikeuden maisterin tutkintoon sisältyvää pro gradu -tutkielmaa kunnan sosiaalipalvelujen laatuun liitettävistä oikeudellisista reunaehdoista. Elinan mukaan tradenomitutkinnosta on ollut paljon hyötyä sekä yliopistoon hakeutumisessa että opiskelun aikana.

– Tradenomintutkinto katsottiin soveltuvaksi alemmaksi korkeakoulututkinnoksi, mikä mahdollisti opintojeni jatkamisen suoraan maisteriohjelmassa. Olen kokenut, että SAMK-pohja on antanut minulle täysin riittävät valmiudet selviytyä maisteriohjelman haasteista kunnialla. Jatko-opinnoissa olen pystynyt hyödyntämään hyvin monialaisia näkökulmia julkisoikeudellisten kysymysten käsittelyssä. Lisäksi SAMKissa treenasin tieteellistä kirjoittamista kymmenien esseiden muodossa, joten siihen en kaivannut yliopistomaailmassakaan harjoitusta. Koska SAMKin opetustilanteet olivat hyvin vuorovaikutteisia ja omaa ajattelua aktivoivia, valmiudet jatkaa missä tahansa oppilaitoksessa ovat erinomaiset.

Julkishallinnon opettajana oli mukava kuulla kuinka Elina on kokenut opintojensa olevan hyödyksi niin työelämässä kuin jatko-opinnoissakin.

Tervetuloa valintakokeisiin toukokuussa taas uudet tulevat julkishallinnon, rahoituksen ja yritysjuridiikan tradenomiopiskelijat!

Lehtori Minna Kuohukoski

Haku liiketalouden aikuiskoulutukseen on käynnissä 1.4.2014 asti.

Parhaassa seurassa tradenomiksi

Kuninkaisten kampuksella Huittisissa opiskelee yli 350 aikuista tradenomiksi verkko-opintoina. Tähän joukkoon kuuluvat myös elokuussa aloittaneet noin 60 opiskelijaa.

Keitä sitten kiinnostaa uusi osaaminen, nykyisen osaamisen päivittäminen ja korkeakoulututkinto, eli vaativa harrastus työn, läheisten ja muiden tärkeiden asioiden rinnalla?

esitekuva
Tutustu aikuiskoulutuksen esitteeseen klikkaamalla kuvaa.

Noin 95% opiskelijoista on kokopäivätyössä, eli tutkinto suoritetaan työn ohessa. Opiskelijat tekevät erilaisia töitä asiantuntijoina, johto- ja esimiestehtävissä tai suorittavissa tehtävissä.

Kaikenikäiset lähtevät opiskelemaan, sillä nuorimmat opiskelijoista ovat alle 30- ja osa opiskelijoista melkein 60-vuotiaita. Kahdeksan kymmenestä opiskelijasta on 30–50 -vuotiaita.

Opiskelijoiden enemmistöä voi pitää ns. ikuisina opiskelijoina – myönteisessä mielessä. Ensimmäisen tutkinnon jälkeen on hankittu uutta osaamista useilla lyhyt- ja pitkäkestoisilla opinnoilla, jopa uusilla tutkinnoilla.

Liiketaloudellinen osaaminen on tarpeen nykyisin kaikissa työtehtävissä. Siksi toisen asteen ammatillisen tai yleissivistävän tutkinnon suorittaneiden lisäksi useilla opiskelijoilla on suoritettuna ammattikorkeakoulututkinto tai maisterin tutkinto yliopistosta.

Opiskelu Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella on mahdollista riippumatta siitä, missä opiskelija asuu tai työskentelee HILLin eli interaktiivisten luentojen levitysjärjestelmän ja työelämään soveltuvien opetuksellisten järjestelyiden ansioista. Tämän vuoksi opiskelijamme tulevat lähes kaikista Suomen maakunnista ja jopa ulkomailta.

Yhteistä kaikille näille aikuisille on se, että oman työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen työelämän jatkuvassa muutoksessa on tärkeä tavoite.

Vuonna 2014 SAMK tarjoaa mahdollisuuden alkaa opiskella liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa 100 aikuiselle.

Seuraava yhteishaku tradenomiopintoihin verkko-opetuksena työelämän yhteydessä alkaa 16.9.2013 ja päättyy 1.10.2013.

Opiskelijan on mahdollista suunnata opintonsa yritysjuridiikkaan, jossa hän voi suorittaa ns. oikeustradenomiopinnot,  julkishallintoon ja rahoitukseen. Opintoja voi tulla suorittamaan myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta, mikäli haluaa mukaan ennen tammikuuta ja luonnollisesti muutenkin.

Timo Mattila
johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

Toukokuun valintakoe lähestyy

Aikuiskoulutuksemme herättää suurta mielenkiintoa. Hakijoita oli jälleen yli 200. Toivomme näkevämme jokaisen hakijan valintakokeessa 22. toukokuuta.
Valinta koulutukseen tapahtuu valintakokeen, alan työkokemuksen ja mahdollisista aikaisemmista ammattikorkeakouluopinnoista kertyvien pisteiden pohjalta. Valtakunnallisen valintakokeen yksi osio perustuu ennakkomateriaaliin, joka on verkossa. Tästä osiosta tulee kokeeseen oikein/väärin -väittämiä. Joissain ammattikorkeakouluissa valintakokeen osana on myös kirjoitelma tämän aineiston pohjalta. Huittisissa kirjoitelman tilalla on henkilökohtainen haastattelu.

Suomenkielisenä materiaalina on tällä kerralla SOK-yhtymän vuosikertomus vuodelta 2011. Vuosikertomuksessa esitellään yhtymän eri osa-alueita. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan kohdalla todetaan, että näkyvimpiä trendejä olivat lähiruuan, luomutuotteiden ja omien merkkien menekin kasvu. Uusia palveluja on kehitteillä, mm. ruuan verkkokauppaa ja mobiilipalveluja on kehitetty. Päivittäistavarakaupan lisäksi myös muilla sektoreilla, kuten Kauneus, Kodin Terra, Hankkija-Maatalous ja Prisma-ketju, verkkokaupat ovat toiminnassa. Materiaalissa esiintyy paljon taulukoita, joiden sisältämiä yksittäisiä numeerisia lukuja ei edellytetä osattavan ulkoa.

Liiketalouden alan valintakokeen ennakkomateriaali löytyy verkosta

Monivalintakokeessa on oikein/väärin -väittämiä myös englanninkielisestä materiaalista. Kuitenkin englanninkielisestä materiaalista on ainakin aiemmissa valintakokeissa tullut huomattavasti vähemmän väittämiä kuin suomenkielisestä materiaalista. Väittämiä oli viime syksyn kokeessa kuutisenkymmentä, joista kymmenkunta perustui englanninkieliseen materiaaliin.

Englanninkielisestä materiaalista toinen on n. 15-sivuinen artikkeli Does language affect trust in global professional contexts? Perceptions of international business professionals. Artikkelissa tarkastellaan haastetta, joka syntyy siitä, että ammatillisissa yhteisöissä työskennellään monikielisissä ja monista kansallisuuksista muodostuvissa ryhmissä. Tutkimukset ja haastattelutieto osoittavat, että kieleen liittyvät tekijät sekä rajoittavat että edistävät luottamuksen rakentamista. Artikkelissa perustellaan, kuinka tärkeää on kehittää kielen tuntemusta ja kommunikaatiokäytäntöjä luottamussuhteiden edistämiseksi.

Toinen englanninkielinen materiaali on noin 7-sivuinen artikkeli Key issues in cross-cultural business communication: Anthropological approaches to international business. On yleisesti tunnustettu, että kulttuuriset tekijät toimivat näkymättöminä esteinä kansainvälisessä liikeviestinnässä. Kulttuuristen erojen ymmärtäminen on yrityksille yksi merkittävimmistä taidoista, joilla voi saada kilpailuetua kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Jos materiaali tuntuu vaikealta omaksua, sitä ei kannata pelästyä, koska ennakkomateriaaliin perustuvasta osiosta voi enimmillään saada 20 pistettä. Tämän lisäksi on matemaattista ja loogista päättelykykyä mittaava koe, josta voi saada myös 20 pistettä. Siihen ei voi etukäteen valmistautua. Kyseessä on myös monivalintakoe eli vastausvaihtoehdoista valitaan oikea. Kolmas valintakokeen osio Huittisissa on henkilökohtainen haastattelu. Tämän painoarvo on 30 pistettä. Haastattelussa pyrimme varmistumaan, että opiskelija tietää, mitä opiskelu sisältää ja vaatii, ja että hän on motivoitunut alasta. Valintakokeen lisäksi myös alan työkokemus kartuttaa enimmillään 20 pistettä. Valintakokeeseen kannattaa siis osallistua! On hyvä varata haastatteluaika heti, kun kutsu kokeeseen tulee. Näin varmistaa sen, ettei tule pitkää odotusaikaa valtakunnallisen kokeen ja haastattelun välillä.

Pirjo Heilala
lehtori, opinto-ohjaaja

Yhteisö kehittää ja opettaa

Verkostot ja yhdessä tekeminen ovat voimavara, jota hyödyntämällä saa myös opinnoissa aikaan enemmän. Totisen yksinpuurtamisen sijaan opiskella voi pienryhmissä, jolloin yhteisö antaa jäsenelleen enemmän kuin, jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen oppimisensa päämäärän saavuttamiseksi. Yhdessä tekemällä oppii itse aiheen ohella huomaamattaan muitakin taitoja. Työelämässä työt tehdään usein organisoiduissa työryhmissä tai vapaamuotoisemmissa tiimeissä, miksi näin ei toimittaisi siis opiskellessakin.

Yhteinen tehtävä on aina projekti, jossa on aloitusvaihe, työskentelyvaihe ja tehtävän päättäminen. Kuin vahingossa kehittyvät projektinhallintataidot ja ymmärrys erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamisesta. Nämä ovat arvokkaita tiimityötaitoja, joita esimerkiksi kehittämistehtävissä työskentelevät tarvitsevat työelämässä. Usein tehtäviin liittyy lisäksi tehtävän tulosten esittämistä, jolloin myös esiintymistaidot kehittyvät ja esiintymiskynnys alenee.

WB_HILL
Ryhmätyöskentelyä verkon välityksellä

Ryhmässä toimimisella on kuitenkin muitakin etuja jo itse opiskelussa. Muiden tuki ja kannustus edesauttavat opintojen etenemistä. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen toisten opiskelijoiden kanssa avartaa opittavaa asiaa, kun oppimisen voi liittää  työelämän oikeisiin esimerkkeihin, joita ryhmän jäsenet jakavat toisilleen. Laajoissa tehtävissä tämä on tarpeellista, jotta opittavasta asiasta muodostuisi todellisuuteen (työelämään) pohjautuva kokonaiskuva.

Oppiminen on syvempää paitsi niille opiskelijoille, jotka liittävät uutta tietoa jo työssä oppimiinsa asioihin, myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole kokemusta alalta, vaan vain irrallisia tietoja käsiteltävästä aiheesta. Kun näihin irrallisiin tietoihin voi liittää muiden kanssa ajatuksia vaihtamalla erilaisia merkityksiä, ne muuttuvatkin ikään kuin huomaamatta pysyvämmäksi osaamiseksi.  Myös arvosanat ovat usein ryhmätehtävissä parempia kuin yksilötehtävissä. Tämä johtunee siitä, että heikommin opinnoissa pärjäävät ylittävät ryhmässä itsensä ja lähenevät oppimistuloksissa paremmin menestyneitä.

Miten yhteisöllistä oppimista voi toteuttaa verkossa?

Verkko-opiskelu perustuu yleensä oppimistehtäviin, joita tehdään Moodlen kaltaisissa oppimisympäristöissä.  Verkko-opinnoissa pienryhmätyöskentelyn apuna ovat paitsi Moodlen omat keskustelualueet ja chatit, myös esimerkiksi Skype, Google Drive, Facebookin ryhmätoiminnot ja ryhmien blogit.

Yhteisöllinen oppiminen voisi edetä esimerkiksi seuraavasti:

Oppimisprosessi aloitetaan verkossa käytävällä yhteisellä keskustelulla aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Tämän jälkeen pienryhmissä kerätään kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti hyödynnettäväksi aiheeseen liittyvää teoriaa ja käytäntöä.  Verkkokeskustelua jatketaan hyödyntäen kerättyä tietoa ja paneutuen tarkemmin tehtävän ongelmakohtiin.  Tämän jälkeen ryhmät laativat raportit ja omat esityksensä tehtävän ratkaisuksi ja jättävät ne toisten ryhmien arvioitaviksi.  Kukin ryhmä esittää oman loppuraporttinsa tehtävään ja niistä sekä tehtävän kokonaisratkaisusta käydään yhteinen loppukeskustelu.

Teknisesti oppimistehtävien tekeminen opintojaksoilla tarkoittaa sitä, että sekä opettaja että opiskelijat ovat perehtyneet eri verkko-opiskelun välineiden käyttöön. Verkko-opintojen yhteisöllisyydessä haasteena on saada opiskelijat muodostamaan ryhmiä ja jakamaan osaamistaan ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa. Samoin haasteena on tekniikan käytön oppiminen, niin ettei se muodosta estettä oppimiselle. Kun verkkosovellukset tulevat tutuiksi kaikilla opintojaksoilla, opiskelijalla on mahdollisuus koko opintojen ajan oppia myös sovelluksen käyttöä ja näin opintojen edetessä kiinnittää enemmän huomiota yhteisöllisyyteen ja vähemmän teknisiin ratkaisuihin. Ryhmien muodostaminen tulee helpommaksi ja tehtävien tekemisessä käytetään sujuvasti apuna tekniikkaa. Tekniikan käyttöön tarvitaan ensin enemmän tukea opettajalta, mutta myöhemmin se sujuu opiskelijoilta oma-aloitteisesti.

Opettajan rooli yhteisöllisessä oppimisessa

Opettajan tehtävä on oppimistehtävissä antaa opiskelijoille työelämästä oppimisen tavoitteeksi asetettavia osaamisen ongelmia ja muotoilla ne opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisiksi. Opettajan läsnäolo on myös tärkeä tekijä, joka lisää yhteisöllisyyttä verkossa. Opettajan rooli ei kuitenkaan ole olla joka keskustelussa mukana, vaan hänen tulee saada opiskelijat keskustelemaan ja näiden keskustelujen avulla edistyä opinnoissa. Jotta tehtävät onnistuisivat hyvin, tulee tehtävänantojen ja käytettävien menetelmien olla hyvin ohjeistettuja, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan.

Yhteisöllinen verkko-opiskelu on nykyaikainen ja kaiken lisäksi tehokas tapa oppia uusia tietoja, taitoja ja saada osaamista työelämään. Yhdessä tekemällä voi saada irti enemmän kuin yksin pelkkien omien ajatustensa kanssa puurtamalla ja ennen kaikkea; opiskelu voi olla myös hauskaa.

Seppo Anttila
Satu Korhonen
Hanna Moisio

Kieletkin siirtyvät verkkoon

Eräässä aikaisemmassa blogitekstissä opiskelijamme kommentoi, että verkko-opetusta voisi lisätä myös kieliopinnoissa. Monien opiskelijoidemme ja itsenikin iloksi – sillä koen verkko-opettamisen erittäin mielekkäänä ja motivoivana tapana opettaa – voin todeta, että SAMK Liiketoiminta Huittisissa on myös kieltenopetus siirtynyt yhä enemmän verkkoon tästä syksystä lähtien.

Kielten opetus on vuorovaikutteista verkossakin.

Usein kieltenopetusta pidetäänkin viimeisenä ”saarekkeena”, jossa opettaja pitää kynsin hampain kiinni pakollisista läsnäolokerroista. HILL-menetelmämme Huittisten toimipisteessä mahdollistaa sen, että opiskelija voi halutessaan osallistua kielten opintoihin kokoa käsin, internetyhteyden kautta.   Tunnit voi myös katsoa nauhoitettuina milloin itse haluaa, jos ei ehdi osallistumaan tunnille juuri silloin, kun se pidetään. Ja ne voi katsoa läpi vaikka useampaankin kertaan, jos jokin kohta tunnista jäi askarruttamaan.

Toki tunneille voi tulla myös paikan päälle, ja tämä on suositeltavaa myös ihan sosiaalisista syistä: onhan opiskelukavereitakin mukava tavata välillä myös kasvokkain. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, joten opiskelija voi tehdä tässäkin suhteessa omat valintansa, ja opiskelijalla on siis mahdollisuus valita tunneille osallistuminen aikataulunsa mukaan. Myöskin on varmasti miellyttävää, ettei esim. talvella tarvitse matkojen päästä lähteä ajamaan sankassa lumisateessa, kun voi osallistua tunnille vaikka omalta kotisohvalta.

Miten kielten tunnit sitten verkossa käytännössä järjestetään? Minkälaisia opiskelutapoja ja oppimistehtäviä kielissä on?

Opiskelu tapahtuu pääosin oppimisympäristö Moodlessa internetissä. Opiskelijat kirjautuvat Moodleen opintojakson alussa, ja laitan Moodleen kaikki tehtävämme, jotka opintojaksolla suoritetaan. Moodlessa voi keskustella opintojaksoon liittyvistä asioista yleisemminkin ja vaikkapa helposti kysyä muilta opiskelijoilta tai opettajalta jostain opintojaksoon liittyvästä, häntä askarruttavasta kysymyksestä. Jokaisella opintojaksolla on joka viikko tietty aihealue, johon liittyen laitan oppimistehtäviä.  Opiskelijat tarkastavat itse tekemänsä tehtävät  antamieni oikeiden vastausten avulla.

Pyrin siihen, että kielten opiskelu ja oppimistehtävät olisivat mahdollisimman käytännönläheisiä, ja että opiskelija kokisi niiden olevan hänen työtään tai tulevaisuuden työtehtäviään ajatellen hyödyllisiä.  Koetan mahdollistaa tätä mm. siten, että jokaiselle pakollisessa Liiketoiminnan englanti- opintojaksossa teen rahoitukseen, julkishallintoon ja yritysjuridiikkaan liittyvät ”tehtäväpaketit”, joista kukin voi valita haluamansa ”tehtäväpaketin” suuntautumisensa mukaan.

Kielioppia opiskelijat voivat opiskella hyvin myös itsenäisesti; verkossa on tätä varten tarjolla paljon tehtäviä, joista monet voidaan tarkistaa välittömästi, jolloin tehtävästä saa myös välittömän palautteen.

Käytämme paljon esim. YouTube-videoita ja muuta materiaalia Internetistä elävöittämään opiskelua, ja pidänkin tärkeänä, että opiskelija myös kuulee opiskeltavaa kieltä.

Tärkeänä oppimistehtävämuotona ovat myös Moodlen keskustelutehtävät, joissa opiskelijat esim. kommentoivat toistensa mielipiteitä tai antavat palautetta toisilleen suoritetuista tehtävistä. Tyypillinen tehtävä voi olla artikkelin referointi Moodlessa ja mielipiteiden vaihto siihen liittyen muiden opiskelijoiden kanssa. Tällaiset tehtävämuodot auttavat myös yhteisöllisyyden toteutumiseen verkossa. Toki opiskeluun sisältyy myös kirjoitustehtäviä ja esitelmien pitämistä verkossa tai paikan päällä, oman valinnan mukaan.

Johtavana ”punaisena lankanani” pidän sitä, että opiskelijalla on tietyissä raameissa vapaus ohjata omaa oppimistaan ja esim. valikoida tehtäviä oman tarpeensa ja kykyjensä mukaan, sillä vapaus valita ja vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja oppimiseensa edistää opiskelijan motivaatiota ja sitä kautta oppimista.

Toivomukseni ja missioni kieltenopettajana on, että sellaisetkin, jotka ovat jostain syystä kokeneet kieliopinnot haastaviksi, voisivat saada positiivisia kokemuksia, ja että kielten opiskelu olisi hauskaa ja innostavaa. Haluaisin olla opiskelijan tuki oppimisessa ohjaten oppimista – opiskelijoilla ja opettajalla kun on kuitenkin yhteinen päämäärä – kielen oppiminen.  Ihan jokainen voi oppia– ja oppii – kieliä! Tietenkin se vaatii työtä, kuten minkä tahansa asian oppiminen. Sillä: There’s no such a thing as a free lunch 🙂

Annika Valo
lehtori