Tilastollinen analysointi ja raportointi osana amk-opiskelua – Case: matkapuhelinkysely

Kuninkaisten toimipisteessä tehdään työelämälähtöisiä tilastollisia selvityksiä liiketalouteen ja julkishallintoon liittyvistä aiheista.  Tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät ammattitaitoaan tilastollisessa analysoinnissa ja raportoinnissa sekä saavat samalla todellista tietoa tutkittavasta asiasta.  Näitä valmiuksia tarvitaan myös opinnäytetyön tekemisessä.

Tutkimus- ja kehittämismenetelmät- opintojaksolla (tammikuu–huhtikuu 2013) toteutettiin tilastollisen kyselyn analysointi opintojakson opiskelijoiden tekemästä matkapuhelinkyselystä. Kyselyssä kysyttiin vastaajaryhmän matkapuhelimen merkkiä, käyttötapoja, operaattoria, seuraavan puhelimen hankintaa sekä mitä toimintoja vastaajat puhelimessaan käyttävät.

Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään vastaajien mielipiteitä matkapuhelimista, operaattoreista, matkapuhelinmerkeistä, toiminnoista, palveluista ja matkapuhelimen käyttötarkoitusta.  Jokainen opiskelija analysoi tilastoaineiston ja laati tutkimustuloksista raportin. Vastaajaryhmän koko oli 359 satakuntalaista vastaajaa, joista 69,3 % oli naisia ja 30,7 % oli miehiä. Ikäjakauma vaihteli 16-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin.

Tulosten mukaan vastaajat käyttävät matkapuhelintaan eniten puheluihin ja tekstiviesteihin, mutta valokuvaus, videointi, kalenteritoiminnot, internetin käyttö ja sosiaalisen median käyttö ovat myös lisääntymässä (Kuvio 1).

(Saat kuviot isommiksi klikkaamalla niitä.)

Kuva 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo  (5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)
Kuvio 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo ( 5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)

Miehet käyttivät matkapuhelinta naisia enemmän työasioihin. Ero miesten ja naisten välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä.  Naiset olivat enemmän matkapuhelimella yhteydessä ystäviinsä kuin miehet Naiset pitivät myös enemmän yhteyttä perheeseensä matkapuhelimen välityksellä kuin miehet. Ero naisten ja miesten välillä molemmissa on tilastollisesti erittäin merkitsevä. (Kuvio 2)

Kuva 2.  Matkapuhelimen käyttökohde
Kuvio 2. Matkapuhelimen käyttökohde

Matkapuhelinmerkeistä tällä hetkellä vastaajilla oli eniten käytössä Nokian matkapuhelimia (63 % vastaajista), Samsungin puhelimia (19 % vastaajista) ja Applen puhelimia (14 % vastaajista).

Matkapuhelimen oheistoiminnoista vastaajat käyttivät eniten kameraa ja videota (88 % vastaajista), kalenteria (78 %) ja internetiä (66 %). (Kuvio 3)

Kuva 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot
Kuvio 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot

Uutta matkapuhelinta hankittaessa tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautuvat matkapuhelimen toiminnot ja hinta. (Kuvio 4)

Kuva 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät halutut ominaisuudet sukupuolen mukaan
Kuvio 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät ominaisuudet sukupuolen mukaan

Yhteenveto matkapuhelinkyselyn tuloksista

Vastaajat käyttävät ylivoimaisesti eniten matkapuhelintaan puheluihin ja tekstiviesteihin. Naiset lähettävät tekstiviestejä miehiä enemmän, kun taas miehet käyvät puhelimella enemmän verkkopankissa. Naiset käyttävät enemmän peruspalveluita, kun taas miehet käyttävät naisia selkeästi enemmän hakupalveluita, paikannuspalveluita ja muuta internetiä. Nuoremmat ikäluokat käyttävät matkapuhelinta internetin yleiseen käyttöön vanhempia ikäluokkia enemmän. Nuoret myös soittavat ja lähettävät tekstiviestejä vanhempia ahkerammin sekä käyttävät enemmän sosiaalista mediaa ja muuta internetiä.

Matkapuhelimesta löytyi useimmiten kalenteri ja kamera, joita myös käytettiin eniten. Kolmanneksi eniten käytettiin internetiä, ja 65 % puhelimista löytyi jokin sosiaalisen median sovellus. Miehillä on puhelimessaan hieman enemmän pelejä kuin naisilla, mutta muuten ominaisuuksia löytyy molemmilta suurin piirtein saman verran. Radiota puhelimella kuunneltiin vähiten.

Lähes puolet vastaajista aikoo jatkaa jatkossakin Nokialla ja seuraavaksi suosituimpia on edelleen Samsung ja Apple. Tärkein kriteeri seuraavaa matkapuhelinta valittaessa oli vastaajien mielestä matkapuhelimen hinta/laatu-suhde. Kavereilla ei ole paljon vaikutusta seuraavan puhelimen valintaan. Naiset arvostavat hieman enemmän muotoilua kuin miehet. Nuorille hinta/laatusuhde oli tärkeämpää kuin vanhemmille.

Uuden puhelimen toivotaan olevan helppokäyttöinen ja nuoret erityisesti toivovat puhelimelta nykyaikaisuutta ja sitä että siinä on reaaliaikainen sosiaalisen median yhteys. 16–20 -vuotiaat toivoivat  puhelimeensa myös pelejä.

Edellä on esitelty vain osa matkapuhelinkyselyn tuloksista, joita kyselyn analysointi tuotti. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan saatavissa artikkelin kirjoittajalta.

Pekka Kuisma
lehtori

Yhteisö kehittää ja opettaa

Verkostot ja yhdessä tekeminen ovat voimavara, jota hyödyntämällä saa myös opinnoissa aikaan enemmän. Totisen yksinpuurtamisen sijaan opiskella voi pienryhmissä, jolloin yhteisö antaa jäsenelleen enemmän kuin, jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen oppimisensa päämäärän saavuttamiseksi. Yhdessä tekemällä oppii itse aiheen ohella huomaamattaan muitakin taitoja. Työelämässä työt tehdään usein organisoiduissa työryhmissä tai vapaamuotoisemmissa tiimeissä, miksi näin ei toimittaisi siis opiskellessakin.

Yhteinen tehtävä on aina projekti, jossa on aloitusvaihe, työskentelyvaihe ja tehtävän päättäminen. Kuin vahingossa kehittyvät projektinhallintataidot ja ymmärrys erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamisesta. Nämä ovat arvokkaita tiimityötaitoja, joita esimerkiksi kehittämistehtävissä työskentelevät tarvitsevat työelämässä. Usein tehtäviin liittyy lisäksi tehtävän tulosten esittämistä, jolloin myös esiintymistaidot kehittyvät ja esiintymiskynnys alenee.

WB_HILL
Ryhmätyöskentelyä verkon välityksellä

Ryhmässä toimimisella on kuitenkin muitakin etuja jo itse opiskelussa. Muiden tuki ja kannustus edesauttavat opintojen etenemistä. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen toisten opiskelijoiden kanssa avartaa opittavaa asiaa, kun oppimisen voi liittää  työelämän oikeisiin esimerkkeihin, joita ryhmän jäsenet jakavat toisilleen. Laajoissa tehtävissä tämä on tarpeellista, jotta opittavasta asiasta muodostuisi todellisuuteen (työelämään) pohjautuva kokonaiskuva.

Oppiminen on syvempää paitsi niille opiskelijoille, jotka liittävät uutta tietoa jo työssä oppimiinsa asioihin, myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole kokemusta alalta, vaan vain irrallisia tietoja käsiteltävästä aiheesta. Kun näihin irrallisiin tietoihin voi liittää muiden kanssa ajatuksia vaihtamalla erilaisia merkityksiä, ne muuttuvatkin ikään kuin huomaamatta pysyvämmäksi osaamiseksi.  Myös arvosanat ovat usein ryhmätehtävissä parempia kuin yksilötehtävissä. Tämä johtunee siitä, että heikommin opinnoissa pärjäävät ylittävät ryhmässä itsensä ja lähenevät oppimistuloksissa paremmin menestyneitä.

Miten yhteisöllistä oppimista voi toteuttaa verkossa?

Verkko-opiskelu perustuu yleensä oppimistehtäviin, joita tehdään Moodlen kaltaisissa oppimisympäristöissä.  Verkko-opinnoissa pienryhmätyöskentelyn apuna ovat paitsi Moodlen omat keskustelualueet ja chatit, myös esimerkiksi Skype, Google Drive, Facebookin ryhmätoiminnot ja ryhmien blogit.

Yhteisöllinen oppiminen voisi edetä esimerkiksi seuraavasti:

Oppimisprosessi aloitetaan verkossa käytävällä yhteisellä keskustelulla aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Tämän jälkeen pienryhmissä kerätään kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti hyödynnettäväksi aiheeseen liittyvää teoriaa ja käytäntöä.  Verkkokeskustelua jatketaan hyödyntäen kerättyä tietoa ja paneutuen tarkemmin tehtävän ongelmakohtiin.  Tämän jälkeen ryhmät laativat raportit ja omat esityksensä tehtävän ratkaisuksi ja jättävät ne toisten ryhmien arvioitaviksi.  Kukin ryhmä esittää oman loppuraporttinsa tehtävään ja niistä sekä tehtävän kokonaisratkaisusta käydään yhteinen loppukeskustelu.

Teknisesti oppimistehtävien tekeminen opintojaksoilla tarkoittaa sitä, että sekä opettaja että opiskelijat ovat perehtyneet eri verkko-opiskelun välineiden käyttöön. Verkko-opintojen yhteisöllisyydessä haasteena on saada opiskelijat muodostamaan ryhmiä ja jakamaan osaamistaan ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa. Samoin haasteena on tekniikan käytön oppiminen, niin ettei se muodosta estettä oppimiselle. Kun verkkosovellukset tulevat tutuiksi kaikilla opintojaksoilla, opiskelijalla on mahdollisuus koko opintojen ajan oppia myös sovelluksen käyttöä ja näin opintojen edetessä kiinnittää enemmän huomiota yhteisöllisyyteen ja vähemmän teknisiin ratkaisuihin. Ryhmien muodostaminen tulee helpommaksi ja tehtävien tekemisessä käytetään sujuvasti apuna tekniikkaa. Tekniikan käyttöön tarvitaan ensin enemmän tukea opettajalta, mutta myöhemmin se sujuu opiskelijoilta oma-aloitteisesti.

Opettajan rooli yhteisöllisessä oppimisessa

Opettajan tehtävä on oppimistehtävissä antaa opiskelijoille työelämästä oppimisen tavoitteeksi asetettavia osaamisen ongelmia ja muotoilla ne opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisiksi. Opettajan läsnäolo on myös tärkeä tekijä, joka lisää yhteisöllisyyttä verkossa. Opettajan rooli ei kuitenkaan ole olla joka keskustelussa mukana, vaan hänen tulee saada opiskelijat keskustelemaan ja näiden keskustelujen avulla edistyä opinnoissa. Jotta tehtävät onnistuisivat hyvin, tulee tehtävänantojen ja käytettävien menetelmien olla hyvin ohjeistettuja, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan.

Yhteisöllinen verkko-opiskelu on nykyaikainen ja kaiken lisäksi tehokas tapa oppia uusia tietoja, taitoja ja saada osaamista työelämään. Yhdessä tekemällä voi saada irti enemmän kuin yksin pelkkien omien ajatustensa kanssa puurtamalla ja ennen kaikkea; opiskelu voi olla myös hauskaa.

Seppo Anttila
Satu Korhonen
Hanna Moisio

Päivitys saatavilla ja lisäosia asennettavissa julkishallinnon osaamiseen

Ennen vitsailtiin julkisella sektorilla työskentelevien pitkästä ja kapeasta leivästä. Ajat ovat muuttuneet ja jotenkin tämäkin ilmaus on alkanut kuulostamaan vanhanaikaiselta. Jotta julkishallinnon tehtävissä olevan työntekijän leivästä saa leivottua sämpylää pidemmän, täytyy työntekijän olla valmis kehittämään osaamistaan matkan varrella. Aiemmin työpaikan saattoi saada hyvillä konekirjoitustaidoilla, mutta nykyään tämä taito ei enää pelkästään takaa kovinkaan pitkää työuraa.

Toimintaympäristössä tuulee

Julkisella sektorilla puhaltuvat muutoksen tuulet. Hyvinvointivaltion periaate kaiken kattavine julkisine palveluineen on osoittautunut liian kalliiksi ja hallinnollisesti raskaaksi ylläpitää. Sekä valtiolla että kunnilla on menossa mittavia hallinnon uudistamiseen tähtääviä hankkeita, joilla pyritään selkiyttämään hallintoa ja parantamaan tuottavuutta.  Samalla henkilöstön määrä vähenee, joten tulevaisuudessa yhä niukemmilla henkilöresursseilla pitää suoriutua yhä enemmän osaamista vaativista tehtävistä.

Muutosten tuulen vire heiluttelee paperipinoja ihan jokaisen virkamiehen työpöydällä, oli kyseessä sitten ministeriön asiantuntijatehtävä tai pienen kunnan asiakaspalvelupiste. Tietojärjestelmät uudistuvat, lainsäädäntö muuttuu ja tehtäväkenttä laajenee. Pysyäkseen pystyssä ja kulkeakseen virran mukana täytyy julkishallinnossa työskentelevällä olla nykyään laaja-alainen näkemys organisaationsa toimintaympäristöstä, jotta hän pystyisi kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään. Hallinnollisen osaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän liiketaloudenkin osaamista, kun julkisia tehtäviä ulkoistetaan ja järjestetään uudella tavalla.

Laajempaa osaamista monipuolisiin tehtäviin verkosta

Julkishallinnon osaamista voi laajentaa ja päivittää työn ohessa verkossa opiskellen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on voinut opiskella aikuiskoulutuksena julkishallintoa verkon kautta vuodesta 2010. Koulutus tähtää tradenomin tutkintoon, mutta opiskella voi myös yksittäisiä kursseja avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Julkishallinnon opetusta suunnittelemassa Minna Kuohukoski ja Hanna Moisio.
Julkishallinnon opettajat Minna Kuohukoski ja Hanna Moisio.

Opinnoissa paneudutaan mm. julkisten palvelujen järjestämistapoihin, hallintomenettelyyn, asiakaspalveluun, hankintoihin liittyvään lainsäädäntöön, henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja julkishallinnon organisaatioiden kehittämiseen. Julkishallintoon keskittyvä tradenomitutkinto antaa hyvät valmiudet toimia kunnan, kuntayhtymän ja valtion tehtävien lisäksi myös julkishallinnon liikelaitosten sekä kunnallisten ja valtion omistamien osakeyhtiöiden palveluksessa.

Verkko-opinnot suoritetaan nimensä mukaisesti verkossa, jolloin oppiminen ei perustu luokkahuoneessa istumiseen. Opiskelu verkossa tarkoittaa käytännössä erilaisten oppimistehtävien tekemistä, jotka yleensä liittyvät tavalla tai toisella työelämään ja niitä voi yhdistää omiin työtehtäviin. Verkossa opiskellaan paljon ihan itsenäisesti, mutta usein tehtäviä tehdään myös yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa, jolloin on mahdollista vaihtaa kokemuksia julkishallinnon eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden kanssa.

Opintojakson alussa ja lopussa järjestetään yleensä myös lähiopetusta, mutta siihen osallistuminen ei edellytä matkustamista paikan päälle oppilaitoksen tiloihin, vaan osallistua voi myös verkon välityksellä, kunhan oma nettiyhteys on toimiva. Näin ollen julkishallintoa voi opiskella vaikka Lapin tuntureiden lomasta ilman, että täytyisi käyttää arvokasta aikaa matkustamiseen opetusta tarjoavan oppilaitoksen luo.

Osana lähiopetusta järjestetään myös kaikille kiinnostuneille avoimia seminaareja eri teemoista noin kaksi kertaa vuodessa, jolloin paikalla on alan asiantuntijoita kertomassa kulloisenkin aiheen ajankohtaisista kuulumisista. Esimerkiksi maaliskuun alussa järjestetään aamupäivän kestävä seminaari aiheesta Julkisten palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa, jossa käsitellään kuntien tehtävien järjestämiseen liittyviä haasteita sekä julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämistä. Seminaarin puhujat ovat asiantuntijoita lähikunnista ja valtiovarainministeriöstä. Seminaari on samalla webinaari eli osallistua voi myös verkon kautta.

Julkishallintoa voi hakea opiskelemaan yhteishaussa. Hakuaika ammattikorkeakouluihin alkaa 4.3.2013.

Hanna Moisio
lehtori

3 syytä someen – sosiaalinen media verkko-opetuksessa

Sosiaalinen media on tuonut verkko-opetukseen uudenlaisia menetelmiä ja opetussisältöjä. Voiko nykyaikaista verkko-opetusta enää toteuttaa ilman some-sovelluksia? Sosiaalisen median käyttöä ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa voidaan perustella kolmesta eri näkökulmasta:

1 Monipuolinen oppimisympäristö

Monet sosiaalisen median sovellukset ovat opiskelijoilla jokapäiväisessä käytössä. Miksi niitä ei hyödynnettäisi myös opetuksessa? Useille tuttuja sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Youtube ja Google Docs. Opetukseen erinomaisesti sopivia työvälineitä ovat myös blogit, wikit ja Twitter. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä Moodle-oppimisympäristöön ja HILL-verkkoluentoihin luovat monipuolisen ”virtuaalisen luokkahuoneen”.

heidi1_blogi
Sosiaalinen media tuo verkko-opetukseen ajantasaisuutta.

Oppimistyylejä on erilaisia. Tekstimuodossa olevan tiedon rinnalle tarvitaan erityyppisiä opetusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, mihin sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia. Infograafit, videot ja kuvakokoelmat ovat visuaalisia tapoja hahmottaa opiskeltavaa asiaa. Verkkoluennot, webinaarit ja podcastit sopivat auditiiviseen oppimiseen.

Oppimisympäristönä sosiaalinen media on autenttinen ympäristö. Siellä oppiminen tapahtuu todellisten asioiden parissa, reaaliaikaisesti osana ympäröivää maailmaa. Avoimuudessa on tietenkin myös omat riskinsä, jotka opintojaksojen some-toteutuksissa on tiedostettava.

2 Verkottuminen ja yhteistyö

Opiskelijoiden verkottuminen opiskeluaikana on tärkeää; käytössä on some-sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekeminen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Facebook-ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua sosiaalisessa mediassa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Brändin luominen verkossa on entistä tärkeämpää esimerkiksi työnhaussa, ja siihen sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu. Sovellukset kuten Linkedin auttavat kontaktien solmimisessa ja myöhemmin mahdollisesti työpaikan löytämisessä. Twitterin kautta löytyy eri alojen kansainvälisiä asiantuntijoita ja ajankohtaisia tutkimuksia avuksi opiskeluun ja ammatillisen tiedonhankintaan.

3 Tulevaisuuden työtehtävät

Monissa yrityksissä toimitaan entistä enemmän verkossa, ja yhteisöllisyyttä rakennetaan virtuaalisten työkalujen avulla. Tällöin esim. organisaation sisäiset chatit, mikroblogit ja videoneuvottelut ovat tärkeässä asemassa. Hyödyllisiä taitoja monessa työtehtävässä ovat tiimityöskentely ja asiakaspalvelu verkossa. HILL-konseptin ansiosta aikuisopiskelijat saavat jo opiskeluaikanaan valmiuksia monipuoliseen vuorovaikutteiseen verkkoviestintään.

SAMK Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä on järjestetty Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso, jossa sosiaalista mediaa tarkastellaan markkinoinnin, asiakaspalvelun ja rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija pystyy omassa työpaikassaan arvioimaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia, ohjeistamaan sovellusten käytössä ja toimimaan sisällöntuottajana.  Myös opinnäytetöitä on tehty  organisaatioille sosiaalisen median alalta, mainittakoon Anne Toivosen opinnäytetyö Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa sekä opetettavien aineiden sisällöissä että opetusmenetelmissä.  Korkeakoulujen verkko-opetuksen täytyy olla ajan tasalla ja askeleen edellä myös tulevaisuudessa.

Heidi Varpelaide
lehtori
twitter.com/heidivar

Verkottumassa Tartossa

Tarton yliopiston aulassa

SAMK Liiketoiminta Huittisten henkilökunta vieraili marraskuussa Tartossa, Virossa. Matkan aikana tutustuttiin Tarton yliopistoon ja verkko-opetuksen käytäntöihin.

Ester Ilja kertoi Tarton yliopiston historiasta ja nykypäivästä.
Tarton perinteikäs yliopisto on perustettu 1632. (Tarto University, Wikipedia CC by: Vdegroot)
Tutustumiskierros yliopiston kirjastossa

Tarton yliopistossa keskusteltiin verkko-opetuksesta ja sen toteuttamistavoista.
Kärt Miil ja Vilve Seiler esittelivät toteuttamaansa verkko-opintojaksoa aiheena Information Literacy, jossa oppimisympäristönä oli Moodle.  Timo Mattila kertoi Liiketoiminta Huittisten HILL-järjestelmästä.

Timo Mattila esitteli Liiketoiminta Huittisten HILL-konseptia.
Hyvä idea: kirjaston E-kirjoja pystyi lataamaan seinältä QR-koodin avulla.
Kirjaston laina-ajat viroksi
Pöltsamaan linna
Jari Suvila, Seppo Anttila ja Andres Koern

Yliopistovierailun lisäksi matkalla tutustuttiin Viron talouteen ja yrityselämään. Mielenkiintoisen katsauksen talouden kehitykseen ja nykytilanteeseen tarjosi Põltsamaa Felix AS:n johtajana ja useissa liike-elämän johtotehtävissä toiminut Andres Koern.

Kieletkin siirtyvät verkkoon

Eräässä aikaisemmassa blogitekstissä opiskelijamme kommentoi, että verkko-opetusta voisi lisätä myös kieliopinnoissa. Monien opiskelijoidemme ja itsenikin iloksi – sillä koen verkko-opettamisen erittäin mielekkäänä ja motivoivana tapana opettaa – voin todeta, että SAMK Liiketoiminta Huittisissa on myös kieltenopetus siirtynyt yhä enemmän verkkoon tästä syksystä lähtien.

Kielten opetus on vuorovaikutteista verkossakin.

Usein kieltenopetusta pidetäänkin viimeisenä ”saarekkeena”, jossa opettaja pitää kynsin hampain kiinni pakollisista läsnäolokerroista. HILL-menetelmämme Huittisten toimipisteessä mahdollistaa sen, että opiskelija voi halutessaan osallistua kielten opintoihin kokoa käsin, internetyhteyden kautta.   Tunnit voi myös katsoa nauhoitettuina milloin itse haluaa, jos ei ehdi osallistumaan tunnille juuri silloin, kun se pidetään. Ja ne voi katsoa läpi vaikka useampaankin kertaan, jos jokin kohta tunnista jäi askarruttamaan.

Toki tunneille voi tulla myös paikan päälle, ja tämä on suositeltavaa myös ihan sosiaalisista syistä: onhan opiskelukavereitakin mukava tavata välillä myös kasvokkain. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, joten opiskelija voi tehdä tässäkin suhteessa omat valintansa, ja opiskelijalla on siis mahdollisuus valita tunneille osallistuminen aikataulunsa mukaan. Myöskin on varmasti miellyttävää, ettei esim. talvella tarvitse matkojen päästä lähteä ajamaan sankassa lumisateessa, kun voi osallistua tunnille vaikka omalta kotisohvalta.

Miten kielten tunnit sitten verkossa käytännössä järjestetään? Minkälaisia opiskelutapoja ja oppimistehtäviä kielissä on?

Opiskelu tapahtuu pääosin oppimisympäristö Moodlessa internetissä. Opiskelijat kirjautuvat Moodleen opintojakson alussa, ja laitan Moodleen kaikki tehtävämme, jotka opintojaksolla suoritetaan. Moodlessa voi keskustella opintojaksoon liittyvistä asioista yleisemminkin ja vaikkapa helposti kysyä muilta opiskelijoilta tai opettajalta jostain opintojaksoon liittyvästä, häntä askarruttavasta kysymyksestä. Jokaisella opintojaksolla on joka viikko tietty aihealue, johon liittyen laitan oppimistehtäviä.  Opiskelijat tarkastavat itse tekemänsä tehtävät  antamieni oikeiden vastausten avulla.

Pyrin siihen, että kielten opiskelu ja oppimistehtävät olisivat mahdollisimman käytännönläheisiä, ja että opiskelija kokisi niiden olevan hänen työtään tai tulevaisuuden työtehtäviään ajatellen hyödyllisiä.  Koetan mahdollistaa tätä mm. siten, että jokaiselle pakollisessa Liiketoiminnan englanti- opintojaksossa teen rahoitukseen, julkishallintoon ja yritysjuridiikkaan liittyvät ”tehtäväpaketit”, joista kukin voi valita haluamansa ”tehtäväpaketin” suuntautumisensa mukaan.

Kielioppia opiskelijat voivat opiskella hyvin myös itsenäisesti; verkossa on tätä varten tarjolla paljon tehtäviä, joista monet voidaan tarkistaa välittömästi, jolloin tehtävästä saa myös välittömän palautteen.

Käytämme paljon esim. YouTube-videoita ja muuta materiaalia Internetistä elävöittämään opiskelua, ja pidänkin tärkeänä, että opiskelija myös kuulee opiskeltavaa kieltä.

Tärkeänä oppimistehtävämuotona ovat myös Moodlen keskustelutehtävät, joissa opiskelijat esim. kommentoivat toistensa mielipiteitä tai antavat palautetta toisilleen suoritetuista tehtävistä. Tyypillinen tehtävä voi olla artikkelin referointi Moodlessa ja mielipiteiden vaihto siihen liittyen muiden opiskelijoiden kanssa. Tällaiset tehtävämuodot auttavat myös yhteisöllisyyden toteutumiseen verkossa. Toki opiskeluun sisältyy myös kirjoitustehtäviä ja esitelmien pitämistä verkossa tai paikan päällä, oman valinnan mukaan.

Johtavana ”punaisena lankanani” pidän sitä, että opiskelijalla on tietyissä raameissa vapaus ohjata omaa oppimistaan ja esim. valikoida tehtäviä oman tarpeensa ja kykyjensä mukaan, sillä vapaus valita ja vaikuttaa omaan opiskeluunsa ja oppimiseensa edistää opiskelijan motivaatiota ja sitä kautta oppimista.

Toivomukseni ja missioni kieltenopettajana on, että sellaisetkin, jotka ovat jostain syystä kokeneet kieliopinnot haastaviksi, voisivat saada positiivisia kokemuksia, ja että kielten opiskelu olisi hauskaa ja innostavaa. Haluaisin olla opiskelijan tuki oppimisessa ohjaten oppimista – opiskelijoilla ja opettajalla kun on kuitenkin yhteinen päämäärä – kielen oppiminen.  Ihan jokainen voi oppia– ja oppii – kieliä! Tietenkin se vaatii työtä, kuten minkä tahansa asian oppiminen. Sillä: There’s no such a thing as a free lunch 🙂

Annika Valo
lehtori

Syksyn valintakoe näköpiirissä

Tammikuussa alkavaan tradenomi-koulutukseen oli jälleen enemmän hakijoita kuin aikaisemmin, yli 230. Valintakoe on 31.10., jolloin toivomme näkevämme mahdollisimman monen täällä Huittisissa. Valinta koulutukseen tapahtuu valintakokeen, alan työkokemuksen ja mahdollisista aikaisemmista ammattikorkeakouluopinnoista kertyvien pisteiden pohjalta.

Valtakunnallisen valintakokeen yksi osio perustuu ennakkomateriaaliin, joka on verkossa. Materiaalina on tällä kerralla Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjan (1/2012) julkaisu Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Raportissa käsitellään ajankohtaisia, viime aikoina julkisuudessakin paljon käsiteltyjä teemoja. Yhtenä punaisena lankana raportissa on globalisaation ja teknologian kehityksen luomat haasteet työmarkkinoille. Eri kansantalouksien palkkaerot voivat johtaa tuloerojen kasvuun, mikä puolestaan voi johtaa talouksien kriisiytymiseen ja talouskasvun hidastumiseen. Julkisilla palveluilla voidaan hillitä tuloerojen haitallisia vaikutuksia talouskasvuun. Globalisaatio ja teknologinen murros edellyttävät koulutustason nostoa ja myös innovaatiotoimintaan pystyviin huippuihin panostamista.

Raportissa otetaan myös kantaa Suomen osalta nykyiseen maisteri- ja kandidaattitason koulutukseen. Nykyistä useampien opiskelijoiden pitäisi valmistua kandidaattitasolla, mikä myös pidentäisi työuria. Maisterikoulutuksen pitäisi olla enemmän  väylä tohtorin tutkintoon. Euroalueen valtioiden finanssipoliittisesta päätöksentekovallan osalta todetaan mm., että sitä pitäisi siirtää euroalueen yhteiselle toimijalle. Tällaisen toimijan pitäisi olla poliittisen kontrollin alainen, koska ilman kansalaisten luottamusta ja poliittista hyväksyntää järjestelmästä tulee epävakaa.

Valintakoemateriaali löytyy verkosta.

Englanninkielisenä materiaalina on Tampereen ammattikorkeakoulussa Diana Hartmannin vuonna 2010 tekemä opinnäytetyö Playing the Publicity Game–Music Promotion to the Finnish Media. Työssä etsitään vastausta mm. kysymyksiin, kuinka musiikkipromoottorit pystyvät saamaan median kiinnostuneeksi heidän artisteistaan, minkälaista promoottorien ja median edustajien välinen yhteistyö on ja mitä voitaisiin tehdä sen parantamiseksi. Loppupäätelmissä korostetaan artistien osalta omaa aktiivisuutta, mm. sosiaalisen median käyttöä yhteydenpidossa yleisön kanssa. Myös fanien kasvokkain tapaaminen ja palautteen kuuntelu on tärkeää. Hyvää valmistaumista haastatteluihin painotetaan.

Em. materiaalien perusteella oleva valintakokeen osa on monivalintakoe, jossa erilaisiin väittämiin vastataan joko oikein tai väärin. Väittämiä oli viime kevään kokeessa kuutisenkymmentä, joista kymmenkunta perustui englanninkieliseen materiaaliin. Vaikka materiaali tuntuisi vähän vieraalta ja vaikealtakin, sitä ei kannata säikähtää, koska tästä osiosta voi enimmillään saada 20 pistettä. Tämän lisäksi on matemaattista ja loogista päättelykykyä mittaava koe, josta voi saada 20 pistettä. Siihen ei voi etukäteen valmistautua. Kyseessä on myös monivalintakoe eli  vastausvaihtoehdoista valitaan oikea.

Kolmas valintakokeen osio Huittisissa on henkilökohtainen haastattelu esseen kirjoittamisen sijaan. Tämän painoarvo on 30 pistettä. Haastattelussa pyrimme varmistumaan, että opiskelija tietää, mitä opiskelu sisältää ja vaatii sekä että hän on motivoitunut alasta. Valintakokeen lisäksi myös alan työkokemus kartuttaa enimmillään 20 pistettä.

Valintakokeeseen on hyvä  varata haastatteluaika  heti, kun kutsu kokeeseen tulee. Näin varmistaa sen, ettei tule pitkää odotusaikaa valtakunnallisen kokeen ja haastattelun välillä.

Pirjo Heilala
lehtori, opo

Aikuisten verkkokoulutusta esittelemässä

Satakunnnan ammattikorkeakoulun Huittisten toimipiste ja Cisco ovat olleet kehittämässä interaktiivisuuteen perustuvaa HILL-luentojärjestelmää yhdessä IBM:n kanssa jo parin vuoden ajan. HILL mahdollistaa sen, että opiskelija voi seurata luentoa mistä tahansa  ja toimia vuorovaikutuksessa luennoijan ja muiden osallistujien kanssa verkon välityksellä.

Tätä koulutuksen ilosanomaa Huittisten toimipisteen edustajat olivat kertomassa vuosittaisilla Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton järjestämä kuntapäättäjien ja kuntien yhteistyökumppaneiden yhteinen kaksipäiväinen tapahtuma. Siellä jaetaan uusinta tietoa ja osaamista sekä luonnollisesti verkotutaan alan toimijoiden kesken.

Timo Mattila esittelemässä aikuiskoulutusta Kuntamarkkinoilla.

Kiitos Ciscon SAMKin Huittisten toimipiste pääsi esittämään yleisölle HILL-tekniikkaa ja kertomaan HILL-konseptista. Ensimmäisessä esityksessä otsikolla ”Miten saan lisää tunteja vuorokauteen – HILL-konsepti avuksi”  Jari Suvila ja Timo Mattila kertoivat, miten uutta, yhdessä kehitettyä tekniikkaa voidaan hyödyntää mm. oppimisessa, yritysyhteistyössä, opinnäytetöiden ohjauksessa ja palavereiden tehostamisessa.

Kuulijoina oli useita kuntapäättäjiä, joiden kysymykset koskivat työelämän yhteydessä oppimista ja kehitetyn tekniikan mahdollisuuksia verkko-opiskelussa.

Toisessa esityksessä päästiin tutustumaan HILL-tekniikkaan käytännössä, kun lehtori Minna Kuohukoski kertoi aikuisen työssäkäyvän henkilön mahdollisuudesta suorittaa tradenomitutkinto verkossa. Minna esitteli julkishallinnon opintojaksoja ja toteuttamisperiaatteita. Mielenkiintoisin osuus koski koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa kuntarakenneuudistuksen muuttaessa kuntien organisaatioita ja henkilöstön työtehtäviä. Esityksessä tuotiin myös esille mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja uuden oppimiseen verkkokoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Minna piti esityksen Helsingissä Kuntatalossa istuneelle yleisölle Huittisista. Kuulijat pystyivät itse toteamaan, että vuorovaikutus esiintyjän ja kuulijoiden välillä oli toimivaa, vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä.

SAMK Huittisten toimipisteessä on noin 300 tutkintoa opiskelevaa aikuisopiskelijaa, joista noin 95 % opiskelee työn yhteydessä. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelijoita on vuosittain yli 100, joten hyvässä seurassa jokainen pääsee jakamaan osaamistaan ja hankkimaan uutta osaamista.

Timo Mattila
koulutusjohtaja

Mikä HILLissä viehättää?

Opiskelu työn ohessa houkuttaa, mutta suurimpana huolena useasti on aika. Perhe, ura ja harrastuksetkin olisivat kivoja. Tähän lisänä opiskelu. Haastavaa, eikö totta. Itsensä kehittäminen, tavoite edetä uralla tai vaihtaa työpaikkaa – syitä ja halua opiskeluun on monia, mutta toisaalta ei innosta ajatus ajaa työpäivän päätteeksi opintojen pariin ja luennoille. Moni tarvitsisi lisää tunteja vuorokauteen.

Liiketoiminta Huittisten aikuiskoulutuksen erityisvahvuutena on verkkopainotteisuus, joka tarjoaa joustavan tavan opiskella. Oppimisesta 85–90 % tapahtuu ohjatusti verkossa. HILL-verkkoluentojärjestelmä mahdollistaa osallistumisen interaktiivisesti vaikkapa kotisohvalta. HILLin avulla opiskelija saa lisätunteja vuorokauteen.

Huittisissa opettavilla Minna Kuohukoskella ja Jonna Seppälällä on kokemusta verkossa tapahtuvasta oppimisesta.

Jonna Seppälä nostaa Huittisissa toteutettavan verkko-opetusmallin parhaimmaksi puoleksi sen, että HILL-luento ei muuta käytännön oppimistilannetta opiskelijan näkökulmasta. “Oli opiskelija läsnä verkon välityksellä tai itse luokkahuoneessa, tilanne on oppimisen kannalta yhtä hyvä. HILLin avulla opiskelijalla on mahdollisuus nähdä ja kuulla sekä opettajaa että fyysisesti läsnä olevia opiskelijoita yhdellä kertaa.”

Verkko-opiskelun myötä kuitenkin jotain muuttuu. “Kauempana asuvien opiskelijoiden ei tarvitse käyttää osaa päivästään autossa istumiseen. HILLin kautta jokainen voi osallistua tunneille paikasta riippumatta”, jatkaa Minna.

Vuorovaikutus verkossa

Tavallisesti luennoilla osa opiskelijoista on fyysisesti paikalla luokkatilassa ja osa verkon välityksellä. Minna muistuttaakin, että  HILLin kautta osallistuville ei saa tulla tunnetta, että opettaja on unohtanut heidät, esim. keskustelupalstan viestejä tulee seurata ja välittää luokkatilaan. “Verkon välityksellä osallistuvat voivat samalla tavalla kommentoida, ottaa osaa keskusteluun ja esitellä vaikkapa PowerPoint-dioja kuin luokkatilassa fyysisestikin olevat opiskelijat.”

Huittisissa luokkahuone näyttää myös tältä.
HILL-luennon näkymä tietokoneen ruudulla.

Vuorovaikutukseen voi myös opettaja vaikuttaa. Jonna kertookin kyselevänsä aktiivisesti etänä olevien opiskelijoiden mielipiteitä aiheisiin liittyen. “Luovuuden avulla kaikki ryhmäpohdinnat ja muut tunnilla tehtävät harjoitukset onnistuvat oikein hyvin huolimatta siitä, että vain osa opiskelijoista on konkreettisesti opettajan kanssa samassa tilassa.”

Myönteistä opiskelijapalautetta

Kummankin opettajan mukaan opiskelijapalaute on ollut positiivista. “Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa opiskeluun tai muihin menoihinsa. HILL on tuonut helpotusta työn, perheen ja opiskelun yhdistämiseen ja sen käyttö on myös koettu helpoksi”, toteaa Minna ja muistuttaa, että opiskelijat voivat aina halutessaan tulla myös paikan päälle.

Jonna on samoilla linjoilla. “Monen pienen lapsen vanhemmalle HILLin kautta osallistuminen on tuonut selvästi lisämotivaatiota. Olen saanut lukuisia sähköposteja opiskelijoilta, joissa kiitellään mahdollisuutta osallistua HILLin kautta opetukseen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä kaikkea tästä tulevaisuudessa vielä kehittyy.”

Opiskelijan näkökulma

Vantaalainen Sirpa Viinikari toteaa, että kokopäivätyössä olevana aikuisopiskelijana HILL-verkkoluentojärjestelmä on ollut ainakin omalla kohdalla hyvä ratkaisu. “Minun ei tarvitse anoa työpäivääni vapaaksi, eikä ajaa n. 400 km osallistuakseni luennoille. Voin kuunnella ne omalla työpaikallani ja käyttää siihen esimerkiksi ruokataukoni. Vaihtoehtoisesti voin kuunnella luennon myöhemmin kotonani tai jopa kesämökilläni.”

Sirpa vinkkaa, että HILLin käyttöä voisi lisätä myös kieliopinnoissa. “Jos opiskelija katsoo, että hän tarvitsee enemmän tukea kieliopintoihinsa niin hän voisi osallistua luennolle tulemalla paikan päälle.“

SAMK Liiketoiminta Huittisten verkkopainotteinen tradenomitutkintoon johtava  liiketalouden koulutusohjelma on mukana syksyn yhteishaussa (17.9.–2.10.2012).

Kirjoittajat:
Jatta Lehtonen, Minna Kuohukoski ja Jonna Seppälä

Rahoituksen opiskelu Huittisissa!

Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketoiminnan Huittisten toimipisteessä on voinut opiskella rahoitusta pääaineena jo vuodesta 2010 alkaen. Mitä on rahoitus? Opiskeltavana aineena rahoitus on hyvin monipuolinen ja siksi mielenkiintoinen. Rahoitus jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen; yritysrahoitukseen, investointien tarkasteluun ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen analysointiin. Yritysrahoitukseen liittyviä opintojaksoja ovat mm. Yritysrahoitus sekä Yrityksen rahoitus- ja muut riskit. Investointeja tarkastellaan Päätöksentekoa tukeva laskenta -nimisellä opintojaksolla. Rahoitusmarkkinoiden tilanteeseen tehdään katsaus Rahoitusmarkkinat- ja Arvopaperisijoittaminen -opintojaksoilla.

Rahoituksen parissa työskentelevät ovat joutuneet suurten muutosten eteen viime vuosina ja tulevinakin vuosina on hyvä varautua uudenlaiseen työkulttuuriin ja toimintatapojen muutokseen. Asiakkaiden vaatimukset kasvavat ja alalla tarvitaan jatkossa yhä innovatiivisempia ja osaavampia tekijöitä. Rahoitusalalla tarvitaan tulevaisuudessa enemmän osaamista mm. teknologiassa, liiketoiminnassa, kansainvälisyydessä, myyntityössä ja asiakaspalvelussa. Asiakkaat ovat entistä vaativampia ja toisaalta myös epäluuloisempia markkinatilanteesta johtuen, joten asiakaspalvelijalta vaaditaan rautaista osaamista omista tuotteistaan ja kykyä reagoida asiakkaiden tarpeisiin vaativissakin tilanteissa. Rahoituksen opinnot SAMK Huittisten toimipisteessä valmentavat sinua alan tulevaisuuden haasteisiin. Opintojaksoillamme saat tarvittavia tietoa, taitoja ja osaamista toimia rahoituksen tehtävissä.

Työskentely rahoitusalalla on yhä enemmän myyntityötä, jolloin rahoituksen instrumenttien hallinta täytyy olla rahoituksen kentällä toimivalla hallussa, ja tuotetietouden lisäksi myyntitaidot ovatkin tärkeä osa rahoituksen alan työtä.  Rahoituksen opintojen aikana on mahdollista suorittaa myyntiin ja markkinointiin liittyviä opintoja, joita voit suoraan hyödyntää työssäsi.

Rahoituksen opiskelijat työskentelevät usein pankeissa, vakuutusyhtiöissä, tilitoimistoissa tai vastaavat yrityksen rahoitusasioista. Tärkeä osa tätä työtä on juridiikan tuntemus. Rahoituksen opetussuunnitelmaan sisältyy paljon juridiikkaa mm. Sopimusoikeus, Perhe- ja jäämistöoikeus sekä Luotonvalvonta ja vakuudet opintojaksot. Huittisten toimipisteessä juridiikan opetuksen osalta on pitkät perinteet ja juridiikkaa opetetaan oikeustradenomeille oikeusministeriön ohjauksessa. Rahoituksen opiskelijat osallistuvat näille samoille opintojaksoille oikeustradenomien kanssa.

AMblogi
Anna-Maija Kurki valmistautui sijoituspalvelututkintoon opiskelemalla rahoitusta ja juridiikkaa.

Tradenomin opinnot Huittisissa valmentavat suorittamaan APV1-tutkinnon, joka on sijoituspalveluita myyville pakollinen sijoituspalvelututkinto. Rahoituksen alalla työskentelevä opiskelija Anna-Maija Kurki suoritti APV1- tentin keväällä 2012 ensimmäisellä suorituskerralla.

”Rahoituksen kurssit sekä lisänä juridiikkapuolelta Perhe- ja jäämistöoikeuden kurssi antoivat loistavat edellytykset APV1-tutkinnon suorittamiselle” Anna-Maija kertoo.

Rahoituksen opinnot Huittisissa antavat kokeneellekin rahoituksen ”konkarille” valmiuksia pärjätä haastavissa työtehtävissä sukupolvi Y:n kanssa. Opinnot valmistavat sinua toimimaan myös esimiehenä erilaisten ja eri-ikäisten ryhmien kanssa sekä kohtaamaan alan jatkuvat muutospaineet. Opinnot antavat sinulle lisäksi monialaista osaamista ja mahdollisuuden suuntautua monenlaisiin tehtäviin tulevaisuudessa, voit esimerkiksi vaihtaa pankista vakuutusyhtiöön tai päinvastoin.

Rahoituksen opintoja on mahdollista hakea opiskelemaan seuraavan kerran syksyn yhteishaussa 17.9.–2.10.2012. Tervetuloa mukaan opiskelemaan uutta alaa tai syventämään omaa osaamistasi!

Satu Korhonen
opettaja, rahoituksen tuotevastaava