Kuulumiset Finanssiakatemian gaalasta

Finanssiakatemia yhdistää finanssialan työnantajat ja oppilaitokset yhteistyöverkostoon. Yhteistyötä tehdään työryhmissä, joissa pyritään kehittämään finanssialan koulutusten tarjontaa ja oppimateriaaleja. SAMK ja Kuninkaisten rahoituksen opettaja sekä opiskelijat ovat vahvasti mukana Finanssiakatemian toiminnassa osallistumalla oppimateriaalityöryhmän toimintaan.

Akatemia järjestää syksyisin gaalan, jossa tänä syksynä poliitikot keskustelivat aiheesta, miten suomalaisten koulutusta pitäisi kehittää työn muutoksen ja digitalisaation myötä. Keskustelemassa eri puolueista olivat Ville Niinistö (vihr.), Raija Vahasalo (kok.), Ulla Parviainen (kesk.) ja Pilvi Torsti (sdp).

Poliitikot toivat esille mielenkiintoisia näkökulmia, joista seuraavassa muutaman poiminta. Raija Vahasalo pohti, että opintoja vauhdittava asia voisi olla esimerkiksi alan työpaikassa työskentely. Hän kyseenalaisti luennolla istumisen. ”Onko järkevää, että kymmenen vuotta alan hommia tehnyt joutuu todistamaan osaamisensa istumalla tuntikausia luennoilla?” Kuninkaisten verkko-opettajana pohdin usein samaa asiaa,  mitä voi oppia pelkkiä luentoja kuuntelemalla?

Ulla Parviainen halusi tuoda esille työelämässä hankittua osaamista ja sen tunnistamista opintojen aikana. ”Työn tekemisen aikana kertynyt tieto pitää saada paremmin taltioitua ja portfolioitua. Miten nämä asiat ja myös opiskelijat sitten saadaan eri oppilaitoksissa yhdenvertaisiksi? Se onkin vaikeampi kysymys”, maalaili Ulla Parviainen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, toimii meillä Kuninkaisissa AHOT- käytännön kautta, jossa aikaisempi työelämässä hankittu osaaminen muutetaan opintopisteiksi.

Finanssigaala
Keskustelua Finanssiakatemian gaalassa

Poliitikkojen keskustelun lisäksi gaalassa julkistettiin Finanssialan Top five –osaamistarpeet kyselyn tulokset. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa Finanssialalla? Osaamiskyselyyn vastasi 656 alalla toimivaa henkilöä; työntekijöitä, esimiehiä, johtoa, koulutusorganisaatioissa toimivia, opiskelijoita sekä elinkeinoelämän parissa työskenteleviä. Tärkeimmät tulevaisuuden taidot kyselyn mukaan ovat kyky sopeutua muutokseen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat sosiaaliset kyvyt ja itsensä johtaminen. Digitaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja omasta jaksamisesta huolehtiminen muodostivat kolmannen ryhmän.

Gaalassa palkittiin stipendillä SAMK Kuninkaisten opiskelija Maria Rae, jonka opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Finanssiala ry. Työn aiheena oli; Mifid II – vaikutukset sijoitusneuvojan osaamisvaateisiin.

Satu Korhonen
rahoituksen lehtori

Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Tilastollinen analysointi ja raportointi osana amk-opiskelua – Case: matkapuhelinkysely

Kuninkaisten toimipisteessä tehdään työelämälähtöisiä tilastollisia selvityksiä liiketalouteen ja julkishallintoon liittyvistä aiheista.  Tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät ammattitaitoaan tilastollisessa analysoinnissa ja raportoinnissa sekä saavat samalla todellista tietoa tutkittavasta asiasta.  Näitä valmiuksia tarvitaan myös opinnäytetyön tekemisessä.

Tutkimus- ja kehittämismenetelmät- opintojaksolla (tammikuu–huhtikuu 2013) toteutettiin tilastollisen kyselyn analysointi opintojakson opiskelijoiden tekemästä matkapuhelinkyselystä. Kyselyssä kysyttiin vastaajaryhmän matkapuhelimen merkkiä, käyttötapoja, operaattoria, seuraavan puhelimen hankintaa sekä mitä toimintoja vastaajat puhelimessaan käyttävät.

Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään vastaajien mielipiteitä matkapuhelimista, operaattoreista, matkapuhelinmerkeistä, toiminnoista, palveluista ja matkapuhelimen käyttötarkoitusta.  Jokainen opiskelija analysoi tilastoaineiston ja laati tutkimustuloksista raportin. Vastaajaryhmän koko oli 359 satakuntalaista vastaajaa, joista 69,3 % oli naisia ja 30,7 % oli miehiä. Ikäjakauma vaihteli 16-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin.

Tulosten mukaan vastaajat käyttävät matkapuhelintaan eniten puheluihin ja tekstiviesteihin, mutta valokuvaus, videointi, kalenteritoiminnot, internetin käyttö ja sosiaalisen median käyttö ovat myös lisääntymässä (Kuvio 1).

(Saat kuviot isommiksi klikkaamalla niitä.)

Kuva 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo  (5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)
Kuvio 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo ( 5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)

Miehet käyttivät matkapuhelinta naisia enemmän työasioihin. Ero miesten ja naisten välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä.  Naiset olivat enemmän matkapuhelimella yhteydessä ystäviinsä kuin miehet Naiset pitivät myös enemmän yhteyttä perheeseensä matkapuhelimen välityksellä kuin miehet. Ero naisten ja miesten välillä molemmissa on tilastollisesti erittäin merkitsevä. (Kuvio 2)

Kuva 2.  Matkapuhelimen käyttökohde
Kuvio 2. Matkapuhelimen käyttökohde

Matkapuhelinmerkeistä tällä hetkellä vastaajilla oli eniten käytössä Nokian matkapuhelimia (63 % vastaajista), Samsungin puhelimia (19 % vastaajista) ja Applen puhelimia (14 % vastaajista).

Matkapuhelimen oheistoiminnoista vastaajat käyttivät eniten kameraa ja videota (88 % vastaajista), kalenteria (78 %) ja internetiä (66 %). (Kuvio 3)

Kuva 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot
Kuvio 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot

Uutta matkapuhelinta hankittaessa tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautuvat matkapuhelimen toiminnot ja hinta. (Kuvio 4)

Kuva 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät halutut ominaisuudet sukupuolen mukaan
Kuvio 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät ominaisuudet sukupuolen mukaan

Yhteenveto matkapuhelinkyselyn tuloksista

Vastaajat käyttävät ylivoimaisesti eniten matkapuhelintaan puheluihin ja tekstiviesteihin. Naiset lähettävät tekstiviestejä miehiä enemmän, kun taas miehet käyvät puhelimella enemmän verkkopankissa. Naiset käyttävät enemmän peruspalveluita, kun taas miehet käyttävät naisia selkeästi enemmän hakupalveluita, paikannuspalveluita ja muuta internetiä. Nuoremmat ikäluokat käyttävät matkapuhelinta internetin yleiseen käyttöön vanhempia ikäluokkia enemmän. Nuoret myös soittavat ja lähettävät tekstiviestejä vanhempia ahkerammin sekä käyttävät enemmän sosiaalista mediaa ja muuta internetiä.

Matkapuhelimesta löytyi useimmiten kalenteri ja kamera, joita myös käytettiin eniten. Kolmanneksi eniten käytettiin internetiä, ja 65 % puhelimista löytyi jokin sosiaalisen median sovellus. Miehillä on puhelimessaan hieman enemmän pelejä kuin naisilla, mutta muuten ominaisuuksia löytyy molemmilta suurin piirtein saman verran. Radiota puhelimella kuunneltiin vähiten.

Lähes puolet vastaajista aikoo jatkaa jatkossakin Nokialla ja seuraavaksi suosituimpia on edelleen Samsung ja Apple. Tärkein kriteeri seuraavaa matkapuhelinta valittaessa oli vastaajien mielestä matkapuhelimen hinta/laatu-suhde. Kavereilla ei ole paljon vaikutusta seuraavan puhelimen valintaan. Naiset arvostavat hieman enemmän muotoilua kuin miehet. Nuorille hinta/laatusuhde oli tärkeämpää kuin vanhemmille.

Uuden puhelimen toivotaan olevan helppokäyttöinen ja nuoret erityisesti toivovat puhelimelta nykyaikaisuutta ja sitä että siinä on reaaliaikainen sosiaalisen median yhteys. 16–20 -vuotiaat toivoivat  puhelimeensa myös pelejä.

Edellä on esitelty vain osa matkapuhelinkyselyn tuloksista, joita kyselyn analysointi tuotti. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan saatavissa artikkelin kirjoittajalta.

Pekka Kuisma
lehtori

Kirjastopalvelut opintojen jouduttajana

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto on palvellut jo kahdenkymmenen vuoden ajan opiskelijoitaan, henkilökuntaansa ja alueen muita asiakkaita heidän ammatillisen tiedon tarpeensa täyttäjänä. Vuoden alusta kampuskirjastojemme nimet muuttuivat, olemme Huittisissa nyt osa Kuninkaisten kampusta, nimeltämme Kuninkaisten kirjasto. Nimi on  jo entuudestaan tuttu ja useassa yhteydessä käytetty, olemmehan yksi Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen toimijoista http://www.kuninkainen.fi/ Kansainvälisille kumppaneillemme taidamme jatkossa esittäytyäkin Royal Campus Libraryn väkenä – tämä olisi mielestämme hyvä käännös :)

 Aineistoa ja ohjausta

Opetus on ammattikorkeakoulun ydintehtävä, ilman sitä ammattikorkeakoulu ei ole olemassa – kuten ei mikään muukaan koulutusorganisaatio. Kirjasto on yksi tätä ydintoimintoa tukevista palveluista ja prosesseista. Pyrimme omalta osaltamme olemaan opetuksemme ja henkilöstömme tukena sekä kattavan aineistohankinnan että oman asiantuntijuutemme ja yhteistyömme avulla. Hankkimalla toimintamme painopistealueiden mukaista painettua ja sähköistä aineistoa kirjasto tarjoaa asiakkailleen opetuksen ja muun toiminnan tarpeisiin välttämätöntä materiaalia.

Ellu_kirjasto
Kuninkaisten kirjastossa viihdytään

Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti sähköisten aineistojen hankkimiseen sekä sähköisten aineistojen käytön edistämiseen ja helpottamiseen. Sähköiset aineistomme ovat asiakkaiden käytettävissä niin kirjaston tiloissa kuin muualtakin SAMKin työasemilta – opiskelijoille ja henkilökunnalle myös kotoa käsin vuorokauden ympäri etäkäyttönä. Kirjaston tarjoama sähköinen aineisto, verkkokirjat sekä tietokannat, mahdollistavat verkossa opiskelevalle joustavan tiedon hankinnan ja materiaalin käytön. Myös kirjaston ohjaus ja asiakaspalvelu on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Ohjaus muodostaa yhä suuremman osan kirjastoväen päivittäisestä työstä, esimerkkeinä ohjauspalveluistamme mainittakoon opinnäytetyöverstaat ja INFOtelakka.

Tilat ja laitteet

Kirjastot ovat muutakin kuin paikkoja, joista etsitään tietoa. Kaikki kirjastot tarjoavat myös tilat, laitteet ja välineet opiskeluun ja työn tekemiseen. Kuninkaisten kirjaston tilojen yhteydessä sijaitsevan Apparaatin uudistetut tilat ja laitteet tarjoavat hyvän paikan paitsi oppimiseen ja opiskeluun liittyvien töiden tekemiseen, myös erilaisiin projekteihin sekä tilaisuuksien ja neuvottelujen pitämiseen. Oma hyötynsä on toki myös siitä, että kirjaston materiaalit ja henkilökunta ovat Apparaatti-tilojen välittömässä yhteydessä. Tietokoneella työskentelyn lomassa on myös hyvä välillä rentoutua Apparaatin moderneissa keinutuoleissa tai kellahtaa säkkituoliin oikomaan istumisesta puutuneita jäseniä.

Keskustelua ja verkottumista

Kirjastojen merkitys paikkana ajan viettämiseen, keskusteluun ja verkottumiseen on tärkeä. Niin Kuninkaisten kirjastossa kuin monessa muussakin kirjastossa on käyty keskusteluja asiasta kuin asiasta, vaihdettu mielipiteitä ja muodostettu kontakteja. Opiskelijat ryhmäytyvät ja verkottuvat kirjastossa, käyttävät kirjastoa oppimistilana sekä olohuoneena. Kirjastomme asiakaspisteen palvelutiskiä on myös monesti verrattu baaritiskiin paikkana, jossa ihmiset purkavat ajatuksiaan ja tuntojaan. On naurettu yhdessä, itkettykin, iloittu ja surtu. Elämän ja opiskelun eri tilanteissa läsnä oleminen, kuuntelu ja tukeminen on yksi tavoistamme olla opiskelijan työn ja oppimisen tukijana ja teemme sitä mielellämme. En tiedä voiko sen sanoa olevan asiakaspalvelua, paremminkin se on ihmisten kohtaamista ja läsnäoloa. Joskus olemme jokainen sen tarpeessa. Ainut moite meille tulee joskus siitä, että tarjoilu ei pelaa meillä yhtä hyvin kuin niillä muilla baaritiskeillä…

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=W7UYS0lifEU&w=560&h=315]

SAMK kirjaston esittelyvideo

Jatkuvaa muutosta ja kehittymistä – yhdessä

Faktat, kattavat materiaalit ja palvelut, ohjeet ja oppaat SAMKin kirjaston toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Tämä blogikirjoitus pitää sisällään enemmänkin tuntoja ja tuntemuksia, vuosien varrella kertyneitä muistoja ja kokemuksia. Olen seurannut asiakkaidemme työtä ja opiskelua, heidän elämäänsä, kirjaston tiskin takaa yli 20 vuoden ajan. Uudet, opintonsa aloittavat opiskelijat on aina mukava vastaanottaa ja ohjata heitä kirjastomme palvelutarjontaan. Yhtä hienoa on seurata kampuksella jo pidempään olleiden opiskelijoiden opintoja valmistumiseen asti, opastaa heitä juuri sille tiedonpolulle, jota he sillä hetkellä tarvitsevat.

Aikuisopiskelijoidemme työelämäkokemuksen myötä myös oma asiantuntijuus kehittyy koko ajan, haaste oman osaamisen päivittämiseen on jatkuva. Tärkeimpänä toiminnan ja sen jatkuvan kehittymisen mahdollistajana on ollut yhdessä töitä tekevä henkilöstö – sekä kampuksella, kirjastossa että koko SAMKissa. Myös asiakkaiden osallistamisella tulee olemaan yhä merkittävämpi osuus kun kehitämme palveluitamme ja mietimme uusia tapoja tehdä työtämme. Asiakkaita varten olemme olemassa ja kehitymme. Yhdessä.

www.samk.fi/kirjasto

Elina Laineenoja
tietopalvelusihteeri

3 syytä someen – sosiaalinen media verkko-opetuksessa

Sosiaalinen media on tuonut verkko-opetukseen uudenlaisia menetelmiä ja opetussisältöjä. Voiko nykyaikaista verkko-opetusta enää toteuttaa ilman some-sovelluksia? Sosiaalisen median käyttöä ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa voidaan perustella kolmesta eri näkökulmasta:

1 Monipuolinen oppimisympäristö

Monet sosiaalisen median sovellukset ovat opiskelijoilla jokapäiväisessä käytössä. Miksi niitä ei hyödynnettäisi myös opetuksessa? Useille tuttuja sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Youtube ja Google Docs. Opetukseen erinomaisesti sopivia työvälineitä ovat myös blogit, wikit ja Twitter. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä Moodle-oppimisympäristöön ja HILL-verkkoluentoihin luovat monipuolisen ”virtuaalisen luokkahuoneen”.

heidi1_blogi
Sosiaalinen media tuo verkko-opetukseen ajantasaisuutta.

Oppimistyylejä on erilaisia. Tekstimuodossa olevan tiedon rinnalle tarvitaan erityyppisiä opetusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, mihin sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia. Infograafit, videot ja kuvakokoelmat ovat visuaalisia tapoja hahmottaa opiskeltavaa asiaa. Verkkoluennot, webinaarit ja podcastit sopivat auditiiviseen oppimiseen.

Oppimisympäristönä sosiaalinen media on autenttinen ympäristö. Siellä oppiminen tapahtuu todellisten asioiden parissa, reaaliaikaisesti osana ympäröivää maailmaa. Avoimuudessa on tietenkin myös omat riskinsä, jotka opintojaksojen some-toteutuksissa on tiedostettava.

2 Verkottuminen ja yhteistyö

Opiskelijoiden verkottuminen opiskeluaikana on tärkeää; käytössä on some-sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekeminen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Facebook-ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua sosiaalisessa mediassa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Brändin luominen verkossa on entistä tärkeämpää esimerkiksi työnhaussa, ja siihen sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu. Sovellukset kuten Linkedin auttavat kontaktien solmimisessa ja myöhemmin mahdollisesti työpaikan löytämisessä. Twitterin kautta löytyy eri alojen kansainvälisiä asiantuntijoita ja ajankohtaisia tutkimuksia avuksi opiskeluun ja ammatillisen tiedonhankintaan.

3 Tulevaisuuden työtehtävät

Monissa yrityksissä toimitaan entistä enemmän verkossa, ja yhteisöllisyyttä rakennetaan virtuaalisten työkalujen avulla. Tällöin esim. organisaation sisäiset chatit, mikroblogit ja videoneuvottelut ovat tärkeässä asemassa. Hyödyllisiä taitoja monessa työtehtävässä ovat tiimityöskentely ja asiakaspalvelu verkossa. HILL-konseptin ansiosta aikuisopiskelijat saavat jo opiskeluaikanaan valmiuksia monipuoliseen vuorovaikutteiseen verkkoviestintään.

SAMK Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä on järjestetty Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso, jossa sosiaalista mediaa tarkastellaan markkinoinnin, asiakaspalvelun ja rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija pystyy omassa työpaikassaan arvioimaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia, ohjeistamaan sovellusten käytössä ja toimimaan sisällöntuottajana.  Myös opinnäytetöitä on tehty  organisaatioille sosiaalisen median alalta, mainittakoon Anne Toivosen opinnäytetyö Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa sekä opetettavien aineiden sisällöissä että opetusmenetelmissä.  Korkeakoulujen verkko-opetuksen täytyy olla ajan tasalla ja askeleen edellä myös tulevaisuudessa.

Heidi Varpelaide
lehtori
twitter.com/heidivar

Aikuisten verkkokoulutusta esittelemässä

Satakunnnan ammattikorkeakoulun Huittisten toimipiste ja Cisco ovat olleet kehittämässä interaktiivisuuteen perustuvaa HILL-luentojärjestelmää yhdessä IBM:n kanssa jo parin vuoden ajan. HILL mahdollistaa sen, että opiskelija voi seurata luentoa mistä tahansa  ja toimia vuorovaikutuksessa luennoijan ja muiden osallistujien kanssa verkon välityksellä.

Tätä koulutuksen ilosanomaa Huittisten toimipisteen edustajat olivat kertomassa vuosittaisilla Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton järjestämä kuntapäättäjien ja kuntien yhteistyökumppaneiden yhteinen kaksipäiväinen tapahtuma. Siellä jaetaan uusinta tietoa ja osaamista sekä luonnollisesti verkotutaan alan toimijoiden kesken.

Timo Mattila esittelemässä aikuiskoulutusta Kuntamarkkinoilla.

Kiitos Ciscon SAMKin Huittisten toimipiste pääsi esittämään yleisölle HILL-tekniikkaa ja kertomaan HILL-konseptista. Ensimmäisessä esityksessä otsikolla ”Miten saan lisää tunteja vuorokauteen – HILL-konsepti avuksi”  Jari Suvila ja Timo Mattila kertoivat, miten uutta, yhdessä kehitettyä tekniikkaa voidaan hyödyntää mm. oppimisessa, yritysyhteistyössä, opinnäytetöiden ohjauksessa ja palavereiden tehostamisessa.

Kuulijoina oli useita kuntapäättäjiä, joiden kysymykset koskivat työelämän yhteydessä oppimista ja kehitetyn tekniikan mahdollisuuksia verkko-opiskelussa.

Toisessa esityksessä päästiin tutustumaan HILL-tekniikkaan käytännössä, kun lehtori Minna Kuohukoski kertoi aikuisen työssäkäyvän henkilön mahdollisuudesta suorittaa tradenomitutkinto verkossa. Minna esitteli julkishallinnon opintojaksoja ja toteuttamisperiaatteita. Mielenkiintoisin osuus koski koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa kuntarakenneuudistuksen muuttaessa kuntien organisaatioita ja henkilöstön työtehtäviä. Esityksessä tuotiin myös esille mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja uuden oppimiseen verkkokoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Minna piti esityksen Helsingissä Kuntatalossa istuneelle yleisölle Huittisista. Kuulijat pystyivät itse toteamaan, että vuorovaikutus esiintyjän ja kuulijoiden välillä oli toimivaa, vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä.

SAMK Huittisten toimipisteessä on noin 300 tutkintoa opiskelevaa aikuisopiskelijaa, joista noin 95 % opiskelee työn yhteydessä. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelijoita on vuosittain yli 100, joten hyvässä seurassa jokainen pääsee jakamaan osaamistaan ja hankkimaan uutta osaamista.

Timo Mattila
koulutusjohtaja

Mikä HILLissä viehättää?

Opiskelu työn ohessa houkuttaa, mutta suurimpana huolena useasti on aika. Perhe, ura ja harrastuksetkin olisivat kivoja. Tähän lisänä opiskelu. Haastavaa, eikö totta. Itsensä kehittäminen, tavoite edetä uralla tai vaihtaa työpaikkaa – syitä ja halua opiskeluun on monia, mutta toisaalta ei innosta ajatus ajaa työpäivän päätteeksi opintojen pariin ja luennoille. Moni tarvitsisi lisää tunteja vuorokauteen.

Liiketoiminta Huittisten aikuiskoulutuksen erityisvahvuutena on verkkopainotteisuus, joka tarjoaa joustavan tavan opiskella. Oppimisesta 85–90 % tapahtuu ohjatusti verkossa. HILL-verkkoluentojärjestelmä mahdollistaa osallistumisen interaktiivisesti vaikkapa kotisohvalta. HILLin avulla opiskelija saa lisätunteja vuorokauteen.

Huittisissa opettavilla Minna Kuohukoskella ja Jonna Seppälällä on kokemusta verkossa tapahtuvasta oppimisesta.

Jonna Seppälä nostaa Huittisissa toteutettavan verkko-opetusmallin parhaimmaksi puoleksi sen, että HILL-luento ei muuta käytännön oppimistilannetta opiskelijan näkökulmasta. “Oli opiskelija läsnä verkon välityksellä tai itse luokkahuoneessa, tilanne on oppimisen kannalta yhtä hyvä. HILLin avulla opiskelijalla on mahdollisuus nähdä ja kuulla sekä opettajaa että fyysisesti läsnä olevia opiskelijoita yhdellä kertaa.”

Verkko-opiskelun myötä kuitenkin jotain muuttuu. “Kauempana asuvien opiskelijoiden ei tarvitse käyttää osaa päivästään autossa istumiseen. HILLin kautta jokainen voi osallistua tunneille paikasta riippumatta”, jatkaa Minna.

Vuorovaikutus verkossa

Tavallisesti luennoilla osa opiskelijoista on fyysisesti paikalla luokkatilassa ja osa verkon välityksellä. Minna muistuttaakin, että  HILLin kautta osallistuville ei saa tulla tunnetta, että opettaja on unohtanut heidät, esim. keskustelupalstan viestejä tulee seurata ja välittää luokkatilaan. “Verkon välityksellä osallistuvat voivat samalla tavalla kommentoida, ottaa osaa keskusteluun ja esitellä vaikkapa PowerPoint-dioja kuin luokkatilassa fyysisestikin olevat opiskelijat.”

Huittisissa luokkahuone näyttää myös tältä.
HILL-luennon näkymä tietokoneen ruudulla.

Vuorovaikutukseen voi myös opettaja vaikuttaa. Jonna kertookin kyselevänsä aktiivisesti etänä olevien opiskelijoiden mielipiteitä aiheisiin liittyen. “Luovuuden avulla kaikki ryhmäpohdinnat ja muut tunnilla tehtävät harjoitukset onnistuvat oikein hyvin huolimatta siitä, että vain osa opiskelijoista on konkreettisesti opettajan kanssa samassa tilassa.”

Myönteistä opiskelijapalautetta

Kummankin opettajan mukaan opiskelijapalaute on ollut positiivista. “Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa opiskeluun tai muihin menoihinsa. HILL on tuonut helpotusta työn, perheen ja opiskelun yhdistämiseen ja sen käyttö on myös koettu helpoksi”, toteaa Minna ja muistuttaa, että opiskelijat voivat aina halutessaan tulla myös paikan päälle.

Jonna on samoilla linjoilla. “Monen pienen lapsen vanhemmalle HILLin kautta osallistuminen on tuonut selvästi lisämotivaatiota. Olen saanut lukuisia sähköposteja opiskelijoilta, joissa kiitellään mahdollisuutta osallistua HILLin kautta opetukseen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä kaikkea tästä tulevaisuudessa vielä kehittyy.”

Opiskelijan näkökulma

Vantaalainen Sirpa Viinikari toteaa, että kokopäivätyössä olevana aikuisopiskelijana HILL-verkkoluentojärjestelmä on ollut ainakin omalla kohdalla hyvä ratkaisu. “Minun ei tarvitse anoa työpäivääni vapaaksi, eikä ajaa n. 400 km osallistuakseni luennoille. Voin kuunnella ne omalla työpaikallani ja käyttää siihen esimerkiksi ruokataukoni. Vaihtoehtoisesti voin kuunnella luennon myöhemmin kotonani tai jopa kesämökilläni.”

Sirpa vinkkaa, että HILLin käyttöä voisi lisätä myös kieliopinnoissa. “Jos opiskelija katsoo, että hän tarvitsee enemmän tukea kieliopintoihinsa niin hän voisi osallistua luennolle tulemalla paikan päälle.“

SAMK Liiketoiminta Huittisten verkkopainotteinen tradenomitutkintoon johtava  liiketalouden koulutusohjelma on mukana syksyn yhteishaussa (17.9.–2.10.2012).

Kirjoittajat:
Jatta Lehtonen, Minna Kuohukoski ja Jonna Seppälä

Onnistunut opinnäytetyöprosessi alkaa hyvällä opinnäytetyösuunnitelmalla

Huittisten toimipisteessä on jo pitkään kehitetty opinnäytetyöprosessia ja uusia menetelmiä sen laadukkaaseen toteuttamiseen.

Ennen varsinaista opinnäytetyöprosessin aloittamista tradenomiopiskelija tutustuu laadullisiin ja määrällisiin tutkimusmenetelmiin Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opintojakso toteutetaan jatkuvan menetelmän periaatteella kaksi kertaa lukuvuodessa. Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman omalle opinnäytetyölleen.

Opinnäytetyösuunnitelma laaditaan Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opettajina toimivat Minna Kuohukoski ja Pekka Kuisma.

Opinnäytetyösuunnitelman  tavoitteena on selvittää opiskelijalle itselleen ja tulevalle ohjaajalleen, mitä opiskelija opinnäytetyössään on tekemässä, mihin kysymyksiin hän opinnäytetyöllään yrittää vastaa, mitä asioita teoriaosassa mahdollisesti käsitellään (teoreettinen viitekehys), miten opinnäytetyössä hankitaan empiria -aineistoa, millaista lähdeaineistoa ja –kirjallisuutta työssä käytetään ja millä menetelmillä työssä saatua tietoa analysoidaan (kvalitatiivinen/kvantitatiivinen vai molemmat).

Opintojaksolla tutustutaan valittuihin tutkimusmenetelmiin, kuvaillaan käytetyt menetelmät  ja dokumentoidaan, mihin työllä tähdätään, yritetään hahmottaa, mitä hyötyä opiskelijan opinnäytetyöstä on sekä laaditaan suunnitelma, missä aikataulussa työ on tarkoitus tehdä.

Opinnäytetyösuunnitelma sisältää alustavan lähdekirjallisuuden, jota on suunnitelmaa tehtäessä löydetty aiheeseen liittyen.

Elina Laineenoja ja Toni Hakala Huittisten toimipisteen kirjastossa auttavat opiskelijaa tiedonhaussa.

Kun opinnäytetyösuunnitelma on valmiina ja hyväksytty, opiskelijalle valitaan ohjaaja, ja hän voi aloittaa opinnäytetyönsä tekemisen. Kaikki Huittisten toimipisteessä opinnäytetyötä tekevät opiskelijat on keskitetty omaan Moodle-pohjaan, jossa kullakin ohjaajalla on oma ohjausryhmänsä. Tämä järjestely mahdollistaa toimivan tiedottamisen kaikille opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille.

Opinnäytetyöseminaarit järjestetään verkossa HILL:ssä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi kotoa tai työstä käsin olla mukana verkkoseminaarissa internetyhteyden kautta. Jokainen opinnäytetyötään esittävä opiskelija voi verkossa esittää oman työnsä ja muut opiskelijat ja ohjaaja voivat opponoida ja kommentoida esitettyä työtä. HILL mahdollistaa livekuvan ja   äänen vuorovaikutteisen reaaliaikaisen käytön. HILL toimii virtuaaliluokkaperiaatteella ja käytössä on kaikki elementit, mitä lähikontaktitilanteessakin olisi.

Moodle toimii opinnäytetyöprosessissa dokumenttien jako- , säilytys- ja arkistointipaikkana. Jokainen ohjaaja tiedottaa Moodlessa omien opinnäytetyöseminaariensa ajankohdat ja näin kaikki seminaarit ovat avoinna verkossa kaikille työtään tekeville opiskelijoille.

Selkeä ja täsmällinen opinnäytetyösuunnitelma on hyvä lähtökohta onnistuneelle opinnäytetyöprosessille.

Pekka Kuisma
lehtori