Onnistunut opinnäytetyön ohjaus

Opinnäytetyön tekeminen on opiskelijalle monella tavalla merkityksellinen ajanjakso: parhaimmillaan tutkinto-opiskelun huipennus, ammatillisen itsetunnon vahvistaja ja kokonaisvaltainen voimaannuttaja – tai pahimmillaan turhauttava este valmistumisen tiellä, pohjattoman ja kokonaisvaltaisen ahdistuksen lähde, jopa loppuun palamisen syy. Miten siis ohjata opinnäytetyötä ”onnistuneesti”? Mikä onnistunutta opinnäytetyön ohjausta lopulta määrittää? 

Opinnäytetyö tavoitteet saavuttavana projektina 

Kuten missä tahansa toiminnassa, myös ohjauksessa onnistuneisuutta voidaan mitata tavoitteiden saavuttamisen kautta. Korkeakoulujen rahoitusmallin näkökulmasta meitä kannustetaan ”tuottamaan” mahdollisimman paljon tutkintoja tavoiteajassa. Onko ohjauksessa siis keskeisintä saada mahdollisimman moni ohjattavista ”prosessista läpi” asianmukaisessa aikataulussa, ja jos on, miten tähän kannattaisi pyrkiä?

Tuskin ainakaan vaatimustasoa laskemalla; onhan myös laatunäkökulma keskeinen. Valmiin opinnäytetyön tulee täyttää tietyt kriteerit ja opiskelijalla on oltava valmistuessaan tutkinnon mukainen asiantuntemus. Tähän liittyen myös opinnäytetyöllä on omat pedagogiset tavoitteensa. Ja samalla kuitenkin opinnäytetyö on lopulta tekijänsä eli opiskelijan suoritus, joten myös ohjattavan omat tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit raamittavat vahvasti projektia.

Karolina Leppänen aloitti opinnäytetöiden ohjaajana SAMKissa ensimmäistä kertaa kesällä 2021. Uudet työtehtävät motivoivat selvittämään mistä onnistunut opinnäytetyön ohjaus syntyy.

Opinnäytetyön ohjaajan onkin työssään pyrittävä huomioimaan ja sovittamaan yhteen niin työnantajansa eli korkeakoulun kuin ohjattavan intressit. Unohtaa ei sovi myöskään projektiin tyypillisesti osallistuvaa kolmatta osapuolta, opinnäytetyön toimeksiantajaa, jolla niin ikään on omat toiveensa opinnäytetyölle.

Opinnäytetyö kokemuksellisena prosessina 

Onko ohjaus onnistunutta, jos opinnäytetyö on laadukas ja valmistuu tavoiteajassa, mutta ohjattava on itse prosessiin tyytymätön tai voi huonosti sen aikana? Tulisiko onnistuneisuuden mittana siis käyttää myös ohjattavan subjektiivista kokemusta prosessista: miltä ohjaus ja opinnäytetyöskentely hänestä tuntuu?

Kokemuksiin vaikuttavat vahvasti odotukset: kokemuksemme on positiivinen, mikäli odotuksemme täyttyvät tai ylittyvät, kun taas niiden alittuminen aiheuttaa pettymyksen tunteita. Tutkimusten (esim. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9) mukaan opiskelijat odottavat opinnäytetyön ohjaajaltaan melkoisesti: mm. sisällöllistä asiantuntemusta ja rakentavaa palautetta, tukea hyvinkin käytännöllisiin asioihin, kuten tiedonhakuun ja ajanhallintaan, sekä myös emotionaalista tukea ja henkilökohtaista suhdetta. Ohjaajan halutaan olevan ystävällinen ja helposti saatavilla, rohkaiseva mutta tarvittaessa kuitenkin tiukka, sekä olevan aidosti kiinnostunut ohjattavasta, realistinen omissa odotuksissaan sekä ymmärtävän ohjattavan kokemia haasteita.

Vaateet voivat tuntua ohjaajasta kovilta, liiallisiltakin, ja ohjaajan ja opiskelijan odotukset ja oletukset kummankin osapuolen vastuista ja oikeuksista voivatkin olla varsin ristiriitaiset. Ohjaaja tyypillisesti keskittyy opinnäytetyöskentelyssä akateemisiin puoliin ja saattaa nähdä sen yhtenä suorituksena muiden joukossa osana opiskelijan tutkintoa tai akateemista uraa. Tekijälleen opinnäytetyö voi puolestaan olla päivittäin läsnä oleva, ammatillisen identiteetin kannalta merkityksellinen ja jopa koko olemista jäsentävä projekti.

Ohjaussuhde tasa-arvoisena yhteistyönä 

Opinnäytetyön ohjauksesta voidaan puhua myös ohjaussuhteena, ja tästä näkökulmasta onnistuminen onkin jo varsin monimutkaista, sillä ihmissuhteet ovat aina ns. kahden kauppa ja niiden onnistuneisuus latautunut ja hankalasti määriteltävä määre.


Opinnäytetyössä on kyse pelkän ”raportin” sijaan paljon kokonaisvaltaisesta prosessista, ja tämä ohjaajan on tärkeää saada kirkastettua ohjattavan lisäksi myös itselleen. Vaikka onkin tärkeää, ettei ohjaajan rooli ja sen tehtäväkenttä vääristy, ei opinnäytetyöskentelyn emotionaalista, inhimillistä puolta tule myöskään sivuuttaa, sillä se kuuluu ja vaikuttaa väistämättä prosessiin.

Hyvää ohjaussuhdetta voisi kuitenkin kuvata luottamukselliseksi, kehittyväksi ja tukea tarjoavaksi suhteeksi, jossa opiskelija ja ohjaaja jakavat (tutkimukselliset) intressit ja ohjaaja tarjoaa neuvoja vähentämättä kuitenkaan opiskelijan roolia opinnäytetyöstään vastaavana ja päättävänä tahona. Kyse on eräänlaisesta työtoveruudesta, jonka lähtökohtana ovat yhteinen tavoite (eli valmis opinnäytetyö) sekä ohjaajan ja ohjattavan tasa-arvoinen, mutta roolitettu kumppanuus. Osapuolten tulee siis kohdata toisensa erilaisista rooleistaan huolimatta nimenomaan itsenäisinä, tasa-arvoisina kumppaneina, eikä ohjaamista tule mieltää passiivisen tai vähintäänkin tietämättömän tahon, opiskelijan, saattamisena ”oikeaan” suuntaan vaan ohjaajan ja opiskelijan yhteisenä toimintana, joka kohdistuu opinnäytetyöhön.

Oleellista on molemminpuolinen hyvinvointi ohjaussuhteessa. Ohjauksen tulisi tapahtua emotionaalisesti turvallisessa ilmapiirissä, jossa kumpikin osapuoli kokee olevansa arvostettu sekä tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi; tämä rakentaa luottamusta, joka on välttämätöntä opinnäytetyöhön kuuluvalle omien ajatusten esittelemiselle ja alistamiselle kommentoitavaksi. Ohjaajan kiinnostus osoittaa opiskelijalle arvostusta ja sitä, että tämän opinnäytetyöskentely on merkityksellistä myös jollekulle muulle kuin tekijälle itselleen, mikä vaikuttaa keskeisesti opiskelijan motivaatioon. Liikaa ei voine painottaa myöskään kokemusta tekemisen ilosta, joka ruokkii työnimua.

Hyvinvoinnilla on selvästi välinearvoa, sillä tunteet voivat sekä lamata että edistää projektin edistymistä, ja täten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kuuluu luontevasti ohjaajan tehtäviin.

Perinteisesti ohjaaja on myös eräänlainen mentori, joka auttaa opiskelijaa käsittelemään prosessin herättämiä tunteitaan, tsemppaa ja auttaa laittamaan asioita perspektiiviin. Toisaalta ohjauksella on myös rajansa, joita ei tule ylittää.

Hyvinvoinnin huomioiminen on kuitenkin myös itseisarvoista, eikä sitä tulisi ajatella vain ohjaajan rooliin kuuluvana tehtävänä. Arjen hetkissä voi olla toisinaan tärkeää kohdata toisemme rooliemme sijasta vain ihmisinä, ja kaikessa tekemisessä tulee olla tarvittaessa tilaa inhimillisyyteen kiinteästi kuuluville tunteille.

Ohjaus realisoituu arjen vuorovaikutuksena 

Lopulta kaikki edellä mainittu kulminoituu pitkälti arjen vuorovaikutukseen, joksi ohjaus käytännössä realisoituu. Kyse on siis määritelmänsä mukaisesti vastavuoroisesta ja kaksisuuntaisesta prosessista, jossa ohjauksen kumpikin osapuoli vaikuttaa toisiinsa, ja tämä voikin tarjota ratkaisun moniin opinnäytetyön ohjauksen haasteisiin.

Aidossa vuorovaikutuksessa tasavertaisen kumppanuuden vaade toteutuu. Tasavertaisten tahojen yhteistyö edellyttää avointa keskustelua ja pyrkimystä rakentaa yhteistä, jaettua ymmärrystä niin tavoitteista, toimintatavoista kuin kulloinkin vallitsevasta tilanteestakin. Osana tätä ratkaistaan ja sovitetaan yhteen mahdollisesti ristiriitaisia oletuksia ja käsityksiä, ja osapuolten odotukset rakentuvat (uudelleen) realistisiksi ja saavutettaviksi. Kaikki tämä tukee myös hyvinvointia ja ulkoisesti mitattavien tavoitteiden saavuttamista.

Mielestäni ohjaajiin ja ohjaukseen kohdistuva pitkä vaatimuslista supistuukin lopulta pitkälti hyvin yksinkertaisiin perusasioihin ja tavalliseen inhimillisyyteen: vastavuoroiseen tilan ja arvostuksen antamiseen toiselle pyrkimällä olemaan aidosti läsnä, ymmärtämään toista sekä viestimällä toiselle ymmärrettävästi ja ystävällisesti.

 

Teksti: Tuntiopettaja Karolina Leppänen

Kuvat: Bixabay & Karolina Leppäsen kotialbumi

Mendeley auttaa pitämään lähteet järjestyksessä

Olet ehkä kuullut Mendeleystä. Jos et, tutustu vaikka nyt. Ota miellyttävä asento ja sulje mielestäsi ennakkoluulot tietoteknisistä apuvälineistä. Mendeley on ilmainen viitteidenhallintaohjelma, jota voi käyttää apuna omien lähteiden tallentamisessa, säilyttämisessä ja järjestelemisessä sekä niihin viittaamisessa – esimerkiksi SAMKin viittaustyylillä.  

 

Jatkuvasti karttuva ammatillinen tietopankki  

Tässä kirjoituksessa keskitytään Mendeleyn käyttöön tiedon tallentamisessa, säilyttämisessä ja organisoinnissa. Mendeleyn avulla pystyt kokoamaan mittavan tietopankin oman alasi tärkeimmästä kirjallisuudesta ja muista tiedonlähteistä. Kokoamisen voit aloittaa heti, kun olet Mendeleyn itsellesi asentanut. Ei kannata odottaa opinnäytetyön kirjoittamiseen asti – säilyttämisen arvoisia lähteitä käytät varmasti jo nyt. Älä myöskään lopeta lähteiden keräämistä opinnäytetyön palauttamiseen. Alasi asiantuntijat tulevat takuulla jatkamaan arvokkaan ammatillisen ja tieteellisen tiedon julkaisemista myös valmistumisesi jälkeen. Voit hyödyntää Mendeleytä myös työelämässä, sillä se on ilmaisena ohjelmana käytössäsi aina – SAMKin tunnuksia ei tarvita.

Lähteiden organisointi Mendeleyssä on samanlaista kuin mikä tahansa organisointi – järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus auttavat. Omat lähteet kannattaa järjestellä kansioihin esimerkiksi aiheen mukaisesti, jolloin niiden löytäminen helpottuu. Jos et ole kovin järjestelmällistä tyyppiä, peli ei ole menetetty. Mendeleyssä on myös sisäinen hakutoiminto, jonka avulla voit hakea avainsanoilla tiettyjä lähteitä omasta lähdekokoelmastasi, vaikka se olisi kuinka onnettomasti järjestelty. Voit tavallaan ”googlata” omasta lähdekokoelmastasi tietoa haun avulla. Oikeiden lähteiden löytymistä voit helpottaa antamalla niille itse sopivia avainsanoja tai tekemällä niihin muistiinpanoja. Haku kohdistuu myös näihin itse tekemiisi lisäyksiin.

 

Työkalu myös tiedon jakamiseen  

Tiettyyn aiheeseen liittyvien lähteiden kokoaminen yhteen paikkaan mahdollistaa esimerkiksi työelämässä eri aiheiden tietopakettien keräämisen ja esittelemisen kollegoille (kuva 1). Mendeleyssä näkyy listalla lähteiden perustiedot (tekijä, otsikko, vuosi, missä julkaistu), joiden avulla saa nopean kuvan kokonaisuudesta. Tämän lisäksi tarkempiin tietoihin tallentuvat (tai niihin voit itse lisätä) mahdolliset avainsanat, tiivistelmät, pdf-tiedostot ym., joiden avulla on mahdollista saada lisätietoja. Mukaan tallentuu myös verkkolähteiden nettiosoite, jonka avulla pääsee suoraan tarkastelemaan alkuperäistä lähdettä (ellei se jo ole tallentunut pdf-tiedostona automaattisesti Mendeleyhin). Painetuille lähteille voi halutessaan tallentaa kirjastotietokannan verkko-osoitteen, josta lähteen tarkemmat tiedot löytyvät.

Kuva Mendeleyn kansionäkymästä
Kuvan esimerkissä Mendeleyhin on luotu tietopaketti esihenkilötyöstä, jossa erityyppiset lähteet on jaoteltu omiin kansioihinsa.

Ammatillisten lähteiden lisäksi voit tietysti kerätä tietoa Mendeleyhin myös harrastuksista, ruokaohjeista tai mistä tahansa. Ja jos niin hullusti kävisi, että Mendeleylle jotain traagista tulevaisuudessa tapahtuisi, saat lähteesi sieltä kyllä jaettua muihin vastaaviin työkaluihin yksinkertaisesti.

Valitettavasti ilmaistilillä kansion sisältöä ei pysty linkillä jakamaan enää julkisesti. Omien lähteiden jakaminen onnistuu kuitenkin muiden Mendeley-käyttäjäjien kanssa, kun luo tätä varten ryhmän ja kutsuu siihen jäseniä. Ominaisuus mahdollistaa myös ryhmätyöskentelyssä yhteisen lähdekokoelman keräämisen. Kaikki ryhmän jäsenet voivat tallentaa ja muokata ryhmäkansion lähteitä.

 

Mendeleyn käytön aloittaminen  

Mendeleyn työkalupaketin täysimittainen käyttöönotto edellyttää tunnusten tekemistä millä tahansa toimivalla sähköpostiosoitteella sekä yhden ohjelman ja kahden lisäosan asentamista. Tämä kestää (kaiken mennessä putkeen) muutaman minuutin ja kannattaa tehdä SAMKin Kirjasto-Moodlen ohjeiden mukaan (kuva 2). Kirjasto-Moodleen on kerätty muutakin ohjeistusta helpottamaan Mendeleyn käyttöönottoa, mutta yrityksen ja erehdyksen kauttakin voi edetä. Silloin tarvitaan ehkä hieman enemmän aikaa.

Kuva Kirjasto moodlen näkymästä
SAMKin Kirjasto-Moodlesta löytyy ohjeita Mendeleyn asentamiseen ja käyttämiseen.

Lähteiden kerääminen, tallentaminen ja organisointi ei vaadi Mendeleyn kaikkien ominaisuuksien käyttöönottoa. Vähimmillään riittää, että teet tunnukset Mendeleyhin, asennat selaimeesi Mendeley Web Importer -painikkeen ja alat tallentaa. Kaikki lähteet tyypistä (kirjat, lait, artikkelit, nettisivut, opinnäytteet jne.) ja hakupaikasta (SAMK Finna, Google, Google Scholar, Finlex jne.) riippumatta tallentuvat Mendeley-painikkeella omaan Mendeley-kirjastoosi. Lähteiden käsittely kuitenkin helpottuu ja monipuolistuu, jos asennat itsellesi Mendeley Desktop -ohjelman.

 

Mistä löytyy ohjeita ja tukea jatkossa? 

Kuten alussa mainittiin, tiedon organisointityökalun lisäksi Mendeley on muutakin. Varsinainen taika tapahtuu Mendeleyn viittaustyökalussa, Mendeley MS Word pluginissa. Sen avulla tallentamiinsa lähteisiin voi viitata valitun viittaustyylin mukaisesti, jolloin pilkut ja sulkeet ym. löytävät automaattisesti omat paikkansa sekä tekstiviittauksissa että lähdeluettelossa. Tästäkin voitte opiskella lisää Kirjasto-Moodlessa. Ja tekstin kirjoittaja auttaa mielellään, jos tulee ongelmia. Kyselkää rohkeasti apuja.

 

Lisämateriaalia:  

Mendeley-viitteidenhallinta tutuksi – YouTube-video (pituus 4:14): https://youtu.be/hUO31Q795r0.

SAMKin Kirjasto-Moodlen Mendeley-osio (vaatii SAMKin tunnuksen, mutta ei kurssiavainta): https://moodle3x.samk.fi/course/view.php?id=4393. Sisältää mm. diasetin ja videoita Mendeleyn käytöstä sekä tietoa kirjaston torstaisista viitteidenhallintavinkeistä.

Mendeley-kotisivu: https://www.mendeley.com

Sinä viittaat, minä ohjaan, Mendeley auttaa – SAMKin kirjastolaisten artikkeli Kreodi lehdessä: https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/sina-viittaat-mina-ohjaan-mendeley-auttaa

 

Teksti:  

Teppo Hjelt, tietoasiantuntija, kirjastopalvelut (teppo.hjelt@samk.fi)

 

Ylempi AMK-tutkinnon opinnäytetyö työorganisaation kehittämisen työkaluna

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tarjoavat yhteisen maaston opinnäytetyön tekijän ammattillisen osaamisen kasvulle ja toimeksiantajan toiminnan kehittämiselle. YAMK-tutkinnon opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa yhdistyvät soveltava tutkimus ja opiskelijan oman alan asiantuntemus. YAMK-opinnäytetyölle on tyypillistä, että se tehdään omaan työorganisaatioon yhteistyössä työyhteisön edustajien kanssa. Ylemmän tutkinnon suorittaneen Inna Saarisen ja SAMKin henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntin intressit kohtasivat luontevasti opinnäytetyön aihevalinnassa.  

 

Miksi työnantajaorganisaation kannattaa hyödyntää opinnäytetöitä oman toimintansa kehittämiseen?  

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistyötä, jossa ideaalitapauksessa tehdään konkreettisia kehittämistoimia opiskelijan työorganisaatiossa. Koska normaaliarjessa ei aina ole aikaa paneutua toiminnan aktiiviseen kehittämiseen, tarjoaa opinnäytetyötään suunnitteleva työtekijä työnantajalle erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää se työpanos ja resurssi, joka opiskelijalle on kehittämistyöhön opinnoissa varattu. Onnistuneen kehittämisprosessin myötä niin opiskelija-työntekijän kuin koko työyhteisönkin osaaminen kasvaa.

Olkoon organisaatio sitten julkisyhteisö, yritys tai järjestö, pieni tai suuri toimija, kehittämistarpeita ilmenee jatkuvasti. Kehittämisen kohteena voi olla järjestelmät, rakenteet, prosessit, henkilöstö, esihenkilötyö, työhyvinvointi tai koko strategia. Opinnäytetyön tuloksena syntyy usein uusia ideoita, toimintatapoja ja käytänteitä sekä mahdollisesti uusia tuotteita tai palveluja. Kenttä on laaja ja kehittämisalueiden kirjo moninainen. Erinomainen esimerkki konkreettisesta kehittämisestä ja hyvästä yhteistyöstä on Inna Saarisen SAMKille toteuttama opinnäytetyö.

 

Opinnäytetyön aiheena psykologisen turvallisuuden kehittäminen tiimeissä  

Johtamisen ja palveluliiketoiminnan ylemmän tutkinnon opiskelijan Inna Saarisen toteuttaman YAMK-opinnäytetyön aiheena oli ’Psykologinen turvallisuus tiimityössä’. Toimeksiantajana oli SAMKin henkilöstöpalvelut. Aiheeseen päädyttiin yhteistyössä opiskelijan ja henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntin kanssa. Kehittämistyölle hyvän lähtökohdan antoi molempien osapuolien kiinnostus teemasta. Vaikka näkemykset kehittämistehtävän tavoitteista kohtasivat varsin luontevasti toisensa niin toimeksiantajan kuin opiskelijankin osalta, tiivistä vuoropuhelua käytiin koko opinnäytetyöprosessin ajan.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntti toteaakin: "Toimeksiantajan kannattaa olla myös aktiivinen osapuoli. Omien selkeiden tavoitteiden lisäksi on hyvä kuunnella, mitä huomioita opiskelija on tehnyt matkan varrella. Yhteiset sparrauskeskustelut auttavat molempia osapuolia. Tärkeää on muistaa, että kyseessä on opiskelijan oppimisprosessi ja parhaiten siinä auttaa, kun toimii tukijan ja mahdollistajan roolissa."  

Opiskelija puolestaan koki yhteistyön avartavan omaa näkemystään työnantajaorganisaation toiminnasta. ’"Oli ehdottoman kiinnostavaa ja hyödyllistä tehdä kehittämistyö omaan organisaatioon. Siinä pääsi kurkistamaan työyhteisöön aivan toisesta näkökulmasta. Pohdimme yhteisissä sparrauskeskusteluissa myös muita organisaation kehittämiseen liittyviä asioita – ei pelkästään psykologiseen turvallisuuteen liittyviä teemoja", opinnäytetyön tekijä Inna Saarinen kertoo.  

 

Mitä kehittämistyön lopputuloksena saavutettiin?       

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa psykologisen turvallisuuden kokemusta SAMKin tiimeissä. Opinnäytetyön teoreettinen taustoitus ja tutkimuksellinen osuus osoittivat hyvin suuntaa psykologisen turvallisuuden kehittämiselle työyhteisössä. Toimeksiantajan näkökulmasta välittömät hyödyt liittyvät kehittämistyön lopputuloksena tuotettuihin huoneentauluihin tiiminvetäjille ja tiimiläisille. "Olemme saaneet nämä koko henkilöstölle hyödynnettäviksi yhteisen intran kautta ja lisäksi opiskelija on osallistunut tiimien kehittämispäiviin aiheesta luennoiden", toteaa henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntti.  

Sen lisäksi, että opinnäytetyö on opiskelijalle henkilökohtainen oppimisprosessi, se kasvattaa työyhteisön osaamispääomaa laajemmaltikin. Inna tuo esille myös sen, että "parhaana yhteisenä oppina pidän aiheesta käytyjä keskusteluja, ei pelkästään tutkimukseen osallistujien vaan myös muiden samkilaisten kanssa tiimikoulutuksissa. Aihe on synnyttänyt myös muita ajatuksia, jotka eivät liity itse opinnäytetyön tuloksiin. Esimerkiksi tiimin käsitettä on käsitelty työn pohjalta laajemminkin ja myös vuorovaikutuksen pelisääntöjä ollaan työyhteisöön luomassa."  

Saara Jäntti haluaakin lähettää terveisiä muille organisaatioille ja yrityksille. "Kannattaa ehdottomasti hyödyntää tämä mahdollisuus työelämän ja työyhteisön kehittämisen yhtenä työkaluna. Organisaation oman väen kouluttautuminen kasvattaa organisaation osaamispääomaa ja opinnäytetyön tekeminen sitouttaa työntekijän entistä tiiviimmin osaksi työyhteisöä. Organisaation ulkopuolelta tuleva opiskelija taas voi olla tuleva työntekijä. Kehittämis- ja kehittymismyönteinen organisaatio on myös erinomaista työnantajamielikuvan markkinointia."  

Opinnäytetyöhön voit tutustua:

Saarinen, I. (2021). Psykologinen turvallisuus tiimityössä. Ylempi AMK -opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410784

 

Teksti: Lehtori Sirpa Nokkonen

Kuulumiset Finanssiakatemian gaalasta

Finanssiakatemia yhdistää finanssialan työnantajat ja oppilaitokset yhteistyöverkostoon. Yhteistyötä tehdään työryhmissä, joissa pyritään kehittämään finanssialan koulutusten tarjontaa ja oppimateriaaleja. SAMK ja Kuninkaisten rahoituksen opettaja sekä opiskelijat ovat vahvasti mukana Finanssiakatemian toiminnassa osallistumalla oppimateriaalityöryhmän toimintaan.

Akatemia järjestää syksyisin gaalan, jossa tänä syksynä poliitikot keskustelivat aiheesta, miten suomalaisten koulutusta pitäisi kehittää työn muutoksen ja digitalisaation myötä. Keskustelemassa eri puolueista olivat Ville Niinistö (vihr.), Raija Vahasalo (kok.), Ulla Parviainen (kesk.) ja Pilvi Torsti (sdp).

Poliitikot toivat esille mielenkiintoisia näkökulmia, joista seuraavassa muutaman poiminta. Raija Vahasalo pohti, että opintoja vauhdittava asia voisi olla esimerkiksi alan työpaikassa työskentely. Hän kyseenalaisti luennolla istumisen. ”Onko järkevää, että kymmenen vuotta alan hommia tehnyt joutuu todistamaan osaamisensa istumalla tuntikausia luennoilla?” Kuninkaisten verkko-opettajana pohdin usein samaa asiaa,  mitä voi oppia pelkkiä luentoja kuuntelemalla?

Ulla Parviainen halusi tuoda esille työelämässä hankittua osaamista ja sen tunnistamista opintojen aikana. ”Työn tekemisen aikana kertynyt tieto pitää saada paremmin taltioitua ja portfolioitua. Miten nämä asiat ja myös opiskelijat sitten saadaan eri oppilaitoksissa yhdenvertaisiksi? Se onkin vaikeampi kysymys”, maalaili Ulla Parviainen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, toimii meillä Kuninkaisissa AHOT- käytännön kautta, jossa aikaisempi työelämässä hankittu osaaminen muutetaan opintopisteiksi.

Finanssigaala
Keskustelua Finanssiakatemian gaalassa

Poliitikkojen keskustelun lisäksi gaalassa julkistettiin Finanssialan Top five –osaamistarpeet kyselyn tulokset. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa Finanssialalla? Osaamiskyselyyn vastasi 656 alalla toimivaa henkilöä; työntekijöitä, esimiehiä, johtoa, koulutusorganisaatioissa toimivia, opiskelijoita sekä elinkeinoelämän parissa työskenteleviä. Tärkeimmät tulevaisuuden taidot kyselyn mukaan ovat kyky sopeutua muutokseen ja kyky kehittää omaa osaamistaan. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat sosiaaliset kyvyt ja itsensä johtaminen. Digitaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja omasta jaksamisesta huolehtiminen muodostivat kolmannen ryhmän.

Gaalassa palkittiin stipendillä SAMK Kuninkaisten opiskelija Maria Rae, jonka opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Finanssiala ry. Työn aiheena oli; Mifid II – vaikutukset sijoitusneuvojan osaamisvaateisiin.

Satu Korhonen
rahoituksen lehtori

Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Tilastollinen analysointi ja raportointi osana amk-opiskelua – Case: matkapuhelinkysely

Kuninkaisten toimipisteessä tehdään työelämälähtöisiä tilastollisia selvityksiä liiketalouteen ja julkishallintoon liittyvistä aiheista.  Tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät ammattitaitoaan tilastollisessa analysoinnissa ja raportoinnissa sekä saavat samalla todellista tietoa tutkittavasta asiasta.  Näitä valmiuksia tarvitaan myös opinnäytetyön tekemisessä.

Tutkimus- ja kehittämismenetelmät- opintojaksolla (tammikuu–huhtikuu 2013) toteutettiin tilastollisen kyselyn analysointi opintojakson opiskelijoiden tekemästä matkapuhelinkyselystä. Kyselyssä kysyttiin vastaajaryhmän matkapuhelimen merkkiä, käyttötapoja, operaattoria, seuraavan puhelimen hankintaa sekä mitä toimintoja vastaajat puhelimessaan käyttävät.

Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään vastaajien mielipiteitä matkapuhelimista, operaattoreista, matkapuhelinmerkeistä, toiminnoista, palveluista ja matkapuhelimen käyttötarkoitusta.  Jokainen opiskelija analysoi tilastoaineiston ja laati tutkimustuloksista raportin. Vastaajaryhmän koko oli 359 satakuntalaista vastaajaa, joista 69,3 % oli naisia ja 30,7 % oli miehiä. Ikäjakauma vaihteli 16-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin.

Tulosten mukaan vastaajat käyttävät matkapuhelintaan eniten puheluihin ja tekstiviesteihin, mutta valokuvaus, videointi, kalenteritoiminnot, internetin käyttö ja sosiaalisen median käyttö ovat myös lisääntymässä (Kuvio 1).

(Saat kuviot isommiksi klikkaamalla niitä.)

Kuva 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo  (5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)
Kuvio 1. Matkapuhelimen käyttö – keskiarvo ( 5= erittäin paljon, 1= erittäin vähän)

Miehet käyttivät matkapuhelinta naisia enemmän työasioihin. Ero miesten ja naisten välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä.  Naiset olivat enemmän matkapuhelimella yhteydessä ystäviinsä kuin miehet Naiset pitivät myös enemmän yhteyttä perheeseensä matkapuhelimen välityksellä kuin miehet. Ero naisten ja miesten välillä molemmissa on tilastollisesti erittäin merkitsevä. (Kuvio 2)

Kuva 2.  Matkapuhelimen käyttökohde
Kuvio 2. Matkapuhelimen käyttökohde

Matkapuhelinmerkeistä tällä hetkellä vastaajilla oli eniten käytössä Nokian matkapuhelimia (63 % vastaajista), Samsungin puhelimia (19 % vastaajista) ja Applen puhelimia (14 % vastaajista).

Matkapuhelimen oheistoiminnoista vastaajat käyttivät eniten kameraa ja videota (88 % vastaajista), kalenteria (78 %) ja internetiä (66 %). (Kuvio 3)

Kuva 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot
Kuvio 3. Matkapuhelimessa käytetyt oheistoiminnot

Uutta matkapuhelinta hankittaessa tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautuvat matkapuhelimen toiminnot ja hinta. (Kuvio 4)

Kuva 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät halutut ominaisuudet sukupuolen mukaan
Kuvio 4. Uuden matkapuhelimen tärkeimmät ominaisuudet sukupuolen mukaan

Yhteenveto matkapuhelinkyselyn tuloksista

Vastaajat käyttävät ylivoimaisesti eniten matkapuhelintaan puheluihin ja tekstiviesteihin. Naiset lähettävät tekstiviestejä miehiä enemmän, kun taas miehet käyvät puhelimella enemmän verkkopankissa. Naiset käyttävät enemmän peruspalveluita, kun taas miehet käyttävät naisia selkeästi enemmän hakupalveluita, paikannuspalveluita ja muuta internetiä. Nuoremmat ikäluokat käyttävät matkapuhelinta internetin yleiseen käyttöön vanhempia ikäluokkia enemmän. Nuoret myös soittavat ja lähettävät tekstiviestejä vanhempia ahkerammin sekä käyttävät enemmän sosiaalista mediaa ja muuta internetiä.

Matkapuhelimesta löytyi useimmiten kalenteri ja kamera, joita myös käytettiin eniten. Kolmanneksi eniten käytettiin internetiä, ja 65 % puhelimista löytyi jokin sosiaalisen median sovellus. Miehillä on puhelimessaan hieman enemmän pelejä kuin naisilla, mutta muuten ominaisuuksia löytyy molemmilta suurin piirtein saman verran. Radiota puhelimella kuunneltiin vähiten.

Lähes puolet vastaajista aikoo jatkaa jatkossakin Nokialla ja seuraavaksi suosituimpia on edelleen Samsung ja Apple. Tärkein kriteeri seuraavaa matkapuhelinta valittaessa oli vastaajien mielestä matkapuhelimen hinta/laatu-suhde. Kavereilla ei ole paljon vaikutusta seuraavan puhelimen valintaan. Naiset arvostavat hieman enemmän muotoilua kuin miehet. Nuorille hinta/laatusuhde oli tärkeämpää kuin vanhemmille.

Uuden puhelimen toivotaan olevan helppokäyttöinen ja nuoret erityisesti toivovat puhelimelta nykyaikaisuutta ja sitä että siinä on reaaliaikainen sosiaalisen median yhteys. 16–20 -vuotiaat toivoivat  puhelimeensa myös pelejä.

Edellä on esitelty vain osa matkapuhelinkyselyn tuloksista, joita kyselyn analysointi tuotti. Kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan saatavissa artikkelin kirjoittajalta.

Pekka Kuisma
lehtori

Kirjastopalvelut opintojen jouduttajana

Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjasto on palvellut jo kahdenkymmenen vuoden ajan opiskelijoitaan, henkilökuntaansa ja alueen muita asiakkaita heidän ammatillisen tiedon tarpeensa täyttäjänä. Vuoden alusta kampuskirjastojemme nimet muuttuivat, olemme Huittisissa nyt osa Kuninkaisten kampusta, nimeltämme Kuninkaisten kirjasto. Nimi on  jo entuudestaan tuttu ja useassa yhteydessä käytetty, olemmehan yksi Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen toimijoista http://www.kuninkainen.fi/ Kansainvälisille kumppaneillemme taidamme jatkossa esittäytyäkin Royal Campus Libraryn väkenä – tämä olisi mielestämme hyvä käännös :)

 Aineistoa ja ohjausta

Opetus on ammattikorkeakoulun ydintehtävä, ilman sitä ammattikorkeakoulu ei ole olemassa – kuten ei mikään muukaan koulutusorganisaatio. Kirjasto on yksi tätä ydintoimintoa tukevista palveluista ja prosesseista. Pyrimme omalta osaltamme olemaan opetuksemme ja henkilöstömme tukena sekä kattavan aineistohankinnan että oman asiantuntijuutemme ja yhteistyömme avulla. Hankkimalla toimintamme painopistealueiden mukaista painettua ja sähköistä aineistoa kirjasto tarjoaa asiakkailleen opetuksen ja muun toiminnan tarpeisiin välttämätöntä materiaalia.

Ellu_kirjasto
Kuninkaisten kirjastossa viihdytään

Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti sähköisten aineistojen hankkimiseen sekä sähköisten aineistojen käytön edistämiseen ja helpottamiseen. Sähköiset aineistomme ovat asiakkaiden käytettävissä niin kirjaston tiloissa kuin muualtakin SAMKin työasemilta – opiskelijoille ja henkilökunnalle myös kotoa käsin vuorokauden ympäri etäkäyttönä. Kirjaston tarjoama sähköinen aineisto, verkkokirjat sekä tietokannat, mahdollistavat verkossa opiskelevalle joustavan tiedon hankinnan ja materiaalin käytön. Myös kirjaston ohjaus ja asiakaspalvelu on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Ohjaus muodostaa yhä suuremman osan kirjastoväen päivittäisestä työstä, esimerkkeinä ohjauspalveluistamme mainittakoon opinnäytetyöverstaat ja INFOtelakka.

Tilat ja laitteet

Kirjastot ovat muutakin kuin paikkoja, joista etsitään tietoa. Kaikki kirjastot tarjoavat myös tilat, laitteet ja välineet opiskeluun ja työn tekemiseen. Kuninkaisten kirjaston tilojen yhteydessä sijaitsevan Apparaatin uudistetut tilat ja laitteet tarjoavat hyvän paikan paitsi oppimiseen ja opiskeluun liittyvien töiden tekemiseen, myös erilaisiin projekteihin sekä tilaisuuksien ja neuvottelujen pitämiseen. Oma hyötynsä on toki myös siitä, että kirjaston materiaalit ja henkilökunta ovat Apparaatti-tilojen välittömässä yhteydessä. Tietokoneella työskentelyn lomassa on myös hyvä välillä rentoutua Apparaatin moderneissa keinutuoleissa tai kellahtaa säkkituoliin oikomaan istumisesta puutuneita jäseniä.

Keskustelua ja verkottumista

Kirjastojen merkitys paikkana ajan viettämiseen, keskusteluun ja verkottumiseen on tärkeä. Niin Kuninkaisten kirjastossa kuin monessa muussakin kirjastossa on käyty keskusteluja asiasta kuin asiasta, vaihdettu mielipiteitä ja muodostettu kontakteja. Opiskelijat ryhmäytyvät ja verkottuvat kirjastossa, käyttävät kirjastoa oppimistilana sekä olohuoneena. Kirjastomme asiakaspisteen palvelutiskiä on myös monesti verrattu baaritiskiin paikkana, jossa ihmiset purkavat ajatuksiaan ja tuntojaan. On naurettu yhdessä, itkettykin, iloittu ja surtu. Elämän ja opiskelun eri tilanteissa läsnä oleminen, kuuntelu ja tukeminen on yksi tavoistamme olla opiskelijan työn ja oppimisen tukijana ja teemme sitä mielellämme. En tiedä voiko sen sanoa olevan asiakaspalvelua, paremminkin se on ihmisten kohtaamista ja läsnäoloa. Joskus olemme jokainen sen tarpeessa. Ainut moite meille tulee joskus siitä, että tarjoilu ei pelaa meillä yhtä hyvin kuin niillä muilla baaritiskeillä…

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=W7UYS0lifEU&w=560&h=315]

SAMK kirjaston esittelyvideo

Jatkuvaa muutosta ja kehittymistä – yhdessä

Faktat, kattavat materiaalit ja palvelut, ohjeet ja oppaat SAMKin kirjaston toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Tämä blogikirjoitus pitää sisällään enemmänkin tuntoja ja tuntemuksia, vuosien varrella kertyneitä muistoja ja kokemuksia. Olen seurannut asiakkaidemme työtä ja opiskelua, heidän elämäänsä, kirjaston tiskin takaa yli 20 vuoden ajan. Uudet, opintonsa aloittavat opiskelijat on aina mukava vastaanottaa ja ohjata heitä kirjastomme palvelutarjontaan. Yhtä hienoa on seurata kampuksella jo pidempään olleiden opiskelijoiden opintoja valmistumiseen asti, opastaa heitä juuri sille tiedonpolulle, jota he sillä hetkellä tarvitsevat.

Aikuisopiskelijoidemme työelämäkokemuksen myötä myös oma asiantuntijuus kehittyy koko ajan, haaste oman osaamisen päivittämiseen on jatkuva. Tärkeimpänä toiminnan ja sen jatkuvan kehittymisen mahdollistajana on ollut yhdessä töitä tekevä henkilöstö – sekä kampuksella, kirjastossa että koko SAMKissa. Myös asiakkaiden osallistamisella tulee olemaan yhä merkittävämpi osuus kun kehitämme palveluitamme ja mietimme uusia tapoja tehdä työtämme. Asiakkaita varten olemme olemassa ja kehitymme. Yhdessä.

www.samk.fi/kirjasto

Elina Laineenoja
tietopalvelusihteeri

3 syytä someen – sosiaalinen media verkko-opetuksessa

Sosiaalinen media on tuonut verkko-opetukseen uudenlaisia menetelmiä ja opetussisältöjä. Voiko nykyaikaista verkko-opetusta enää toteuttaa ilman some-sovelluksia? Sosiaalisen median käyttöä ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa voidaan perustella kolmesta eri näkökulmasta:

1 Monipuolinen oppimisympäristö

Monet sosiaalisen median sovellukset ovat opiskelijoilla jokapäiväisessä käytössä. Miksi niitä ei hyödynnettäisi myös opetuksessa? Useille tuttuja sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Youtube ja Google Docs. Opetukseen erinomaisesti sopivia työvälineitä ovat myös blogit, wikit ja Twitter. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä Moodle-oppimisympäristöön ja HILL-verkkoluentoihin luovat monipuolisen ”virtuaalisen luokkahuoneen”.

heidi1_blogi
Sosiaalinen media tuo verkko-opetukseen ajantasaisuutta.

Oppimistyylejä on erilaisia. Tekstimuodossa olevan tiedon rinnalle tarvitaan erityyppisiä opetusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, mihin sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia. Infograafit, videot ja kuvakokoelmat ovat visuaalisia tapoja hahmottaa opiskeltavaa asiaa. Verkkoluennot, webinaarit ja podcastit sopivat auditiiviseen oppimiseen.

Oppimisympäristönä sosiaalinen media on autenttinen ympäristö. Siellä oppiminen tapahtuu todellisten asioiden parissa, reaaliaikaisesti osana ympäröivää maailmaa. Avoimuudessa on tietenkin myös omat riskinsä, jotka opintojaksojen some-toteutuksissa on tiedostettava.

2 Verkottuminen ja yhteistyö

Opiskelijoiden verkottuminen opiskeluaikana on tärkeää; käytössä on some-sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekeminen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Facebook-ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua sosiaalisessa mediassa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Brändin luominen verkossa on entistä tärkeämpää esimerkiksi työnhaussa, ja siihen sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu. Sovellukset kuten Linkedin auttavat kontaktien solmimisessa ja myöhemmin mahdollisesti työpaikan löytämisessä. Twitterin kautta löytyy eri alojen kansainvälisiä asiantuntijoita ja ajankohtaisia tutkimuksia avuksi opiskeluun ja ammatillisen tiedonhankintaan.

3 Tulevaisuuden työtehtävät

Monissa yrityksissä toimitaan entistä enemmän verkossa, ja yhteisöllisyyttä rakennetaan virtuaalisten työkalujen avulla. Tällöin esim. organisaation sisäiset chatit, mikroblogit ja videoneuvottelut ovat tärkeässä asemassa. Hyödyllisiä taitoja monessa työtehtävässä ovat tiimityöskentely ja asiakaspalvelu verkossa. HILL-konseptin ansiosta aikuisopiskelijat saavat jo opiskeluaikanaan valmiuksia monipuoliseen vuorovaikutteiseen verkkoviestintään.

SAMK Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä on järjestetty Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso, jossa sosiaalista mediaa tarkastellaan markkinoinnin, asiakaspalvelun ja rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija pystyy omassa työpaikassaan arvioimaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia, ohjeistamaan sovellusten käytössä ja toimimaan sisällöntuottajana.  Myös opinnäytetöitä on tehty  organisaatioille sosiaalisen median alalta, mainittakoon Anne Toivosen opinnäytetyö Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa sekä opetettavien aineiden sisällöissä että opetusmenetelmissä.  Korkeakoulujen verkko-opetuksen täytyy olla ajan tasalla ja askeleen edellä myös tulevaisuudessa.

Heidi Varpelaide
lehtori
twitter.com/heidivar