Asiakaspalvelun kehittämistä omalla työpaikalla

Julkishallinnon asiakaspalvelu -opintojaksolla oli mahdollista valita  suoritustavaksi omalla työpaikalla suoritettavat kehittämistehtävät. Edellytyksenä oli, että työtehtävät liittyvät asiakaspalveluun ja työpaikka on julkishallinnon organisaatio. Yhteensä viisi opiskelijaa valitsivat tämän suoritustavan.

Suoritustavasta käytetään korkeakoulujen omassa viestinnässä termiä opinnollistaminen. Yhtä yhtenäistä tapaa toteuttaa opinnollistamista opintojaksoilla ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat niin eri korkeakoulujen kuin saman korkeakoulun eri opintojaksojenkin välillä. Toisinaan suoritustapa voi olla opiskelijan itsensä määriteltävissä, kun taas joillakin opintojaksoilla suoritetaan opettajan etukäteen laatimia tehtäviä. Perusidea on kuitenkin sama; oppiminen tapahtuu työpaikalla.

Julkishallinnon asiakaspalvelu -opintojaksolla opinnollistamisen valinneet opiskelijat saivat opintojakson aiheisiin liittyvät kehittämistehtävät opettajalta. Tehtävät liittyivät asiakaspalvelun toimintaympäristöön, eri palvelukanavien hyödyntämiseen, asiakaspalveluprosessien ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen, erilaisissa asiakastilanteissa toimimiseen ja virkamieseettisten toimintatapojen tarkasteluun. Aiheita tarkasteltiin oman työyhteisön näkökulmasta teoriatietoa soveltaen ja samalla kehittämisen kohteita havainnoiden.

Yksi vaihtoehtoisen suoritustavan valinneista oli julkishallinnon opiskelija Henriikka Koskelainen, joka työskentelee Naantalin kaupungin teknisten palveluiden toimistopalvelukeskuksessa. Seuraavassa Henriikka vastaa opinnollistamiseen liittyviin kysymyksiin:

Miksi valitsit vaihtoehtoisen suorittamistavan opintojaksolla?

Olen työskennellyt Naantalin kaupungilla teknisellä toimialalla asiakaspalvelutehtävissä noin 7 vuotta. Valitsin opinnollistamisen suoritustavaksi tähän Julkishallinnon asiakaspalvelun opintojaksoon, koska katsoin, että minulla on siitä jo työkokemukseni kautta tietoa ja taitoa.

virasto-e1538057312777.jpg
Naantalin kaupungintalo, teknisten palveluiden palvelukeskus (Kuva: Henriikka Koskelainen)

Miten suoritit opintojakson tehtävät?

Tämän opintojakson tehtävä oli pohtia ja arvioida oman työpaikan asiakaspalvelun toimintaympäristöä ja palvelukanavia, toimintatapoja asiakastilanteissa sekä niiden eettisyyttä, ja kirjoittaa raportti näistä havainnoista. Myös palveluprosessien kehittämismahdollisuuksia piti selvittää. Suurilta osin selvitin asioita raporttia varten työyhteisöämme haastatellen, jolloin sain paljon lisätietoa kaupungin teknisen toimialan toimistopalveluista. Tein yhden ryhmähaastattelun, jossa oli mukana myös yksikkömme esimies. Tämän jälkeen tein yksilöhaastattelut jokaisen asiakaspalvelutyötä tekevän kanssa. Esimieheni toiveesta toteutin osana tehtävän kehittämisosiota palvelutasokyselyn yksikön sisäisille asiakkaille. Kasasin raporttia iltaisin, ja työpäivien kuluessa sopivissa väleissä keräsin lisätietoa.

Miten opiskelu sujui omalla työpaikalla? Miten muut työyhteisössä suhtautuivat?

Työkaverini ja koko palvelukeskus suhtautuivat opintojakson suorittamiseen työpaikalla todella positiivisesti. Samoin esimieheni, jolta sain myös suuren tuen tehtävien tekemiselle. Sain hyvän vastausprosentin tekemääni palvelutasokyselyyn asiakkaille, ja muutoinkin hyvää palautetta. Tätä kävin myöhemmin esittelemässä viraston johtoryhmässäkin. Alkuun arastelin käydä työpäivän aikana haastattelemassa työyhteisössämme työntekijöitä kesken työn tekemisen, mutta tämä osoittautui turhaksi, sillä kaikki vastailivat todella mielellään. Lisäksi teetin heille asiakaspalvelijan temperamentti -kyselyn, jonka tuloksia hyödynsin raportissa. Tämän kyselyn tulokset kävimme läpi myös omassa palaverissamme.

Miten arvioit oppimistasi verrattuna ns. normaaliin opiskelutapoihin? Oliko kokemus hyvä vai huono?

Mielestäni tämä on todella hieno tapa suorittaa opintoja. Tykkään itse tehdä tehtäviä omatoimisesti ja oli hyvä päästä tutkimaan omaa työtä eri tavalla, jolle ei muutoin välttämättä ole aikaa.

Hanna Moisio
julkishallinnon lehtori

*************************************

Kuninkaisten kampuksella on mahdollista opinnollistaa useita opintojaksoja. Opinnollistamisen kokeilut ovat osa eAMK-hanketta liiketalouden monimuotokoulutuksessa.

Verotuksen kiehtovat kiemurat

Kuninkaisten kampuksella, liiketalouden monimuoto-opinnoissa opiskelija voi valita yhteensä 15 opintopisteen verran verotuksen opintojaksoja. Opintotarjonnastamme löytyvät opintojaksot nimeltä Henkilöverotus, Yritysverotus ja Arvonlisäverotus. Yhdessä Yhtiöoikeus-nimisen opintojakson kanssa nämä opintojaksot muodostavat ns. verotuskärjen. Kärjen avulla opiskelija voi syventää ammatillista osaamistaan.

Verotuksen opintojaksot on pyritty laatimaan käytännönläheisiksi ja niiden suorittaminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Opintojaksot ovat olleet suosittuja ja myös suuri osallistujamäärä on otettu huomioon toteutuksia suunniteltaessa. Opintojaksot ovat tarjolla myös Avoimessa amkissa. Henkilöverotus ja Arvonlisäverotus ovat mukana myös valtakunnallisessa, ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkkotarjonnassa.

Henkilöverotuksen opintojaksolla käydään läpi mm. verotusmenettelyä, ansiotulojen ja pääomatulojen verotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. Opintojakso on yleishyödyllinen ja sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Henkilöverotuksen opintojakso järjestetään ns. non-stop opintojaksona, eli se on tarjolla jokaisella viidellä jaksolla, myös kesällä.

Yritysverotuksen opintojaksolla tutustutaan eroihin eri yritysmuotojen verotuksessa ja pohditaan tulojen veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta sekä niiden jaksotusta.

Arvonlisäverotus kohdistuu lähes kaikkeen Suomessa tapahtuvaan kulutukseen. Arvonlisäverosäännökset ovat monimutkaisia mutta mielenkiintoisia. Välillisen verotuksen merkitys verotulojen kertymään on kasvava.

Opiskelija voi syventyä verotuksen kiehtoviin kiemuroihin myös opinnäytetyössään. Sari Schwartz toimii pääkirjanpitäjänä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä. Sari tarkasteli opinnäytetyössään kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta. Kiinteistöjen uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä voidaan joutua myöhemmin oikaisemaan kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa.  Aihe on ajankohtainen sekä vuoden 2017 alusta tapahtuneen kiinteistön käsitteen muuttumisen johdosta sekä siksi, että kuntien omistamissa kiinteistöissä tullee tapahtumaan paljon sekä omistajanvaihdoksia että käyttötarkoituksen muutoksia Soten ja maakuntauudistuksen myötä. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät euromääräiset intressit ovat merkittäviä ja ne on huomioitava päätöksenteon yhteydessä.

 

 

 

 

Sari Schwartzin (vas.) opinnäytetyö antaa mm. kuntien viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille hyödyllistä tietoakiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta päätösten tueksi. Oikealla opinnäytetyön ohjaaja, lehtori Suvi Lehtonen.

Aleksandra Silén valmistui tradenomiksi joulukuussa 2017. Opinnäytetyössään Aleksandra pohti sitä, miten kuolinpesä ja sen osakkaat voivat verotuksessaan hyödyntää omaisuuden myynnistä syntyviä tappioita.

Opinnäytetyössään Verohallinnossa työskentelevä Aleksandra Silén perehtyi kuolinpesien luovutustappioihin.

Olen ilahtunut, kun monet entiset ja nykyiset opiskelijamme ovat kertoneet työllistyneensä Verohallinnon palvelukseen. Verohallinto on tutkitusti arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja. Verohallinnossa työskentelee noin viisituhatta ammattilaista yli sadassa toimipisteessä eri puolella Suomea. Yleisimmät Verohallinnon työntekijän tutkinnot ovat oikeustieteen kandidaatti ja maisteri, ekonomi ja tradenomi. Tulevaisuudessa Verohallinto tarvitsee yhä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä.

Einsteinin kerrotaan sanoneen, että ”vaikein asia maailmassa ymmärtää on tulovero.” Toisaalta on yleisesti tunnettua, että ”tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi kuolema ja verot”. Uskon, että veroasioiden osaajia tarvitaan vastaisuudessakin. Lähiaikoina blogissamme julkaistaan postaus, jossa Kuninkaisista valmistuneet / valmistuvat tradenomit kertovat työstään Verohallinnossa.

Suvi Lehtonen
Yritysjuridiikan lehtori

Opiskeluun hurahtanut; Tradenomiopinnot polkuna maisteriopintoihin

En kolme vuotta sitten, Kuninkaisten kampuksen parkkipaikalla viimeisiä kertauksia pääsykokeisiin lukiessani osannut kuvitellakaan, mihin opinnot minut johdattaisivat. Alkuperäisenä ajatuksena oli hankkia virallinen tutkinto liiketalouden alalta, tuon aihepiirin töitä kun olin tehnyt joko harrastusluonteisesti tai ammatikseni jo lähes 20 vuoden ajan. Hakiessani kouluun toimin yrittäjänä vähittäiskaupan alalla ja ajatuksissa oli jo tuolloin alanvaihto pois vähittäiskaupan parista enemmän taloushallinnon töihin.

Verotus on aina ajankohtainen ja jokaista kansalaista koskettava aihealue. Verot liittyvät tavalla tai toisella lähes kaikkeen mitä teemme tai mitä ostamme. Veroja maksetaan sekä tuloista, että kulutuksesta ja ne herättävät monenlaisia tunteita, sekä puolesta että vastaan. Olen omissa töissäni törmännyt erilaisiin verotuksellisiin tulkintakysymyksiin ja ongelmiin toistuvasti, joten luontevaa oli, että valitsin opintoihini verotusta käsitteleviä opintojaksoja.

Viimeistään näillä opintojaksoilla syttyi se kipinä, että verotus on se aihealue, jonka parissa haluan tulevaisuudessa työskennellä. Tämän ahaa-elämyksen jälkeen päivitin HOPSini niin, että opintoni tukivat valitsemaani suuntausta entistä paremmin. Mukaan valikoituivat paitsi tietysti kaikki mahdolliset verotusta käsittelevät kurssit, myös mm. julkisoikeuden perusteita, sekä muita juridiikkaan painottuvia kursseja. Kun lopulta oli aika valita opinnäytetyön aihe ja alkaa työstämään sitä, oli valinta luonnollisesti verotukseen suuntautuva. Tein opinnäytetyöni ajankohtaisesta aiheesta oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksumenettelyn muutoksista vuoden 2017 alussa.

Opinnäytetyö valmistui toukokuussa 2017, ja kesäkuun 16. päivä on aika noutaa tutkintotodistus Kuninkaisista. Se onkin sitten viides kerta kun ajan koululle tämän kolmen vuoden aikana; pääsykokeiden, kahden orientaatiopäivän ja valmistujaisjuhlan lisäksi olen käynyt kerran sijoitusmessuilla Kuninkaisissa, muutoin kaikki opintoihin liittyvät asiat on hoidettu verkon välityksellä!

Miten tästä eteenpäin?

Työelämän vaatimukset kasvavat jatkuvasti ja varsinkin vaativimmissa asiantuntijatehtävissä arvostetaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Tästä kipinän saaneena ryhdyin tutkimaan eri maisterivaiheen opintoja ja opettajalta saamani vinkin perusteella päädyin hakemaan Helsinkiin Aalto-yliopiston KTM-ohjelmaan suuntautumisvaihtoehtona yritysjuridiikka. Koulutukseen oli mahdollista hakea keskeneräisellä tutkinnolla ja valinta suoritettiin ehdollisena; valmistua tulee viimeistään heinäkuussa kun koulu alkaa syyskuussa.

Tammikuussa viimeinen hakupäivä meinasi yllättää, mutta posti kiikutti pikakirjeenä hakemuksen Aalto-yliopistoon ja huhtikuun alussa kilahti sähköpostiin onnitteluviesti ”Sinut on valittu Aalto-yliopistoon”. Tuo huhtikuinen viesti viimeistään asetti opinnäytetyön valmistumiselle aikarajan, se olisi saatava valmiiksi toukokuun aikana, muutoin valmistuminen siirtyisi syksyyn ja opiskelupaikka raukeaisi… Opinnäytetyö valmistui, Aalto-yliopiston opiskelupaikka on vastaanotettu ja nyt etsitään kuumeisesti asuntoa PK-seudulta.

Nyt suorittamani tradenomitutkinto mahdollisti siis minulle hakukelpoisuuden suoraan KTM:n maisterivaiheeseen, tradenomitutkinto korvasi käytännössä siis kandivaiheen opinnot. Näin aikuisopiskelijana tämä järjestely sopi elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, vielä vuonna 2014 en olisi voinut siirtyä kokopäiväiseksi opiskelijaksi työtilanteestani johtuen. Nyt kuitenkin kolme vuotta myöhemmin se on mahdollista, mutta samalla minulla on jo käytännössä yli puolet haluamastani tutkinnosta suoritettuna, enää puuttuu maisterivaiheen 120 op, kiitos nyt monimuoto-opiskeluna suorittamani tradenomitutkinnon.

Antti Haapala
tradenomi, tuleva maisteriopiskelija

 

Opinnot päätökseen tauon jälkeen

Kuninkaisten tradenomiopiskelija Anna-Maria Sarén palasi opintojensa ääreen muutaman vuoden tauon jälkeen keväällä 2016. Hänen opintonsa olivat keskeytyneet, kun työelämä ja perheen perustaminen veivät mennessään. Kevät kului sinnikkään naisen uurastaessa opinnot päätökseen muutaman muun samalla tavalla opintojaan jatkaneen opiskelijan lailla. Anna-Maria suoritti lyhyessä ajassa useita ammattiopintojaksoja ja aloitti samanaikaisesti opinnäytetyönsä. Kesäkuussa Anna-Marian saikin juhlia valmistumistaan tutkintoon Kuninkaisten Risto Ryti -salissa yhdessä näiden entisten opiskelutovereidensa ja perheensä kanssa.

Anna-Maria Sarénin opinnäytetyön aihe oli alusta alkaen selvä – hän halusi nostaa esiin näkövammaisten esteettömyyttä kuluttajana sekä heidän ja ikääntyvän väestön itsenäisempää tulevaisuutta. Tätä varten hän haastatteli eri ikäisiä näkövammaisia henkilöitä ja selvitti kuluttajatuotepakkausten pistekirjoitusten alkuperää, kustannuksia sekä niiden värikontrasteja. Lisäksi Anna-Maria laati opinnäytetyöstään ohjaajansa kanssa artikkelin Suomen Pakkausyhdistys ry:n Pakkaus-lehteen, jossa artikkeli julkaistiin 24.2.2017. Linkki artikkeliin: https://issuu.com/pakkaus/docs/pakkaus_117_issuu/28

esteettomyys

Anna-Maria Sarén tutki opinnäytetyössään kuluttajatuotepakkauksia. (Kuva: Markus Perko)

Anna-Maria on iloinen siitä, että otti yhteyttä entiseen opiskelupaikkaansa ja jatkoi opintonsa päätökseen, vaikka urakkaa riittikin. Opintojaksojen suorittaminen ja opinnäytetyön ohjaukseen osallistuminen ohjaajan ja kirjaston tietopalvelusihteerin kanssa onnistuivat hienosti HILL-järjestelmän kautta.

Hannele Lehtinen
Kuninkaisten opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja

Finanssialan työn suunta

Digitalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu jo useita vuosia jopa vuosikymmeniä. Murros on kuitenkin nyt vasta kunnolla lähdössä liikkeelle. Finanssialalla se näkyy sekä työtapojen muuttumisena, että uusien työtehtävien muodossa.

Finanssialan työ on yhä useammin asiakaspalvelua tai myyntityötä ta
i jopa näitä molempia. Asiakas ei tule enää konttorille kyselemään lainaa tai kartoittamaan vakuutusturvaansa vaan on yhteydessä pankkiin tai vakuutusyhtiööndigitaalisaatio useiden eri kanavien kautta kuten esim. verkkoneuvottelut, chatit, jne. Vai milloin itse kävit viimeksi pankin konttorissa? Yhteydenpitotavoissa on tapahtumassa suuri muutos, joka  aiheuttaa lisäkoulutuksen tarvetta asiakaspalvelijoille.

Matti Pohjola on kirjoituksessaan Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla määritellyt pankkien ja vakuutusalan yritysten selviytymiskeinoksi uusien palveluiden kehittämisen, henkilökunnan osaamisen vahvistamisen sekä asiakkaiden digitaalisten palveluiden tarpeen mahdollisimman tarkan selvittämisen luomalla siihen sopivan yrityskulttuurin.

Uusia palveluita suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvitaan uudenlaisia työtehtäviä tekeviä henkilöitä kuten esim. palvelumuotoilija, webanalyytikko tai datascientist. Henkilökunnan osaaminen edellä manituissa tehtävissä on erilaista, kun esim. luottopäällikön tai sijoitusneuvojan tehtävissä. Tästä syystä finanssialalla on suuri tarve osaamisen päivittämiseen.

Mitä osaamista sitten tarvitaan? ”Muuttuva työ finanssialalla” -kyselyn perustella pankkisektorilla tarvitaan osaamista sijoittamisesta, sähköisestä liiketoiminnasta, riskienhallinnasta, rahoituspalveluista sekä juridisesta osaamisesta. Vakuutussektorilla tärkeimmiksi osaamisiksi voidaan nimetä sähköinen liiketoiminta ja riskienhallinta. Työntekijöiden tulee lisäksi olla moniosaajia ja heidän tulee olla valmiita reagoimaan muutoksiin. Myynti ja viestintätaidot ovat itsestäänselvyys jokaiselle alalle haluavalle.

Finanssialalla työajat ovat perinteisesti olleet yhdeksästä viiteen aikoja, mutta tähänkin on tulossa muutos. Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet digitalisaation mukana ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Asiakkaat tarvitsevat palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin, joten finanssiyritysten johto ja esimiehet tarvitsevat uusia työkaluja viedäkseen uutta työn tekemisen kulttuuria eteenpäin. Työn tekeminen uudella tavalla on tuonut myös etätyön vahvemmin mukaan.

Asiakkaat arvostavat edelleen henkilökohtaista palvelua, vaikka ovatkin kiinnostuneita uusista tavoista hoitaa pankki tai vakuutusasioita. Asiakkaiden yksilöllinen palveleminen korostuu, jolloin tarvitaan myös erilaista henkilökuntaa asiakaspalvelutyöhön. Vuonna 2015 tapahtuikin muutos alalle palkattujen ikäjakaumassa. Yli 50-vuotiaiden osuus uusista rekrytoinneista oli 20 prosenttia. Eri ikäisten lisäksi tarvitaan henkilökuntaa, jolla on jo aikaisemmin hankittua osaamista ja korkea koulutus. Merkonomin koulutus ei enää riitä vaan finanssialalla työskentelee korkeakoulutettuja moniosaajia, jotka suhtautuvat muutokseen sopivan positiivisella asenteella.

Vaikuttaakin siltä, että työ finanssialalla muuttuu mielenkiintoisemmaksi, mutta samalla haasteellisemmaksi yhä globalisoituvassa maailmassa.

Satu Korhonen
lehtori

********

Satu Korhonen on SAMKin Huittisten liiketalouden edustaja Finanssialan keskusliiton perustamassa Finanssiakatemiassa alan koulutusta kehittämässä. 

Liiketalouden monimuotokoulutuksessa Huittisissa opiskelijoilla on mahdollisuus valita rahoituksen suuntautumisvaihtoehto monimuotototeutuksena. 

 

Valintakoe uudistuu Kuninkaisissa

Viime aikoina on käyty keskustelua pääsykokeiden uudistustarpeesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pohtii raportissaan, mikä olisi nykyistä parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat. Opetus- ja kulttuuriministeri on blogissaan kertonut kannattavansa kuormittavista pääsykokeista luopumista –  ulkoa opitun tiedon mittaamisesta tulisi siirtyä enemmän mittaamaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on kirjoituksessaan todennut, että digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää valintakokeissa entistä paremmin.

valintakoetilaisuus
Keväällä 2016 valintakoe pidettiin Ryti-salissa

SAMK Kuninkaisten toimipisteessä on lähdetty kehittämään ja toteuttamaan uudenlaista valintatapaa. Syksyllä 2016 liiketalouden valtakunnallisesta ennakkomateriaalista ja siihen liittyvistä monivalintatehtävistä ja matemaattisesta tehtäväosiosta luovutaan, samoin henkilökohtaisista haastatteluista. Sen sijaan opiskelija voi osoittaa motivaationsa ja kykynsä liiketalouden monimuoto-opiskeluun  suorittamalla valintakurssin, joka on 5 opintopisteen tradenomin oikeustietoon liittyvä opintojakso.

Opintojakso koostuu oppimistehtävistä, jotka vaihtelevat monivalintatehtävistä essee-kysymyksiin. Valintakurssi suoritetaan verkossa, joten osallistua voi mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta päin. Ajankäyttöään voi itse suunnitella, ja valintakurssin tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Koska tradenomin opinnot Kuninkaisten kampuksella toteutetaan kokonaan verkossa, valintakokeella halutaan myös mitata soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun mahdollisissa tulevissa opinnoissa.

Valintakurssin pisteytyksen perusteella valitaan 50 tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat opintojakson sisällytettyä tradenomin tutkintoonsa, ja muut hakijat, jotka suorittavat kurssin hyväksytysti, saavat valintakurssista avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän.Valintakurssin aikana tehty työ ja käytetty aika eivät siten mene hukkaan.  Jos valintakurssista saadut pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin polkuopintoihin ja suorittaa opintoja avoimessa amkissa.

Uudistunut valintamenettelymme on jo nyt saanut myönteistä huomiota. Toivomme runsaasti motivoituneita hakijoita, jotka suorittavat valintakurssin ja pääsevät sitä kautta etenemään kohti tavoitteitaan.

Heidi Varpelaide
lehtori, tiimivastaava

Liiketalouden monimuotokoulutukseen haetaan syksyn 2016 yhteishaussa (7.9. – 21.9.2016 klo 15:00).  Ammattikorkeakoulujen yleinen hakukelpoisuusvaatimus. Lisätiedot ja tarkemmat ohjeet  Opintopolun sivuilla.  Sivuilla on linkki, josta pääsee ilmoittautumaan valintakurssille. Valintakurssin suorittaminen ajoittuu syys- ja lokakuulle 2016.  Opinnot alkavat tammikuussa 2017.

 

Asiakkaalla on valtaa enemmän kuin koskaan

R_S-M
Sanna-Mari Renfors

Asiakkaan muuttunut maailma on aiheuttanut kuilun yrityksen ja asiakkaan käsitysten välille siitä, miten palvelutilanteissa tulisi toimia.

Asiakaspalvelussa työskentely vaatii yhä enemmän asiantuntijuutta sekä esimieheltä että työntekijältä. Tämä johtuu siitä, että asiakkaan käsitys hyvästä palvelun laadusta on muuttunut hänen sopeutuessaan teknologisoituneeseen ympäristöönsä. Asiakas arvostaa siten asiakaspalvelussa eri asioita kuin aikaisemmin.

Asiakkaalla onkin nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toimintaansa asiakkaan näkökulmasta. Asiakas kokee yrityksen toiminnan aina jollakin tavalla ollessaan vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa – kysymys kuuluukin: pyritäänkö yrityksissä hyödyntämään järjestelmällisesti näitä kokemuksia, vai toivotaanko vain parasta.

Menestyvät yritykset keskittyvät asiakkaan tarpeista nousevan työntekijän osaamisen kehittämiseen ja tukevat tätä aktiivisella johtamisella. Johdon on siten ymmärrettävä, millainen asiakaspalvelijan toiminta on asiakkaan näkökulmasta laadukasta ja ohjeistettava asiakaspalvelijoita toimimaan tämän ymmärryksen perusteella.

Palvelualojen yrityksissä johtamiskäytännöt ovat kuitenkin erittäin kirjavia, eikä työntekijän toiminnan johtamiseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Yrityksissä panostetaan enemmän eurojen tarkasteluun, muttei tapaan tehdä tulosta.

Asiakaspalvelussa työskentely nähdään turhan usein myös luontaiseksi kyvyksi, jossa onnistuu hyvien sosiaalisten taitojen avulla. Harvoissa yrityksissä työntekijän perehdytyksessä tai koulutuksessa käsitellään asiakaspalvelussa toimimista. Nämä koskevat yrityksen tuotteita ja käytössä olevia atk-järjestelmiä. Tärkeää ravintolassa on siten tuntea viinit, mutta ongelmatilanteissa ei osata toimia asiakasta tyydyttävällä tavalla.

Suomalaisessa asiakaspalvelukulttuurissa asiakas nähdään valitettavan usein passiiviseksi vastaanottajaksi. Häntä on hyvä ohjeistaa kielloin, muttei häntä kohdella aktiivisena osapuolena palvelutilanteissa. Yritys ei kuitenkaan enää voi määrittää ja hallita niitä hyötyjä, joita asiakas palvelusta saa.

Muuttuva asiakasosaaminen tarvitsee siten tätä uudistavaa koulutusta. Satakunnan ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2016 palvelutoimialoilla toimiville asiantuntijoille tarkoitettu ylempi AMK-tutkinto asiakasosaamiseen painottuen.

Lehtori, tiimivastaava,  FT Sanna-Mari Renfors

Avoin amk auttaa osaamisen päivityksessä

Avoin amk kasvattaa tarjontaansa. Kuninkaisten kampuksella on keväällä 2015 tarjolla runsaasti opintojaksoja avoimessa ammattikorkeakoulussa.  Koska opintojaksot toteutetaan verkko-opintoina, opintojakson suorittaminen on mahdollista missä tahansa, internet-yhteyden ja tietokoneen/mobiililaitteen välityksellä.

Opinnot ovat yhteisiä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Avoimen amkin opinnot ovat myös polku tradenomin tutkintoon. 60 opintopisteen suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakokeita.

Maaliskuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Hallinto-oikeus
Henkilöverotus
Julkiset hankinnat
Julkishallinnon asiakaspalvelu
Julkishallinnon taloushallinto
Julkishallinnon tilintarkastus, sisäinen valvonta ja rahoitus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinoinnin perusteet
Markkinointiviestintä
Palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehdot
Prosessi- ja insolvenssioikeus
Sähköinen viestintä
Tilinpäätösanalyysi ja riskienhallinta
Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus
Vakuutukset, vakuutussäästäminen ja vakuutussektori
Yritysverotus

Toukokuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myyntityö
IT-oikeus
Johtaminen ja projektienhallinta
Julkisoikeuden perusteet
Kiinteistö- ja ympäristöoikeus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinointiviestintä
Perhe- ja jäämistöoikeus
Rikos- ja rikosprosessioikeus
Talousmatematiikka ja taulukkolaskenta
Yhtiöoikeus

Kaikkien opintojaksojen laajuus on 5 opintopistettä. Osallistuminen opintojaksolle maksaa 50 euroa. Lisätietoja avoimesta ammattikorkeakoulusta saa Satakunnan ammattikorkeakoulun kotisivuilta: http://www.samk.fi/avoinamk

Projektityönä sijoitusmessut

Sijoitusmessut Huittisissa  -tapahtuma on saatu onnellisesti päätökseen. Projektissa mukana olleena aikuisopiskelijana en voi muuta kuin ihmetellä: Voiko opiskelu olla todellakin näin hienoa ja käytännönläheistä? Voi se olla, kun opiskelet Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella.

Projekti lähti liikkeelle rahoituksen lehtorin Satu Korhosen ja Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattori Mikko Lehtosen tiedustellessa aikuisopiskelijoilta kiinnostusta järjestää sijoitusaiheinen tapahtuma koululle. Innostuin asiasta heti. Toimin Huittisten Säästöpankin sijoituspäällikkönä, ja työkokemuksenkin kautta vahvistui ajatus, että voihan täällä kotikulmillakin olla sijoitustapahtuma eikä tarvitse aina lähteä pidemmälle matkalle hakemaan tietoutta sijoittamisesta. Mikäpä sen oivallisempi paikka järjestää tapahtumaa kuin Kuninkaisten kampuksen tarjoamat tilat.

Projektiryhmän tehtävät jakautuivat jokaisen oman intressin mukaan, ja itse alasta kiinnostuneena tarjouduin hankkimaan luennoitsijat sekä auttamaan Anne Helisniemeä näytteilleasettajien hankinnassa. Tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia projektin jäseniä: Mika Rantala, Anne Helisniemi, Ulla Leivo, Kaisa Aaltonen, Jenni Tuokkola ja Perttu Laihonen. Kaikki ottivat roolinsa ja tekivät sovitut asiat. Missään kohtaa ei ollut pelkoa siitä, etteivätkö asiat sujuisi sovitusti. Aiheet ja ajankohta saatiin suhteellisen nopeasti kasaan ja sen jälkeen aloitin oman työni luennoitsijoitten ja näytteilleasettajien hankinnassa.

sijoitusmessut01Näytteilleasettajia tapahtumassa olivat:

Huittisten Koti-Ikkuna
LähiTapiola
SAMK
Vammalan Nuorkauppakamari
Sp-Koti Huittinen ja Pentti Setälä
Satakunnan Osakesäästäjät
Huittisten Säästöpankki
Sasky
Länsi-Suomen Metsätilat Oy
IF Vanhinkovakuutusyhtiö
FIM
Nordea
Satakunnan Osuuspankki

Näytteilleasettajien kontaktointi aloitettiin heti aihealueiden ja ajankohdan selvittyä. Yritykset olivat tehneet markkinointisuunnitelmat jo ennen alkavaa vuotta, ja halusimme mahdollisimman nopeasti kertoa syksyn tapahtumasta ennen kesälomien alkua. Näin yritykset pystyivät tarkentamaan omia suunnitelmiaan mahdollisimman ajoissa. Ensimmäinen kontakti oli puhelimitse, missä kerroimme tiedossa olevat faktat: ajankohta, aihe, osastohinta ja vahvistetut luennoitsijat. Painotuksena käytettiin myös paikallisuutta sekä koulun ja yritysmaailman yhteistyön hyödyllisyyttä. Me opiskelijat uskoimme asiaamme ja pystyimme vakuuttamaan yrittäjät. Vastaus ei tullut suinkaan ensimmäisellä kerralla, vaan puhelun jälkeen lähetimme sähköpostilla siihen mennessä valmistunutta materiaalia. Yritykset tekivät näiden tietojen perusteella päätöksensä suhteellisen nopeasti, koska kesälomat olivat jo lähestymässä ja messuosastopaikkoja oli vain rajoitettu määrä.

Paikallisuus oli näytteilleasettajille suuri syy osallistua messuille sekä tietoisuus nimekkäitten luennoitsijoitten vetovoimasta. Vastaavanlaisia tapahtumia ei Huittisissa järjestetä kovin usein. Paikallisuus ei tuonut suuria kuluja rakentaa osastoa, sillä matkat messuille olivat suhteellisen lyhyet. Messujen osastohinta oli myös edullinen verrattuna valtakunnallisten messujen osastojen hintaan. Muutama näytteilleasettajista ei ollut paikkakunnalta, mutta yrityksen halukkuus saada laajennettua tietoisuutta toiminnastaan kannusti tulemaan paikalle.

Näytteilleasettajille lähetettiin syksyn alkaessa kaikki materiaali mitä projektin kautta valmistui markkinointia varten. Näytteilleasettajien oli hyvä tietää, miten järjestelyt etenevät ja mitä markkinointitoimenpiteitä tehtiin kävijöiden saamiseksi sijoitusmessuille. Tämä vahvisti heidän osallistumisinnokkuuttaan ja halukkuuttaan osallistua tosissaan tapahtumaan. Markkinointimateriaalia myös pyydettiin jakamaan tulevien näytteilleasettajien toimesta omille yhteistyökumppaneilleen.

Markkinointia toteutettiin eri viestintävälineitten avulla: projektiryhmän henkilökohtainen markkinointi omille verkostoille, ilmoitusmainonta paikallisissa lehdissä, lehdistötiedote koululla, ulkomainonta, mainonta verkossa sekä sosiaalista mediaa käyttäen.

Järjestävän projektiryhmän näkökulmasta yllätyin, miten upeita osastoja nousi yllättävän lyhyessä ajassa messupäivän aamun koittaessa. Kaikki osastot olivat tyylikkäitä ja osastojen yrittäjät aktiivisia itse messupäivänä. Se kertoo yrittäjien tuntevan messutaidot. Osastot kiinnittivät huomiota kävijöissä. Osastojen henkilökunta oli aktiivista eli he olivat tietoisia miten tilanteet käytetään hyödyksi. Arvontakorteilla, kyselykaavakkeilla sekä muilla oheismateriaaleilla messukävijät saatiin pysähtymään ja keskustelemaan osastolla. Loppu jäi osaston henkilökunnan taitojen varaan. Henkilökunnan on messuilla hyvä tuntea koko yritystä koskevia asioita ja olla asiantuntija itse messuaiheen alalla. Toivottavasti kaikille tuli messujen jälkeen hyvä määrä kontaktoitavia asiakkaita.

Tulen tekemään opinnäytetyöni aiheesta ”Sijoitusmessut näytteilleasettajan näkökulmasta”. Olemme sopineet näytteilleasettajien kanssa, että käymme keskustelun marraskuun aikana miten he kokivat päivän ja mitä palautetta haluavat antaa meille tapahtuman onnistumisesta omasta näkökulmastaan. Tutkimuksen kautta saamme tärkeää tietoutta onko Sijoitusmessut Huittisissa -tapahtuma mahdollista järjestää uudelleen.

Kiitos Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampukselle mahdollisuudesta toimia projektissa mukana. Omasta näkökulmastani suosittelen lämpimästi tapahtuman uudelleen järjestämistä.

Tiina Uusivirta
projektiryhmän jäsen

Venäjän liiketoiminta tutuksi – pienestä haaveesta totta kertaheitolla!

Kirjoittajat ovat raumalaiset aikuisopiskelijat Irina Harjanne ja Maarit Nieminen. He aloittivat tradenomiopinnot Huittisissa syksyllä 2013. Irina on talous- ja kirjanpidon ammattilainen, kotoisin Moldovasta ja asunut Raumalla 7 vuotta. Paljasjalkainen raumalainen Maarit työskentelee Oraksella ja työhön kuuluu moninaiset venäjänkauppaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi asiakaspalvelu, logistiikka ja sopimukset.
Irina_MaaritTapasimme jo vuosia sitten, kun Irina Suomeen muutettuaan oli työharjoittelussa Oraksen taloushallinnossa. Sen jälkeen emme olleet kuulleet toisistamme pitkään aikaan ennen kuin tiemme kohtasi jälleen pääsykokeissa keväällä 2013. Päätimme soitella, miten opiskelupaikan kanssa käy. Molemmat pääsivät opiskelemaan ja yhteinen taival kohti oikeustradenomin tutkintoa alkoi. Opiskelun alkuun meille oli varattu SAMKin Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattorin Mikko Lehtosen kanssa haastatteluaika. Olimme molemmat tahoillamme kertoneet Mikolle halukkuudestamme hyödyntää työkokemustamme ja osaamistamme venäjänkaupan parissa myös muille opiskelijoille ja seudun yrittäjille. Tällöin syntyi idea: mehän pidämme yhteisen Venäjänkaupan seminaarin. Yhdistämme osaamisemme, saamme jakaa tietotaitoamme muille ja saamme samalla suoritettua Leena Sääsken ohjaaman Enterprise and International Environment -opintojakson. Upeaa – olimme innoissamme!

Marraskuussa 2013 alkoi seminaarin todellinen suunnittelu. Listasimme asioita, joita pidimme tärkeinä ja palaveerasimme keskenämme sekä Mikon kanssa. Asiaa tuntui olevan niin paljon, että päätimme jakaa seminaarin kahteen päivään. 7.2.2014 ja 28.3.2014. Alkoi aineiston kerääminen: tarkkailimme venäjän taloutta, seurasimme sekä venäjänkielisiä että suomenkielisiä talousennusteita, ruplan kurssia, öljyn hintaa jne., luimme kirjallisuutta ja keräsimme kaiken tiedon, mitä asiasta saimme niin kirjoista, netistä kuin työpaikoiltammekin. Suomi ei ole Irinan äidinkieli, joten hänelle oli haasteellista ensin etsiä ajankohtaisia tietoja venäjänkielisiltä nettisivuilta ja sitten kääntää ne suomeksi. Ja vieläpä esiintyä vieraalla kielellä seminaarissa.

Ensimmäinen seminaaripäivä 7.2.2014 Ensimmäinen seminaaripäivä onnistui yli odotusten. Osallistujia oli noin 40, jotka koostuivat lähialueen yrittäjistä ja opiskelijoista. Päivän tärkeimmät näkökulmat olivat: Venäjän asema Suomen ulkomaankaupassa, talous ja talousennuste, Venäjä markkina-alueena, venäläinen yritys- ja neuvottelukulttuuri, viennin aloitus Venäjälle sekä yritysriskit.

Toinen seminaaripäivä 28.3.2014

Ennen toista seminaaripäivää maailma oli taas hieman toisenlainen. Olihan päällä ns. Ukrainan kriisi, ruplan arvo romahtanut ja investointihalukkuus Venäjälle laskenut. Me emme näistä synkistä uutisista lannistuneet, vaan kerroimme heti, että nyt on pienyritysten aika tutkia markkinoita ja verkostoitua Venäjällä. Venäjällä kriisejä tulee ja menee – niihin pitää Venäjän ”busineksessä” tottua. Toisena seminaaripäivänä keskityimme sopimuksentekoon venäjänkaupassa, logistiikkaan ja tullaukseen liittyviin kysymyksiin, viennissä tarvittaviin dokumentteihin sekä taloushallintoon, mainontaan ja markkinointiin. Erityisesti esillä oli sosiaalinen media ja internet, jotka markkinoinnin keinona kasvat jatkuvasti. Luokka oli jälleen täynnä ja Hillin kautta esitystä kuunteli myös kymmeniä opiskelijoita. Hienoa!

Hieno kokemus

Kiitos Mikolle ja Leenalle, että saimme toteuttaa seminaarit ja samalla sen oman pienen haaveemme. Toivomme, että seminaaripäivistä oli hyötyä niin opiskelijoille kuin yrittäjillekin. Positiivien palaute, jota olemme saaneet, on ollut rohkaisevaa. Me molemmat saimme seminaarin kautta laajennettua näkökulmaamme venäjänkaupasta. Tulemme varmasti myöhemmin hyödyntämään tietoa tahoillamme. Haluamme myös yhdessä auttaa yrityksiä venäjänkaupan ensiaskeleissa. Rohkaisemmekin kaikkia aikuisopiskelijoita hyödyntämään omaa erikoisosaamista myös opiskelussa. Meissä kaikissa on valtavasti potentiaalia ja osaamista. Luottakaa itseenne, jakakaa tietoa ja verkostoitukaa – opintojen aikana teillä on siihen mahdollisuus!

Kiitos, спасибо!

Maarit ja Irina