Projektityönä sijoitusmessut

Sijoitusmessut Huittisissa  -tapahtuma on saatu onnellisesti päätökseen. Projektissa mukana olleena aikuisopiskelijana en voi muuta kuin ihmetellä: Voiko opiskelu olla todellakin näin hienoa ja käytännönläheistä? Voi se olla, kun opiskelet Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella.

Projekti lähti liikkeelle rahoituksen lehtorin Satu Korhosen ja Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattori Mikko Lehtosen tiedustellessa aikuisopiskelijoilta kiinnostusta järjestää sijoitusaiheinen tapahtuma koululle. Innostuin asiasta heti. Toimin Huittisten Säästöpankin sijoituspäällikkönä, ja työkokemuksenkin kautta vahvistui ajatus, että voihan täällä kotikulmillakin olla sijoitustapahtuma eikä tarvitse aina lähteä pidemmälle matkalle hakemaan tietoutta sijoittamisesta. Mikäpä sen oivallisempi paikka järjestää tapahtumaa kuin Kuninkaisten kampuksen tarjoamat tilat.

Projektiryhmän tehtävät jakautuivat jokaisen oman intressin mukaan, ja itse alasta kiinnostuneena tarjouduin hankkimaan luennoitsijat sekä auttamaan Anne Helisniemeä näytteilleasettajien hankinnassa. Tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia projektin jäseniä: Mika Rantala, Anne Helisniemi, Ulla Leivo, Kaisa Aaltonen, Jenni Tuokkola ja Perttu Laihonen. Kaikki ottivat roolinsa ja tekivät sovitut asiat. Missään kohtaa ei ollut pelkoa siitä, etteivätkö asiat sujuisi sovitusti. Aiheet ja ajankohta saatiin suhteellisen nopeasti kasaan ja sen jälkeen aloitin oman työni luennoitsijoitten ja näytteilleasettajien hankinnassa.

sijoitusmessut01Näytteilleasettajia tapahtumassa olivat:

Huittisten Koti-Ikkuna
LähiTapiola
SAMK
Vammalan Nuorkauppakamari
Sp-Koti Huittinen ja Pentti Setälä
Satakunnan Osakesäästäjät
Huittisten Säästöpankki
Sasky
Länsi-Suomen Metsätilat Oy
IF Vanhinkovakuutusyhtiö
FIM
Nordea
Satakunnan Osuuspankki

Näytteilleasettajien kontaktointi aloitettiin heti aihealueiden ja ajankohdan selvittyä. Yritykset olivat tehneet markkinointisuunnitelmat jo ennen alkavaa vuotta, ja halusimme mahdollisimman nopeasti kertoa syksyn tapahtumasta ennen kesälomien alkua. Näin yritykset pystyivät tarkentamaan omia suunnitelmiaan mahdollisimman ajoissa. Ensimmäinen kontakti oli puhelimitse, missä kerroimme tiedossa olevat faktat: ajankohta, aihe, osastohinta ja vahvistetut luennoitsijat. Painotuksena käytettiin myös paikallisuutta sekä koulun ja yritysmaailman yhteistyön hyödyllisyyttä. Me opiskelijat uskoimme asiaamme ja pystyimme vakuuttamaan yrittäjät. Vastaus ei tullut suinkaan ensimmäisellä kerralla, vaan puhelun jälkeen lähetimme sähköpostilla siihen mennessä valmistunutta materiaalia. Yritykset tekivät näiden tietojen perusteella päätöksensä suhteellisen nopeasti, koska kesälomat olivat jo lähestymässä ja messuosastopaikkoja oli vain rajoitettu määrä.

Paikallisuus oli näytteilleasettajille suuri syy osallistua messuille sekä tietoisuus nimekkäitten luennoitsijoitten vetovoimasta. Vastaavanlaisia tapahtumia ei Huittisissa järjestetä kovin usein. Paikallisuus ei tuonut suuria kuluja rakentaa osastoa, sillä matkat messuille olivat suhteellisen lyhyet. Messujen osastohinta oli myös edullinen verrattuna valtakunnallisten messujen osastojen hintaan. Muutama näytteilleasettajista ei ollut paikkakunnalta, mutta yrityksen halukkuus saada laajennettua tietoisuutta toiminnastaan kannusti tulemaan paikalle.

Näytteilleasettajille lähetettiin syksyn alkaessa kaikki materiaali mitä projektin kautta valmistui markkinointia varten. Näytteilleasettajien oli hyvä tietää, miten järjestelyt etenevät ja mitä markkinointitoimenpiteitä tehtiin kävijöiden saamiseksi sijoitusmessuille. Tämä vahvisti heidän osallistumisinnokkuuttaan ja halukkuuttaan osallistua tosissaan tapahtumaan. Markkinointimateriaalia myös pyydettiin jakamaan tulevien näytteilleasettajien toimesta omille yhteistyökumppaneilleen.

Markkinointia toteutettiin eri viestintävälineitten avulla: projektiryhmän henkilökohtainen markkinointi omille verkostoille, ilmoitusmainonta paikallisissa lehdissä, lehdistötiedote koululla, ulkomainonta, mainonta verkossa sekä sosiaalista mediaa käyttäen.

Järjestävän projektiryhmän näkökulmasta yllätyin, miten upeita osastoja nousi yllättävän lyhyessä ajassa messupäivän aamun koittaessa. Kaikki osastot olivat tyylikkäitä ja osastojen yrittäjät aktiivisia itse messupäivänä. Se kertoo yrittäjien tuntevan messutaidot. Osastot kiinnittivät huomiota kävijöissä. Osastojen henkilökunta oli aktiivista eli he olivat tietoisia miten tilanteet käytetään hyödyksi. Arvontakorteilla, kyselykaavakkeilla sekä muilla oheismateriaaleilla messukävijät saatiin pysähtymään ja keskustelemaan osastolla. Loppu jäi osaston henkilökunnan taitojen varaan. Henkilökunnan on messuilla hyvä tuntea koko yritystä koskevia asioita ja olla asiantuntija itse messuaiheen alalla. Toivottavasti kaikille tuli messujen jälkeen hyvä määrä kontaktoitavia asiakkaita.

Tulen tekemään opinnäytetyöni aiheesta ”Sijoitusmessut näytteilleasettajan näkökulmasta”. Olemme sopineet näytteilleasettajien kanssa, että käymme keskustelun marraskuun aikana miten he kokivat päivän ja mitä palautetta haluavat antaa meille tapahtuman onnistumisesta omasta näkökulmastaan. Tutkimuksen kautta saamme tärkeää tietoutta onko Sijoitusmessut Huittisissa -tapahtuma mahdollista järjestää uudelleen.

Kiitos Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampukselle mahdollisuudesta toimia projektissa mukana. Omasta näkökulmastani suosittelen lämpimästi tapahtuman uudelleen järjestämistä.

Tiina Uusivirta
projektiryhmän jäsen

Venäjän liiketoiminta tutuksi – pienestä haaveesta totta kertaheitolla!

Kirjoittajat ovat raumalaiset aikuisopiskelijat Irina Harjanne ja Maarit Nieminen. He aloittivat tradenomiopinnot Huittisissa syksyllä 2013. Irina on talous- ja kirjanpidon ammattilainen, kotoisin Moldovasta ja asunut Raumalla 7 vuotta. Paljasjalkainen raumalainen Maarit työskentelee Oraksella ja työhön kuuluu moninaiset venäjänkauppaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi asiakaspalvelu, logistiikka ja sopimukset.
Irina_MaaritTapasimme jo vuosia sitten, kun Irina Suomeen muutettuaan oli työharjoittelussa Oraksen taloushallinnossa. Sen jälkeen emme olleet kuulleet toisistamme pitkään aikaan ennen kuin tiemme kohtasi jälleen pääsykokeissa keväällä 2013. Päätimme soitella, miten opiskelupaikan kanssa käy. Molemmat pääsivät opiskelemaan ja yhteinen taival kohti oikeustradenomin tutkintoa alkoi. Opiskelun alkuun meille oli varattu SAMKin Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattorin Mikko Lehtosen kanssa haastatteluaika. Olimme molemmat tahoillamme kertoneet Mikolle halukkuudestamme hyödyntää työkokemustamme ja osaamistamme venäjänkaupan parissa myös muille opiskelijoille ja seudun yrittäjille. Tällöin syntyi idea: mehän pidämme yhteisen Venäjänkaupan seminaarin. Yhdistämme osaamisemme, saamme jakaa tietotaitoamme muille ja saamme samalla suoritettua Leena Sääsken ohjaaman Enterprise and International Environment -opintojakson. Upeaa – olimme innoissamme!

Marraskuussa 2013 alkoi seminaarin todellinen suunnittelu. Listasimme asioita, joita pidimme tärkeinä ja palaveerasimme keskenämme sekä Mikon kanssa. Asiaa tuntui olevan niin paljon, että päätimme jakaa seminaarin kahteen päivään. 7.2.2014 ja 28.3.2014. Alkoi aineiston kerääminen: tarkkailimme venäjän taloutta, seurasimme sekä venäjänkielisiä että suomenkielisiä talousennusteita, ruplan kurssia, öljyn hintaa jne., luimme kirjallisuutta ja keräsimme kaiken tiedon, mitä asiasta saimme niin kirjoista, netistä kuin työpaikoiltammekin. Suomi ei ole Irinan äidinkieli, joten hänelle oli haasteellista ensin etsiä ajankohtaisia tietoja venäjänkielisiltä nettisivuilta ja sitten kääntää ne suomeksi. Ja vieläpä esiintyä vieraalla kielellä seminaarissa.

Ensimmäinen seminaaripäivä 7.2.2014 Ensimmäinen seminaaripäivä onnistui yli odotusten. Osallistujia oli noin 40, jotka koostuivat lähialueen yrittäjistä ja opiskelijoista. Päivän tärkeimmät näkökulmat olivat: Venäjän asema Suomen ulkomaankaupassa, talous ja talousennuste, Venäjä markkina-alueena, venäläinen yritys- ja neuvottelukulttuuri, viennin aloitus Venäjälle sekä yritysriskit.

Toinen seminaaripäivä 28.3.2014

Ennen toista seminaaripäivää maailma oli taas hieman toisenlainen. Olihan päällä ns. Ukrainan kriisi, ruplan arvo romahtanut ja investointihalukkuus Venäjälle laskenut. Me emme näistä synkistä uutisista lannistuneet, vaan kerroimme heti, että nyt on pienyritysten aika tutkia markkinoita ja verkostoitua Venäjällä. Venäjällä kriisejä tulee ja menee – niihin pitää Venäjän ”busineksessä” tottua. Toisena seminaaripäivänä keskityimme sopimuksentekoon venäjänkaupassa, logistiikkaan ja tullaukseen liittyviin kysymyksiin, viennissä tarvittaviin dokumentteihin sekä taloushallintoon, mainontaan ja markkinointiin. Erityisesti esillä oli sosiaalinen media ja internet, jotka markkinoinnin keinona kasvat jatkuvasti. Luokka oli jälleen täynnä ja Hillin kautta esitystä kuunteli myös kymmeniä opiskelijoita. Hienoa!

Hieno kokemus

Kiitos Mikolle ja Leenalle, että saimme toteuttaa seminaarit ja samalla sen oman pienen haaveemme. Toivomme, että seminaaripäivistä oli hyötyä niin opiskelijoille kuin yrittäjillekin. Positiivien palaute, jota olemme saaneet, on ollut rohkaisevaa. Me molemmat saimme seminaarin kautta laajennettua näkökulmaamme venäjänkaupasta. Tulemme varmasti myöhemmin hyödyntämään tietoa tahoillamme. Haluamme myös yhdessä auttaa yrityksiä venäjänkaupan ensiaskeleissa. Rohkaisemmekin kaikkia aikuisopiskelijoita hyödyntämään omaa erikoisosaamista myös opiskelussa. Meissä kaikissa on valtavasti potentiaalia ja osaamista. Luottakaa itseenne, jakakaa tietoa ja verkostoitukaa – opintojen aikana teillä on siihen mahdollisuus!

Kiitos, спасибо!

Maarit ja Irina

Päivitys saatavilla ja lisäosia asennettavissa julkishallinnon osaamiseen

Ennen vitsailtiin julkisella sektorilla työskentelevien pitkästä ja kapeasta leivästä. Ajat ovat muuttuneet ja jotenkin tämäkin ilmaus on alkanut kuulostamaan vanhanaikaiselta. Jotta julkishallinnon tehtävissä olevan työntekijän leivästä saa leivottua sämpylää pidemmän, täytyy työntekijän olla valmis kehittämään osaamistaan matkan varrella. Aiemmin työpaikan saattoi saada hyvillä konekirjoitustaidoilla, mutta nykyään tämä taito ei enää pelkästään takaa kovinkaan pitkää työuraa.

Toimintaympäristössä tuulee

Julkisella sektorilla puhaltuvat muutoksen tuulet. Hyvinvointivaltion periaate kaiken kattavine julkisine palveluineen on osoittautunut liian kalliiksi ja hallinnollisesti raskaaksi ylläpitää. Sekä valtiolla että kunnilla on menossa mittavia hallinnon uudistamiseen tähtääviä hankkeita, joilla pyritään selkiyttämään hallintoa ja parantamaan tuottavuutta.  Samalla henkilöstön määrä vähenee, joten tulevaisuudessa yhä niukemmilla henkilöresursseilla pitää suoriutua yhä enemmän osaamista vaativista tehtävistä.

Muutosten tuulen vire heiluttelee paperipinoja ihan jokaisen virkamiehen työpöydällä, oli kyseessä sitten ministeriön asiantuntijatehtävä tai pienen kunnan asiakaspalvelupiste. Tietojärjestelmät uudistuvat, lainsäädäntö muuttuu ja tehtäväkenttä laajenee. Pysyäkseen pystyssä ja kulkeakseen virran mukana täytyy julkishallinnossa työskentelevällä olla nykyään laaja-alainen näkemys organisaationsa toimintaympäristöstä, jotta hän pystyisi kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään. Hallinnollisen osaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän liiketaloudenkin osaamista, kun julkisia tehtäviä ulkoistetaan ja järjestetään uudella tavalla.

Laajempaa osaamista monipuolisiin tehtäviin verkosta

Julkishallinnon osaamista voi laajentaa ja päivittää työn ohessa verkossa opiskellen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on voinut opiskella aikuiskoulutuksena julkishallintoa verkon kautta vuodesta 2010. Koulutus tähtää tradenomin tutkintoon, mutta opiskella voi myös yksittäisiä kursseja avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Julkishallinnon opetusta suunnittelemassa Minna Kuohukoski ja Hanna Moisio.
Julkishallinnon opettajat Minna Kuohukoski ja Hanna Moisio.

Opinnoissa paneudutaan mm. julkisten palvelujen järjestämistapoihin, hallintomenettelyyn, asiakaspalveluun, hankintoihin liittyvään lainsäädäntöön, henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja julkishallinnon organisaatioiden kehittämiseen. Julkishallintoon keskittyvä tradenomitutkinto antaa hyvät valmiudet toimia kunnan, kuntayhtymän ja valtion tehtävien lisäksi myös julkishallinnon liikelaitosten sekä kunnallisten ja valtion omistamien osakeyhtiöiden palveluksessa.

Verkko-opinnot suoritetaan nimensä mukaisesti verkossa, jolloin oppiminen ei perustu luokkahuoneessa istumiseen. Opiskelu verkossa tarkoittaa käytännössä erilaisten oppimistehtävien tekemistä, jotka yleensä liittyvät tavalla tai toisella työelämään ja niitä voi yhdistää omiin työtehtäviin. Verkossa opiskellaan paljon ihan itsenäisesti, mutta usein tehtäviä tehdään myös yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa, jolloin on mahdollista vaihtaa kokemuksia julkishallinnon eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden kanssa.

Opintojakson alussa ja lopussa järjestetään yleensä myös lähiopetusta, mutta siihen osallistuminen ei edellytä matkustamista paikan päälle oppilaitoksen tiloihin, vaan osallistua voi myös verkon välityksellä, kunhan oma nettiyhteys on toimiva. Näin ollen julkishallintoa voi opiskella vaikka Lapin tuntureiden lomasta ilman, että täytyisi käyttää arvokasta aikaa matkustamiseen opetusta tarjoavan oppilaitoksen luo.

Osana lähiopetusta järjestetään myös kaikille kiinnostuneille avoimia seminaareja eri teemoista noin kaksi kertaa vuodessa, jolloin paikalla on alan asiantuntijoita kertomassa kulloisenkin aiheen ajankohtaisista kuulumisista. Esimerkiksi maaliskuun alussa järjestetään aamupäivän kestävä seminaari aiheesta Julkisten palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa, jossa käsitellään kuntien tehtävien järjestämiseen liittyviä haasteita sekä julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämistä. Seminaarin puhujat ovat asiantuntijoita lähikunnista ja valtiovarainministeriöstä. Seminaari on samalla webinaari eli osallistua voi myös verkon kautta.

Julkishallintoa voi hakea opiskelemaan yhteishaussa. Hakuaika ammattikorkeakouluihin alkaa 4.3.2013.

Hanna Moisio
lehtori

Aikuisten verkkokoulutusta esittelemässä

Satakunnnan ammattikorkeakoulun Huittisten toimipiste ja Cisco ovat olleet kehittämässä interaktiivisuuteen perustuvaa HILL-luentojärjestelmää yhdessä IBM:n kanssa jo parin vuoden ajan. HILL mahdollistaa sen, että opiskelija voi seurata luentoa mistä tahansa  ja toimia vuorovaikutuksessa luennoijan ja muiden osallistujien kanssa verkon välityksellä.

Tätä koulutuksen ilosanomaa Huittisten toimipisteen edustajat olivat kertomassa vuosittaisilla Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton järjestämä kuntapäättäjien ja kuntien yhteistyökumppaneiden yhteinen kaksipäiväinen tapahtuma. Siellä jaetaan uusinta tietoa ja osaamista sekä luonnollisesti verkotutaan alan toimijoiden kesken.

Timo Mattila esittelemässä aikuiskoulutusta Kuntamarkkinoilla.

Kiitos Ciscon SAMKin Huittisten toimipiste pääsi esittämään yleisölle HILL-tekniikkaa ja kertomaan HILL-konseptista. Ensimmäisessä esityksessä otsikolla ”Miten saan lisää tunteja vuorokauteen – HILL-konsepti avuksi”  Jari Suvila ja Timo Mattila kertoivat, miten uutta, yhdessä kehitettyä tekniikkaa voidaan hyödyntää mm. oppimisessa, yritysyhteistyössä, opinnäytetöiden ohjauksessa ja palavereiden tehostamisessa.

Kuulijoina oli useita kuntapäättäjiä, joiden kysymykset koskivat työelämän yhteydessä oppimista ja kehitetyn tekniikan mahdollisuuksia verkko-opiskelussa.

Toisessa esityksessä päästiin tutustumaan HILL-tekniikkaan käytännössä, kun lehtori Minna Kuohukoski kertoi aikuisen työssäkäyvän henkilön mahdollisuudesta suorittaa tradenomitutkinto verkossa. Minna esitteli julkishallinnon opintojaksoja ja toteuttamisperiaatteita. Mielenkiintoisin osuus koski koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa kuntarakenneuudistuksen muuttaessa kuntien organisaatioita ja henkilöstön työtehtäviä. Esityksessä tuotiin myös esille mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja uuden oppimiseen verkkokoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Minna piti esityksen Helsingissä Kuntatalossa istuneelle yleisölle Huittisista. Kuulijat pystyivät itse toteamaan, että vuorovaikutus esiintyjän ja kuulijoiden välillä oli toimivaa, vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä.

SAMK Huittisten toimipisteessä on noin 300 tutkintoa opiskelevaa aikuisopiskelijaa, joista noin 95 % opiskelee työn yhteydessä. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelijoita on vuosittain yli 100, joten hyvässä seurassa jokainen pääsee jakamaan osaamistaan ja hankkimaan uutta osaamista.

Timo Mattila
koulutusjohtaja

International Law Week, Leuven Belgium

In March 2012, six adult students and two lecturers of Satakunta University of Applied Sciences participated in the 4th International Law Week in Leuven, Belgium. The Law Week was organized by Katholieke Universiteit Leuven (KHLeuven) and Haute Ecole Economique et Technicue (Ephec).  We spent two days in Leuven, two days in Brussels and also visited Brugge.

Back row: Minna Nurmi, Leena Sääski, Suvi Lehtonen, Paula Turkki and Leena Koskinen.
Front row: Matti Laaksamo, Merja Laakso and Marja Arbelius

Students from KHLeuven guided us throughout the week; they contacted students in advance providing information before arrival and took care of practicalities during the week. They have also been active after the event by creating a Facebook group for the participants.

Partner Universities

The International Law Week consisted of lectures, group assignments, visits and recreational activities. The target group was law students with knowledge of the English language.

Students worked in small groups or workshops. The assignments related mostly to EU directives which lay down certain end results that must be achieved in member states.

As the final assignment, students prepared a debate from the point of view of the existing political groups in the European Parliament under the theme “Will EU Citizens Need to Work Harder and Longer in the 21stCentury?”

The Pleanary Room of European Parliament in Brussels

The highlight of the Law Week was visiting Brussels and especially the European Parliament. We had an opportunity to hear how proposals turn into law.

European Parliament Building

One of our students organized a meeting with Sirpa Pietikäinen, a Member of the European Parliament. It was interesting to hear about the daily routines of the MEP and EU decision making in practice.

Sirpa Pietikäinen, a Member of the European Parliament

The official part of the International Law Week climaxed with a fancy dinner and a ball at Salons Georges. On the last day, we made a trip to the historic town of Brugge.

Brugge, the Venice of the North

Hopefully, this unique opportunity for internationalization becomes an annual tradition and we will have a chance to participate also the 5th International Law Week.

Suvi Lehtonen
senior lecturer

Onnistunut opinnäytetyöprosessi alkaa hyvällä opinnäytetyösuunnitelmalla

Huittisten toimipisteessä on jo pitkään kehitetty opinnäytetyöprosessia ja uusia menetelmiä sen laadukkaaseen toteuttamiseen.

Ennen varsinaista opinnäytetyöprosessin aloittamista tradenomiopiskelija tutustuu laadullisiin ja määrällisiin tutkimusmenetelmiin Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opintojakso toteutetaan jatkuvan menetelmän periaatteella kaksi kertaa lukuvuodessa. Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman omalle opinnäytetyölleen.

Opinnäytetyösuunnitelma laaditaan Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opettajina toimivat Minna Kuohukoski ja Pekka Kuisma.

Opinnäytetyösuunnitelman  tavoitteena on selvittää opiskelijalle itselleen ja tulevalle ohjaajalleen, mitä opiskelija opinnäytetyössään on tekemässä, mihin kysymyksiin hän opinnäytetyöllään yrittää vastaa, mitä asioita teoriaosassa mahdollisesti käsitellään (teoreettinen viitekehys), miten opinnäytetyössä hankitaan empiria -aineistoa, millaista lähdeaineistoa ja –kirjallisuutta työssä käytetään ja millä menetelmillä työssä saatua tietoa analysoidaan (kvalitatiivinen/kvantitatiivinen vai molemmat).

Opintojaksolla tutustutaan valittuihin tutkimusmenetelmiin, kuvaillaan käytetyt menetelmät  ja dokumentoidaan, mihin työllä tähdätään, yritetään hahmottaa, mitä hyötyä opiskelijan opinnäytetyöstä on sekä laaditaan suunnitelma, missä aikataulussa työ on tarkoitus tehdä.

Opinnäytetyösuunnitelma sisältää alustavan lähdekirjallisuuden, jota on suunnitelmaa tehtäessä löydetty aiheeseen liittyen.

Elina Laineenoja ja Toni Hakala Huittisten toimipisteen kirjastossa auttavat opiskelijaa tiedonhaussa.

Kun opinnäytetyösuunnitelma on valmiina ja hyväksytty, opiskelijalle valitaan ohjaaja, ja hän voi aloittaa opinnäytetyönsä tekemisen. Kaikki Huittisten toimipisteessä opinnäytetyötä tekevät opiskelijat on keskitetty omaan Moodle-pohjaan, jossa kullakin ohjaajalla on oma ohjausryhmänsä. Tämä järjestely mahdollistaa toimivan tiedottamisen kaikille opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille.

Opinnäytetyöseminaarit järjestetään verkossa HILL:ssä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi kotoa tai työstä käsin olla mukana verkkoseminaarissa internetyhteyden kautta. Jokainen opinnäytetyötään esittävä opiskelija voi verkossa esittää oman työnsä ja muut opiskelijat ja ohjaaja voivat opponoida ja kommentoida esitettyä työtä. HILL mahdollistaa livekuvan ja   äänen vuorovaikutteisen reaaliaikaisen käytön. HILL toimii virtuaaliluokkaperiaatteella ja käytössä on kaikki elementit, mitä lähikontaktitilanteessakin olisi.

Moodle toimii opinnäytetyöprosessissa dokumenttien jako- , säilytys- ja arkistointipaikkana. Jokainen ohjaaja tiedottaa Moodlessa omien opinnäytetyöseminaariensa ajankohdat ja näin kaikki seminaarit ovat avoinna verkossa kaikille työtään tekeville opiskelijoille.

Selkeä ja täsmällinen opinnäytetyösuunnitelma on hyvä lähtökohta onnistuneelle opinnäytetyöprosessille.

Pekka Kuisma
lehtori

Opinnäytetyö yhdistää teorian käytäntöön

Tradenomiopiskelijan suurin yksittäinen ponnistus opinnoissa lienee opinnäytetyö. Opinnäytetyön yhtenä arviointikriteerinä on sen työelämälähtöisyys ja siksi onkin suositeltavaa, että opiskelijalla olisi työlleen toimeksiantaja. Suurimmalla osalla aikuisopiskelijoista toimeksiantajana on oma työnantaja. Kaikilla ei kuitenkaan ole työnantajaa tai opiskelija haluaa tehdä opinnäytetyön sellaisesta aiheesta, ettei se oman työn puitteissa ole mahdollista. Ulkopuolisetkin toimeksiannot ovat siis tervetulleita.


Minna Kuohukoskelle (vas.) on tuttua opiskelijoiden ohjaus
verkossa. Minnan seurana opettaja Hanna Moisio.

Opinnäytetöiden aiheet esitellään aloitusseminaarissa, työn teoriaosuus väliseminaarissa ja valmis työ loppuseminaarissa. Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä kaikki seminaarit pidetään verkossa, joten opiskelija ja ohjaajana toimiva opettaja eivät välttämättä tapaa lainkaan fyysisesti. Siitä huolimatta vuorovaikutus ohjaajan ja opiskelijan välillä voi olla hyvinkin tiivistä, seminaarien välilläkin sähköpostit kulkevat tiuhaan.

Aikuisopiskelijat panostavat yleensä opinnäytetyöhön(kin) paljon, eivätkä säästele itseään pyrkiessään kehittämään toimeksiantajansa toimintaa ja tietysti tavoitellessaan myös hyvää arvosanaa siinä samalla. Opinnäytetyöt ansaitsisivatkin enemmän huomiota jotta työnantajat ymmärtäisivät, millainen mahdollisuus heillä on teettää erilaisia kehittämishankkeita opinnäytetyön muodossa.

Kerron tässä esimerkkinä tänä keväänä valmistuneista töistä erityisesti sellaisia, jotka koskettavat tavalla tai toisella julkista hallintoa. Tanja Kuntonen ja Terhi Hirvikorpi tutkivat työssään nuoren rikoksesta epäillyn tilannetta selvittävää lakia ja sen tähänastista vaikutusta Rikosseuraamuslaitoksen eri rikosseuraamusalueiden toimintaan.
Minna Wester
taas tutki miten hyvin subjektiiviset oikeudet toteutuvat raumalaisilla kehitysvammaisilla selvittäen mm. millaisia kehittämistarpeita palveluista tiedottamisessa olisi.

Tanja Virvilä tutki työssään mahdollisia kehittämistä vaativia seikkoja Satakunnan poliisilaitoksen johtamisessa, vuorovaikutussuhteen toimivuudessa ja hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä sekä poliisiorganisaatiolle laadittujen arvojen toteutumisessa. Kirsi Sinisalo puolestaan selvitti kuinka rekrytointiprosessia Tampereen ammattikorkeakoulussa voitaisiin kehittää ja Tuija Vehmas-Bäck selvitti oliko Työpaja OT´SOssa havaittu työpaikkakiusaamista ja miten työnantajan kannattaisi siihen jatkossa varautua.

On ollut ilo nähdä kuinka innokkaasti ja itseään säästämättä opiskelijat ovat töihinsä panostaneet. Töiden valmistuttua olen ottanut yhteyttä myös toimeksiantajiin ja he ovat poikkeuksetta kehuneet opiskelijoiden panosta työn tai työyhteisön kehittämisessä.

Nyt on edellä mainituilla ja monella muulla tradenomilla valmistujaisjuhlien aika.
Lämpimät onnittelut!

Minna Kuohukoski
lehtori, julkishallinnon erikoistumisvaihtoehdon tuotevastaava

Vuorovaikutus on viestintää

Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tarve olla vuorovaikutuksessa toisten kanssaihmisten kanssa. Erilaisten ajatusten, asioiden ja tietojen välittäminen toiselle osapuolelle on paitsi tarpeellista kasvumme ja kehittymisemme kannalta, myös kivaa. Vai miltä sinusta tuntuisi olla omien ajatusten kanssa aina vain yksin?

Vuorovaikuttamisen perusideana voidaan ajatella olevan se, että toinen osapuoli ymmärtää lähettämämme viestin. Jos haluamme kollegan ymmärtävän näkökulmamme on viisasta välittää oma viesti niin, että se on vastaanottavan osapuolen kannalta mahdollisimman helppotajuisesti ymmärrettävissä. Jostakin kumman syystä osa vuorovaikutustilanteista on kuitenkin kääntynyt päälaelleen. Välitämme viestiä eteenpäin sellaisena kuin me se ITSE parhaiten ymmärrämme ja unohdamme miettiä miten TOINEN sen parhaiten ymmärtäisi. Samoin ryhmässä toimimme helposti siten mikä on ITSELLEMME paras tapa toimia ja unohdamme helposti sen, miten TOISTEN olisi tilanteessa mahdollisimman helppo toimia.

Voin valaista asiaa helposti esimerkin avulla. Olipa kerran työpari, joka ei tuntunut löytävän yhteistä säveltä yhteisen projektin hoitamiseen. Toinen innostui helposti, teki nopeita päätelmiä ja puski asioita vauhdikkaasti eteenpäin. Toiselle sen sijaan oli tärkeää saada miettiä asioita rauhassa ja selvittää asioita yksityiskohtaisesti ennen päätösten tekemistä. Kyseessä olivat kaksi erilaisen värienergian henkilöä. Jotta tällaisesta työskentelystä saadaan tehokasta, molempien tulee MUKAUTTAA omaa toimintaansa paremmin toisen käyttäytymistyyliin sopivaksi. Se taas tarkoittaa omalle epämukavuusalueelle astumista, mutta onnistuu kyllä harjoittelun kautta.


”Keltainen” Jonna sai Huittisten seminaarin tunnelman vapautumaan räväkällä esiintymisellään.

Erilaisen vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen muotoja tarkasteltiin Huittisissa järjestetyssä seminaarissa perjantaina 13.4. Insights Discovery –oppimisjärjestelmän avulla. Kyseessä on Carl Jungin psykologiaan perustuva järjestelmä, joka tuo ihmisten välisen erilaisuuden esiin konkreettisen värimaailman avulla. Värienergiat ovat jaettu seuraaviin väreihin: tulenpunainen, auringonkeltainen, ruohonvihreä ja jäänsininen. Saadaksesi ymmärryksen erilaisten värienergia-ihmisten tyypillisimmistä käyttäytymistavoista, mieti hetki mitä adjektiiveja kyseiset värit tuovan mieleesi. Voimakas ja vahva? Pirteä ja iloinen? Tasapainoinen ja rauhallinen? Analyyttinen ja kylmä? Jos vastaat kyllä, olet oikeilla jäljillä.

Jokaisessa työyhteisössä ovat edustettuna kaikki värienergiat. Samoin jokaisessa meissä on jokaista värienergiaa, kysymys on vain siitä, mitkä värit ovat meissä hallitsevia. Tämä määrittää omaa ja työyhteisömme tapaa toimia ja vuorovaikuttaa. Kun jokainen ymmärtää oman värienergiansa, toiminnan mukauttaminen toisten toimintaan on huomattavasti helpompaa. Tätä kautta vuorovaikutus ja viestintä saavat myös uudenlaisen perspektiivin.

Värit ovat iloinen asia, ja niin oli myös tunnelma Huittisten seminaarissa!

Jonna Seppälä
Opettaja, akreditoitu Insinghts Discovery Finland -valmentaja