Tradenomin arkea

Anna-Maija Kurki
Anna-Maija Kurki

Opiskelin SAMKin Kuninkaisten kampuksella elokuusta 2009 kesäkuuhun 2013 valmistuen tradenomiksi ”tosiaikuisten” koulutusohjelmasta. Aloittaessani lähes 25 vuoden takaisen yo-merkonomin tutkintoni ”päivittämisen” nykyaikaan astuin totisesti epämukavuusalueelle, vaikka pankissa työskennellessäni olinkin tottunut haastamaan itseni jatkuvaan kouluttautumiseen. Kauppaopistoaikaiset, muutaman painetun oppikirjan sisältämät teesit piti haudata ”aikansa eläneinä” ja sisäistää verkko-opiskelu ainaisine aikatauluhaasteineen.

Saatuani tradenomitutkinnon valmiiksi hengähdin hetken ja suoritin sen jälkeen keväällä 2014 Finanssialan Keskusliiton hyväksymän sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2). Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä ja tentissä oli hallittava toistakymmentä kirjaa ja monistenippua. Aikuisopiskelun mielenkiinto ei ole laantunut, mutta vielä eivät ole ylemmän AMK-tutkinnon portit auenneet, vaikka olen kolmasti pyrkinyt kahden eri lähikaupungin ammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoani. Tuntuu jo siltä, että +50-ikäinen pitkän linjan pankkiammattilainen ei ole kiinnostava jatkokoulutettava, koska on ns. vakitöissä eikä ole vaihtanut alaa vaikkapa globalisaation takia.

Tutkin opinnäytetyössäni keväällä 2013 työelämän muutoksia ja niiden vaikutusta pankkityöhön. Enpä aavistanut, miten ajankohtainen tutkimusaiheeni oli, kun paneuduin globalisaatioon, digitalisaatioon ja työn luonteen muutokseen. Suomen talous makaa edelleen syksyllä 2008 maailmanlaajuisesti alkaneessa taantumassa. Pankkirutiinit ovat siirtyneet vauhdikkaasti verkkoon, ja asiakkaat haluavat hoitaa lähes kaikki talousasiansa itsenäisesti, mieluiten vielä mobiilisti älypuhelimen tai tabletin avulla. Pankin konttorissa hoidetaan vaativimmat sijoitusneuvottelut, luotto- ja vakuusasiakirjojen allekirjoitukset ja esim. pankkilakimiehen lainopilliset palvelut. Verkkoneuvottelut ovat osa pankin tarjoamaa palvelua ja mahdollistavat vaikkapa luottoneuvottelun kotisohvalta käsin, turvallisesti verkkopankkitunnuksin tunnistautuneena. Digitalisaation vauhti pakottaa ajan hengen tiedostavan pankkilaisen haastamaan itsensä sosiaalisen median ja erilaisten viestimien käyttäjäksi, kun entiset lankapuhelimet ovat muuttuneet älypuhelimiksi ja takavuosien koulutusmatkat Helsinkiin kutistuneet lync-valmennuksiin omassa työpisteessä. Tehokasta ajansäästöä!

Työn muutokseen osallistuminen on oppimista, oman työn kehittämistä sekä työyhteisön kehittämistä. Kyky oppia, muuttua ja kyseenalaistaa antavat valmiuksia hakea ja hallita erilaisia työtehtäviä. Kumppanuustaidot eli verkostoitumiseen tarvittavat ominaisuudet ilmenevät kyvykkyytenä olla avoimesti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa niin, että ymmärtää toisten tarpeet ja osaa tarkistaa omia mielipiteitään saadun palautteen avulla.

Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (Valtiovarainministeriön www-sivut 2015). 2000-luvulla työelämässä aloittanut Y-sukupolvi on digitekniikassa edustamaani X-sukupolvea edellä, eikä ole näinä pdf-tulostuksen aikoina koskaan kirjoittanut edes sähkökirjoituskoneella, mekaanista kirjoituskonetta tuskin koskaan nähnytkään. Työskentelemme kuitenkin samassa työyhteisössä, tapaamme samoja asiakkaita ja luomme yhdessä ylivertaista asiakaskokemusta. Yhdelle asiakkaalle hyvä asiakaskokemus on ajatustakin nopeampi asuntolainatarjous verkosta tulleen hakemuksen perusteella, toiselle taas asiantunteva tarvekartoitus, kun asiakas suunnittelee varojensa siirtämistä jälkipolville mahdollisimman pienellä verorasituksella.

Perinteiseen käsitykseen ammattitaidosta on tutkimusten mukaan liitetty ajatus, että kullakin alalla on yksi selvä, ”oikea” ammattitaidon ja asiantuntemuksen malli. Ammattitaidon ajateltiin aiemmin olevan saavutettavissa opettelemalla työtavat ja käsitteet esim. jäljittelemällä tai muuttumattoman kirjatiedon turvin. Nämä ajatukset eivät enää päde, koska yhä harvemmat työtavat ovat enää muuttumattomia ja ”valmiiksi annettuja”. Poisoppiminen onkin ehkä samoissa työtehtävissä ja samassa työpaikassa vuosikymmeniä pakertaneen pankkiammattilaisen vaikeimmin voitettava vastapuoli.

Muutosten keskellä eläminen vaatii uudenlaisia taitoja. Myönteinen elämänasenne, itsensä motivoiminen ja itsenäisen työskentelyn taito helpottavat elämistä. Ajankäytön hallinta auttaa tekemään oikeita valintoja kiireisessä ympäristössä. Kyky esittää oikeita kysymyksiä auttaa ongelmien ratkaisussa ja jatkuvaan oppimiseen on oltava valmiutta ja halua. Omaa osaamista on tuotava käytäntöön vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Menneiden aikojen tavoitellut hyveet, alaisen uskollisuus ja tottelevaisuus, ovat vaihtuneet sitoutumiseksi organisaatioon ja sen tavoitteisiin säilyttäen samalla itsenäisen ja tarvittaessa kriittisenkin ajattelutaidon.

Elämä ja etenkin muutos on luopumista. Uutta suuntaa ei voi ottaa luopumatta vanhasta. Jos oma maailmankuva pysyy paikoillaan, kun maailma muuttuu koko ajan, jää auttamatta jälkeen. Kun tunnistaa ne tekijät, jotka vielä pitävät vanhassa toimintatavassa, voi jo tarkemmin valita toisin ja löytää paremmat perusteet muutokseen. Uusi ajattelu syntyy vuorovaikutuksessa, asennoituminen muuttuu ja lopulta toimintatapakin. Näitä kaikkia sain opiskella SAMKissa, toivottavasti matka tiedon valtatiellä jatkuu niin kauan kuin itsellä riittää virtaa uuden oppimiselle.

Anna-Maija Kurki
rahoitusneuvottelija, tradenomi (SAMK Kuninkaisten kampus)

Venäjän liiketoiminta tutuksi – pienestä haaveesta totta kertaheitolla!

Kirjoittajat ovat raumalaiset aikuisopiskelijat Irina Harjanne ja Maarit Nieminen. He aloittivat tradenomiopinnot Huittisissa syksyllä 2013. Irina on talous- ja kirjanpidon ammattilainen, kotoisin Moldovasta ja asunut Raumalla 7 vuotta. Paljasjalkainen raumalainen Maarit työskentelee Oraksella ja työhön kuuluu moninaiset venäjänkauppaan liittyvät asiat, kuten esimerkiksi asiakaspalvelu, logistiikka ja sopimukset.
Irina_MaaritTapasimme jo vuosia sitten, kun Irina Suomeen muutettuaan oli työharjoittelussa Oraksen taloushallinnossa. Sen jälkeen emme olleet kuulleet toisistamme pitkään aikaan ennen kuin tiemme kohtasi jälleen pääsykokeissa keväällä 2013. Päätimme soitella, miten opiskelupaikan kanssa käy. Molemmat pääsivät opiskelemaan ja yhteinen taival kohti oikeustradenomin tutkintoa alkoi. Opiskelun alkuun meille oli varattu SAMKin Apparaatin yritysyhteistyökoordinaattorin Mikko Lehtosen kanssa haastatteluaika. Olimme molemmat tahoillamme kertoneet Mikolle halukkuudestamme hyödyntää työkokemustamme ja osaamistamme venäjänkaupan parissa myös muille opiskelijoille ja seudun yrittäjille. Tällöin syntyi idea: mehän pidämme yhteisen Venäjänkaupan seminaarin. Yhdistämme osaamisemme, saamme jakaa tietotaitoamme muille ja saamme samalla suoritettua Leena Sääsken ohjaaman Enterprise and International Environment -opintojakson. Upeaa – olimme innoissamme!

Marraskuussa 2013 alkoi seminaarin todellinen suunnittelu. Listasimme asioita, joita pidimme tärkeinä ja palaveerasimme keskenämme sekä Mikon kanssa. Asiaa tuntui olevan niin paljon, että päätimme jakaa seminaarin kahteen päivään. 7.2.2014 ja 28.3.2014. Alkoi aineiston kerääminen: tarkkailimme venäjän taloutta, seurasimme sekä venäjänkielisiä että suomenkielisiä talousennusteita, ruplan kurssia, öljyn hintaa jne., luimme kirjallisuutta ja keräsimme kaiken tiedon, mitä asiasta saimme niin kirjoista, netistä kuin työpaikoiltammekin. Suomi ei ole Irinan äidinkieli, joten hänelle oli haasteellista ensin etsiä ajankohtaisia tietoja venäjänkielisiltä nettisivuilta ja sitten kääntää ne suomeksi. Ja vieläpä esiintyä vieraalla kielellä seminaarissa.

Ensimmäinen seminaaripäivä 7.2.2014 Ensimmäinen seminaaripäivä onnistui yli odotusten. Osallistujia oli noin 40, jotka koostuivat lähialueen yrittäjistä ja opiskelijoista. Päivän tärkeimmät näkökulmat olivat: Venäjän asema Suomen ulkomaankaupassa, talous ja talousennuste, Venäjä markkina-alueena, venäläinen yritys- ja neuvottelukulttuuri, viennin aloitus Venäjälle sekä yritysriskit.

Toinen seminaaripäivä 28.3.2014

Ennen toista seminaaripäivää maailma oli taas hieman toisenlainen. Olihan päällä ns. Ukrainan kriisi, ruplan arvo romahtanut ja investointihalukkuus Venäjälle laskenut. Me emme näistä synkistä uutisista lannistuneet, vaan kerroimme heti, että nyt on pienyritysten aika tutkia markkinoita ja verkostoitua Venäjällä. Venäjällä kriisejä tulee ja menee – niihin pitää Venäjän ”busineksessä” tottua. Toisena seminaaripäivänä keskityimme sopimuksentekoon venäjänkaupassa, logistiikkaan ja tullaukseen liittyviin kysymyksiin, viennissä tarvittaviin dokumentteihin sekä taloushallintoon, mainontaan ja markkinointiin. Erityisesti esillä oli sosiaalinen media ja internet, jotka markkinoinnin keinona kasvat jatkuvasti. Luokka oli jälleen täynnä ja Hillin kautta esitystä kuunteli myös kymmeniä opiskelijoita. Hienoa!

Hieno kokemus

Kiitos Mikolle ja Leenalle, että saimme toteuttaa seminaarit ja samalla sen oman pienen haaveemme. Toivomme, että seminaaripäivistä oli hyötyä niin opiskelijoille kuin yrittäjillekin. Positiivien palaute, jota olemme saaneet, on ollut rohkaisevaa. Me molemmat saimme seminaarin kautta laajennettua näkökulmaamme venäjänkaupasta. Tulemme varmasti myöhemmin hyödyntämään tietoa tahoillamme. Haluamme myös yhdessä auttaa yrityksiä venäjänkaupan ensiaskeleissa. Rohkaisemmekin kaikkia aikuisopiskelijoita hyödyntämään omaa erikoisosaamista myös opiskelussa. Meissä kaikissa on valtavasti potentiaalia ja osaamista. Luottakaa itseenne, jakakaa tietoa ja verkostoitukaa – opintojen aikana teillä on siihen mahdollisuus!

Kiitos, спасибо!

Maarit ja Irina

Verkkoluentoja ja virtuaalitapaamisia

Liiketalouden aikuiskoulutuksen tradenomiopinnot on mahdollista suorittaa lähes kokonaan verkossa.  Julkishallintoa, yritysjuridiikkaa, rahoitusta ja muita liiketalouden osa-alueita opiskellessaan opiskelija oppii samalla toimimaan verkkoympäristössä ja viestimään vuorovaikutteisesti verkossa.

apparaatissa
Verkko-opiskelussa on useita oppimisympäristöjä.

Verkko-opiskelua tapahtuu useassa eri ympäristössä. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat esimerkiksi luokkahuoneet,  kirjasto ja kahvio, samoin opiskeluun käytettävät tilat kotona ja töissä.  Verkko-opiskelun mahdollistavat verkko-oppimisympäristöt, kuten  Moodle ja HILL-verkkoluennot. Luennolle opiskelija voi osallistua luokassa tai haluamassaan paikassa joko reaaliaikaisesti tai myöhemmin katsoa tallennettua luentoa itselleen sopivana aikana.

Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muuhun verkko-oppimisympäristöön luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen. Sosiaalisen median kautta voi löytää ammatillista tietoa ja seurata alan asiantuntijoita. Sosiaalisen median palveluissa voi tuottaa sisältöä, keskustella ja työskennellä yhteisöllisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käytössä ovat mm. Facebook-ryhmät, Twitter ja Googlen sovellukset.  Sosiaalisen median välityksellä henkilökohtainen, opiskelun ja työelämän verkkoympäristö usein linkittyvät toisiinsa.

Useissa työtehtävissä verkkotyöskentely tulee kasvamaan sähköisten palvelujen yleistyessä. Työmarkkinoilla arvostetaan tulevaisuudessa monipuolisia osaajia, joilla oman osaamisalueensa hallinnan lisäksi on it-valmiuksia, sosiaalisen median työkalujen käyttövalmiuksia ja verkkoviestintätaitoja. Aikuisopiskelijoilla on aikaisempaa työkokemusta, ja useimmat käyvät töissä myös opiskelun ohella. Kun aikuisopiskelijan elämänkokemus yhdistyy moderniin verkko-osaamiseen, on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia oppimisessa ja työelämän käytänteissä.

Verkossa opiskelu asettaa opiskelijalle vaatimuksia itsenäiseen työskentelyyn ja uusien menetelmien omaksumiseen. Verkko-opiskelu edellyttää opiskelijalta omatoimisuutta, innostusta, oivaltamista ja sinnikkyyttä; ominaisuuksia jotka myös työelämässä ovat tarpeen.  Verkossa tutkintonsa suorittanut aikuisopiskelija on monipuolinen osaaja sekä oman alansa että verkkovalmiuksiensa suhteen.

Heidi Varpelaide
lehtori
Twitter @heidivar

Artikkelista on luettavissa pidempi versio SAMKin julkaisussa: Meillä tehdään!, Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja D, Muut julkaisut 6/2013

Yhteisö kehittää ja opettaa

Verkostot ja yhdessä tekeminen ovat voimavara, jota hyödyntämällä saa myös opinnoissa aikaan enemmän. Totisen yksinpuurtamisen sijaan opiskella voi pienryhmissä, jolloin yhteisö antaa jäsenelleen enemmän kuin, jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen oppimisensa päämäärän saavuttamiseksi. Yhdessä tekemällä oppii itse aiheen ohella huomaamattaan muitakin taitoja. Työelämässä työt tehdään usein organisoiduissa työryhmissä tai vapaamuotoisemmissa tiimeissä, miksi näin ei toimittaisi siis opiskellessakin.

Yhteinen tehtävä on aina projekti, jossa on aloitusvaihe, työskentelyvaihe ja tehtävän päättäminen. Kuin vahingossa kehittyvät projektinhallintataidot ja ymmärrys erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamisesta. Nämä ovat arvokkaita tiimityötaitoja, joita esimerkiksi kehittämistehtävissä työskentelevät tarvitsevat työelämässä. Usein tehtäviin liittyy lisäksi tehtävän tulosten esittämistä, jolloin myös esiintymistaidot kehittyvät ja esiintymiskynnys alenee.

WB_HILL
Ryhmätyöskentelyä verkon välityksellä

Ryhmässä toimimisella on kuitenkin muitakin etuja jo itse opiskelussa. Muiden tuki ja kannustus edesauttavat opintojen etenemistä. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen toisten opiskelijoiden kanssa avartaa opittavaa asiaa, kun oppimisen voi liittää  työelämän oikeisiin esimerkkeihin, joita ryhmän jäsenet jakavat toisilleen. Laajoissa tehtävissä tämä on tarpeellista, jotta opittavasta asiasta muodostuisi todellisuuteen (työelämään) pohjautuva kokonaiskuva.

Oppiminen on syvempää paitsi niille opiskelijoille, jotka liittävät uutta tietoa jo työssä oppimiinsa asioihin, myös niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole kokemusta alalta, vaan vain irrallisia tietoja käsiteltävästä aiheesta. Kun näihin irrallisiin tietoihin voi liittää muiden kanssa ajatuksia vaihtamalla erilaisia merkityksiä, ne muuttuvatkin ikään kuin huomaamatta pysyvämmäksi osaamiseksi.  Myös arvosanat ovat usein ryhmätehtävissä parempia kuin yksilötehtävissä. Tämä johtunee siitä, että heikommin opinnoissa pärjäävät ylittävät ryhmässä itsensä ja lähenevät oppimistuloksissa paremmin menestyneitä.

Miten yhteisöllistä oppimista voi toteuttaa verkossa?

Verkko-opiskelu perustuu yleensä oppimistehtäviin, joita tehdään Moodlen kaltaisissa oppimisympäristöissä.  Verkko-opinnoissa pienryhmätyöskentelyn apuna ovat paitsi Moodlen omat keskustelualueet ja chatit, myös esimerkiksi Skype, Google Drive, Facebookin ryhmätoiminnot ja ryhmien blogit.

Yhteisöllinen oppiminen voisi edetä esimerkiksi seuraavasti:

Oppimisprosessi aloitetaan verkossa käytävällä yhteisellä keskustelulla aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmakysymyksistä. Tämän jälkeen pienryhmissä kerätään kaikkien ryhmän jäsenten yhteisesti hyödynnettäväksi aiheeseen liittyvää teoriaa ja käytäntöä.  Verkkokeskustelua jatketaan hyödyntäen kerättyä tietoa ja paneutuen tarkemmin tehtävän ongelmakohtiin.  Tämän jälkeen ryhmät laativat raportit ja omat esityksensä tehtävän ratkaisuksi ja jättävät ne toisten ryhmien arvioitaviksi.  Kukin ryhmä esittää oman loppuraporttinsa tehtävään ja niistä sekä tehtävän kokonaisratkaisusta käydään yhteinen loppukeskustelu.

Teknisesti oppimistehtävien tekeminen opintojaksoilla tarkoittaa sitä, että sekä opettaja että opiskelijat ovat perehtyneet eri verkko-opiskelun välineiden käyttöön. Verkko-opintojen yhteisöllisyydessä haasteena on saada opiskelijat muodostamaan ryhmiä ja jakamaan osaamistaan ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa. Samoin haasteena on tekniikan käytön oppiminen, niin ettei se muodosta estettä oppimiselle. Kun verkkosovellukset tulevat tutuiksi kaikilla opintojaksoilla, opiskelijalla on mahdollisuus koko opintojen ajan oppia myös sovelluksen käyttöä ja näin opintojen edetessä kiinnittää enemmän huomiota yhteisöllisyyteen ja vähemmän teknisiin ratkaisuihin. Ryhmien muodostaminen tulee helpommaksi ja tehtävien tekemisessä käytetään sujuvasti apuna tekniikkaa. Tekniikan käyttöön tarvitaan ensin enemmän tukea opettajalta, mutta myöhemmin se sujuu opiskelijoilta oma-aloitteisesti.

Opettajan rooli yhteisöllisessä oppimisessa

Opettajan tehtävä on oppimistehtävissä antaa opiskelijoille työelämästä oppimisen tavoitteeksi asetettavia osaamisen ongelmia ja muotoilla ne opetussuunnitelman tavoitteiden suuntaisiksi. Opettajan läsnäolo on myös tärkeä tekijä, joka lisää yhteisöllisyyttä verkossa. Opettajan rooli ei kuitenkaan ole olla joka keskustelussa mukana, vaan hänen tulee saada opiskelijat keskustelemaan ja näiden keskustelujen avulla edistyä opinnoissa. Jotta tehtävät onnistuisivat hyvin, tulee tehtävänantojen ja käytettävien menetelmien olla hyvin ohjeistettuja, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan.

Yhteisöllinen verkko-opiskelu on nykyaikainen ja kaiken lisäksi tehokas tapa oppia uusia tietoja, taitoja ja saada osaamista työelämään. Yhdessä tekemällä voi saada irti enemmän kuin yksin pelkkien omien ajatustensa kanssa puurtamalla ja ennen kaikkea; opiskelu voi olla myös hauskaa.

Seppo Anttila
Satu Korhonen
Hanna Moisio

3 syytä someen – sosiaalinen media verkko-opetuksessa

Sosiaalinen media on tuonut verkko-opetukseen uudenlaisia menetelmiä ja opetussisältöjä. Voiko nykyaikaista verkko-opetusta enää toteuttaa ilman some-sovelluksia? Sosiaalisen median käyttöä ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa voidaan perustella kolmesta eri näkökulmasta:

1 Monipuolinen oppimisympäristö

Monet sosiaalisen median sovellukset ovat opiskelijoilla jokapäiväisessä käytössä. Miksi niitä ei hyödynnettäisi myös opetuksessa? Useille tuttuja sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Youtube ja Google Docs. Opetukseen erinomaisesti sopivia työvälineitä ovat myös blogit, wikit ja Twitter. Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä Moodle-oppimisympäristöön ja HILL-verkkoluentoihin luovat monipuolisen ”virtuaalisen luokkahuoneen”.

heidi1_blogi
Sosiaalinen media tuo verkko-opetukseen ajantasaisuutta.

Oppimistyylejä on erilaisia. Tekstimuodossa olevan tiedon rinnalle tarvitaan erityyppisiä opetusmenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, mihin sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia. Infograafit, videot ja kuvakokoelmat ovat visuaalisia tapoja hahmottaa opiskeltavaa asiaa. Verkkoluennot, webinaarit ja podcastit sopivat auditiiviseen oppimiseen.

Oppimisympäristönä sosiaalinen media on autenttinen ympäristö. Siellä oppiminen tapahtuu todellisten asioiden parissa, reaaliaikaisesti osana ympäröivää maailmaa. Avoimuudessa on tietenkin myös omat riskinsä, jotka opintojaksojen some-toteutuksissa on tiedostettava.

2 Verkottuminen ja yhteistyö

Opiskelijoiden verkottuminen opiskeluaikana on tärkeää; käytössä on some-sovelluksia, joiden avulla ryhmätöiden tekeminen sujuu tehokkaasti ja yhteisölliset taidot kehittyvät. Facebook-ryhmät toimivat apuna opiskelussa ja ohjauksessa, ja yhteydenpito saattaa jatkua sosiaalisessa mediassa vielä valmistumisen jälkeenkin.

Brändin luominen verkossa on entistä tärkeämpää esimerkiksi työnhaussa, ja siihen sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu. Sovellukset kuten Linkedin auttavat kontaktien solmimisessa ja myöhemmin mahdollisesti työpaikan löytämisessä. Twitterin kautta löytyy eri alojen kansainvälisiä asiantuntijoita ja ajankohtaisia tutkimuksia avuksi opiskeluun ja ammatillisen tiedonhankintaan.

3 Tulevaisuuden työtehtävät

Monissa yrityksissä toimitaan entistä enemmän verkossa, ja yhteisöllisyyttä rakennetaan virtuaalisten työkalujen avulla. Tällöin esim. organisaation sisäiset chatit, mikroblogit ja videoneuvottelut ovat tärkeässä asemassa. Hyödyllisiä taitoja monessa työtehtävässä ovat tiimityöskentely ja asiakaspalvelu verkossa. HILL-konseptin ansiosta aikuisopiskelijat saavat jo opiskeluaikanaan valmiuksia monipuoliseen vuorovaikutteiseen verkkoviestintään.

SAMK Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä on järjestetty Sosiaalinen media liiketoiminnassa -opintojakso, jossa sosiaalista mediaa tarkastellaan markkinoinnin, asiakaspalvelun ja rekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että aikuisopiskelija pystyy omassa työpaikassaan arvioimaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia, ohjeistamaan sovellusten käytössä ja toimimaan sisällöntuottajana.  Myös opinnäytetöitä on tehty  organisaatioille sosiaalisen median alalta, mainittakoon Anne Toivosen opinnäytetyö Sosiaalisen median mahdollisuudet ja uhat Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa sekä opetettavien aineiden sisällöissä että opetusmenetelmissä.  Korkeakoulujen verkko-opetuksen täytyy olla ajan tasalla ja askeleen edellä myös tulevaisuudessa.

Heidi Varpelaide
lehtori
twitter.com/heidivar