Avainsana: tutkinto

Julkaistu

Onnistunut opinnäytetyöprosessi alkaa hyvällä opinnäytetyösuunnitelmalla

Huittisten toimipisteessä on jo pitkään kehitetty opinnäytetyöprosessia ja uusia menetelmiä sen laadukkaaseen toteuttamiseen.

Ennen varsinaista opinnäytetyöprosessin aloittamista tradenomiopiskelija tutustuu laadullisiin ja määrällisiin tutkimusmenetelmiin Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opintojakso toteutetaan jatkuvan menetelmän periaatteella kaksi kertaa lukuvuodessa. Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman omalle opinnäytetyölleen.

Opinnäytetyösuunnitelma laaditaan Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojaksolla. Opettajina toimivat Minna Kuohukoski ja Pekka Kuisma.

Opinnäytetyösuunnitelman  tavoitteena on selvittää opiskelijalle itselleen ja tulevalle ohjaajalleen, mitä opiskelija opinnäytetyössään on tekemässä, mihin kysymyksiin hän opinnäytetyöllään yrittää vastaa, mitä asioita teoriaosassa mahdollisesti käsitellään (teoreettinen viitekehys), miten opinnäytetyössä hankitaan empiria -aineistoa, millaista lähdeaineistoa ja –kirjallisuutta työssä käytetään ja millä menetelmillä työssä saatua tietoa analysoidaan (kvalitatiivinen/kvantitatiivinen vai molemmat).

Opintojaksolla tutustutaan valittuihin tutkimusmenetelmiin, kuvaillaan käytetyt menetelmät  ja dokumentoidaan, mihin työllä tähdätään, yritetään hahmottaa, mitä hyötyä opiskelijan opinnäytetyöstä on sekä laaditaan suunnitelma, missä aikataulussa työ on tarkoitus tehdä.

Opinnäytetyösuunnitelma sisältää alustavan lähdekirjallisuuden, jota on suunnitelmaa tehtäessä löydetty aiheeseen liittyen.

Elina Laineenoja ja Toni Hakala Huittisten toimipisteen kirjastossa auttavat opiskelijaa tiedonhaussa.

Kun opinnäytetyösuunnitelma on valmiina ja hyväksytty, opiskelijalle valitaan ohjaaja, ja hän voi aloittaa opinnäytetyönsä tekemisen. Kaikki Huittisten toimipisteessä opinnäytetyötä tekevät opiskelijat on keskitetty omaan Moodle-pohjaan, jossa kullakin ohjaajalla on oma ohjausryhmänsä. Tämä järjestely mahdollistaa toimivan tiedottamisen kaikille opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille.

Opinnäytetyöseminaarit järjestetään verkossa HILL:ssä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi kotoa tai työstä käsin olla mukana verkkoseminaarissa internetyhteyden kautta. Jokainen opinnäytetyötään esittävä opiskelija voi verkossa esittää oman työnsä ja muut opiskelijat ja ohjaaja voivat opponoida ja kommentoida esitettyä työtä. HILL mahdollistaa livekuvan ja   äänen vuorovaikutteisen reaaliaikaisen käytön. HILL toimii virtuaaliluokkaperiaatteella ja käytössä on kaikki elementit, mitä lähikontaktitilanteessakin olisi.

Moodle toimii opinnäytetyöprosessissa dokumenttien jako- , säilytys- ja arkistointipaikkana. Jokainen ohjaaja tiedottaa Moodlessa omien opinnäytetyöseminaariensa ajankohdat ja näin kaikki seminaarit ovat avoinna verkossa kaikille työtään tekeville opiskelijoille.

Selkeä ja täsmällinen opinnäytetyösuunnitelma on hyvä lähtökohta onnistuneelle opinnäytetyöprosessille.

Pekka Kuisma
lehtori

Julkaistu

Tradenomin perusopinnot kesäopintoina verkossa

SAMK Huittisten toimipiste järjesti kesällä 2012 ensimmäistä kertaa kesäopintoja. Tradenomin perusopinnot oli mahdollista suorittaa kokonaan verkko-opintoina. Opinnot alkoivat kesäkuun alussa ja päättyvät syyskuun puolessavälissä.

Opiskelijat perehtyvät taloushallinto-ohjelmistoon Suvi Tanhuanpään johdolla.

SAMKin liiketalouden aikuiskoulutuksen kesäopinnot tarjoavat avoimen ammattikorkeakoulun (avoin AMK) kautta 35 opintopisteen perusopintopaketin, joka koostuu kolmesta perusopintojen moduulista. Kesäopinnot helpottavat siirtymistä syksyllä ammattiopintojen pariin sekä samalla tasaavat opintojen suorittamista syys- ja kevätlukukaudella.

Etua kesäopinnoista on myös niille, jotka eivät onnistu saamaan aloituspaikkaa haluttuun tradenomi-koulutukseen syksylle tai keväälle. Tutkinto-opiskelijaksi on mahdollista päästä myös ns. polkuopintojen kautta. Polkuopinnot tarkoittavat sitä, että jos opiskelija suorittaa 60 opintopistettä avoimen AMKin puolella, hän saa silloin opiskelupaikan ilman varsinaista pääsykoetta. Kesällä suoritetut opinnot luetaan suoraan hyväksi tradenomin tutkintoon. Opintopisteet tulee olla suoritettuna ennen hakuajan päättymistä.

Kesäopintojen ajan opiskelijoiden tukena verkossa oli ohjaaja, joka noin kaksi kertaa viikossa tarkasti palautukset sekä antoi palautetta. Opiskelijat tekivät itse oman aikataulutuksen opintojensa etenemiseksi. Näin ollen deadlineja ei ole ollut käytössä. Toki ohjaaja kyseli perään ja laittoi viestiä opiskelijoille, jos tahti oli liian verkkaista.

Oppimisympäristö Moodle mahdollisti kesäopintojen joustavan suorittamisen omaan tahtiin. Kurssikirjat löytyivät kesällä helposti kirjastosta ja kaikki opintomateriaalit olivat verkossa. Tehtävät olivat auki koko opintojen ajan ja ne oli rakennettu yksilösuorituksiksi. Verkkotentit opiskelija sai tehdä itse valitseminaan päivinä. Kesän opintoihin sisältyi myös kontaktitenttejä, jotka suoritettiin Huittisissa. Opiskelijoille annettiin etukäteen lista päivistä, joista verkko- ja kontaktitenttiajankohdan sai valita.

Moodlen käyttö oli monelle kesäopiskelijalle aivan uusi kokemus. Opintojen alussa oli mahdollisuus osallistua luennolle, jossa perehdyttiin Moodlen toimintaan. Tälle luennolle pystyi osallistumaan myös HILL-verkkoluentojärjestelmän kautta kotoa käsin. Luento nauhoitettiin Moodleen myöhempää katselua varten.

Kesäopinnoista on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta; kesäopinnot ovat suoraan tutkintoon sisältyviä opintoja, mikä mahdollistaa opintojen nopeamman aloittamisen ilman kesätaukoa. Kun päätös opiskelujen aloittamisesta on tehty, voi heti astua opiskelumaailmaan mukaan. Lähes kaikki opintomme ovat tarjolla avoimen AMKin kautta, jolloin enää ei tarvitse odottaa seuraavia pääsykokeita aloittaakseen opiskelun Huittisissa.

Suomalainen ajattelumaailma siitä, että koulu alkaa syksyllä ja päättyy keväällä, on murentumassa.

Suvi Tanhuanpää
opettaja, kesäopintojen ohjaaja

Julkaistu

Tradenomitutkintoon liittyvä työharjoittelu

Kesä on työharjoittelun sesonkiaikaa. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin ja tietojen sekä taitojen soveltamiseen. Harjoittelun voi suorittaa koulutusalaan liittyvässä kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä, tai muussa soveltuvassa organisaatiossa tai yrittäjänä, mikäli harjoittelun muut edellytykset täyttyvät. Suosittuja harjoittelupaikkoja ovat muun muassa pankit, tili- ja kiinteistötoimistot, verotoimistot, Kela, kunnat sekä erilaiset kaupan-, palvelu-, markkinointi- ja media-alan yritykset ja tehtävät.

Jos opiskelijalla on riittävästi työkokemusta liiketaloudellisissa tehtävissä, voidaan harjoittelu anomuksesta lukea hyväksi osittain tai kokonaan. Niin sanottua oikeustradenomin tutkintoa suoritettaessa vähintään puolet harjoittelusta on kuitenkin oltava oikeusministeriön hallintoalaan liittyvää ammattiharjoittelua oikeudellisista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Tarvittaessa voidaan hyväksyä myös muiden hallintoalojen oikeudellista asiantuntemusta edellyttävä harjoittelupaikka. Harjoittelupaikkoja on ollut eri virastoissa, kuten ulosotto, oikeusapu, käräjäoikeus, maanmittaustoimisto, maistraatti, hallinto-oikeus, poliisi, syyttäjä, aluehallintovirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yhdyskuntaseuraamustoimisto, pääesikunta, kaupunkien ja yritysten lakiosastot sekä asianajo-, laki-, ja perintätoimistot.

Harjoittelujakso toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Harjoittelusta tehdään erillinen harjoittelusuunnitelma sekä harjoittelusopimus ja harjoittelun jälkeen opiskelija laatii palauteraportin. Työnantajan tehtävänä on järjestää opiskelijalle harjoittelun edellyttämät toimintamahdollisuudet, sekä antaa hänelle tarvittavaa ohjausta. Harjoittelusta työantaja antaa harjoittelijalle todistuksen. Yrityksen nimeämä yhteyshenkilö osallistuu harjoittelun seurantapalaveriin.

Kaikkiin harjoittelupaikkoihin ollaan oppilaitoksen taholta harjoittelujakson aikana yhteydessä. Harjoittelupaikoissa käydään läpi harjoitteluun liittyvät asiat ja käytännöt. Yhteydenpidon tarkoitus on myös selvittää yrityksen koulutustarpeita ja kertoa oppilaitoksemme tarjoamista mahdollisuuksista, sekä löytää työelämälle tehtäviä TKI-toimintaan liittyviä hankkeita, projekteja ja kehityskohteita.

Harjoittelun seurantapalaverissa Satakunnan verotoimistossa Raumalla. Kuvassa henkilöverotuksen ryhmänjohtaja Anne Kangasniemi Satakunnan verotoimistosta (vasemmalla) sekä harjoittelun ohjaaja Seppo Anttila ja työharjoittelija Anja Stenholm Liiketoiminta/Huittinen. 

Seurantapalaveri ja muu yhteydenpito harjoittelupaikkoihin hoidetaan osittain verkon kautta, HILL-järjestelmällä, joka säästää huomattavasti ainakin ohjaavan opettajan matkustusaikaa. Tämä mahdollistaa myös tiiviimmän yhteydenpidon, koska harjoittelupaikat ovat eripuolilla Suomea, puhumattakaan kansainvälisestä harjoittelusta. Erityisesti se soveltuu tilanteisiin, jossa tapaamisaikojen sovittaminen on hankalaa, etäisyydet ovat pitkät ja harjoittelupaikalla on hyvät verkkoyhteydet ja valmiudet tämän tyyppiseen yhteydenpitoon. Apunahan työpaikalla on opetuksen kautta verkkoneuvotteluihin jo valmiiksi harjaantunut opiskelija. Näistä verkkotapaamisista voi todeta, että berliininmunkki ja kahvit jäävät nauttimatta, mutta asiat käydään tehokkaasti ja kattavasti lävitse.

Harjoittelupaikat ovat olleet mielenkiintoisia ja työt vaihtelevia ja vaativiakin. Harjoittelijat ovat työpaikoilla osoittaneet sellaista innostusta ja osaamista, että harjoittelun ohjaajakin on ollut todella ylpeä suojateistaan. Monelle on löytynyt samassa yhteydessä vakituinenkin työpaikka. Suosittelen harjoittelujaksoa myös muille kuin oikeustradenomiksi opiskeleville. Harjoittelu tarjoaa loistavan tilaisuuden tutustua uuteen työpaikkaan, jakaa ja saada kummankin parhaita käytänteitä ja verkostoitua. Harjoittelu avaa uudet mahdollisuudet tulevaisuuteen. Moni on myös tehnyt opinnäytetyönsä harjoittelupaikan tarpeita silmälläpitäen. Yleensä opinnäytetyön aihe löytyy, kunhan sovitaan, kannattaa kysyä. Työharjoittelusta saatu opinnäytetyön aihe on varmasti ajankohtainen ja työelämälähtöinen.

Työnantajalle harjoittelijan ottaminen on mahdollisuus saada osaava, usein uuden uransa alussa oleva, opiskelija työyhteisön avuksi. Harjoittelijalla on viimeisintä tietoa omalta alaltaan. Hän tuo työpaikalle mukanaan uusia näkökulmia, välineitä ja ajatuksia. Harjoittelujakso on tilaisuus tutustua alan osaajiin ja tehdä omaa organisaatiota tunnetuksi mahdolliselle tulevalle työvoimalle.

”Harjoitteluaika ei ole vastannut odotuksiani, vaan se on kirkkaasti ylittänyt ne!”, sitaatti opiskelijan seurantapalaverissa lausumasta.

Seppo Anttila
opettaja, harjoittelun ohjaaja


Julkaistu

Opinnäytetyö yhdistää teorian käytäntöön

Tradenomiopiskelijan suurin yksittäinen ponnistus opinnoissa lienee opinnäytetyö. Opinnäytetyön yhtenä arviointikriteerinä on sen työelämälähtöisyys ja siksi onkin suositeltavaa, että opiskelijalla olisi työlleen toimeksiantaja. Suurimmalla osalla aikuisopiskelijoista toimeksiantajana on oma työnantaja. Kaikilla ei kuitenkaan ole työnantajaa tai opiskelija haluaa tehdä opinnäytetyön sellaisesta aiheesta, ettei se oman työn puitteissa ole mahdollista. Ulkopuolisetkin toimeksiannot ovat siis tervetulleita.


Minna Kuohukoskelle (vas.) on tuttua opiskelijoiden ohjaus
verkossa. Minnan seurana opettaja Hanna Moisio.

Opinnäytetöiden aiheet esitellään aloitusseminaarissa, työn teoriaosuus väliseminaarissa ja valmis työ loppuseminaarissa. Liiketoiminta Huittisten toimipisteessä kaikki seminaarit pidetään verkossa, joten opiskelija ja ohjaajana toimiva opettaja eivät välttämättä tapaa lainkaan fyysisesti. Siitä huolimatta vuorovaikutus ohjaajan ja opiskelijan välillä voi olla hyvinkin tiivistä, seminaarien välilläkin sähköpostit kulkevat tiuhaan.

Aikuisopiskelijat panostavat yleensä opinnäytetyöhön(kin) paljon, eivätkä säästele itseään pyrkiessään kehittämään toimeksiantajansa toimintaa ja tietysti tavoitellessaan myös hyvää arvosanaa siinä samalla. Opinnäytetyöt ansaitsisivatkin enemmän huomiota jotta työnantajat ymmärtäisivät, millainen mahdollisuus heillä on teettää erilaisia kehittämishankkeita opinnäytetyön muodossa.

Kerron tässä esimerkkinä tänä keväänä valmistuneista töistä erityisesti sellaisia, jotka koskettavat tavalla tai toisella julkista hallintoa. Tanja Kuntonen ja Terhi Hirvikorpi tutkivat työssään nuoren rikoksesta epäillyn tilannetta selvittävää lakia ja sen tähänastista vaikutusta Rikosseuraamuslaitoksen eri rikosseuraamusalueiden toimintaan.
Minna Wester taas tutki miten hyvin subjektiiviset oikeudet toteutuvat raumalaisilla kehitysvammaisilla selvittäen mm. millaisia kehittämistarpeita palveluista tiedottamisessa olisi.

Tanja Virvilä tutki työssään mahdollisia kehittämistä vaativia seikkoja Satakunnan poliisilaitoksen johtamisessa, vuorovaikutussuhteen toimivuudessa ja hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä sekä poliisiorganisaatiolle laadittujen arvojen toteutumisessa. Kirsi Sinisalo puolestaan selvitti kuinka rekrytointiprosessia Tampereen ammattikorkeakoulussa voitaisiin kehittää ja Tuija Vehmas-Bäck selvitti oliko Työpaja OT´SOssa havaittu työpaikkakiusaamista ja miten työnantajan kannattaisi siihen jatkossa varautua.

On ollut ilo nähdä kuinka innokkaasti ja itseään säästämättä opiskelijat ovat töihinsä panostaneet. Töiden valmistuttua olen ottanut yhteyttä myös toimeksiantajiin ja he ovat poikkeuksetta kehuneet opiskelijoiden panosta työn tai työyhteisön kehittämisessä.

Nyt on edellä mainituilla ja monella muulla tradenomilla valmistujaisjuhlien aika.
Lämpimät onnittelut!

Minna Kuohukoski
lehtori, julkishallinnon erikoistumisvaihtoehdon tuotevastaava

Julkaistu

Kansainvälistymistä sähköisesti

Toteutimme tänä keväänä osan Enterprise in an International Environment -opintojaksosta yhteistyössä Washburn Universityn (Kansas, Yhdysvallat) kanssa. Washburn University on yksi Satakunnan ammattikorkeakoulun partnereista The Magellan Exchange -verkostossa, jossa on mukana korkeakouluja Euroopasta, Amerikasta ja Meksikosta.


Leena Sääski ja opiskelijat Huittisissa ja Kansasissa esiintyvät HILL-järjestelmän välityksellä.

Yhteistyön aikana professori Michael Stoican International Marketing –opiskelijat ja SAMKin Huittisten toimipisteen opiskelijat laativat suomalais-amerikkalaisissa ryhmissä maaraportteja englanniksi. Opiskelijat tekivät maaraportit Paraguaysta, Chilestä, Etelä-Amerikasta, Belgiasta, Hondurasista, Marokosta ja Tanskasta.  Maaraporttien lisäksi opiskelijat tekivät suomalaisille yrityksille tuotteiden tai palveluiden kansainvälistymistrategiat samoille kohdemarkkina-alueille, joista olivat tehneet maaraporttinsa. Huittisissa toteutukseen osallistui 17 opiskelijaa ja Washburnissa
18 opiskelijaa.

Opiskelijat käyttivät ryhmätöissään työkaluina muun muassa Skype-yhteyksiä  ja sosiaalisen median eri verkkoviestintäympäristöjä. Ryhmätyöesitykset pidettiin HILL-videoneuvottelujärjestelmää käyttäen. Ryhmätyöesitysten lisäksi opiskelijat kirjoittivat n. 50-sivuiset maa- ja strategiaraportit englanniksi. Opiskelumateriaalina ja lähteinä raporteissa opiskelijat käyttivät SAMKin kirjaston tietokantoja ja linkkejä sekä opintojakson Moodle-oppimisympäristössä saatavilla olevaa aineistoa ja luentoja.

HILL-järjestelmä soveltui tähän opetustarkoitukseen erittäin hienosti. Tekniikka toimi hyvin. Järjestelmä on sen verran yksinkertainen käyttäjälleen, että myös Michael Stoica ja hänen opiskelijansa pääsivät varsin lyhyen neuvonnan jälkeen hyvin järjestelmään sisälle.  SAMKissa opintojakson teknisenä tukihenkilönä toimi järjestelmäasiantuntija Antti Suonpää, jonka läsnäolo kontaktikerroilla oli korvaamaton. Vaikka järjestelmä sinänsä on helppo HILL-session vetäjälle, on ensiarvoisen tärkeää, että tekninen tuki on paikalla silloin, kun sitä tarvitaan.

Haasteina mannertenvälisessä yhteistyössä on mm. aikaero, joka meidän tapauksessa oli kahdeksan tuntia. HILL-kontaktituntien aikana Kansasissa oli kello 9.30 aamulla, kun se meillä oli 17.30 illalla. Kontaktikertoja pidettiin yhteensä 10 kevään aikana. Joustavuutta aikataulujen osalta tarvittiin siis sekä opiskelijoilta että tekniseltä tuelta. Toteutuksen suurimmat haasteet olivat kuitenkin englanninkieliseen viestintään liittyviä haasteita: Miten reagoida nopeasti vastapuolen kysymyksiin ja kommentteihin? Miten saa sanansa kuuluviin ja ymmärretyksi toiselle osapuolelle? Miten ymmärtää amerikanenglannin aksenttia? Nämä asiat eivät ole helppoja kasvotustenkaan tapahtuvassa viestinnässä, saati sitten tilanteissa, joissa tekniikka kuitenkin tuo sen näennäisestä helppoudesta huolimatta omat lisähaasteensa viestintään.

SAMKin opiskelijat pärjäsivät ryhmätöissä erittäin hyvin. Huomaa, että meillä kasvaa sukupolvi, joka osaa käyttää englantia sekä suullisesti että kirjallisesti. Englanti kuuluu osana nuorten arkeen ihan eri tavalla kuin vähän vanhemmille ihmisille. Nuorille esimerkiksi kommunikointi sosiaalisessa mediassa englannin kielellä on itsestään selvyys, mikä myös harjaannuttaa kielitaitoa. Sisällöllisesti suomalaisten opiskelijoiden esitykset pärjäsivät mainiosti amerikkalaisiin verrattuna. Voisi todeta, että kun viestinnän osalta SAMKin opiskelijat olivat natiiveihin nähden heikommassa asemassa, niin asiasisällöllisesti he pärjäsivät jopa paremmin. Vieras kieli tarjosi tässä tapauksessa varmasti hyvää myönteistä painetta työn sisällölliseen laatuun.

Yksi kymmenestä globaalista muutosvoimasta on osaamisen ja koulutuksen uudistuminen. Joillekin internet ja sosiaalinen media voi olla hyvä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa saattaa olla tehokkaampaa. Kun opetuksessa ja koulutuksessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä, täytyy olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aikaisemmin. Tästä on huolissaan mm. futurologi Rohit Talwar Tiede-lehdessä 3/2012: ”Nuoret aikuiset kuuluvat seitsemän ammatin sukupolveen”. Väitän, että tämän opintojakson aikana opiskelijat sisäistivät opintojaksoon kuuluvia aihekokonaisuuksia monipuolisesti sekä internetin että kansainvälisen ryhmätyökokemuksen avulla.

Leena Sääski
lehtori

Julkaistu

Valintakoe lähestyy

Huhtikuun alussa päättynyt aikuisten yhteishaku oli jälleen menestys! Joustava ajasta ja paikasta riippumaton toteutuksemme on näköjään saavuttanut  hakijoiden tietoisuuden. Odotamme, että näemme kaikki  ensisijaiset 183 hakijaa valintakokeessa 23.5.

Valintakoemateriaalia
Valintakoemateriaali löytyy SAMKin kotisivuilta.

Valtakunnallisen valintakokeen materiaali käsittelee tänä vuonna yrittäjyyttä. Kyseessä on Opas Yrittäjäksi Suomeen. Opas on tarkoitettu erityisesti maahanmuuttajille, mutta sisältää kansantajuisesti kirjoitettuna perusasioita kaikille, jotka suunnittelevat yrittäjäksi ryhtymistä tai ovat ylipäätään kiinnostuneita yrittäjyydestä. Oppaassa tulee esiin erilaisia yrittämisen muotoja kuten osakkuus, tiimiyrittäjyys, franchising, sosiaalinen yrittäjyys jne. Myös liiketoimintasuunnitelman merkitys ja sisältö tulee havainnollisesti esiin. Materiaalia on mielestäni paljon mukavampi lukea kuin edellisinä vuosina, jolloin on pitänyt tutustua yritysten vuosikertomuksiin. Kenelläkään ei pitäisi ainakaan tämän vuoksi olla kynnystä osallistua valintakokeeseen.

Englanninkielisenä materiaalina on Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) tehty opinnäytetyö sosiaalisin perustein johdetusta yritystoiminnasta  (Socially Driven Business). Työ pohjautuu TAMKin ja Namibian ammattikorkeakoulun yhteiseen projektiin. Sosiaalisen yrityksen konseptin uranuurtaja on Muhammed Yunus, joka perusti Bangladeshiin 70-luvulla pieniä lainoja myöntävän pankin (Bank for the Poor). Yunuksen mukaan sosiaalisella yrityksellä on mm. seuraavia periaatteita: liiketoiminnan tarkoitus on ratkaista ihmisiä tai yhteisöä koskettavia ongelmia kuten köyhyys (ei siis voiton maksimointi), pyrkimys taloudelliseen vakauteen; sijoittajat saavat takaisin vain sijoittamansa määrän ja voitto käytetään liiketoiminnan laajentamiseen tai parantamiseen sekä ympäristötietoisuus. Suomessa sosiaalista yritystoimintaa edustaa esimerkiksi SavetheC Oy, joka tekee käytöstä poistetuista purjeista erilaisia tuotteita kuten laukkuja. Osa yrityksen tuotosta menee Itämeren suojeluun. Tänä vuonna kohteena on Pidä saaristo siistinä ry.

Haluamme rohkaista hakijoita osallistumaan kokeeseen, vaikka tuntuisi, ettei ole ehtinyt perusteellisesti tutustua valintakoemateriaaliin. Materiaaliin perustuva monivalintakoe on vain yksi osa valintaa. Siitä voi enimmillään saada 20 pistettä. Tämän lisäksi on matemaattista ja loogista päättelykykyä mittaava koe, josta voi saada 20 pistettä. Siihen ei voi etukäteen valmistautua. Kyseessä on myös monivalintakoe eli  vastausvaihtoehdoista valitaan oikea. Kolmas valintakokeen osio on Huittisissa esseen kirjoittamisen sijaan henkilökohtainen haastattelu, jonka painoarvo on 30 pistettä. Haastattelussa pyrimme varmistumaan, että opiskelija tietää, mitä opiskelu sisältää ja vaatii sekä että hän on motivoitunut alasta. Valintakokeen lisäksi myös alan työkokemus kartuttaa pisteitä. Valintakokeeseen kannattaa siis osallistua. Haastatteluaika kannattaa varata heti, kun kutsu kokeeseen tulee. Näin varmistaa sen, ettei tule pitkää odotusaikaa valtakunnallisen kokeen ja haastattelun välillä.

Pirjo Heilala
lehtori, opo

Lisätietoa liiketalouden tradenomin aikuiskoulutuksesta ja linkki kevään valintakoemateriaaliin löytyy Liiketoiminta Huittisten kotisivuilta osoitteesta: http://samk.fi/hakijat/amk-tutkinnot_aikuiskoulutus/liiketalous

Julkaistu

HILL contributing international collaboration!

The HILL concept proved out to be an effective way of hosting planning meetings in December-March when organising the Finnish-Russian Business Cooperation Practices Intensive Week taking place in St. Petersburg March 25 – 31. In-person meetings would have been impossible as the team members came from St.Petersburg and different regions of Finland. Using the HILL concept we could meet online face-to-face with integrated video and audio. Each group member could easily share his/her desktop when needed.


Near the entrance of the course place, St.Petersburg State Polytechnical University.

This intensive week has been organized already for four times, once a year. The FIRST network called West Finland FIRST 2011 – 2012 consists of four Finnish universities of applied sciences and two Finnish universities from Western Finland as well as 17 Russian universities. More information about FIRST (Finnish-Russian Student Exchange programme) and other international collaboration programs on www.cimo.fi -> programmes

19 Finnish and 19 Russian business and technology students of different universities learnt about Russian and Finnish cultural aspects related to cooperation; Russian and Finnish business practices in general, their similarities and differences as well as changes and current situation in business environment.

The week included lot of international networking in preparing the group assignments in Finnish-Russian multicultural teams, face-to-face and using eLearning tools (Moodle and Weebly.com). In addition, the Finnish students familiarized themselves with the Russian culture when making the pre-assignments and learning diaries afterwards to earn the 3 ects. Lectures, case studies, company excursions in St. Petersburg – an incredible amount of new experience and knowledge in only one week! See a group picture taken at a company visit and comments (in Finnish) of SAMK participants http://polyfonia.samk.fi/lehti/?p=969.

The week was hosted by St.Petersburg State Polytechnical University that has a status of a National Research University, and is a partner university of Satakunta University of Applied Sciences. http://www.spbstu-eng.ru/

The active members of the team were: Ms. Daria Kozlova, PhD, Dean Deputy of International Relations, International Graduate School of Management, SPbSPU; Ms. Taina Huhtinen, M.Sc., Senior Lecturer of Financial Management, Satakunta University of Applied Sciences; Mr. Mikel Garant, PhD, Docent of International Business, Tampere University of Applied Sciences; Ms. Marjo Arola, M.Sc., Coordinator of International Relations, Seinäjoki University of Applied Sciences and Ms. Riina Luttinen, B.Sc., Planning Officer of International Relations, Seinäjoki University of Applied Sciences.

Next year we hope to be able to organize an intensive week again, this time with focus on sustainable dimension in business cooperation. Got interested? Follow the electronic information boards in December – January!

More information e.g. (in Finnish):
http://www.cimo.fi/ajankohtaista/101/1/vaihdosta_duuniin_pietarissa
http://www.cimo.fi/nakokulmia/blogi

Taina Huhtinen
senior lecturer

P.S. During our stay in St.Petersburg I noticed e.g. the following topic in newspapers linked to Finland (free translation): “Angry Birds flying to the space (Kosmos) – The creator of Angry Birds, Peter Vesterbacka made the whole world exercise their brains.” (Metro News, March 29) and an article about “The Finnish way of walking with sticks” and its benefits. (Polezno dlja pensionera, A weekly newspaper for the pensioners of St.Petersburg, March 22-29)

Julkaistu

Joustava verkko-opetus avuksi tavoitteiden saavuttamisessa

Koulutusta ei tulevaisuuden visioissa nähdä vain nuoruuteen kuuluvana vaan jatkuvana, elinikäisenä, kiinteästi koko elämään kuuluvana asiana. Osaamista päivitetään osaamispainotteisesti. Kysymys ei kuulukaan, mikä on tutkintosi, vaan mitä osaat ja miten osoitat osaamisesi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut lausunnoissaan koulutuksen suuntia tulevaisuuteen. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on linjannut koulutuksen roolia muutokseen vastattaessa. Ajatuksista voidaan kiteyttää, että menestyäkseen tulevaisuudessa osaamista pitää päivittää jatkuvasti muuttuvan työelämän vaatimusten mukaisesti, ja oppilaitosten pitää toimia asiakaslähtöisesti, verkostoituneesti, joustavasti
ja olla edelläkävijöitä.


HILL-palaverissa Timo Mattila, Katja Lempinen, Elina Laineenoja ja Kaija Kalliolevo
13 verkko-osallistujan kanssa.

Yhteistyökumppaneidemme IBM:n ja Ciscon kanssa olemme kehittäneet lähiopetukseen interaktiivisen luentojärjestelmän HILL, jossa opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus säilyy muuttumattomana ja jossa opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on mahdollinen luokkatilanteen tavoin. Nyt maailman kaksi ensimmäistä HILLiä on SAMK Huittisten toimipisteessä toteuttamassa asiakkaidemme tavoitteita:

  • päivittää osaamista
  • hankkia uutta osaamista
  • suorittaa korkeakoulututkinto

SAMK Huittisten toimipisteessä oppiminen ja ohjaus toteutetaan nykyisin verkossa
85–90 %:sesti, ja lähiopetusta tapahtuu 2–4 perjantaina tai/ja lauantaina kuukaudessa.

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnossa Huittisissa voi valita seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista:

  • yritysjuridiikka (oikeustradenomi)
  • julkishallinto
  • rahoitus
  • liiketoimintaosaaminen

Opiskelija voi tulla mukaan yksittäisille opintojaksoille avoimen ammattikorkeakoulun kautta ja aloittaa opiskelun viisi kertaa vuodessa alkavilla jaksoilla tai valintakokeen kautta kaksi kertaa vuodessa tutkinto-opiskelijaksi.

Huittisten toimipisteessä on jo nyt 400 aikuisopiskelijaa oppimassa ja toteuttamassa tavoitteitaan!

Timo Mattila
koulutusjohtaja

Julkaistu

HILL vakiintuneeseen käyttöön osaksi verkko-opetusta

Mikä ihmeen HILL?

HILL-konsepti on yhdistelmä erilaisia teknologioita sekä Liiketoiminta Huittisten aikuis- ja verkko-opetuksessa kehitettyjä toimintatapoja ja -kulttuuria. Teknologia on kehitetty yhdessä SAMK tietohallinnon sekä ennakkoluulottomien yhteistyökumppaneiden IBM:n ja Ciscon kanssa.

Yhteistyökumppanit HILLin lähteillä.
Yhteistyökumppanit tutustumassa HILL-järjestelmään. Edessä: Tiina Asikainen (IBM), Rasmus Almqvist (Cisco) ja Anne Sjöroos (IBM). Takana SAMK Liiketoiminta Huittisten väkeä Antti Suonpää, Timo Mattila sekä Jari Suvila.

HILL on luotu SAMK Liiketoiminta Huittisten tarpeeseen luomaan opiskelijalle aidon läsnäolontunteen opetustapahtumassa ilman, että osallistuja on itse fyysisesti paikalla. HILL on jo nyt näyttänyt kykynsä ja tarpeensa toiminnassamme.

Parhaana mittarina järjestelmän hyödyistä voidaan pitää sitä innokkuutta, joka henkilökunnan ja aikuisopiskelijoiden keskuudessa on käyttää HILLiä. Kahdesta HILL-järjestelmästä huolimatta on tullut tilanteita, joissa olemme joutuneet myymään ”ei oota”. Tämä taas on johtanut siihen, että kalenterivarauksia on tehty aina syksylle saakka.

Teksas Huittisissa ja Huittinen Teksasissa

HILL-käyttökokemuksia on kertynyt jo useiden satojen tuntien osalta, ja tämä kaikki on tuonut HILLille positiivista palautetta. Opetuksen vallatessa ”HILL-resurssia”, olemme miettineet uusia käyttökohteita HILLin käytölle. Olemme todenneet, että järjestelmän käytölle ei löydy helposti rajoja, tarvitaan vain mielikuvitusta. Onko sitten joitakin esteitä, mihin HILL ei sovellu? Ei oikeastaan, mutta mukavuuskynnys joudutaan ylittämään erään opintojakson puitteissa. Opintojaksolla ollaan tiiviissä yhteistyössä USA, Kansas, Washburn Universityyn. Yhteydenpito alkaa meillä vasta kello 17.00 koska Kansasissa kello on silloin vasta aamuyhdeksän, aikaeron ollessa kahdeksan tuntia.

Jari Suvila
järjestelmäasiantuntija