Miten luottamusta voidaan ylläpitää ja kehittää etätyössä?

 

Koronapandemian vuoksi työtä on tehty työpaikan lisäksi kotona tai vaikkapa mökillä. Kuulostaa hienolta, että työpaikka voi olla meren rannalla ja työtä voi tehdä samalla vilkuilemalla tyyntä tai myrskyisää veden pintaa. Varmasti tällaisesta mielikuvasta heräisi positiivisia tunteita. Negatiivisia tunteita voi herättää ajatus, että työtuolina on toiminut sängyn reuna, työpöytänä pieni kulma ruokapöydästä ja työkavereiden kasvoja joko näkyy verkkopalaverissa tai sitten ei.

Great Place to Work® on koonnut listan Suomen Parhaista Työpaikoista jo melkein kaksikymmentä vuotta. Vuoden 2021 raportin perusteella vuonna 2020 alkanut pandemia näkyy työpaikoilla muuttuneina työtehtävinä ja uusina toimintatapoina. Suomen parhaita työpaikkoja yhdisti koronavuosina 2020–2021 johdon ja työntekijöiden välisen luottamuksen ylläpitäminen.

Great place to work raporttiin voit tutustua tästä.

Miten luottamuksen tunnetta pidetään yllä etätyössä?

Suomen parhailla työpaikoilla luottamusta pandemiasta huolimatta ylläpidettiin ottamalla käyttöön useita viestintäkanavia. Viestinnässä panostettiin dialogiin ja täten vuorovaikutukseen. Parhailla työpaikoilla ei keskitytty pelkästään tiedottamiseen vaan pyrittiin varaamaan aikaa keskusteluille ja työkaverin kuuntelemiseen.

Psykologi Jarkko Rantasen mukaan tunteita työelämässä voidaan tarkastella kolmella tasolla:

  1. Omien tunteiden johtamisen tasolla: Miten tunnistat, käsittelet ja ilmaiset omat tunteesi?
  2. Muiden tunteiden käsittelyn tasolla: Miten kohtaat, käsittelet ja herättelet tunteita jokapäiväisissä kohtaamisissa?
  3. Organisaation tunneilmaston johtamisen tasolla: Miten työyhteisössä johdetaan tietynlaisen kulttuurinomaisen tunneilmaston syntymistä ja ylläpitämistä?

Kunkin omien tunteiden johtamisella on iso merkitys, mutta tämän lisäksi kaikenlaisia tunteita tulee johtaa organisaation tasolla. Jarkko Rantasen ja kumppaneiden kirjassa; Johda tunneilmastoa tuodaan esille, että yrityksen tunneilmasto voi selittää jopa 20–30 prosenttia yrityksen liiketaloudellisesta tuloksesta ja varmasti luottamuksen osuus tästä on suuri.

Mies juoksee sateessa parkkipaikalla.
Välillä paistaa, välillä sataa, työyhteisässäkin. Jokaisen johtajan ja esimiehen tulisi esimiestyössä ja johtamisessa ottaa huomioon myös organisaation tunneilmasto ja erityisesti luottamuksen syntyminen eri toimijoiden välille.

Mitä työkaluja luottamuksen lisäämiseen työpaikoilla on olemassa?

Vuorovaikutus työpaikoilla sekä työntekijöiden kesken, että johdon suuntaan on tärkeää varsinkin, kun pandemia on pitkittynyt ja edelleen joudutaan tai saadaan toimia etänä. Vuorovaikutus ja sen kehittäminen onkin tärkeässä roolissa niin etätyössä kuin pandemiaa edeltävässä niin sanotussa vanhassa normaalissa. Uskoisin, että avoimella ja laadukkaalla keskustelulla sekä tunteiden tunnistamisella saadaan vaikeimmatkin tilanteet selvitettyä ja henkilöstön luottamus sekä esimiehiä että työkavereitaan kohtaan hyvälle tasolle. Hyvässä tunneilmastossa tunteiden näyttäminen ja rakentava keskustelu ovat osa työpaikan arkea ja käytänteitä

Ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan sen mukaisesti, minkälaisia merkityksiä he antavat kohtaamilleen ihmisille ja heidän esittämilleen asioille. Koska pandemian aikana oikeat kohtaamiset ovat olleet vähäisiä, on itse kukin voinut muodostaa esimiehestään tai kollegastaan mielikuvia, jotka perustuvat väärin merkityksiin. Tämä voi johtua siitä, että vuorovaikutus on ollut vähäistä tai siihen käytetyt kanavat eivät ole toimineet kunnolla. Panostaminen verkkotyökaluihin ja niiden käytön osaamiseen sekä yhteisiin käytäntöihin varmasti poistaisivat ison osa väärin ymmärryksistä.

Mies ulkona kahvilan terassilla tietokonetta katsoen.
Kahvilat ovat suosittuja etätyöskentelyn paikkoja nyt, kun niihin tauon jälkeen jälleen pääsee. Vaikka työ pandemian keskellä sujuu, niin kollegoja tai yhteistyökumppaneita ei ole juurikaan päässyt kasvokkain tapaamaan. Pelkkä verkossa työskentely voi johtaa vääriin mielikuviin henkilöstä.

Mitä muita keinoja luottamuksen lisäämiseen on kuin laadukas ja toista kunnioittava vuorovaikutus sekä toisen aito kuunteleminen? Jyväskylä yliopiston Tunto-hankkeessa selvitettiin, miten tätä tunnetoimijuutta voidaan työelämässä tukea. Tunto -hankkeessa pyrittiin lisäksi kehittämään työelämän tunnetaitoihin keskittyviä interventiota.

Tunto-hankkeen kohdeorganisaatioissa pidetiin erilaisia tunneinterventiopajoja. Pajoissa keskusteltiin mm. siitä, miten toimitaan tilanteissa, joissa tunteet nousevat pintaan. Henkilöstön ja johdon väliseen luottamukseen vaikuttaa varmasti se, miten rohkeasti surun kokenut työkaveri kohdataan. Voiko hän näyttää surunsa ja muut osaavat kohdata hänet luontevasti sekä etänä että kasvokkain. Olisikin tärkeää, uskaltaa tarttua luuriin ja kysyä surevalta, miten sinä jaksat tai sitten taas toisaalta olla aidosti mukana työkaverin onnistumisissa ja onnitella häntä, kun siihen on aihetta.

Nainen katsoo yläviistoon kyllästyneenä
Jokainen meistä on joskus turhautunut tai tylsistynyt. Tunteen avoin näyttäminen ja siitä keskustelu auttaisi työyhteisöä paremman vuorovaikutuksen kehittämisessä.

Tunto-hankkeen raportissa tunnejohtamisen työkaluna esille nostettiin turhautumisen taklaaminen työpaikalla. Turhautuminen on ihmiselle tärkeä ja tarpeellinen tunne, jotta voimme päästä yli pettymyksistä. Työssä jatkuva turhautuminen lisää stressiä ja voi johtaa uupumiseen. Turhautuminen voi näkyä ärtymyksenä tai vetäytymisenä. Nämä signaalit tulisi etätyössäkin tunnistaa ja esimiesten tulisi keskustella niistä aidosti asianosaisten kesken. Keskustelujen jälkeen voidaan esim. töiden järjestelyllä ottaa huomioon kunkin työntekijän taidot ja lähtökohdat. Lisäksi luodaan luottamusta siihen, että negatiivisetkin tunteet uskalletaan kohdata rakentavasti. Kollegan negatiivisetkin tunteet tulee hyväksyä, mutta ilkeää käytöstä ei tarvitse sietää.

 

Tuntohankeen loppuraportti tutustumista varten:

Hökkä, P., Ikävalko, H., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K.& Nordling, A. (toim.) 2020. Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Julkaisun pysyvä linkki löytyy täältä.

 

Teksti: Lehtori Satu Korhonen

Kuvat: Bixabay