Valintakoe uudistuu Kuninkaisissa

Viime aikoina on käyty keskustelua pääsykokeiden uudistustarpeesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT pohtii raportissaan, mikä olisi nykyistä parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat. Opetus- ja kulttuuriministeri on blogissaan kertonut kannattavansa kuormittavista pääsykokeista luopumista –  ulkoa opitun tiedon mittaamisesta tulisi siirtyä enemmän mittaamaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on kirjoituksessaan todennut, että digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää valintakokeissa entistä paremmin.

valintakoetilaisuus
Keväällä 2016 valintakoe pidettiin Ryti-salissa

SAMK Kuninkaisten toimipisteessä on lähdetty kehittämään ja toteuttamaan uudenlaista valintatapaa. Syksyllä 2016 liiketalouden valtakunnallisesta ennakkomateriaalista ja siihen liittyvistä monivalintatehtävistä ja matemaattisesta tehtäväosiosta luovutaan, samoin henkilökohtaisista haastatteluista. Sen sijaan opiskelija voi osoittaa motivaationsa ja kykynsä liiketalouden monimuoto-opiskeluun  suorittamalla valintakurssin, joka on 5 opintopisteen tradenomin oikeustietoon liittyvä opintojakso.

Opintojakso koostuu oppimistehtävistä, jotka vaihtelevat monivalintatehtävistä essee-kysymyksiin. Valintakurssi suoritetaan verkossa, joten osallistua voi mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta päin. Ajankäyttöään voi itse suunnitella, ja valintakurssin tehtävien tekeminen onnistuu joustavasti myös työn ohella. Koska tradenomin opinnot Kuninkaisten kampuksella toteutetaan kokonaan verkossa, valintakokeella halutaan myös mitata soveltuvuutta verkko-opiskeluun, itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun mahdollisissa tulevissa opinnoissa.

Valintakurssin pisteytyksen perusteella valitaan 50 tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat opintojakson sisällytettyä tradenomin tutkintoonsa, ja muut hakijat, jotka suorittavat kurssin hyväksytysti, saavat valintakurssista avoimen ammattikorkeakoulun opintojakson suoritusmerkinnän.Valintakurssin aikana tehty työ ja käytetty aika eivät siten mene hukkaan.  Jos valintakurssista saadut pistemäärät eivät riitä tutkinto-opiskelijaksi, on mahdollista hakea myöhemmin polkuopintoihin ja suorittaa opintoja avoimessa amkissa.

Uudistunut valintamenettelymme on jo nyt saanut myönteistä huomiota. Toivomme runsaasti motivoituneita hakijoita, jotka suorittavat valintakurssin ja pääsevät sitä kautta etenemään kohti tavoitteitaan.

Heidi Varpelaide
lehtori, tiimivastaava

Liiketalouden monimuotokoulutukseen haetaan syksyn 2016 yhteishaussa (7.9. – 21.9.2016 klo 15:00).  Ammattikorkeakoulujen yleinen hakukelpoisuusvaatimus. Lisätiedot ja tarkemmat ohjeet  Opintopolun sivuilla.  Sivuilla on linkki, josta pääsee ilmoittautumaan valintakurssille. Valintakurssin suorittaminen ajoittuu syys- ja lokakuulle 2016.  Opinnot alkavat tammikuussa 2017.

 

Avoin amk auttaa osaamisen päivityksessä

Avoin amk kasvattaa tarjontaansa. Kuninkaisten kampuksella on keväällä 2015 tarjolla runsaasti opintojaksoja avoimessa ammattikorkeakoulussa.  Koska opintojaksot toteutetaan verkko-opintoina, opintojakson suorittaminen on mahdollista missä tahansa, internet-yhteyden ja tietokoneen/mobiililaitteen välityksellä.

Opinnot ovat yhteisiä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Avoimen amkin opinnot ovat myös polku tradenomin tutkintoon. 60 opintopisteen suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakokeita.

Maaliskuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Hallinto-oikeus
Henkilöverotus
Julkiset hankinnat
Julkishallinnon asiakaspalvelu
Julkishallinnon taloushallinto
Julkishallinnon tilintarkastus, sisäinen valvonta ja rahoitus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinoinnin perusteet
Markkinointiviestintä
Palvelutuotannon järjestämisen vaihtoehdot
Prosessi- ja insolvenssioikeus
Sähköinen viestintä
Tilinpäätösanalyysi ja riskienhallinta
Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus
Vakuutukset, vakuutussäästäminen ja vakuutussektori
Yritysverotus

Toukokuussa 2015 alkavia opintojaksoja:

Asiantuntijapalveluiden markkinointi ja myyntityö
IT-oikeus
Johtaminen ja projektienhallinta
Julkisoikeuden perusteet
Kiinteistö- ja ympäristöoikeus
Luotto-oikeus, vakuudet ja ulosotto
Markkinointiviestintä
Perhe- ja jäämistöoikeus
Rikos- ja rikosprosessioikeus
Talousmatematiikka ja taulukkolaskenta
Yhtiöoikeus

Kaikkien opintojaksojen laajuus on 5 opintopistettä. Osallistuminen opintojaksolle maksaa 50 euroa. Lisätietoja avoimesta ammattikorkeakoulusta saa Satakunnan ammattikorkeakoulun kotisivuilta: http://www.samk.fi/avoinamk

Opiskelu-unelmasta totta

Aina ei vaan ole hyvä päivä. Sen tietävät niin urheilijat kuin muutkin ammattiryhmät. Kohtaamme kaikki joskus tilanteita, jolloin jonkin suorituksen pitäisi osua nappiin tiettynä ajankohtana ja mikäli näin ei käykään, on pettymys suuri. Opiskelumaailmasta konkreettinen esimerkki ovat valintakokeet, jolloin oman tuloskunnon eli koesuorituksen pitäisi olla juurikin valintakoepäivänä kohdallaan. Mutta entä jos epäonnistuu tai valintakokeeseen osallistuminen ei edes ole vaikkapa aikataulusyistä mahdollista, valuvatko toiveet opiskelusta saman tien kuuluisaan Kankkulan kaivoon? Vastaus: eivät valu, sillä opiskelu-unelmaa voi toteuttaa eri tavoin. Valintakoe on vain yksi reitti. Toinen hyvä vaihtoehto on opiskella ensin avoimessa amk:ssa. 

Tutkinto-opiskelijaksi avoimen amk:n kautta

Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opinnot aloitti julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki, joka tänä lukuvuonna jatkaa opintojaan tutkinto-opiskelijana Kuninkaisten kampuksella. Ennen tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä hän ehti opiskelemaan avoimessa amk:ssa opintojaksoja 88 opintopisteen verran vajaassa kahdessa vuodessa työnsä ohella. Nämä opintopisteet hän saa nyt siirrettyä osaksi tutkintoa.

blogi_kuva0914
Julkishallinnon opiskelija Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki (vasemmalla) ja SAMKin Kuninkaisten kampuskirjaston tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja keskustelemassa kirjaston merkityksestä opintojen edistymisessä. Kirjasto auttaa opiskelijoita tiedonhaussa myös verkon välityksellä mm. Infotelakka-palvelun muodossa.

Mistä tuli kipinä lähteä opiskelemaan avoimen amk:n opintoja?

Minulla oli jo useamman vuoden ajan kiinnostusta ryhtyä opiskelemaan itseäni kehittääkseni, mutta työpäivän jälkeen kului paljon aikaa mm. lapsen harrastuksiin kuljettamisiin ja niihin osallistumiseen. Olen työssä julkisella sektorilla ja jatkuvat uudistukset sekä kuntien yhdistymiset alkoivat olla arkipäivää. Halusin päivittää tutkintoani vastaamaan tätä päivää. Pelkät työn edellyttämät koulutukset eivät enää riittäneet itselleni, vaikkakin olen ollut työni kautta vuosittain useammilla koulutuspäivillä. Ja vihdoin syksyllä 2012 otin härkää sarvista ja ilmoittauduin parille ensimmäiselle opintojaksolle, jotka palvelivat suoraan omaan työhöni liittyviä asioita.

Minkälaista opiskelu on ollut? Mikä on ollut helppoa, mikä haastavaa?

Opiskelu on ollut antoisaa ja palkitsevaa, vaikkakin välillä on ollut epätoivon hetkiä ajankäytön ja ajan riittävyyden kanssa. Olen nauttinut uuden oppimisesta. Olen pyrkinyt osallistumaan lähipäiville paikanpäällä Huittisissa, koska olen käyttänyt paljon Samkin kirjastoa. On ollut myös mukava nähdä muita opiskelijoita ja vaihtaa kuulumisia.

Olen yllättynyt siitä, miten hyvin opiskeluun pääsi kiinni. Edellisistä opinnoista oli kuitenkin aikaa todella kauan. Kunkin jakson alussa on ollut epätoivon hetkiä, mutta olen laatinut itselleni suunnitelman, miten suurin piirtein toimin tehtävien kanssa ja olen suunnitelmastani ja aikataulustani pyrkinyt pitämään kiinni. Suurimmassa osassa opintojaksoja on ollut ryhmätöitä ja ryhmäytyminen, varsinkin samanhenkisten löytyminen ryhmään, on ollut välillä haastavaa. Olen oppinut, että aikataulutus ja tehtävien jako ryhmän jäsenten kesken hyvinkin varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Toinen haaste on välillä ollut tarvittavien kirjojen löytyminen. Oppilaitoksen kirjaston lisäksi kannattaa hankkia oman asuinkunnan alueen kirjastokortti, ellei sitä jo ole. Ja vielä kun oppisin sen, että kaikkea ei ole pakko päntätä tehtäviä varten, vaan opettelisin tiedon käsittelemisessä rajaamisen taidon!

Miten olet saanut sovitettua opiskelun työssäkäynnin kanssa?

Suhteellisen hyvin. Kun töissä on paljon isoja asioita työn alla ja kiire painaa, ja illalla pitää vielä tehdä tehtäviä, on joskus tuntunut raskaalta. Olen pyrkinyt tekemään tehtävät viikolla ja viikonloppuna vapaata, mutta jos on tuntunut oikein raskaalta, olen pitänyt viikolla vapaaillan ja sen sijaan tehnyt esimerkiksi sunnuntaina tehtäviä. Olen kuitenkin ajatellut silloin niin, että itsepä olen vapaaehtoisesti itseni tähän laittanut. Työnantajallani on myönteinen suhtautuminen kouluttautumiseen ja henkilöstöstrategiamme mukaisesti kuukaudessa saa käyttää kaksi työpäivää palkallisena opiskeluun. Nämä päivät ovat yleensä riittäneet lähipäiville osallistumiseen.

Oletko pystynyt hyödyntämään oppimaasi työelämässä?

Kyllä olen pystynyt. Hyvänä esimerkkinä voisi käyttää ryhmätyönä tehtyä henkilöriskien kartoitusta omaan työpaikkaani. Työpaikallani, kuten kuntasektorilla yleensäkin, riskien kartoitus on melko uusi asia. Työnantajani sai myös kyseisen työn käyttöönsä. Toisena esimerkkinä voisin mainita prosessien määrittämisen omalle sektorilleni opetustoimeen.

Minkälaisia tavoitteita sinulla on nyt tutkinto-opiskelijana?

Yritän edetä pikkuhiljaa tutkintoa kohti, koska kauhean montaa opintojaksoa yhden jakson aikana en katso pystyväni suorittamaan. Orientaatiopäivillä saan uusia tietoja opintojen suorittamisesta.

Opiskelu avoimessa amk:ssa Kuninkaisissa

Avoimen amk:n opiskelijat opiskelevat samoilla opintojaksoilla tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Kuninkaisissa voi opiskella julkishallintoa, rahoitusta tai juridiikkaa. Tänä syksynä Kuninkaisissa alkoi uutuutena ns. polkuopinnot, joihin valittiin kevään valintakokeeseen osallistuneita, mutta varsinaisessa opiskelijavalinnassa niukasti rannalle jääneitä hakijoita, jotka olivat antaneet luvan suoramarkkinointiin yhteishaun yhteydessä. Polkuopinnoissa suoritetaan opintojaksoja 60 opintopisteen verran, jonka jälkeen voi hakea opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi ns. erillisvalinnan kautta. Kokeilua on tarkoitus jatkaa, mikäli kokemukset siitä osoittautuvat hyviksi.

Avoimen amk:n opintojen tarjonta on nähtävillä lukukausittain osoitteessa www.samk.fi/avoinamk. Saman sivuston kautta voi ilmoittautua opintojaksoille ja sieltä löytyy myös tietoa opintojen maksuista.

Hanna Moisio
lehtori, julkishallinto


Kuninkaisten kampuksella voi opiskella tradenomiksi monimuotoisesti verkosssa. Valintakokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Syksyn yhteishaku on käynnissä, hakuaika 8.-22.9.2014. Opinnot alkavat tammikuussa 2015.

Julkishallinnon osaajaksi

SAMKn Kuninkaisten kampuksen tradenomiopiskelijat voivat valita kolmesta eri suuntautumisvaihtoehdosta, yhtenä niistä julkishallinto.  Tänä syksynä aloittaneet uudet julkishallinnon opiskelijat ovat jo päässeet perehtymään mm. julkisoikeuden perusteisiin ja henkilöstöjohtamisen käytäntöihin. Julkisoikeuden perusteet -opintojaksolla he ovat päässeet pohtimaan kuntarakenneuudistusta, hyvän hallinnon perusteiden toteumista omissa töissään tai kokemissaan asiakaspalvelutilanteissa sekä perusoikeuksien toteutumista omassa työssään. Henkilöstöjohtamisen käytännöt -opintojaksolla opiskelijat ovat suunnitelleet henkilöstön rekrytointia, laatineet  työsopimuksia, pohtineet työpaikkojensa yhteistoimintakäytäntöjä ja laatineet perehdyttämissuunnitelman.

julkishallinnon esite
Kuvaa napsauttamalla pääset lukemaan julkishallinnon esitettä.

Osalla opiskelijoista on jo opintojen loppuvaihe menossa.  Opinnot päättyvät opinnäytetyön tekemiseen. On aina hyvä, jos opiskelija saa työlleen toimeksiantajan työelämästä, joko oman työnantajansa tai jonkun muun asiantuntija-apua tarvitsevan. Silloin opiskelija voi opinnäytetyötä tehdessäänkin hyödyntää opintojen aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämän kehittämiseksi.

Viime aikoina on valmistunut useampikin julkishallintoon liittyvä aihe, tässä muutamia esimerkkejä. Sari Vainio selvitti opinnäytetyössään lainsäädännön, lainvalmisteluaineiston ja kirjallisuuden perusteella kunnallisen luottamushenkilön velvollisuuksia, vastuita ja oikeuksia. Työn tuloksena syntyi perehdytysopas, jota jaettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin uusille luottamushenkilöille. Tanja Saarinen sai toimeksiannon Nakkilan kunnalta. Tanja selvitti kirjallisuuden ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistuksen avulla henkilöstöraportin laatimista, ja laati teorian ja toimeksiantajan toiveiden perusteella henkilöstöraportin, jota kunta voi jatkossa päivittää ja muokata tarpeidensa mukaan. Elina Siitarin työ käsitteli julkisia hankintoja. Elina selvitti opinnäytetyössään, mitä lainsäädäntö, suositukset ja ohjeet edellyttävät arviointiperusteilta kilpailutettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Elina käytti esimerkkinä Luvian kunnan vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutusta. Elisa Schroderus tutki työssään Tampereen kaupungin toimeentulotukipäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja pyrki selvittämään, miten niiden määrää voitaisiin vähentää.

Julkishallinnossa opiskellaan liiketalouden keskeisten osa-alueiden lisäksi julkisyhteisön toimintaa, julkisyhteisön organisaatioiden kehittämistä, julkisyhteisön taloutta, julkisoikeutta ja julkishallintoon läheisesti liittyvän juridiikan osa-alueita. Opintoihin on hakeutunut sekä kunnissa että valtiolla työssä olevia ja opiskelijoita, joiden tavoitteena on hakeutua töihin julkiseen hallintoon. Lisäksi mukana on opiskelijoita, jotka ovat työssä yksityisellä puolella mutta tekevät työssään tiivistä yhteistyötä julkisen hallinnon kanssa. Opiskelijat haluavat päivitystä tietoihinsa ja taitoihinsa ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai uralla edetäkseen. Opintojaksojen sisällöt suunnitellaan niin, että opiskelija voi tehtävien kautta pohtia käsiteltävien asioiden toteutumista omassa julkishallinnon työssään tai muuten kokemuksiaan julkishallinnosta.

Kiinnostuitko julkishallinnon opinnoistamme? Parhaillaan on menossa yhteishaku tradenomiopintoihin, hakuaika päättyy 1.10.2013. Seuraava haku on keväällä 2014.

Minna Kuohukoski
lehtori, julkishallinnon tuotevastaava

 

Parhaassa seurassa tradenomiksi

Kuninkaisten kampuksella Huittisissa opiskelee yli 350 aikuista tradenomiksi verkko-opintoina. Tähän joukkoon kuuluvat myös elokuussa aloittaneet noin 60 opiskelijaa.

Keitä sitten kiinnostaa uusi osaaminen, nykyisen osaamisen päivittäminen ja korkeakoulututkinto, eli vaativa harrastus työn, läheisten ja muiden tärkeiden asioiden rinnalla?

esitekuva
Tutustu aikuiskoulutuksen esitteeseen klikkaamalla kuvaa.

Noin 95% opiskelijoista on kokopäivätyössä, eli tutkinto suoritetaan työn ohessa. Opiskelijat tekevät erilaisia töitä asiantuntijoina, johto- ja esimiestehtävissä tai suorittavissa tehtävissä.

Kaikenikäiset lähtevät opiskelemaan, sillä nuorimmat opiskelijoista ovat alle 30- ja osa opiskelijoista melkein 60-vuotiaita. Kahdeksan kymmenestä opiskelijasta on 30–50 -vuotiaita.

Opiskelijoiden enemmistöä voi pitää ns. ikuisina opiskelijoina – myönteisessä mielessä. Ensimmäisen tutkinnon jälkeen on hankittu uutta osaamista useilla lyhyt- ja pitkäkestoisilla opinnoilla, jopa uusilla tutkinnoilla.

Liiketaloudellinen osaaminen on tarpeen nykyisin kaikissa työtehtävissä. Siksi toisen asteen ammatillisen tai yleissivistävän tutkinnon suorittaneiden lisäksi useilla opiskelijoilla on suoritettuna ammattikorkeakoulututkinto tai maisterin tutkinto yliopistosta.

Opiskelu Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kampuksella on mahdollista riippumatta siitä, missä opiskelija asuu tai työskentelee HILLin eli interaktiivisten luentojen levitysjärjestelmän ja työelämään soveltuvien opetuksellisten järjestelyiden ansioista. Tämän vuoksi opiskelijamme tulevat lähes kaikista Suomen maakunnista ja jopa ulkomailta.

Yhteistä kaikille näille aikuisille on se, että oman työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen työelämän jatkuvassa muutoksessa on tärkeä tavoite.

Vuonna 2014 SAMK tarjoaa mahdollisuuden alkaa opiskella liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa 100 aikuiselle.

Seuraava yhteishaku tradenomiopintoihin verkko-opetuksena työelämän yhteydessä alkaa 16.9.2013 ja päättyy 1.10.2013.

Opiskelijan on mahdollista suunnata opintonsa yritysjuridiikkaan, jossa hän voi suorittaa ns. oikeustradenomiopinnot,  julkishallintoon ja rahoitukseen. Opintoja voi tulla suorittamaan myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta, mikäli haluaa mukaan ennen tammikuuta ja luonnollisesti muutenkin.

Timo Mattila
johtaja, palveluliiketoiminnan osaamisalue

Toukokuun valintakoe lähestyy

Aikuiskoulutuksemme herättää suurta mielenkiintoa. Hakijoita oli jälleen yli 200. Toivomme näkevämme jokaisen hakijan valintakokeessa 22. toukokuuta.
Valinta koulutukseen tapahtuu valintakokeen, alan työkokemuksen ja mahdollisista aikaisemmista ammattikorkeakouluopinnoista kertyvien pisteiden pohjalta. Valtakunnallisen valintakokeen yksi osio perustuu ennakkomateriaaliin, joka on verkossa. Tästä osiosta tulee kokeeseen oikein/väärin -väittämiä. Joissain ammattikorkeakouluissa valintakokeen osana on myös kirjoitelma tämän aineiston pohjalta. Huittisissa kirjoitelman tilalla on henkilökohtainen haastattelu.

Suomenkielisenä materiaalina on tällä kerralla SOK-yhtymän vuosikertomus vuodelta 2011. Vuosikertomuksessa esitellään yhtymän eri osa-alueita. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan kohdalla todetaan, että näkyvimpiä trendejä olivat lähiruuan, luomutuotteiden ja omien merkkien menekin kasvu. Uusia palveluja on kehitteillä, mm. ruuan verkkokauppaa ja mobiilipalveluja on kehitetty. Päivittäistavarakaupan lisäksi myös muilla sektoreilla, kuten Kauneus, Kodin Terra, Hankkija-Maatalous ja Prisma-ketju, verkkokaupat ovat toiminnassa. Materiaalissa esiintyy paljon taulukoita, joiden sisältämiä yksittäisiä numeerisia lukuja ei edellytetä osattavan ulkoa.

Liiketalouden alan valintakokeen ennakkomateriaali löytyy verkosta

Monivalintakokeessa on oikein/väärin -väittämiä myös englanninkielisestä materiaalista. Kuitenkin englanninkielisestä materiaalista on ainakin aiemmissa valintakokeissa tullut huomattavasti vähemmän väittämiä kuin suomenkielisestä materiaalista. Väittämiä oli viime syksyn kokeessa kuutisenkymmentä, joista kymmenkunta perustui englanninkieliseen materiaaliin.

Englanninkielisestä materiaalista toinen on n. 15-sivuinen artikkeli Does language affect trust in global professional contexts? Perceptions of international business professionals. Artikkelissa tarkastellaan haastetta, joka syntyy siitä, että ammatillisissa yhteisöissä työskennellään monikielisissä ja monista kansallisuuksista muodostuvissa ryhmissä. Tutkimukset ja haastattelutieto osoittavat, että kieleen liittyvät tekijät sekä rajoittavat että edistävät luottamuksen rakentamista. Artikkelissa perustellaan, kuinka tärkeää on kehittää kielen tuntemusta ja kommunikaatiokäytäntöjä luottamussuhteiden edistämiseksi.

Toinen englanninkielinen materiaali on noin 7-sivuinen artikkeli Key issues in cross-cultural business communication: Anthropological approaches to international business. On yleisesti tunnustettu, että kulttuuriset tekijät toimivat näkymättöminä esteinä kansainvälisessä liikeviestinnässä. Kulttuuristen erojen ymmärtäminen on yrityksille yksi merkittävimmistä taidoista, joilla voi saada kilpailuetua kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Jos materiaali tuntuu vaikealta omaksua, sitä ei kannata pelästyä, koska ennakkomateriaaliin perustuvasta osiosta voi enimmillään saada 20 pistettä. Tämän lisäksi on matemaattista ja loogista päättelykykyä mittaava koe, josta voi saada myös 20 pistettä. Siihen ei voi etukäteen valmistautua. Kyseessä on myös monivalintakoe eli vastausvaihtoehdoista valitaan oikea. Kolmas valintakokeen osio Huittisissa on henkilökohtainen haastattelu. Tämän painoarvo on 30 pistettä. Haastattelussa pyrimme varmistumaan, että opiskelija tietää, mitä opiskelu sisältää ja vaatii, ja että hän on motivoitunut alasta. Valintakokeen lisäksi myös alan työkokemus kartuttaa enimmillään 20 pistettä. Valintakokeeseen kannattaa siis osallistua! On hyvä varata haastatteluaika heti, kun kutsu kokeeseen tulee. Näin varmistaa sen, ettei tule pitkää odotusaikaa valtakunnallisen kokeen ja haastattelun välillä.

Pirjo Heilala
lehtori, opinto-ohjaaja

Päivitys saatavilla ja lisäosia asennettavissa julkishallinnon osaamiseen

Ennen vitsailtiin julkisella sektorilla työskentelevien pitkästä ja kapeasta leivästä. Ajat ovat muuttuneet ja jotenkin tämäkin ilmaus on alkanut kuulostamaan vanhanaikaiselta. Jotta julkishallinnon tehtävissä olevan työntekijän leivästä saa leivottua sämpylää pidemmän, täytyy työntekijän olla valmis kehittämään osaamistaan matkan varrella. Aiemmin työpaikan saattoi saada hyvillä konekirjoitustaidoilla, mutta nykyään tämä taito ei enää pelkästään takaa kovinkaan pitkää työuraa.

Toimintaympäristössä tuulee

Julkisella sektorilla puhaltuvat muutoksen tuulet. Hyvinvointivaltion periaate kaiken kattavine julkisine palveluineen on osoittautunut liian kalliiksi ja hallinnollisesti raskaaksi ylläpitää. Sekä valtiolla että kunnilla on menossa mittavia hallinnon uudistamiseen tähtääviä hankkeita, joilla pyritään selkiyttämään hallintoa ja parantamaan tuottavuutta.  Samalla henkilöstön määrä vähenee, joten tulevaisuudessa yhä niukemmilla henkilöresursseilla pitää suoriutua yhä enemmän osaamista vaativista tehtävistä.

Muutosten tuulen vire heiluttelee paperipinoja ihan jokaisen virkamiehen työpöydällä, oli kyseessä sitten ministeriön asiantuntijatehtävä tai pienen kunnan asiakaspalvelupiste. Tietojärjestelmät uudistuvat, lainsäädäntö muuttuu ja tehtäväkenttä laajenee. Pysyäkseen pystyssä ja kulkeakseen virran mukana täytyy julkishallinnossa työskentelevällä olla nykyään laaja-alainen näkemys organisaationsa toimintaympäristöstä, jotta hän pystyisi kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään. Hallinnollisen osaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän liiketaloudenkin osaamista, kun julkisia tehtäviä ulkoistetaan ja järjestetään uudella tavalla.

Laajempaa osaamista monipuolisiin tehtäviin verkosta

Julkishallinnon osaamista voi laajentaa ja päivittää työn ohessa verkossa opiskellen. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on voinut opiskella aikuiskoulutuksena julkishallintoa verkon kautta vuodesta 2010. Koulutus tähtää tradenomin tutkintoon, mutta opiskella voi myös yksittäisiä kursseja avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Julkishallinnon opetusta suunnittelemassa Minna Kuohukoski ja Hanna Moisio.
Julkishallinnon opettajat Minna Kuohukoski ja Hanna Moisio.

Opinnoissa paneudutaan mm. julkisten palvelujen järjestämistapoihin, hallintomenettelyyn, asiakaspalveluun, hankintoihin liittyvään lainsäädäntöön, henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja julkishallinnon organisaatioiden kehittämiseen. Julkishallintoon keskittyvä tradenomitutkinto antaa hyvät valmiudet toimia kunnan, kuntayhtymän ja valtion tehtävien lisäksi myös julkishallinnon liikelaitosten sekä kunnallisten ja valtion omistamien osakeyhtiöiden palveluksessa.

Verkko-opinnot suoritetaan nimensä mukaisesti verkossa, jolloin oppiminen ei perustu luokkahuoneessa istumiseen. Opiskelu verkossa tarkoittaa käytännössä erilaisten oppimistehtävien tekemistä, jotka yleensä liittyvät tavalla tai toisella työelämään ja niitä voi yhdistää omiin työtehtäviin. Verkossa opiskellaan paljon ihan itsenäisesti, mutta usein tehtäviä tehdään myös yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa, jolloin on mahdollista vaihtaa kokemuksia julkishallinnon eri organisaatioissa toimivien työntekijöiden kanssa.

Opintojakson alussa ja lopussa järjestetään yleensä myös lähiopetusta, mutta siihen osallistuminen ei edellytä matkustamista paikan päälle oppilaitoksen tiloihin, vaan osallistua voi myös verkon välityksellä, kunhan oma nettiyhteys on toimiva. Näin ollen julkishallintoa voi opiskella vaikka Lapin tuntureiden lomasta ilman, että täytyisi käyttää arvokasta aikaa matkustamiseen opetusta tarjoavan oppilaitoksen luo.

Osana lähiopetusta järjestetään myös kaikille kiinnostuneille avoimia seminaareja eri teemoista noin kaksi kertaa vuodessa, jolloin paikalla on alan asiantuntijoita kertomassa kulloisenkin aiheen ajankohtaisista kuulumisista. Esimerkiksi maaliskuun alussa järjestetään aamupäivän kestävä seminaari aiheesta Julkisten palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa, jossa käsitellään kuntien tehtävien järjestämiseen liittyviä haasteita sekä julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämistä. Seminaarin puhujat ovat asiantuntijoita lähikunnista ja valtiovarainministeriöstä. Seminaari on samalla webinaari eli osallistua voi myös verkon kautta.

Julkishallintoa voi hakea opiskelemaan yhteishaussa. Hakuaika ammattikorkeakouluihin alkaa 4.3.2013.

Hanna Moisio
lehtori

Syksyn valintakoe näköpiirissä

Tammikuussa alkavaan tradenomi-koulutukseen oli jälleen enemmän hakijoita kuin aikaisemmin, yli 230. Valintakoe on 31.10., jolloin toivomme näkevämme mahdollisimman monen täällä Huittisissa. Valinta koulutukseen tapahtuu valintakokeen, alan työkokemuksen ja mahdollisista aikaisemmista ammattikorkeakouluopinnoista kertyvien pisteiden pohjalta.

Valtakunnallisen valintakokeen yksi osio perustuu ennakkomateriaaliin, joka on verkossa. Materiaalina on tällä kerralla Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjan (1/2012) julkaisu Globaalitalouden haasteet Suomelle vuoteen 2030. Raportissa käsitellään ajankohtaisia, viime aikoina julkisuudessakin paljon käsiteltyjä teemoja. Yhtenä punaisena lankana raportissa on globalisaation ja teknologian kehityksen luomat haasteet työmarkkinoille. Eri kansantalouksien palkkaerot voivat johtaa tuloerojen kasvuun, mikä puolestaan voi johtaa talouksien kriisiytymiseen ja talouskasvun hidastumiseen. Julkisilla palveluilla voidaan hillitä tuloerojen haitallisia vaikutuksia talouskasvuun. Globalisaatio ja teknologinen murros edellyttävät koulutustason nostoa ja myös innovaatiotoimintaan pystyviin huippuihin panostamista.

Raportissa otetaan myös kantaa Suomen osalta nykyiseen maisteri- ja kandidaattitason koulutukseen. Nykyistä useampien opiskelijoiden pitäisi valmistua kandidaattitasolla, mikä myös pidentäisi työuria. Maisterikoulutuksen pitäisi olla enemmän  väylä tohtorin tutkintoon. Euroalueen valtioiden finanssipoliittisesta päätöksentekovallan osalta todetaan mm., että sitä pitäisi siirtää euroalueen yhteiselle toimijalle. Tällaisen toimijan pitäisi olla poliittisen kontrollin alainen, koska ilman kansalaisten luottamusta ja poliittista hyväksyntää järjestelmästä tulee epävakaa.

Valintakoemateriaali löytyy verkosta.

Englanninkielisenä materiaalina on Tampereen ammattikorkeakoulussa Diana Hartmannin vuonna 2010 tekemä opinnäytetyö Playing the Publicity Game–Music Promotion to the Finnish Media. Työssä etsitään vastausta mm. kysymyksiin, kuinka musiikkipromoottorit pystyvät saamaan median kiinnostuneeksi heidän artisteistaan, minkälaista promoottorien ja median edustajien välinen yhteistyö on ja mitä voitaisiin tehdä sen parantamiseksi. Loppupäätelmissä korostetaan artistien osalta omaa aktiivisuutta, mm. sosiaalisen median käyttöä yhteydenpidossa yleisön kanssa. Myös fanien kasvokkain tapaaminen ja palautteen kuuntelu on tärkeää. Hyvää valmistaumista haastatteluihin painotetaan.

Em. materiaalien perusteella oleva valintakokeen osa on monivalintakoe, jossa erilaisiin väittämiin vastataan joko oikein tai väärin. Väittämiä oli viime kevään kokeessa kuutisenkymmentä, joista kymmenkunta perustui englanninkieliseen materiaaliin. Vaikka materiaali tuntuisi vähän vieraalta ja vaikealtakin, sitä ei kannata säikähtää, koska tästä osiosta voi enimmillään saada 20 pistettä. Tämän lisäksi on matemaattista ja loogista päättelykykyä mittaava koe, josta voi saada 20 pistettä. Siihen ei voi etukäteen valmistautua. Kyseessä on myös monivalintakoe eli  vastausvaihtoehdoista valitaan oikea.

Kolmas valintakokeen osio Huittisissa on henkilökohtainen haastattelu esseen kirjoittamisen sijaan. Tämän painoarvo on 30 pistettä. Haastattelussa pyrimme varmistumaan, että opiskelija tietää, mitä opiskelu sisältää ja vaatii sekä että hän on motivoitunut alasta. Valintakokeen lisäksi myös alan työkokemus kartuttaa enimmillään 20 pistettä.

Valintakokeeseen on hyvä  varata haastatteluaika  heti, kun kutsu kokeeseen tulee. Näin varmistaa sen, ettei tule pitkää odotusaikaa valtakunnallisen kokeen ja haastattelun välillä.

Pirjo Heilala
lehtori, opo

Aikuisten verkkokoulutusta esittelemässä

Satakunnnan ammattikorkeakoulun Huittisten toimipiste ja Cisco ovat olleet kehittämässä interaktiivisuuteen perustuvaa HILL-luentojärjestelmää yhdessä IBM:n kanssa jo parin vuoden ajan. HILL mahdollistaa sen, että opiskelija voi seurata luentoa mistä tahansa  ja toimia vuorovaikutuksessa luennoijan ja muiden osallistujien kanssa verkon välityksellä.

Tätä koulutuksen ilosanomaa Huittisten toimipisteen edustajat olivat kertomassa vuosittaisilla Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton järjestämä kuntapäättäjien ja kuntien yhteistyökumppaneiden yhteinen kaksipäiväinen tapahtuma. Siellä jaetaan uusinta tietoa ja osaamista sekä luonnollisesti verkotutaan alan toimijoiden kesken.

Timo Mattila esittelemässä aikuiskoulutusta Kuntamarkkinoilla.

Kiitos Ciscon SAMKin Huittisten toimipiste pääsi esittämään yleisölle HILL-tekniikkaa ja kertomaan HILL-konseptista. Ensimmäisessä esityksessä otsikolla ”Miten saan lisää tunteja vuorokauteen – HILL-konsepti avuksi”  Jari Suvila ja Timo Mattila kertoivat, miten uutta, yhdessä kehitettyä tekniikkaa voidaan hyödyntää mm. oppimisessa, yritysyhteistyössä, opinnäytetöiden ohjauksessa ja palavereiden tehostamisessa.

Kuulijoina oli useita kuntapäättäjiä, joiden kysymykset koskivat työelämän yhteydessä oppimista ja kehitetyn tekniikan mahdollisuuksia verkko-opiskelussa.

Toisessa esityksessä päästiin tutustumaan HILL-tekniikkaan käytännössä, kun lehtori Minna Kuohukoski kertoi aikuisen työssäkäyvän henkilön mahdollisuudesta suorittaa tradenomitutkinto verkossa. Minna esitteli julkishallinnon opintojaksoja ja toteuttamisperiaatteita. Mielenkiintoisin osuus koski koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia kuntien ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa kuntarakenneuudistuksen muuttaessa kuntien organisaatioita ja henkilöstön työtehtäviä. Esityksessä tuotiin myös esille mahdollisuus osaamisen päivittämiseen ja uuden oppimiseen verkkokoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Minna piti esityksen Helsingissä Kuntatalossa istuneelle yleisölle Huittisista. Kuulijat pystyivät itse toteamaan, että vuorovaikutus esiintyjän ja kuulijoiden välillä oli toimivaa, vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä.

SAMK Huittisten toimipisteessä on noin 300 tutkintoa opiskelevaa aikuisopiskelijaa, joista noin 95 % opiskelee työn yhteydessä. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta opiskelijoita on vuosittain yli 100, joten hyvässä seurassa jokainen pääsee jakamaan osaamistaan ja hankkimaan uutta osaamista.

Timo Mattila
koulutusjohtaja

Mikä HILLissä viehättää?

Opiskelu työn ohessa houkuttaa, mutta suurimpana huolena useasti on aika. Perhe, ura ja harrastuksetkin olisivat kivoja. Tähän lisänä opiskelu. Haastavaa, eikö totta. Itsensä kehittäminen, tavoite edetä uralla tai vaihtaa työpaikkaa – syitä ja halua opiskeluun on monia, mutta toisaalta ei innosta ajatus ajaa työpäivän päätteeksi opintojen pariin ja luennoille. Moni tarvitsisi lisää tunteja vuorokauteen.

Liiketoiminta Huittisten aikuiskoulutuksen erityisvahvuutena on verkkopainotteisuus, joka tarjoaa joustavan tavan opiskella. Oppimisesta 85–90 % tapahtuu ohjatusti verkossa. HILL-verkkoluentojärjestelmä mahdollistaa osallistumisen interaktiivisesti vaikkapa kotisohvalta. HILLin avulla opiskelija saa lisätunteja vuorokauteen.

Huittisissa opettavilla Minna Kuohukoskella ja Jonna Seppälällä on kokemusta verkossa tapahtuvasta oppimisesta.

Jonna Seppälä nostaa Huittisissa toteutettavan verkko-opetusmallin parhaimmaksi puoleksi sen, että HILL-luento ei muuta käytännön oppimistilannetta opiskelijan näkökulmasta. “Oli opiskelija läsnä verkon välityksellä tai itse luokkahuoneessa, tilanne on oppimisen kannalta yhtä hyvä. HILLin avulla opiskelijalla on mahdollisuus nähdä ja kuulla sekä opettajaa että fyysisesti läsnä olevia opiskelijoita yhdellä kertaa.”

Verkko-opiskelun myötä kuitenkin jotain muuttuu. “Kauempana asuvien opiskelijoiden ei tarvitse käyttää osaa päivästään autossa istumiseen. HILLin kautta jokainen voi osallistua tunneille paikasta riippumatta”, jatkaa Minna.

Vuorovaikutus verkossa

Tavallisesti luennoilla osa opiskelijoista on fyysisesti paikalla luokkatilassa ja osa verkon välityksellä. Minna muistuttaakin, että  HILLin kautta osallistuville ei saa tulla tunnetta, että opettaja on unohtanut heidät, esim. keskustelupalstan viestejä tulee seurata ja välittää luokkatilaan. “Verkon välityksellä osallistuvat voivat samalla tavalla kommentoida, ottaa osaa keskusteluun ja esitellä vaikkapa PowerPoint-dioja kuin luokkatilassa fyysisestikin olevat opiskelijat.”

Huittisissa luokkahuone näyttää myös tältä.
HILL-luennon näkymä tietokoneen ruudulla.

Vuorovaikutukseen voi myös opettaja vaikuttaa. Jonna kertookin kyselevänsä aktiivisesti etänä olevien opiskelijoiden mielipiteitä aiheisiin liittyen. “Luovuuden avulla kaikki ryhmäpohdinnat ja muut tunnilla tehtävät harjoitukset onnistuvat oikein hyvin huolimatta siitä, että vain osa opiskelijoista on konkreettisesti opettajan kanssa samassa tilassa.”

Myönteistä opiskelijapalautetta

Kummankin opettajan mukaan opiskelijapalaute on ollut positiivista. “Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet säästää matkustamiseen kuluvaa aikaa opiskeluun tai muihin menoihinsa. HILL on tuonut helpotusta työn, perheen ja opiskelun yhdistämiseen ja sen käyttö on myös koettu helpoksi”, toteaa Minna ja muistuttaa, että opiskelijat voivat aina halutessaan tulla myös paikan päälle.

Jonna on samoilla linjoilla. “Monen pienen lapsen vanhemmalle HILLin kautta osallistuminen on tuonut selvästi lisämotivaatiota. Olen saanut lukuisia sähköposteja opiskelijoilta, joissa kiitellään mahdollisuutta osallistua HILLin kautta opetukseen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä kaikkea tästä tulevaisuudessa vielä kehittyy.”

Opiskelijan näkökulma

Vantaalainen Sirpa Viinikari toteaa, että kokopäivätyössä olevana aikuisopiskelijana HILL-verkkoluentojärjestelmä on ollut ainakin omalla kohdalla hyvä ratkaisu. “Minun ei tarvitse anoa työpäivääni vapaaksi, eikä ajaa n. 400 km osallistuakseni luennoille. Voin kuunnella ne omalla työpaikallani ja käyttää siihen esimerkiksi ruokataukoni. Vaihtoehtoisesti voin kuunnella luennon myöhemmin kotonani tai jopa kesämökilläni.”

Sirpa vinkkaa, että HILLin käyttöä voisi lisätä myös kieliopinnoissa. “Jos opiskelija katsoo, että hän tarvitsee enemmän tukea kieliopintoihinsa niin hän voisi osallistua luennolle tulemalla paikan päälle.“

SAMK Liiketoiminta Huittisten verkkopainotteinen tradenomitutkintoon johtava  liiketalouden koulutusohjelma on mukana syksyn yhteishaussa (17.9.–2.10.2012).

Kirjoittajat:
Jatta Lehtonen, Minna Kuohukoski ja Jonna Seppälä