Opiskelin SAMKin Kuninkaisten kampuksella elokuusta 2009 kesäkuuhun 2013 valmistuen tradenomiksi ”tosiaikuisten” koulutusohjelmasta. Aloittaessani lähes 25 vuoden takaisen yo-merkonomin tutkintoni ”päivittämisen” nykyaikaan astuin totisesti epämukavuusalueelle, vaikka pankissa työskennellessäni olinkin tottunut haastamaan itseni jatkuvaan kouluttautumiseen. Kauppaopistoaikaiset, muutaman painetun oppikirjan sisältämät teesit piti haudata ”aikansa eläneinä” ja sisäistää verkko-opiskelu ainaisine aikatauluhaasteineen.
Saatuani tradenomitutkinnon valmiiksi hengähdin hetken ja suoritin sen jälkeen keväällä 2014 Finanssialan Keskusliiton hyväksymän sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2). Tutkinnon laajuus on 15 opintopistettä ja tentissä oli hallittava toistakymmentä kirjaa ja monistenippua. Aikuisopiskelun mielenkiinto ei ole laantunut, mutta vielä eivät ole ylemmän AMK-tutkinnon portit auenneet, vaikka olen kolmasti pyrkinyt kahden eri lähikaupungin ammattikorkeakouluun täydentämään tutkintoani. Tuntuu jo siltä, että +50-ikäinen pitkän linjan pankkiammattilainen ei ole kiinnostava jatkokoulutettava, koska on ns. vakitöissä eikä ole vaihtanut alaa vaikkapa globalisaation takia.
Tutkin opinnäytetyössäni keväällä 2013 työelämän muutoksia ja niiden vaikutusta pankkityöhön. Enpä aavistanut, miten ajankohtainen tutkimusaiheeni oli, kun paneuduin globalisaatioon, digitalisaatioon ja työn luonteen muutokseen. Suomen talous makaa edelleen syksyllä 2008 maailmanlaajuisesti alkaneessa taantumassa. Pankkirutiinit ovat siirtyneet vauhdikkaasti verkkoon, ja asiakkaat haluavat hoitaa lähes kaikki talousasiansa itsenäisesti, mieluiten vielä mobiilisti älypuhelimen tai tabletin avulla. Pankin konttorissa hoidetaan vaativimmat sijoitusneuvottelut, luotto- ja vakuusasiakirjojen allekirjoitukset ja esim. pankkilakimiehen lainopilliset palvelut. Verkkoneuvottelut ovat osa pankin tarjoamaa palvelua ja mahdollistavat vaikkapa luottoneuvottelun kotisohvalta käsin, turvallisesti verkkopankkitunnuksin tunnistautuneena. Digitalisaation vauhti pakottaa ajan hengen tiedostavan pankkilaisen haastamaan itsensä sosiaalisen median ja erilaisten viestimien käyttäjäksi, kun entiset lankapuhelimet ovat muuttuneet älypuhelimiksi ja takavuosien koulutusmatkat Helsinkiin kutistuneet lync-valmennuksiin omassa työpisteessä. Tehokasta ajansäästöä!
Työn muutokseen osallistuminen on oppimista, oman työn kehittämistä sekä työyhteisön kehittämistä. Kyky oppia, muuttua ja kyseenalaistaa antavat valmiuksia hakea ja hallita erilaisia työtehtäviä. Kumppanuustaidot eli verkostoitumiseen tarvittavat ominaisuudet ilmenevät kyvykkyytenä olla avoimesti tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa niin, että ymmärtää toisten tarpeet ja osaa tarkistaa omia mielipiteitään saadun palautteen avulla.
Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (Valtiovarainministeriön www-sivut 2015). 2000-luvulla työelämässä aloittanut Y-sukupolvi on digitekniikassa edustamaani X-sukupolvea edellä, eikä ole näinä pdf-tulostuksen aikoina koskaan kirjoittanut edes sähkökirjoituskoneella, mekaanista kirjoituskonetta tuskin koskaan nähnytkään. Työskentelemme kuitenkin samassa työyhteisössä, tapaamme samoja asiakkaita ja luomme yhdessä ylivertaista asiakaskokemusta. Yhdelle asiakkaalle hyvä asiakaskokemus on ajatustakin nopeampi asuntolainatarjous verkosta tulleen hakemuksen perusteella, toiselle taas asiantunteva tarvekartoitus, kun asiakas suunnittelee varojensa siirtämistä jälkipolville mahdollisimman pienellä verorasituksella.
Perinteiseen käsitykseen ammattitaidosta on tutkimusten mukaan liitetty ajatus, että kullakin alalla on yksi selvä, ”oikea” ammattitaidon ja asiantuntemuksen malli. Ammattitaidon ajateltiin aiemmin olevan saavutettavissa opettelemalla työtavat ja käsitteet esim. jäljittelemällä tai muuttumattoman kirjatiedon turvin. Nämä ajatukset eivät enää päde, koska yhä harvemmat työtavat ovat enää muuttumattomia ja ”valmiiksi annettuja”. Poisoppiminen onkin ehkä samoissa työtehtävissä ja samassa työpaikassa vuosikymmeniä pakertaneen pankkiammattilaisen vaikeimmin voitettava vastapuoli.
Muutosten keskellä eläminen vaatii uudenlaisia taitoja. Myönteinen elämänasenne, itsensä motivoiminen ja itsenäisen työskentelyn taito helpottavat elämistä. Ajankäytön hallinta auttaa tekemään oikeita valintoja kiireisessä ympäristössä. Kyky esittää oikeita kysymyksiä auttaa ongelmien ratkaisussa ja jatkuvaan oppimiseen on oltava valmiutta ja halua. Omaa osaamista on tuotava käytäntöön vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Menneiden aikojen tavoitellut hyveet, alaisen uskollisuus ja tottelevaisuus, ovat vaihtuneet sitoutumiseksi organisaatioon ja sen tavoitteisiin säilyttäen samalla itsenäisen ja tarvittaessa kriittisenkin ajattelutaidon.
Elämä ja etenkin muutos on luopumista. Uutta suuntaa ei voi ottaa luopumatta vanhasta. Jos oma maailmankuva pysyy paikoillaan, kun maailma muuttuu koko ajan, jää auttamatta jälkeen. Kun tunnistaa ne tekijät, jotka vielä pitävät vanhassa toimintatavassa, voi jo tarkemmin valita toisin ja löytää paremmat perusteet muutokseen. Uusi ajattelu syntyy vuorovaikutuksessa, asennoituminen muuttuu ja lopulta toimintatapakin. Näitä kaikkia sain opiskella SAMKissa, toivottavasti matka tiedon valtatiellä jatkuu niin kauan kuin itsellä riittää virtaa uuden oppimiselle.
Anna-Maija Kurki
rahoitusneuvottelija, tradenomi (SAMK Kuninkaisten kampus)