Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tarjoavat yhteisen maaston opinnäytetyön tekijän ammattillisen osaamisen kasvulle ja toimeksiantajan toiminnan kehittämiselle. YAMK-tutkinnon opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa yhdistyvät soveltava tutkimus ja opiskelijan oman alan asiantuntemus. YAMK-opinnäytetyölle on tyypillistä, että se tehdään omaan työorganisaatioon yhteistyössä työyhteisön edustajien kanssa. Ylemmän tutkinnon suorittaneen Inna Saarisen ja SAMKin henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntin intressit kohtasivat luontevasti opinnäytetyön aihevalinnassa.
Miksi työnantajaorganisaation kannattaa hyödyntää opinnäytetöitä oman toimintansa kehittämiseen?
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on tutkimuksellista kehittämistyötä, jossa ideaalitapauksessa tehdään konkreettisia kehittämistoimia opiskelijan työorganisaatiossa. Koska normaaliarjessa ei aina ole aikaa paneutua toiminnan aktiiviseen kehittämiseen, tarjoaa opinnäytetyötään suunnitteleva työtekijä työnantajalle erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää se työpanos ja resurssi, joka opiskelijalle on kehittämistyöhön opinnoissa varattu. Onnistuneen kehittämisprosessin myötä niin opiskelija-työntekijän kuin koko työyhteisönkin osaaminen kasvaa.
Olkoon organisaatio sitten julkisyhteisö, yritys tai järjestö, pieni tai suuri toimija, kehittämistarpeita ilmenee jatkuvasti. Kehittämisen kohteena voi olla järjestelmät, rakenteet, prosessit, henkilöstö, esihenkilötyö, työhyvinvointi tai koko strategia. Opinnäytetyön tuloksena syntyy usein uusia ideoita, toimintatapoja ja käytänteitä sekä mahdollisesti uusia tuotteita tai palveluja. Kenttä on laaja ja kehittämisalueiden kirjo moninainen. Erinomainen esimerkki konkreettisesta kehittämisestä ja hyvästä yhteistyöstä on Inna Saarisen SAMKille toteuttama opinnäytetyö.
Opinnäytetyön aiheena psykologisen turvallisuuden kehittäminen tiimeissä
Johtamisen ja palveluliiketoiminnan ylemmän tutkinnon opiskelijan Inna Saarisen toteuttaman YAMK-opinnäytetyön aiheena oli ’Psykologinen turvallisuus tiimityössä’. Toimeksiantajana oli SAMKin henkilöstöpalvelut. Aiheeseen päädyttiin yhteistyössä opiskelijan ja henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntin kanssa. Kehittämistyölle hyvän lähtökohdan antoi molempien osapuolien kiinnostus teemasta. Vaikka näkemykset kehittämistehtävän tavoitteista kohtasivat varsin luontevasti toisensa niin toimeksiantajan kuin opiskelijankin osalta, tiivistä vuoropuhelua käytiin koko opinnäytetyöprosessin ajan.
Henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntti toteaakin: "Toimeksiantajan kannattaa olla myös aktiivinen osapuoli. Omien selkeiden tavoitteiden lisäksi on hyvä kuunnella, mitä huomioita opiskelija on tehnyt matkan varrella. Yhteiset sparrauskeskustelut auttavat molempia osapuolia. Tärkeää on muistaa, että kyseessä on opiskelijan oppimisprosessi ja parhaiten siinä auttaa, kun toimii tukijan ja mahdollistajan roolissa."
Opiskelija puolestaan koki yhteistyön avartavan omaa näkemystään työnantajaorganisaation toiminnasta. ’"Oli ehdottoman kiinnostavaa ja hyödyllistä tehdä kehittämistyö omaan organisaatioon. Siinä pääsi kurkistamaan työyhteisöön aivan toisesta näkökulmasta. Pohdimme yhteisissä sparrauskeskusteluissa myös muita organisaation kehittämiseen liittyviä asioita – ei pelkästään psykologiseen turvallisuuteen liittyviä teemoja", opinnäytetyön tekijä Inna Saarinen kertoo.
Mitä kehittämistyön lopputuloksena saavutettiin?
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa psykologisen turvallisuuden kokemusta SAMKin tiimeissä. Opinnäytetyön teoreettinen taustoitus ja tutkimuksellinen osuus osoittivat hyvin suuntaa psykologisen turvallisuuden kehittämiselle työyhteisössä. Toimeksiantajan näkökulmasta välittömät hyödyt liittyvät kehittämistyön lopputuloksena tuotettuihin huoneentauluihin tiiminvetäjille ja tiimiläisille. "Olemme saaneet nämä koko henkilöstölle hyödynnettäviksi yhteisen intran kautta ja lisäksi opiskelija on osallistunut tiimien kehittämispäiviin aiheesta luennoiden", toteaa henkilöstön kehittämispäällikkö Saara Jäntti.
Sen lisäksi, että opinnäytetyö on opiskelijalle henkilökohtainen oppimisprosessi, se kasvattaa työyhteisön osaamispääomaa laajemmaltikin. Inna tuo esille myös sen, että "parhaana yhteisenä oppina pidän aiheesta käytyjä keskusteluja, ei pelkästään tutkimukseen osallistujien vaan myös muiden samkilaisten kanssa tiimikoulutuksissa. Aihe on synnyttänyt myös muita ajatuksia, jotka eivät liity itse opinnäytetyön tuloksiin. Esimerkiksi tiimin käsitettä on käsitelty työn pohjalta laajemminkin ja myös vuorovaikutuksen pelisääntöjä ollaan työyhteisöön luomassa."
Saara Jäntti haluaakin lähettää terveisiä muille organisaatioille ja yrityksille. "Kannattaa ehdottomasti hyödyntää tämä mahdollisuus työelämän ja työyhteisön kehittämisen yhtenä työkaluna. Organisaation oman väen kouluttautuminen kasvattaa organisaation osaamispääomaa ja opinnäytetyön tekeminen sitouttaa työntekijän entistä tiiviimmin osaksi työyhteisöä. Organisaation ulkopuolelta tuleva opiskelija taas voi olla tuleva työntekijä. Kehittämis- ja kehittymismyönteinen organisaatio on myös erinomaista työnantajamielikuvan markkinointia."
Opinnäytetyöhön voit tutustua:
Saarinen, I. (2021). Psykologinen turvallisuus tiimityössä. Ylempi AMK -opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410784
Teksti: Lehtori Sirpa Nokkonen